svane.jpg - 2932 Bytes Medier i Norden

Toinen neljännesvuosijulkaisu 1999
  
    Suomenkielinen pääsivu | Arkisto – neljännesvuosijulkaisut | Yleiskatsaus   
  Sisältö

Islanti   |   Norja   |   Ruotsi   |   Suomi   |   Tanska   |   Pohjola

  Medier i Norden neljännesvuosijulkaisut
löytyvät suomenkielisinä verkkojulkaisuina aina vuodelta 1994. Julkaisut sisältävät suomenkielisen koosteen skandinaavisilla kielillä ilmestyvästä Medier i Norden: Resymé –julkaisun tiedotteista.

Medier i Norden (entinen Nordisk Medie Nyt) -sivujen sisältö on vapaasti lainattavissa mikäli lähde mainitaan selvästi.

  Päätoimittaja                                           Vastaava toimittaja
Terje Flisen (TF)                                         Pääjohtaja Søren Christensen
Postboks 1726 Vika                                   Pohjoismaiden ministerineuvosto,
0121 Oslo, Norge                                       Store Strandstræde 18
Puh. + 47 22 20 80 61                                DK-1255 København K., Danmark

Medier i Norden (aikaisemmin Nordisk Medie Nyt) ISSN 1396-9331 – elektroninen julkaisu.

 

ISLANTI 

21.5.99: Internetin käyttö lisääntyy

Islannin Gallupin islantilaista tietoyhteiskuntaa koskevan kehitysprojektin johdolle maalis- ja huhtikuussa tekemä uusi markkinatutkimus osoittaa, että yli 82 prosentilla 16–75-vuotiaista islantilaisista on pääsy Internetiin kotona, työpaikalla tai koulussa. Kyseessä on kolmas projektijohdon tilaama tutkimus; edelliset tehtiin vuoden 1998 helmi- ja syyskuussa. Tulosten vertailu osoittaa, että Internetin käyttö on lisääntynyt huomattavasti tänä aikana. Esimerkkinä mainittakoon, että vuoden 1998 helmikuun tutkimuksessa 27,2 % kysytyistä ilmoitti, että heillä ei ole mahdollisuutta käyttää Internetiä, kun taas uudessa tutkimuksessa luku on vain 17,7 %.

Tutkimus sisältää monia tärkeitä tietoja. Siitä käy ilmi esimerkiksi, että naisilla on kotona pääsy Internetiin melkein yhtä usein kuin miehillä, mutta että he kuitenkin käyttävät sitä huomattavasti vähemmän eli keskimäärin 2,5 tuntia viikossa miesten tuntimäärän ollessa 4,7. Naisilla on sen sijaan vähemmän mahdollisuuksia Internetin käyttöön työpaikalla; verkkoyhteys on naisista 34 %:lla ja miehistä 49 %:lla.

Tutkimuksesta ilmenee edelleen, että Internetin käytössä on eroja myös asuinpaikasta riippuen. Pääkaupunkialueella asuvista 15 % ilmoitti, että heillä ei ole pääsyä Internetiin, kun vastaava luku maaseudulla asuvien keskuudessa on 23 %. Kahdessa kolmesta maan yksityistaloudesta on tällä hetkellä tietokone.

Lähde: Kulttuuri- ja opetusministeriö

28.4.99: Islantilaisille pääsy Encyclopedia Britannicaan Internetin kautta

Islannin hallitus hyväksyi äskettäin opetusministerin ehdotuksen allekirjoittaa sopimus, jolla taataan kaikille islantilaisille pääsy Encyclopedia Britannican Internet-tietokantaan. Sopimus merkitsee sitä, että kaikki Internetin käyttäjät Islannissa voivat käyttää kyseistä tietokantaa. Samalla Britannica on ilmoittanut haluavansa yhteistyöhön islantilaisten kanssa Islantia koskevan aineiston keräämiseksi tietosanakirjaan. Kirjan kustantaja on näin oletettavasti ensimmäistä kertaa tehnyt sopimuksen tietokannan avaamisesta kokonaisen kansakunnan käyttöön.

