svane.jpg - 2932 Bytes Medier i Norden

Kolmas neljännesvuosijulkaisu 1999
  
    Suomenkielinen pääsivu | Arkisto – neljännesvuosijulkaisut | Yleiskatsaus   
  Sisältö

Islanti   |   Norja   |   Ruotsi   |   Suomi   |   Tanska   |   Kansainvälistä

  Medier i Norden neljännesvuosijulkaisut
löytyvät suomenkielisinä verkkojulkaisuina aina vuodelta 1994. Julkaisut sisältävät suomenkielisen koosteen skandinaavisilla kielillä ilmestyvästä Medier i Norden: Resymé –julkaisun tiedotteista.

Medier i Norden (entinen Nordisk Medie Nyt) -sivujen sisältö on vapaasti lainattavissa mikäli lähde mainitaan selvästi.

  Päätoimittaja                                           Vastaava toimittaja
Terje Flisen (TF)                                         Pääjohtaja Søren Christensen
Postboks 1726 Vika                                   Pohjoismaiden ministerineuvosto,
0121 Oslo, Norge                                       Store Strandstræde 18
Puh. + 47 22 20 80 61                                DK-1255 København K., Danmark

Medier i Norden (aikaisemmin Nordisk Medie Nyt) ISSN 1396-9331 – elektroninen julkaisu.

 

ISLANTI 

13.10.99: Kotimaisten tv-ohjelmien osuus vähenee

Islannin valtion tilastokeskuksen julkaisussa Fjölmiðlun og ("Mediat ja kulttuuri") on esitelty Islannin tv-asemien ohjelmistoa käsittelevän tutkimuksen tulokset. Niistä käy muun muassa ilmi, että kotimaisen ohjelmiston osuus on suhteellisesti vähentynyt siitä kun tv-lähetykset aloitettiin runsaat 30 vuotta sitten.

Huolimatta siitä, että television päivittäinen lähetysaika on moninkertaistunut Islannin tv-lähetysten alkuajoista, on kotimaisen ohjelmiston osuus yhtä suuri tai pienempi kuin alussa. Valtiollinen televisio selviytyy tässä suhteessa parhaiten, mutta kotimaisen ohjelman osuus muilla islantilaisilla tv-asemilla on vaatimaton. Tuloksista käy myös ilmi, että ulkomainen ohjelmisto tulee suurimmaksi osaksi USA:sta ja että muualta kuin englanninkielisistä maista peräisin olevan ohjelman osuus on häviävän pieni.

Islannin televisio
Televisiolähetysten aloittamisen jälkeen on uutislähetysten sekä opetus-, taide-, kulttuuri- ja tiedeohjelmien osuus osoittanut laskua. Niiden osuus kokonaisohjelmasta ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä päivittäinen lähetysaika on pidentynyt huomattavasti. Onkin mielenkiintoista tarkastella näiden aihepiirien kokonaistuntimäärää ohjelmistossa vuonna 1997 ja lähes kolme vuosikymmentä sitten. Näin voi havaita, että uutislähetyksiin käytetään vuosittain lähes kaksinkertainen aika, kun taas opetus-, taide-, kulttuuri- ja tiedeaiheisten ohjelmien lähetysaika on lisääntynyt vain hyvin vähän huolimatta siitä, että kokonaislähetysaika on yli kolminkertaistunut.

Urheiluohjelmien ja lastenohjelmien osuus on lisääntynyt sekä suhteellisesti että lähetysajan puolesta. Elokuvien ja muun draamaohjelman suhteellinen osuus puolestaan on lähes muuttumaton, joten niiden lähetysaika on lisääntynyt. Huomattavaa on, että mainosten osuus on suurin piirtein sama kuin alussa. Islannin television ohjelmapolitiikan painotukset ovat muuttuneet jonkin verran alkuajoista, jolloin television oli ensi sijassa tarkoitus olla uutis- ja tiedotusväline, jonka painopiste oli kulttuuriohjelmissa. Television rooli ajanvietteen tarjoajana on korostunut näistä luvuista päätellen. Kyseisenä 30 vuoden ajanjaksona television rooli ihmisten arkipäivässä on muuttunut huomattavasti kuten myös katsojien televisioon kohdistamat vaatimukset ajanvietteen ja viihteen tarjoajana. Myös kansainvälinen tv-toiminta on muuttunut samaan suuntaan, ja yksittäisten tv-asemien ja kanavien ohjelmat ovat samalla erikoistuneet enemmän. Uutis- ja kulttuuriaineiston osuus on esimerkiksi viime vuosina ollut 20-24 %; pienimmillään se kuitenkin oli vuonna 1997.

