svane.jpg - 2932 Bytes Medier i Norden

Neljäs neljännesvuosijulkaisu 1999
  
    Suomenkielinen pääsivu | Arkisto – neljännesvuosijulkaisut | Yleiskatsaus   
  Sisältö

Islanti   |   Norja   |   Ruotsi   |   Suomi   |   Tanska

  Medier i Norden neljännesvuosijulkaisut
löytyvät suomenkielisinä verkkojulkaisuina aina vuodelta 1994. Julkaisut sisältävät suomenkielisen koosteen skandinaavisilla kielillä ilmestyvästä Medier i Norden: Resymé –julkaisun tiedotteista.

Medier i Norden (entinen Nordisk Medie Nyt) -sivujen sisältö on vapaasti lainattavissa mikäli lähde mainitaan selvästi.

  Päätoimittaja                                           Vastaava toimittaja
Terje Flisen (TF)                                         Pääjohtaja Søren Christensen
Postboks 1726 Vika                                   Pohjoismaiden ministerineuvosto,
0121 Oslo, Norge                                       Store Strandstræde 18
Puh. + 47 22 20 80 61                                DK-1255 København K., Danmark

Medier i Norden (aikaisemmin Nordisk Medie Nyt) ISSN 1396-9331 – elektroninen julkaisu.

 

ISLANTI 

8.11.99: EFTA:n valvontaelin tutkii Islannin elokuvatukea

EFTA:n valvontaelin (EFTA Surveillanse Authority l. ESA) asettaa väliaikaisraportissaan kyseenalaiseksi Islannin ulkomaisille elokuvayhtiöille antaman valtiontuen, kirjoittaa Daily News from Iceland. Järjestelmä, joka perustettiin yleiskäräjien päätökesestä aikaisemmin tänä vuonna, saattaa olla ristiriidassa ETA-sääntöjen kanssa, ESA ilmoittaa.

Tukimuodoilla annetaan ulkomaisille elokuvayhtiöille veronhuojennusta, kun ne käyttävät Islantia kuvauspaikkana. Tämä saattaa merkitä jopa 12 prosentin alennusta kokonaiskustannuksista niiden elokuvien kohdalla, joiden tuotantobudjetti on yli 1,1 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.

ETA-sääntöjen mukaisesti Islannin viranomaiset ilmoittivat ESA:lle järjestelmästä. Väliaikaisraportti syntyi sen tuloksena. ESA:n lopullista päätöstä odotetaan ennen vuodenvaihdetta, kirjoittaa Daily News from Iceland.

Lähde: Daily News from Iceland

Palaa sisällysluetteloon

 

NORJA 

1.12.99: TV2 panostaa laajaan ohjelmatarjontaan uuden toimiluvan turvaamiseksi

Vuonna 2000 alkupuolella käynnistyvät neuvottelut TV2:n uudesta toimiluvasta. Kulttuuriministeri Åslaug M. Haga ja TV2:n uusi johtaja, Kåre Valebrokk, pitivät ensimmäisen kokouksensa 30. marraskuuta.

" - Olemme kiinnostuneita laajentamaan konseptia. Toivoisin enemmän kulttuuria ja talousuutisia", sanoi Kåre Valebrokk kokouksessa.

Myös muut saattavat olla kiinnostuneita toimiluvasta koko Norjan kattavaa mainosrahoitteista televisiotoimintaa varten. Yksi näistä on suuri Orkla-yhtymä, joka pitääkin toimiluvan antamista TV2:lle lainvastaisena, ellei toimilupaa ensin julisteta haettavaksi uudelleen, kirjoittaa Aftenposten.

Kulttuuriministeriö joutuu myös arvioimaan, peritäänkö maksua toimiluvasta, joka käsittää koko Norjan kattavan mainosrahoitteisen televisiotoiminnan.

Lähde: Aftenposten

24.11.99: Norjan elokuvatuki - vastaus EFTA:n valvontaelimelle

- Elokuvat muodostavat tärkeän osan Norjan kulttuuripolitiikkaa, toteaa kulttuuriministeri Åslaug M. Haga vastauskirjelmässään EFTA:n ETA-sopimusta valvovalle elimelle ESA:lle. Hän korostaa sitä, että norjalaisen elokuvatuotannon kannalta julkinen tuki on aivan välttämätön. Tuen avulla on tarkoitus antaa virikkeitä, jotta tuotetaan sellaisia norjankielisiä elokuvia, jotka heijastavat norjalaista kulttuuria, yhteiskuntaa, arvoja ja perinteitä.