Opetusministeriön päätavoite sopimuksen solmimisessa oli varmistaa opettajille, oppilaille ja tutkijoille pääsy Britannican tietokantaan. Neuvotteluissa kirjan julkaisijat suostuivat kuitenkin antamaan kaikille islantilaisille pääsyn Britannican tietokantaan, jossa säilytetään miljoonia lähteitä sekä kuvia ja multimedia-aineistoa.

Lähde: Kulttuuri- ja opetusministeriö

Palaa sisällysluetteloon

 

NORJA 

18.6.99: Suurkäräjille selonteko digitaalitelevisiosta "Suhtaudun myönteisesti maanpäälliseen digitaalitelevisioon sekä yleisradiotoiminnan että hyvän, koko maan kattavan norjankielisen televisiotarjonnan kannalta", sanoo kulttuuriministeri Anne Enger Lahnstein kulttuuriministeriön lehdistötiedotteessa.

"Tällainen verkko vahvistaa norjan kieleen ja kulttuuriin perustuvaa tarjontaa kilpailussa yhä useamman ulkomaisen tv-kanavan kanssa", sanoi ministeri, kun suurkäräjille annettava digitaalitelevisiota koskeva selonteko esiteltiin valtioneuvostossa perjantaina. Maanpäällisen jakeluverkon rakentamisen ja rahoituksen tulee periaatteessa pohjautua kapasiteetin kysyntään markkinoilla, tiedotteessa sanotaan. NRK:lle, TV2:lle ja paikallistelevisiolle tulee tarjota maanpäälliseen verkkoon vähintään nykyisiä ohjelmapalveluja vastaava kapasiteetti. Jäljellejäävä kapasiteetti tarjotaan yksityisille tahoille ilmoituksilla.

Hallitus aikoo ensi vaiheessa rakennuttaa kaksi lähetysverkkoa, joissa on 7-8 tv-kanavaa. Digitaalisen tarjonnan saavutettua tyydyttävä kattavuus otetaan digitaalitelevision käyttöön vielä kolmas, tällä hetkellä mm. NRK2:n käytössä oleva jakeluverkko, jolloin saadaan 3-4 lisäkanavaa. Hieman pitemmällä tähtäyksellä voi tulla ajankohtaiseksi hankkia maanpäällisen digitaalitelevision käyttöön vielä enemmän kapasiteettia", lehdistötiedotteessa sanotaan lisäksi.

Lähde: Kulttuuriministeriö

8.6.99: Työryhmä selvittämään elokuvateatteripolitiikkaa

"Kulttuuriministeri Anne Enger Lahnsteinin aloitteesta asetetaan kesäkuun aikana työryhmä arvioimaan Norjan elokuvateatteripolitiikkaa", sanotaan kulttuuriministeriön lehdistötiedotteessa. "Työryhmän tulee laatia kokonaisarviointi elokuvateatteritoimintaa koskevasta politiikasta. Arvioinnin pohjaksi asetettava tavoite on hyvän elokuvateatteritarjonnan takaaminen koko väestölle, ja sen kohteena ovat mm. kuntien toimilupajärjestelmä ja Norjan elokuvateatteri- ja elokuvarahaston rahoittamat toimenpiteet.

Julkinen elokuvateatteripolitiikka on vaikuttanut suotuisasti kulttuuri- ja aluepolitiikkaan. Työryhmän asettamisen taustalla ovat elokuvateatterialan rakennemuutokset sekä niiden aiheuttama epävarmuus Norjan tulevasta elokuvateatteritarjonnasta. Työryhmän tulee analysoida valtion ja kuntien roolia elokuvateatteripolitiikassa sekä laatia ehdotuksia, joilla voitaisiin turvata alueellisesti eriytynyt elokuvateatterirakenne jatkossakin. Edellytyksenä on nykyisen valtion ja kuntien välisen vastuunjaon säilyttäminen.