Yksityiset asemat
TV2:n, Sýn-aseman ja TV3:n rooli ajanvietteen tarjoajina on sitä vastoin melko ilmeinen. TV2:ssa uutislähetysten, opetus-, kulttuuri- ja taideohjelmien sekä tiedeohjelmien osuus on noin 10 % tai vähemmän, ja Sýn-kanavalla ja TV3:ssa näitä aiheryhmiä ei ole lainkaan. Kahden viimeksi mainitun osalta voi sanoa, että niiden ei ole koskaan ollut tarkoituskaan täyttää sitä roolia, vaan ne olivat alusta lähtien puhtaasti ajanvietekanavia, jotka tarjosivat jonkin verran myös urheilu- ja lastenohjelmia. Edellä mainittu erikoistuminen näkyy mm. vastaavanlaisten tv-asemien perustamisessa viimeisten kahden vuoden aikana - esimerkkinä mainittakoon Bio-kanava, lastenkanava (lakkautettu) ja Skjár-1. Suurin osa tutkimukseen sisältyneiden kolmen aseman ohjelmistosta onkin elokuvia ja erilaista draama-aineistoa. Huomiota herättää myös se, miten paljon TV2:n mainosaika on lisääntynyt suhteessa aikaisempaan tilanteeseen: vuonna 1997 se oli noussut jo lähes 30 %:iin. TV2:n osalta voi lisäksi huomauttaa, että sen ohjelmapolitiikka on viime aikoina muuttunut niin, että viihdeohjelmien lisäksi tarjotaan enemmän laatuelokuvia, erilaisia palkittuja elokuvia ja ns. taide-elokuvia.

Islantilainen ohjelmisto heikoilla
Islantilainen ohjelmisto on kuitenkin kiistatta heikossa asemassa, ja voisikin kuvitella tv-asemien yrittävän tulevina vuosina kunnianhimoisesti lisätä islantilaisen aineiston osuutta ohjelmistoistaan. Toki on mainittava, että Islannin televisio on kahden viime vuoden aikana, vuosina 1998 ja 1999, yrittänyt korjata tilannetta, mutta sillä ei voi väittää olleen vaikutusta ohjelma-aineiston suhteellisen jakauman kannalta.

Lähde: Kulttuuri- ja opetusministeriö

Palaa sisällysluetteloon

 

NORJA 

11.10.99 Uuden tv-direktiivin toteuttaminen

"Hallitus jätti 8.10. esityksen EU:n tv-direktiivin muutosten toteuttamiseksi", sanotaan kulttuuriministeriön lehdistötiedotteessa. "Hallitus kannattaa sitä, että Norja laatii listan sellaisista tärkeistä tapahtumista, jotka tulee tarjota esitettäviksi NRK 1- ja TV2- kanavilla. Lisäksi ehdotetaan laadittavaksi laki, jonka nojalla voitaisiin ryhtyä toimenpiteisiin tärkeiden tapahtumien, etenkin urheilutapahtumien, maksuttomien lähetysten turvaamiseksi huomattavan suurelle osalle televisionkatsojista. Tämä koskee sekä NRK1:tä etta TV2:ta".

Lakiehdotuksella halutaan estää tärkeiden tapahtumien kuten olympialaisten tai jalkapallon maailmanmestaruusottelujen lähettäminen yksinomaan maksukanavien kautta, joita vain allinen määrä kansalaisia pystyy katsomaan. Lisäksi ehdotetaan määräystä, joka varmistaisi sen, että norjalaiset radio- ja televisioyhtiöt ottavat huomioon muiden ETA-maiden listat. Toistaiseksi EU-komissio on hyväksynyt Tanskan ja Italian listat. Norjan mahdollisesti laatima lista tulee EFTA:n valvontaelimen hyväksyttäväksi. Norjan listaehdotus lähetetään lausuntokierrokselle myöhemmin tänä syksynä.