- Norja on pieni kieliyhteisö. Sen elokuvamarkkinat ovat pienet, joten ne eivät voi tuottaa paljon. Myös mahdollisuudet saada yksityisrahoitusta ovat rajalliset. Ilman voimakasta julkista tukea norjalaisia laatuelokuvia ei tuotettaisi lainkaan. EU haluaa itsekin suojella Euroopan elokuvateollisuutta kieli- ja kulttuurisyistä, joten sen pitäisi ymmärtää näitä samoja argumentteja, joita esitetään norjalaisen elokuvatuotannon tukemiseksi, sanoo Haga.

ESA huomauttaa 12. lokakuuta päivätyssä kirjeessä, että valtion antama kokonaistuki ei saa ylittää 50 prosenttia tuotantobudjetista, jotta elokuvatuki voitaisiin hyväksyä valtiontuen ehtoihin kirjattuna kulttuuripoikkeuksena. Kirjeessä luetellaan joukko muitakin vaatimuksia, mm. se, että elokuvantuottajan täytyy saada käyttää vähintään 20 prosenttia budjetista muissa ETA-maissa.

Vastauskirjeessä ESA:lle selvitetään Norjan nykyistä elokuvatukijärjestelmää. Erillisessä kirjeessä kerrotaan Norsk Film -elokuvayhtiön sekä sen tytäryhtiön Norsk FilmStudio AS saamasta tuesta.

Lähde: Kulttuuriministeriö

Palaa sisällysluetteloon

 

RUOTSI 

7.12.99: Lakiesitystä viestinten keskittämisestä lykätty

Hallituksen kevääksi 2000 lupaamaa laintarkastuskunnan lausuntoa sekä esitystä uudeksi viestinten keskittämistä koskevaksi laiksi on lykätty, kirjoittaa Tidningsutgivarna.

Tidningsutgivarna on saanut asiaan vahvistuksen kulttuuriministeriöstä. Se kirjoittaa: Syyksi ilmoitetaan, että kulttuuriministeriö joutuu odottamaan toisen lakityöryhmän - medialakityöryhmän - mahdollisesti esittämiä ehdotuksia. Tämä on mm. saanut tehtäväkseen selvittää sitä, pitäisikö perustuslailla turvata muitakin viestinmuotoja kuin tähän saakka. Sen tulee myös selvittää, voidaanko nykyiset radio- ja televisiolähetyksiä koskevat määräykset korvata tekniikasta riippumattomammilla määräyksillä, jotka olisivat sovellettavissa myös elektronisiin jakelumuotoihin. Tällaiset muutokset saattaisivat vaikuttaa mahdollisen viestinten keskittämistä koskevan lainsäädännön muotoon ja käsitteistöön, ja siksi yhtenäistämistä tarvitaan.

Medialakia koskeva mietintö on jätettävä viimeistään joulukuussa vuonna 2000. Mietinnön käsittelyn oletetaan kestävän niin kauan, ettei (mahdollista) esitystä viestinten keskittämistä koskevaksi lainsäädännöksi voida esittää ennen syksyä 2001. Mikäli perustuslain muutoksesta halutaan päättää nykyisten valtiopäivien vaalikauden aikana, täytyy muutosehdotukset esittää viimeistään joulukuussa 2001, kirjoittaa Tidningsutgivarna.

Lähde: Tidningsutgivarna

Palaa sisällysluetteloon

 

SUOMI 

11.11.99: Lakiesitys elokuvataiteen edistämiseksi

Lakiesityksessä vahvistetaan Suomen elokuvasäätiölle täsmälliset tehtävät.

Laissa määriteltäisiin elokuvien ja muiden kuvaohjelmien valmistamisen ja jakelun tukemisesta samoin kuin muun elokuvakulttuurin edistämisestä valtion talousarvioon varatuista rahoista.