Työryhmään nimitetään viisi jäsentä. Työryhmän selvityksen tulee olla valmis 1.7.2000 mennessä.

Lähde: Kulttuuriministeriö

31.5.99: Kulttuuriministerin antama viestintäpoliittinen selonteko

" – Viestintäpolitiikan päätavoitteista pidetään kiinni, vaikka teknologia muuttuukin. Hallitus pitää tärkeänä ilmaisuvapauden säilyttämistä sekä monipuolisen ja laadukkaan norjankielisen, laajalle ulottuvan mediatarjonnan ylläpitämistä", kulttuuriministeri Anne Enger Lahnstein sanoi 28. toukokuuta suurkäräjille antamassaan viestintäpoliittisessa selonteossa.

" – Tähän saakka olemme onnistuneet saavuttamaan viestintäpoliittiset tavoitteemme. Yleisradiolla on Norjassa vankat perinteet. Meillä on laajempi paikallislehtien kirjo kuin missään muussa maassa. Tilastokeskuksen vuotta 1998 koskevat tilastot osoittavat vakaata lukija- ja kuulijakuntaa sekä sanomalehtien että yleisradion kohdalla", sanotaan kulttuuriministeriön lehdistötiedotteessa.

Kulttuuriministeri sanoi mm., että " – teknologiset muutokset vaikuttavat erityisesti yleisradiotoimintaan. Radio- ja televisiolähetyksissä olemme siirtymässä analogisesta digitaalitekniikkaan. Tämän seurauksena tele-, TT- ja yleisradiosektorit saavat yhteisen teknologisen pohjan eli konvergenssin. Yleisradiotarjonta moninkertaistuu, sen taloudelliset puitteet muuttuvat ja kilpailu kasvaa. Hallituksen nimittämä konvergenssityöryhmä, joka on arvioinut tarvetta muuttaa tele- ja yleisradiolakeja, jättää mietintönsä tämän vuoden kesäkuussa."

Uudet kilpailuehdot
Hän viittasi siihen, että kaupallistuminen luo uusia kilpailuehtoja. "Siitä johtuu, että meidän on mm. pakko luoda NRK:lle uudet ja kilpailukykyiset edellytykset. Kielteisiin piirteisiin on vastattava mm. aktiivisella kulttuuripolitiikalla. Kulttuurilaitostemme valtavat voimavarat on saatettava yleisön käyttöön – olipa sitten kyseessä NRK:n arkistomateriaali tai museo- ja galleriakokoelmat. Me emme saa taipua kaupallistumisen ehtoihin. Ei esimerkiksi tule kysymykseenkään, että hallitus lieventäisi yleisradion mainossääntöjä. Sponsorointia koskevassa esityksessämme olemme ehdottaneet NRK:ta koskevien sponsorointisääntöjen kiristämistä. Pidämme erittäin tärkeänä sitä, että NRK on todellakin yleisradio ilman mainoksia", sanoi Lahnstein.

Lahnstein ilmoitti aikovansa ryhtyä keskusteluihin TV2:n kanssa, joka haluaisi uusia toimilupansa ennen kuin se päättyy vuosien 2002 ja 2003 vaihteessa. " – Keskusteluissa tulen korostamaan yhtiön velvollisuuksia yleisradiona", hän sanoi.

Hallitus esitti 18. kesäkuuta suurkäräjille selonteon maanpäällisestä digitaalisesta televisiojakeluverkosta. Se mahdollistaisi uusien interaktiivisten palveluiden käyttöönoton, halvemman jakelun sekä paremman ohjelmatarjonnan. Mahdollinen maanpäällisen digitaalisen televisiojakeluverkon rakentaminen aiheuttaa yleisradioille korkeammat kustannukset siirtymävaiheessa, koska muutaman vuoden ajan on lähetettävä sekä analogisia että digitaalilähetyksiä rinnakkain.