Kulttuuriministeriössä ollaan sitä mieltä, että Norjan laatiman listan pitäisi kuvastaa norjalaisten suurta kiinnostusta tärkeimpiä urheilu- ja muita suurtapahtumia kohtaan, niiden joukossa kesä- ja talviolympialaiset, miesten ja naisten jalkapallon maailmanmestaruusottelut, yleisurheilun maailmanmestaruuskisat sekä hiihdon (sekä alppilajien, pohjoismaisten lajien että yhdistetyn) maailmanmestaruuskilpailut.

Lisäksi ehdotetaan lakia, jonka nojalla voitaisiin kieltää sellaisten ohjelmien lähettäminen, jotka saattavat aiheuttaa vakavaa vahinkoa lapsille ja nuorille. Kyseessä ovat etenkin pornoa ja raakoja väkivaltakohtauksia sisältävät ohjelmat. Tällaisista ohjelmista on ilmoitettava joko tunnussävelellä ohjelman alussa tai tunnuskuvalla", lehdistötiedotteessa sanotaan.

Lähde: Kulttuuriministeriö

4.10.99: Kulttuuriministeriön budjettiehdotus jatkaa viestinpolitiikan päälinjoja

"Kulttuuritarkoituksiin ehdotetaan myönnettäväksi kaikkiaan 2 924,4 miljoonaa kruunua sekä elokuva- ja viestintarkoituksiin 537,2 miljoonaa kruunua", sanotaan kulttuuriministeriön lehdistötiedotteessa. Siinä mainitaan myös, että "kulttuuriministeriön vuotta 2000 koskeva budjettiehdotus käsittää kaikkiaan 3 553,9 miljoonaa kruunua. Budjettiehdotuksen nimelliskorotus on 4,8 prosenttia sen jälkeen, kun budjetista on vähennetty vuonna 1999 kunnallis- ja alueministeriölle siirretyt 33 miljoonaa kruunua, koska Norjan kansallisteatterin ja Oslo Nye Teater -teatterin kohdalla vastuu valtion ja Oslon kunnan välillä on jaettu uudella tavalla.

Lehdistöpolitiikka pääosin ennallaan
Hallitus pitää tärkeänä lehdistön puite-ehtojen säilyttämistä mahdollisimman vakaina, kunnes hallituksen asettama lehdistötukea tarkasteleva työryhmä esittää selvityksensä vuoden 2000 keväällä. Siksi lehdistöpolitiikkaa jatketaan pääpiirteittäin samanlaisena kuin ennen. Päivälehtien tuotantotueksi vuonna 2000 ehdotetaan 164,2 miljoonaa kruunua, mikä merkitsee 4,5 miljoonan kruunun korotusta.

Elokuvatukimuodot muuttuvat vuonna 2000
Vuoden 2000 valtion lisäbudjetissa ehdotetaan muutoksia elokuvatuotannon tukimuotoihin. Siihen saakka elokuvapolitiikan pääpiirteitä ehdotetaan jatkettavaksi sellaisinaan. Hallituksen ehdotuksen mukaan vuonna 2000 myönnettäisiin elokuvatuotantoon 115,8 miljoonaa kruunua ja audiovisuaaliselle tuotantorahastolle 49,6 miljoonaa kruunua. Lisäksi ehdotetaan 3,8 miljoonaa kruunua vanhojen elokuvien restauroimiseen, mikä merkitsee kasvua yhden miljoonan verran.

Televisiolupamaksu nousee 50 kruunua
Vuoden 2000 valtion tulo- ja menoarviossa hallitus ehdottaa televisiolupamaksun korottamista 50 kruunulla. Korotus on tarpeen hinnannousun korvaamiseksi. Sillä on myös tarkoitus tukea yleisradiotoimintaa ja laajentaa digitaalista toimintaa. Ehdotuksen mukaan televisiolupa maksaisi 1640 kruunua vuonna 2000".

Lähde: Kulttuuriministeriö

Palaa sisällysluetteloon

 

RUOTSI 

7.10.1999: 23 hakijalla edellytykset digitaalitelevisiolähetyksiin maaverkon kautta

Radio- ja televisioviranomaiset ovat sitä mieltä, että 37 hakijasta 23:lla on taloudelliset edellytykset digitaalisten televisiolähetysten lähettämiseksi maaverkon kautta. Mietintö luovutetaan nyt digitaalitelevisiokomitealle tarkempaa arviointia varten. Tämä käy ilmi radio- ja televisioviranomaisten lehdistötiedotteesta.