Laki mahdollistaisi sen, että Suomen elokuvasäätiö voisi myöntää eräät elokuvataiteen edistämiseen tarkoitetut tuet, toisin sanoen tuotantotukea elokuvien ja muiden kuvaohjelmien tuottajille, tekijöille ja levittäjille sekä muuta tukea esimerkiksi elokuvateattereiden ylläpitäjille ja elokuvajuhlien järjestäjille.

Opetusministeriön lehdistötiedote

Palaa sisällysluetteloon

 

TANSKA 

7.12.99: Viestimiä koskeva selonteko korvataan viestinpoliittisella aloitteella

Useat poliittiset puolueet ovat tiettävästi mm. päivälehdistössä esittäneet viestinpoliittisia näkökantojaan tai lausuntoja niistä aiheista, joita käsitellään seuraavissa viestimiä koskevissa neuvotteluissa. Sen vuoksi kulttuuriministeri Elsebeth Gerner Nielsen on katsonut tarkoituksenmukaisimmaksi esittää suoraan neuvottelusuunnitelman yleisluontoisemman selonteon sijasta, joka muuten oli luvattu syksyksi.

Uutta viestinpoliittista sopimusta koskevien neuvottelujen oletetaan alkavan vuoden 2000 tammikuussa ja päättyvän kevään aikana, niin että mahdollisesti tarvittavat lainmuutokset voisivat astua voimaan 1.1.2001.

Lähde: Kulttuuriministeriön uutiskirje no 20/1999

22.11.99: EU-direktiivi "Televisio ilman rajoja" koetuksella

"TV3 käyttäytyy täysin sopimattomasti, ja toivon koko ajan, että televisioasema tulisi hyvin pian järkiinsä", sanoi kulttuuriministeri Elsebeth Gerner Nielsen 10. marraskuuta julkaistussa lehdistötiedotteessa. "Ellei niin käy, minä en pysty puuttumaan välittömästi asiaan, koska kyseessä on brittiläinen televisioasema. Sen sijaan voin luvata, että aion kääntyä suoraan brittiviranomaisten puoleen pyytääkseni heitä ryhtymään toimiin TV3:ta vastaan. Kaikilla EU-mailla on velvollisuus huolehtia siitä, että niiden televisioasemat noudattavat "Televisio ilman rajoja" -nimistä direktiiviä".

Syynä lausuntoon oli se, että TV3 ei halunnut myydä jalkapallon EM-karsintaottelua Tanskan ja Israelin välillä (13. marraskuuta) Danmarks Radio -yhtiölle. EU-direktiivin noudattamista valvovan kulttuuriministeriön mukaan maaottelu kuuluu koko kansakuntaa kiinnostaviin televisiotapahtumiin.

Kilpailuvirasto on muuten tänään (10.11.) määritellyt ottelun hinnaksi 2,6 miljoonaa Tanskan kruunua, mikäli ottelu lähetetään rinnakkaislähetyksenä, ja 3,7 miljoonaa Tanskan kruunua yksinoikeudesta. Mutta TV3 pitää tätä hintaa liian matalana, sanotaan lehdistötiedotteessa. TV3 on pyytänyt 4,5 milj. Tanskan kruunua.

Kulttuuriministeri Elsebeth Gerner Nielsen lähetti 11. marraskuuta kirjeen Englannin kulttuuriministerille Chris Smithille ja sai vastauksen 22. marraskuuta. Tanskan kulttuuriministeriön antamassa lehdistötiedotteessa lainataan Smithin kirjettä, jossa " - - hän pyytää henkilökohtaisesti anteeksi, ettei Englannin hallitus pystynyt auttamaan ministeriä yrittäessään varmistaa sen, että vähintään 90 prosenttia väestöstä pystyisi seuraamaan jalkapallo-ottelua". Hän toivoo edelleen, " - - ettemme joudu muihin vastaaviin vaikeuksiin, ennen kuin sääntömme astuvat voimaan ensi vuoden alkupuolella".

Lehdistötiedotteessa Tanskan kulttuuriministeri sanoo kirjeestä käyvän selvästi ilmi, että on vain ajan kysymys ennen kuin brittiläiset pystyvät auttamaan tanskalaisia vastaavissa tilanteissa.

Lähde: Kulttuuriministeriö


Palaa sisällysluetteloon