Lähde: Kulttuuriministeriö

19.4.99: Päivälehdistötyöryhmä nimitetty

Kulttuuriministeriö on nimittänyt työryhmän "arvioimaan kokonaisvaltaisesti niitä julkisia toimia, mm. lehdistötukea, valtion ilmoituspolitiikkaa ja arvonlisäverojärjestelmää, joilla on merkitystä lehdistön puite-ehtojen kannalta", sanotaan kulttuuriministeriön lehdistötiedotteessa.

Työryhmää johtaa diplomiekonomi Hallvard Bakke Oslosta. Selvityksen tulee olla valmis 15.4.2000 mennessä.

Työryhmän tulee arvioida lehdistöpoliittisia tavoitteita suhteessa viime vuosien mediakehitykseen sekä tarkastella lehdistön merkitystä väestön yhteiskunnallisen orientoitumisen ja kansanvaltaan osallistumisen kannalta. Lisäksi työryhmän tulee analysoida Norjan päivälehdistön taloudellista tilannetta sekä arvioida julkisten toimien sisältöä ja niiden vaikutusta lehdistön taloudellisiin puite-ehtoihin. Muutosehdotuksissa on korostettava sitä, että tukimuodoilla on pyrittävä saavuttamaan lehdistöpoliittiset tavoitteet mahdollisimman hyvin.

Viime syksyn budjettikäsittelyn yhteydessä suurkäräjät pyysi hallitusta asettamaan työryhmän lehdistötuen tarkastelua varten. Samalla korostettiin sitä, että työssä tulee ottaa huomioon kaikki lehdistön puite-ehdot sekä tarkastella lehdistötukea myös viestintäpoliittisessa kokonaiskuvassa", sanotaan kulttuuriministeriön lehdistötiedotteessa.

Lähde: Kulttuuriministeriö

Palaa sisällysluetteloon

 

RUOTSI 

10.6.99: Voimakas panostus ruotsalaiseen elokuvaan

Hallituksen esitys "Ny svensk filmpolitik" (Ruotsin uusi elokuvapolitiikka) on lähetetty valtiopäiville. Siinä ehdotetaan useita muutoksia nykytilanteeseen sekä suurempaa tukea ruotsalaisten elokuvien tuotantoon ja esittämiseen.

"Esitys perustuu valtion, elokuva-alan sekä Sveriges Television ja TV4 -yhtiöitten huhtikuussa solmimaan elokuvasopimukseen", sanotaan kulttuuriministeriön lehdistötiedotteessa.

"Uusi elokuvasopimus antaa Ruotsin elokuva-alalle 385 miljoonaa kruunua vuosittain 1.1.2000 lähtien. Se on reilut 100 miljoonaa kruunua enemmän kuin tänä vuonna. Tuki jaetaan kolmen alueen kesken:

- 207 miljoonaa kruunua varataan ruotsalaisten elokuvien tuotantotukeen. Tämä on huomattava lisäys, josta pääosa on tarkoitus maksaa kokoillan elokuvien, lasten- ja nuortenelokuvien, lyhytelokuvien ja dokumenttiohjelmien ennakkotukena sekä kehittämistueksi luokiteltavana tuotantotukena, jotta varsinkin riippumattomien tuottajien toiminnan jatkuvuus turvattaisiin.

- 91 miljoonaa kruunua varataan elokuvien jakeluun ja esittämiseen koko maassa. Erityisen voimakkaasti panostetaan lanseeraustukeen, rinnakkaiskopioiden jakelutukeen, elokuvateattereiden omistajille maksettavaan ns. stimulointimaksuun ruotsalaiselokuvien esittämiseksi ja myös esittämisorganisaatioille ja alueelliselle elokuvatoiminnalle maksettavan tuen korottamiseen.

– 87 miljoonaa kruunua varataan elokuvakulttuuritoimintaan, mikä pääasiassa kattaa Ruotsin elokuvaperinnön säilyttämiseen ja julkaisemiseen tarkoitetut määrärahat, elokuvien ja videoiden ruotsinkieliseen tekstaukseen ja dubbaukseen maksettavan tuen sekä ruotsalaiselokuvien kansainväliseen lanseeraukseen maksettavat määrärahat", lehdistötiedotteessa sanotaan lisäksi.