Joulukuussa hallituksen on määrä tehdä radio- ja televisioviranomaisten antamien neuvojen pohjalta päätös siitä, mitkä hakijat saavat lähetysluvan tällä erää kyseessä olevilla alueilla: Tukholman ja Määlarin laakson alueella, Upsalassa, pohjoisella Itä-Göötanmaalla, Etelä- ja Koillis-Skoonessa, Göteborgin seudulla sekä Sundsvallin ja Östersundin seudulla.

23 hakijan joukossa ovat AB Svenska Spel, AB Trav & Galopp, TV 4 AB, TV1000 AB ja Viasat Sverige AB (jolta on neljä eri hakemusta).

Lähde: Kulttuuriministeriö

23.9.1999: Julkisen palvelun radio ja televisio

Anders Ljunggren on nimitetty " - - erityisselvittäjäksi, jonka tulee esittää laaja tausta-aineisto julkisen palvelun radion ja television uusien ehtojen laatimiseksi", sanotaan kulttuuriministeriön lehdistötiedotteessa.

Anders Ljunggren toimii tällä hetkellä "Demokratiaselvityksen" sihteerinä ja 1. tammikuuta lähtien Pohjola-Nordenin johtajana.

"Selvitysmiehen tulee käsitellä mm. ohjelmayhtiöiden tehtävää ja organisaatiota, tekniikkaa ja jakelua koskevia kysymyksiä sekä rahoituskysymyksiä. Tehtävä tulee hoitaa yhteistyössä seuraavien yhtiöiden kanssa: Sveriges Radio AB, Sveriges Television AB ja Sveriges Utbildningsradio AB. Selvitys on luovutettava vuoden 2000 toukokuun loppuun mennessä", lehdistötiedotteessa sanotaan.

"Sveriges Radio AB, Sveriges Television AB ja Sveriges Utbildningsradio AB -yhtiöiden lähetysluvat ovat voimassa vuoden 2001 loppuun. Uusi toimilupakausi alkaa siis 1.1.2002. On tärkeää, että julkisen palvelun radio- ja televisioyhtiöiden ehdot saavat laajaa poliittista kannatusta. Ennen kuin aletaan valmistella uusia lähetyslupia koskevia päätöksiä, asetetaan työryhmä, jossa ovat mukana kaikki valtiopäivillä edustettuina olevat puolueet. Sitä ennen täytyy koota laaja tausta-aineisto. Tällaisen aineiston koostaminen annetaan nyt erityisselvittäjän tehtäväksi", lehdistötiedotteessa sanotaan.

Kulttuuriministeri Marita Ulvskog sanoo eräässä kommentissaan, että sekä teknologian kehityksen että uusien viestinten määrän vuoksi on tärkeämpää kuin koskaan aiemmin pitää kiinni siitä periaatteesta, jonka mukaan on tuotettava ja lähetettävä radio- ja televisio-ohjelmia, jotka periaatteessa ovat kaikkien vastaanotettavissa. Tässä yhteydessä kulttuuriministeri korostaa sitä, että on tärkeää säilyttää tuotannon laajuus, syvyys ja laatu sekä riippumattomuus suhteessa taloudellisiin, poliittisiin ja muihin tahoihin.

Lähde: Kulttuuriministeriö

21.9.1999: Elokuvalle, lehdistölle, radiolle ja televisiolle ehdotetaan suurempaa valtiontukea

"Kulttuurille on varattu lähes 5 miljardia kruunua valtion tulo- ja menoarviossa tänä vuonna. Näin kulttuuriministeriö pitää edelleen hyvin puoliaan valtion varojen jaossa eri yhteiskunta-alojen kesken", kirjoittaa Svenska Dagbladet kommentissaan hallituksen vuoden 2000 tulo- ja menoarviosta, joka esitettiin 20. syyskuuta.

"Vuoden 2000 tulo- ja menoarviossa hallitus jatkaa vuonna 1996 jättämänsä kulttuuriesityksen suuntausta", kulttuuriministeriön lehdistötiedotteessa sanotaan. Lehdistötiedotteessa mainitaan mm., että " - - Valtion, elokuva-alan ja tv-yhtiöiden välillä on solmittu uusi elokuvasopimus. Sopimus merkitsee elokuvatuen suurta kasvua. Ruotsalaisen elokuvatuotannon ylläpitämiseen, kehittämiseen ja levittämiseen panostetaan voimakkaasti tarkoituksena mm. elokuvissakäyntien määrän lisääminen ja elokuvateattereiden kehittäminen kulttuuriseksi kohtaamispaikaksi. Tulot arvioidaan 385 miljoonaksi kruunuksi vuonna 2000, mikä merkitsee reilun 100 miljoonan kruunun kasvua tähän vuoteen verrattuna. Valtion on tarkoitus tukea elokuvainstituuttia 200,5 miljoonalla kruunulla vuodessa. Tuki on siten 67,6 miljoonaa kruunua suurempi kuin vuonna 1999."

Lehdistötiedotteessa käsitellään myös lehdistön, radion ja television tukia: " - - Panostus julkisen palvelun radioon ja televisioon jatkuu vuonna 2000. Hallitus ehdottaa 100 miljoonan kruunun erityismäärärahan myöntämistä julkisen palvelun yrityksille uudistumista varten. SVT:lle ehdotetaan 75 miljoonaa kruunua erityisen laadukkaasta ohjelmatuotannosta ja Ruotsin radiolle 10 miljoonan erityismäärärahaa ohjelmatarjonnan monipuolisuuden ja laadun tukemiseksi".

Päivälehdistöä tuetaan
Julkaisutoiminnan monipuolisuuden takaamiseksi toimintatukeen ehdotetaan 4,5 prosentin korotusta vuonna 2000, mikä vastaa n. 20 miljoonaa kruunua. Jotta lehdistötuki menisi sitä eniten tarvitseville lehdille, ehdotetaan käyttömenojen korvattavan osuuden alentamista 40:stä 30:een prosenttiin niiden lehtien kohdalla, joilla on suuri tai keskisuuri ilmestymistiheys.

Harvoin ilmestyvät lehdet, joiden painos laskee välillä alle 2000 kappaleeseen, voivat saada tuotantotuen lyhentämättömänä. Äänilehtien korvausperiaatteita muutetaan. Lehdistötuki harkitaan osittain uudelleen.

Lähitulevaisuudessa maaverkko on ratkaiseva, jotta koko väestöllä olisi mahdollisuus katsoa televisiota. Vuoden 1999 lopussa myönnetään lisää lähetyslupia digitaalisia televisiolähetyksiä varten. Kuurojen televisio sisällytetään julkisen palvelun toimintaan.

Lehdistötiedotteen mukaan myös televisiolupamaksua ehdotetaan korotettavaksi 36 kruunulla 1644 kruunuun vuodessa 1.1.2000 alkaen.

Lähde: Kulttuuriministeriö

Palaa sisällysluetteloon

 

SUOMI 

19.10.99: MTV Oy käynnistää kaapelikanavan

Neuvottelut MTV Oy:n ja kaapeli-tv -yhtiöiden kanssa ovat edenneet niin pitkälle, että uuden kaapelikanavan käynnistyminen on varmistunut. MTV Oy pyrkii käynnistämään ainoastaan kaapeliverkoissa näkyvän kaupallisen tv-kanavan koelähetykset vielä kuluvana vuonna.

MTV Oy julkisti syyskuun lopulla, että se valmistelee mainosrahoitteisen kaapelitelevisiotoiminnan käynnistämistä Suomessa. Neuvottelut eri kaapeliyhtiöiden kanssa ovat edenneet niin pitkälle, että hankkeen toteutuminen on nyt varmistunut ja uusi kaapelikanava on tarjolla kaikkien kaapeli-tv yhtiöiden asiakkaille lähikuukausien aikana.

Kaapelikanavan koelähetykset pyritään käynnistämään vielä joulukuussa, jolloin myös julkistetaan kanavan nimi, kanavan ohjelmakartta ja avainhenkilöiden nimitykset.

Kaapelitelevisiotoimintaa varten ei perusteta erillistä tytäryhtiötä, vaan kaapelikanava käynnistyy MTV Oy:n liiketoimintayksikkönä. Yksikön henkilöstömääräksi tulee noin 15 henkilöä.