Lähde: Kulttuuriministeriö

19.5.99: Viestintäalaa koskeva selvitys

"Konvergens och förändring – Samordning av lagstiftningen för medie- och telesektorerna" (Konvergenssi ja muutos – media- ja telesektoreiden lainsäädännön yhtenäistäminen) -niminen selvitys luovutettiin kulttuuriministerille.

" – Tekninen kehitys hämärtää TT-, tele- ja media-alan välisiä rajoja yhä enemmän. Tämä aiheuttaa ongelmia sovellettaessa näiden alojen lainsäädäntöä (varsinkin ilmaisuvapauslakia, radio- ja televisiolakia ja telelakia)", esittää selvitysmies Leif Anderson kulttuuriministeriön julkaisemassa lehdistötiedotteessa.

" – Siksi on olemassa tarve yhtenäistää säännöstö. Yhtenäistämisellä tulee pyrkiä korjaamaan ilmaantuneet ongelmat sekä mikäli mahdollista kehittämään säännöstöstä tehokkaampi ja tarkoituksenmukaisempi. Yhtenä tavoitteena tulee olla mahdollisimman yhtenäisen ääniradio-, televisio- ja teletoimintaa koskevan säännöstön laatiminen. Konvergenssikysymykset tulee jatkossa koordinoida ministeriöiden välisten valmisteluiden puitteissa", lehdistötiedotteessa sanotaan.

Konvergenssiselvityksessä kuvataan konvergenssia ilmiönä. Siinä analysoidaan, kuinka Ruotsin lainsäädäntö toimii konvergenssinäkökulmasta. Selvityksessä mainitaan myös kansainvälinen lainsäädäntö ja käydään läpi EU:n konvergenssikysymyksiä koskeva työ.

Lähde: Kulttuuriministeriö

Palaa sisällysluetteloon

 

SUOMI 

23.6.1999: Digitaaliset televisiotoimiluvat päätettiin: Suomeen uusia televisiotoiminnan harjoittajia ja erikoiskanavia

Digitaalisten valtakunnallisten yleiskanavien toimiluvat myönnettiin MTV Oy:lle, Oy Ruutunelonen Ab:lle, Deuterium Oy:lle ja Wellnet Oy:lle. Lisäksi valtioneuvosto myönsi valtakunnallisen toimiluvan kolmelle digitaaliselle erikoiskanavalle ja alueellista ohjelmistoa lähettävälle televisiokanavalle.

Valtioneuvosto päätti digitaalisen televisiotoiminnan luvista 23. kesäkuuta. Toimiluvat myönnettiin kymmeneksi vuodeksi, 1.9.2000-31.8.2010. Digitaaliset radiotoimiluvat myönnettäneen tämän vuoden syksyllä.

Viestintäpoliittinen ministeriryhmä piti toimiluparatkaisun tavoitteena, että toimiluvan saaneet yritykset muodostavat kokonaisuuden, jossa yritykset ovat riittävän vahvoja ja kilpailevat keskenään. Ministeriryhmän tavoitteena oli myös saada alalle uusia toimijoita. Uusina televisiotoiminnan harjoittajina luvan saivat mm. Canal+ Television Ab:n tytäryhtiö Deuterium Oy sekä Wellnet Oy.

Maanpäällisen digitaalisen televisioverkon rakentaminen koko Suomeen vie aikaa. Digitaalisten toimilupien haltijoiden tulee huolehtia siitä, että 70 prosenttia Suomen väestöstä voi seurata digitaalisia lähetyksiä vuoden 2001 loppuun mennessä. Vuoden 2006 loppuun mennessä toiminnan tulee olla valtakunnallista. Valtioneuvoston tavoitteena on, että analoginen eli perinteiseen tekniikkaan perustuva televisiopalvelu voidaan lopettaa vuoden 2006 lopussa, nykyisten analogisten toimilupien päättyessä.

Valtioneuvosto totesi, että toimiluvanhaltijoiden tulisi sopia kuluttajia palvelevista teknisistä ratkaisuista yhdenmukaisesti. Jos tarjotaan maksutelevisiopalveluita, toimijoiden tulee pyrkiä sitoutumaan yhdessä yhden kortin palveluratkaisuun ja kuluttajia palvelevaan yhdenmukaiseen asiakas- ja tilaajahallintoon.

Kolme uutta erikoiskanavaa
Yleiskanavien lisäksi myönnettiin toimilupa kolmelle digitaaliselle erikoiskanavalle: elokuva-, koulutus ja urheilukanavalle.

Helsinki Media Company Oy:lle myönnettiin toimilupa maksulliseen elokuvakanavaan. Oppimista tukevaan, pääosin maksulliseen digitaaliseen televisiotoimintaan myönnettiin lupa Werner Söderström Oy:lle, (WSOY Koulutuskanava). Molemmat yhtiöt olivat ainoita, jotka suunnittelivat elokuva- tai oppimista tukevaa ohjelmatarjontaa.

Suomen Urheilutelevisio Oy sai toimiluvan digitaaliseen urheilukanavaan. Toimilupaa urheilukanavalle haki yhteensä kolme hakijaa, joista yksi peruutti hakemuksensa.

Alueellisen ohjelmiston toimilupa City-tv Oy-ketjulle
Alueellisen ohjelmiston lähettämiseen myönnettiin digitaalinen televisiotoimilupa City-tv Oy-ketjulle, jossa toimii neljä yhtiötä: City-tv Oy Helsinki, City-tv Oy Pirkanmaa, City-tv Oy Suomi ja City-tv Oy Turku. Liikenneministeriö pitää alueellisen digitaalisen televisiotoiminnan aloittamisessa etuna sitä, että paikallisuuden lisäksi voidaan palvella myös laajempaa kokonaisuutta. Alueellista lupaa haki yksitoista hakijaa.

Digitaaliset toimiluvat on jaettu kahteen kanavanippuun eli ns. multipleksiin seuraavasti:
Kanavanippu B:
MTV Oy, City-tv Oy -ketju, Suomen Urheilutelevisio Oy ja Wellnet Oy;
Kanavanippu C: Oy Ruutunelonen Ab, Helsinki Media Company Oy, Werner Söderström Oy ja Deuterium Oy. Kanavanippuyhteistyö ratkaistaan pitkälti hakijoiden esittämien näkemyksien mukaisesti.

Lisäksi yksi kanavanippu (kanavanippu A) on varattu kokonaan Yleisradio Oy:n käyttöön julkisen palvelun televisiotoiminnan toteuttamiseksi.

Säännöllinen digitaalinen lähetystoiminta on tarkoitus aloittaa Suomessa asteittain loppuvuodesta 2000. Digitaalisen tekniikan avulla taajuuksia voidaan käyttää entistä tehokkaammin: ohjelmapalveluita voidaan lisätä ja monipuolistaa. Perinteisten ohjelmapalveluiden lisäksi digitaalisissa jakeluverkoissa voidaan tulevaisuudessa esim. hoitaa pankkipalveluja ja viranomaisten tietoyhteiskuntapalveluja sekä lähettää sähköpostia. Liikenneministeriö julisti digitaaliset ja analogiset televisio- ja radiotoimiluvat haettaviksi joulukuussa 1998.

Maanpäällinen digitaalitelevisiotoiminta aloitettiin ensimmäisenä Iso-Britanniassa vuoden 1998 syksyllä. Ruotsissa digitaaliverkon lähetykset aloitettiin tämän vuoden maaliskuussa. Lisäksi Irlanti, Espanja ja Portugali ovat ilmoittaneet aloittavansa maanpäälliset digitaaliset televisiolähetykset vuoden 2000 lopulla. Lisäksi eräissä Euroopan maissa digitaalinen televisiotoiminta on aloitettu satelliittivetoisesti.