Lähde: Alma Media

6.7.99: Alueellinen elokuvatoiminta tarvitsee lisärahoitusta

Alueellisen elokuvatoiminnan perusrahoitus on nostettava 2 miljoonaan markkaan, esitti alueellisen elokuvatoiminnan kehittämistä pohtinut työryhmä loppuraportissaan.

Alueellisen elokuvatoiminnan tuki tulee nostaa tasolle, joka mahdollistaa paitsi nykyisin toimivien elokuvakeskusten kehittämisen myös elokuvatoiminnan perustamisen alueille, joissa toimintaa ei nykyvoimavaroin ole voitu järjestää. Vuositasolla tämä tarkoittaa noin 2 miljoonaa markkaa, joten korotusta nykytasoon olisi noin 300 000 markkaa. Työryhmä esittää myös alueellisten keskusten henkilökunnan täydennyskoulutuksen käynnistämistä.

Toimivia alueellisia elokuvakeskuksia tai -sihteereitä oli vuonna 1998 yhteensä 9. Alueellisten keskusten toiminta on keskittynyt maksulliseen ja maksuttomaan esitystoimintaan, neuvonta- ja palvelutyöhön sekä yleissivistävään kurssitoimintaan.

Lähde: Opetusministeriö

Palaa sisällysluetteloon

 

TANSKA 

13.9.99: Pienet lapset eivät ymmärrä mainoksia

"On tuskin tanskalaisten lasten etujen mukaista joutua niin määrätietoisen ja epäeettisen markkinoinnin kohteeksi kuin mitä viime aikoina on tapahtunut. Kaksi tanskalaista julkisen palvelun kanavaa, joissa lähetetään lastenohjelmaa ilman mainoksia, voivat toimia vastapainona muualta tulevalle kaupalliselle vaikutukselle", sanotaan Kulttuuriministeriön lehdistötiedotteessa.

Tanskan opettajakorkeakoulun tutkijalehtori Birgitte Tufte on laatinut lapsia ja tv-mainoksia koskevan raportin Kulttuuriministeriölle. "Kulttuuriministeri Elsebeth Gerner Nielsen on esittänyt toiveen lapsille suunnattujen tv-mainosten kieltämisestä ja ns. mainoksettomien vyöhykkeiden luomisesta lastenohjelmien yhteyteen. Tämän johdosta on ensin haluttu selvittää tieteellisesti, missä määrin mainokset vaikuttavat lapsiin", lehdistötiedotteessa sanotaan.

Tutkimus osoittaa, että pienemmät lapset eivät ole lainkaan selvillä siitä, että he joutuvat tv-mainosten vaikutuksen kohteeksi. He eivät pysty erottamaan mainoksia ja varsinaisia ohjelmia toisistaan. Vasta 7 vuoden iässä useimmat huomaavat eron, mutta aina 12. ikävuoteen saakka lapsilla voi olla vaikeuksia ymmärtää mainosten tarkoitusta. Vielä sitäkin vanhemmilla lapsilla saattaa olla vaikeuksia tunnistaa monimutkaisempia mainosten muotoja.

Raportista käy lisäksi ilmi, että lastenmainokset antavat pojista ja tytöistä stereotyyppisen kuvan, joka on ristiriidassa lasten tasa-arvokasvatuksen kanssa.

Kulttuuriministeri Elsebeth Gerner Nielsen aikoo pitää kiinni poliittisesta aloitteestaan lapsille suunnattujen tv-mainosten kieltämisestä ja mainoksettomien vyöhykkeiden luomisesta lastenohjelmien yhteyteen:

"Nyt tiedämme, että tv-mainokset kasvattavat lapsemme kuluttajiksi - ilman että he ovat tietoisia siitä. Se ei ole eettisesti puolustettavissa. Vanhempien on voitava antaa lastensa katsoa tanskalaista televisiota ilman että heitä jatkuvasti kehotetaan ja houkutellaan materiaalisiin hankintoihin. En voi pysäyttää yleistä valtavaa mainostulvaa, mutta voin ojentaa vanhemmille auttavan käden. Lastenohjelmien tulee olla kulttuuritarjontaa, ei markkinapaikka", sanoo kulttuuriministeri.