Lisätietoja:
hallitusneuvos Liisa Ero, puh. (09) 160 2461
viestintäneuvos Ismo Kosonen, puh. (09) 160 2462

Digitaaliset valtakunnalliset televisiotoimiluvat
1.9.2000 - 31.8.2010.

Lähde: Liikenneministeriö

8.6.1999: Liikenneministeriön teettämä selvitys: lehdistötuen tarkoitusta pohdittava

Lehdistötukea saavien sanomalehtien riippuvuus tuesta on kasvanut. Lehdet eivät ole taloudellisesti kannattavia; levikin ohella myös ilmoitustuotot ovat laskussa. Liikenneministeriön teettämässä selvityksessä todetaan lisäksi, että lehdistötuen myöntämisperusteet ovat nykyisin epäselviä eivätkä tarjoa rakentavaa pohjaa julkisille toimintaperiaatteille.

Lehdistötuen jakoperusteita, vaikutuksia ja tulevaisuuden tarpeita selvittäneen tutkimuksen teki Turun kauppakorkeakoulun yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskuksen mediaryhmä tämän kevään aikana.

Raportin mukaan eduskunnalla on neljä päävaihtoehtoa, joita lehdistötukeen voidaan soveltaa. Tutkijat esittävät, että eduskunta voi 1) jatkaa nykyistä järjestelmää, jossa tuki jakaantuu ns. valikoivaan ja parlamentaariseen tukeen, 2) lopettaa ns. valikoivan lehdistötuen kokonaan, 3) luoda selkeät perusteet valikoivan tuen myöntämiseksi tai 4) muuttaa lehdistötuen yleisemmäksi viestintä- tai informaatiotueksi. Raportissa ei esitetä suosituksia siitä, mitä näistä vaihtoehdoista tulisi soveltaa.

Tutkimuksen tekijät ehdottavat, että lehdistötuesta käytävä keskustelu keskittyisi aluksi lehdistötuen tarkoitukseen ja siihen, mitä tuella halutaan saada aikaan. Keskustelun myötä saataisiin selville tuen todellinen tarve ja vakiinnutettua lehdistötuelle selvät myöntämisperusteet. Mahdollisia perusteita lehdistötuen myöntämiseksi voisivat olla poliittisen informaation levittäminen ja keskustelun tukeminen, vähemmistökulttuurien ja -kielten tukeminen sekä siirtymävaiheen tuki elinkelpoisuuden säilyttämiseksi.

Liikenneministeriö teetti tutkimuksen osana selvitystehtävää, jonka eduskunta antoi hallitukselle vuonna 1998 tämän vuoden valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä. Eduskunta edellytti, että hallitus laatii lehdistötukea koskevan selvityksen, jossa otetaan huomioon myös uudet viestinnän muodot ja josta käy ilmi lehdistötuen tuleva tarve sekä jakoperiaatteet.

Suomessa sanomalehdistöä on tuettu vuosikymmeniä sanan- ja ilmaisunvapauden sekä monipuolisen tiedonvälityksen edistämiseksi.

Lehdistötuki 2000 - Lehdistötuen jakoperusteet, vaikutukset ja tulevaisuuden tarpeet, LM:n julkaisuja 23/99. Tiedotusvälineille liikenneministeriön tiedotuksesta, puh. (09) 160 2333. (Myynti Edita Oy, puh. (09) 566 0266.)
lisätietoja: hallitusneuvos Liisa Ero, LM, puh. (09) 160 2461
tutkija Janne Rannikko, TuKKK, puh. (02) 3383 503

Lähde: Liikenneministeriö

Palaa sisällysluetteloon

 

TANSKA 

1.6.99: Paikallisradio- ja paikallistelevisiovaliokunnan vuosikertomus

Paikallisradio- ja paikallistelevisiovaliokunta (Udvalget vedrørende Lokal Radio og TV) on laatinut vuosikertomuksensa vuodelta 1998. Valiokunta on kulttuuriministeriön nimittämä elin, jonka toiminta perustuu radio- ja televisiotoiminnasta säädettyyn lakiin ja jonka toimikausi on neljä vuotta. Uusia jäseniä valiokuntaan nimitettiin viimeksi 1.4.1998.