Lähde: Kulttuuriministeriö

2.9.99: Kulttuuriministeriö ehdottaa lähes 300 miljoonan Tanskan kruunun määrärahaa elokuva-alalle vuonna 2000

Kulttuuriministeriö on jättänyt omat ehdotuksensa valtion tulo- ja menoarvioon ajanjaksolle 1999-2003 vuoden 2000 tulo- ja menoarvioesityksen yhteydessä.

Elokuva-alalle varattuja määrärahoja on nostettu tuntuvasti eli 267,4 miljoonasta Tanskan kruunusta (vuoden 1999 hintojen mukaan) 299,8 miljoonaan Tanskan kruunuun vuonna 2000 (vuoden 2000 hintojen mukaan). Vuoteen 2003 ulottuvana ajanjaksona elokuva-alan määrärahat nousevat 367,8 miljoonaan Tanskan kruunuun (vuoden 2000 hintojen mukaan).

Valtion osuus Kulttuuriministeriön vuoden 2000 budjetista on 3628,5 miljoonaa Tanskan kruunua, mikä merkitsee yhteensä runsaan 50 miljoonan Tanskan kruunun lisäystä vuodesta 1999. Määräraha nousee 4251,4 miljoonaan Tanskan kruunuun vuonna 2001.

Lisäksi on tarkoitus parantaa kirjastojen teknistä varustetasoa, mikäli uusi kirjastolaki hyväksytään. "Kirjastojen tietoteknistä tasoa aiotaan nyt parantaa ja kehittää. Kirjastoilla tulee olemaan velvollisuus tarjota asiakkailleen Internet-yhteys ja tietokonetyöpisteitä. Käyttäjillä tulee olla pääsy sähköisiin tietokantoihin, ja heillä tulee olla mahdollisuus lainata digitaalisia multimediatuotteita ja CD-levyjä. Uuden tarjonnan tulee olla lainaajille ilmaista", sanotaan Kulttuuriministeriön lehdistötiedotteessa.

"Muun muassa nämä parannukset sisältyvät uuteen kirjastolakiehdotukseen, jonka kulttuuriministeri Elsebeth Gerner Nielsen on tänään (1. syyskuuta) lähettänyt lausuntokierrokselle. Ehdotus merkitsee valtion kirjastoille osoittamien määrärahojen kasvua. Vuodesta 2003 kirjastoille myönnettävä vuosittainen määräraha tulee olemaan 100 miljoonaa Tanskan kruunua korkeampi kuin nyt", lehdistötiedotteessa kerrotaan.

Lähde: Kulttuuriministeriö

Palaa sisällysluetteloon

 

KANSAINVÄLISTÄ 

19.10.99: EU-komissiolta ehdollista vihreää valoa Telia/Telenor-fuusiolle

Telian ja Telenorin tulee avata verkkonsa kilpailijoille ja myydä kaapelitelevisiotoimintansa sekä päällekkäistoimintansa tietyillä liikealoilla, mikäli ne haluavat yhdistyä. Näin päätti EU-komissio 13. lokakuuta.

EU:n kilpailukomissaari Mario Monti sanoo lehdistötiedotteessa olevansa tyytyväinen siihen tapaan, millä tämä monimutkainen asia nyt on viety päätökseen. Monti uskoo, että vastaavanlaisia tapauksia ilmaantuu myös tulevaisuudessa, sillä Euroopan televiestintämarkkinat kehittyvät nopeasti.

Norjan liikenneministeri Dag Jostein Fjærvoll sanoo Aftenpostenille/NTB:lle antamassaan kommentissa, että EU-komission vaatimukset eivät ole yllättäviä. Hän olisi kuitenkin mielellään pitänyt kaapeliyhtiöt uuden konsernin piirissä.

Elinkeinoministeri Björn Rosengren ja liikenneministeri Dag Jostein Fjærvoll allekirjoittivat Telian ja Telenorin välisen sopimuksen tiistaina 19. lokakuuta Tukholmassa.

Lähde: EU-komissio/Aftenposten/NTB/Dagens Nyheter

24.9.99: Scandinavian Channel aloittaa lähetykset USA:ssa

Scandinavian Channel aloitti lähetykset USA:ssa 23. syyskuuta. Kanavalla lähetetään ohjelmia kaikista pohjoismaisista julkisen palvelun yhtiöistä, yhteensä kahdeksan tuntia päivässä.

Scandinavian Channel on maksutelevisiokanava, jonka tilausmaksu on 8-10 dollaria kuukaudessa. Sen markkinat koostuvat 12 miljoonasta pohjoismaista sukua olevasta amerikkalaisesta Kalifornian, Coloradon, Minnesotan, Washingtonin, Wisconsinin ja Pohjois-Dakotan osavaltioissa. Kanava tarvitsee 55 000 tilaajaa päästäkseen tasapainoon taloudellisesti.

Pohjoismaiden ministerineuvosto on myöntänyt kanavan alkuvaiheeseen tukea puoli miljoonaa Tanskan kruunua.

Kanava lähettää makasiini- ja luonto-ohjelmia, dokumenttielokuvia, draamatuotantoa ja saippuaoopperoita. Ohjelmat tekstitetään englanniksi. Kanava aikoo myös hyödyntää Internetiä, ja tavoitteena on luoda verkkoon väylä kaikkeen Pohjoismaita käsittelevään informaatioon Pohjois-Amerikan markkinoilla.

Lähde: YLE

15.7.99: Tiedon ja osaamisen yhteiskunta

Eurooppalaisella sivistyksellä on vahvat perinteet, mutta ongelmana on usein ollut tiedon muuntaminen taloudellisiksi ja sosiaalisiksi innovaatioiksi. Tieto ja osaaminen ovat ensi vuosituhannella taloudellisen kilpailukyvyn ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnin perusta. Tietoyhteiskunta on sekä vaativa haaste että uusi mahdollisuus ihmisille, yrityksille ja julkiselle hallinnolle.

Eurooppalaisen tietoyhteiskunnan on perustuttava korkeatasoiseen koulutukseen ja tutkimukseen, innovatiiviseen osaamiseen sekä modernin tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen. Puheenjohtaja tukee tietoyhteiskuntakehitystä ja edistää sen hyödyntämistä mahdollisimman laaja-alaisesti.

Tietoyhteiskuntakehityksen kannalta keskeinen tavoite on toimivien sähköisten markkinoiden luominen. Sen perusedellytyksinä ovat vapaat telemarkkinat ja sähköistä liiketoimintaa tukevan säädösympäristön kehittäminen. Osana sisämarkkinoiden vahvistamista Suomi edistää sähköisiin markkinoihin liittyviä säädöshankkeita. Niiden kehittämisessä on pyrittävä turvaamaan sekä liiketoiminnan kasvuedellytykset että kuluttajien edut. EU:n on edistettävä myös riittävän yhtenäisten kansainvälisten pelisääntöjen hyväksymistä sähköiselle kaupankäynnille WTO:ssa ja muussa kansainvälisessä yhteistyössä.

Eurooppalaisen tieto- ja viestintäteollisuuden on pystyttävä vastaamaan maailmanlaajuisen kilpailun haasteisiin tekniikan ja sovellusten kehittämisessä. Puheenjohtaja tuo keskusteluun yritysten mahdollisuudet parantaa kilpailukykyään tieto- ja viestintätekniikan välineiden tehokkaalla hyödyntämisellä.

Tietoyhteiskunta sisältää uusia työllistämismahdollisuuksia, joita Suomi korostaa eurooppalaisen työllisyysstrategian yhteydessä. Sähköiset palvelut ja sisältötuotanto tarjoavat huomattavan työllisyys- ja kilpailukykypotentiaalin. Tämä on otettava huomioon kehitettäessä eurooppalaisia koulutus- ja tutkimusjärjestelmiä.

Aidon tietoyhteiskunnan on oltava kaikkien kansalaisten ulottuvilla. Kehitys ei saa johtaa ihmisten eriarvoistumiseen ja syrjäytymiseen. Siksi tarvitaan keskustelua elinikäisestä oppimisesta, uusien oppimismenetelmien ja -välineiden käytöstä sekä tietoyhteiskunnan asemasta osana välttämättömyyspalveluja.

Komission vihreä kirja julkisen sektorin tiedon käytöstä tietoyhteiskunnassa tarjoaa hyvän mahdollisuuden arvioida hallinnon avoimuuden lisäämistä Euroopassa. Suomi toivoo komissiolta asiaa koskevaa tiedonantoa ja ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi.

Lähde: Suomen EU-puheenjohtajuusohjelma


Palaa sisällysluetteloon