"Paikallisradio- ja paikallistelevisioalan uudelleenjärjestelyn yhteydessä otettiin vuonna 1997 käyttöön uusi määräraha, joka on tarkoitettu ei-kaupallisille paikallisradio- ja paikallistelevisioasemille ja jonka hallinnointi kuuluu valiokunnalle", sanotaan vuosikertomuksessa.

"Määrärahan käyttöönotto perustuu 10.5.1997 tehtyyn viestintäpoliittiseen sopimukseen. Sen suuruus on 50 miljoonaa kruunua vuodessa, ja se ´korvaa´ veikkausvaroista paikallisradiotoimintaan suunnatun tuen, joka vuonna 1996 oli 7,5 miljoonaa kruunua. Olennainen ero näiden kahden määrärahan välillä on – niiden suuruuden lisäksi – se, että tukea myönnetään nyt myös ei-kaupallisille paikallistelevisioasemille.

Kulttuuriministeriö laati valiokunnan tukijärjestelmästä vuoden 1997 alkupuolella saamien kokemusten pohjalta uuden paikallisradio- ja paikallistelevisiotoimintaa koskevan säädöksen, jossa tuen myöntämisperusteita tarkennettiin ja kiristettiin. Olennaisista muutoksista mainittakoon, että vastaisuudessa vain asemien omatuotanteiset lähetykset otetaan mukaan toimintatuen laskentaperusteisiin ja että uusinnat jäävät niiden ulkopuolelle. Uusi säädös astui voimaan 1.1.1998.

Valiokunta on vuonna 1998 käyttänyt resursseja myös ´tukiajattelusta´ vapautumiseen. Samoin on jälleen vuonna 1998 kuultu paikallisten neuvostojen ja paikallisradio- ja paikallistelevisiojärjestöjen mielipiteitä tukijärjestelmästä.

10.5.1996 solmittuun viestintäpoliittiseen sopimukseen liitettiin 15.12.1998 lisäsopimus, joka merkitsee mm. sitä, että ei-kaupallisille paikallisradio- ja paikallistelevisioasemille tarkoitettua tukijärjestelmää muutetaan 1.7.1999 lähtien. Tarkoituksena on jakaa uuden määrärahan valtaosa ohjelmatukena hakemusten konkreettisen arvioinnin pohjalta. Valiokunta joutuu niin muodoin toteamaan, että vuonna 1999 ryhdytään jälleen soveltamaan uusia sääntöjä valiokunnan paikallisasemille myöntämän tuen jaossa.

Vuosikertomuksessa sanotaan edelleen mm. seuraavaa: "Edellisten vuosien tapaan myös vuonna 1998 useimmat asiat koskivat paikallisradiota. Valiokunta on huomannut suuntauksena olevan se, että asioista tulee yhä monimutkaisempia. Moniin valituksiin sisältyy jonkin neuvoston tekemää ohjelmalupahakemuksen hylkäämispäätöstä tai luvan peruuttamista koskevan varsinaisen valituksen lisäksi myös valituksia neuvostojen jäsenten mahdollisesta jääviydestä, neuvostojen asiankäsittelystä jne."

Lähde: Kulttuuriministeriö

4.5.99: Sekä DR että TV 2 toivovat lupamaksujen korotusta

"Sekä DR että TV 2 toivovat lupamaksujen korottamista uudessa viestintäsopimuksessa vuosille 2001–2004. Ne perustelevat kansalaisten lompakkojen keventämistä entisestään sillä, että julkisen palvelun kanavien tekninen ja sisällöllinen varustautuminen digitaaliseen tulevaisuuteen vaatii investointien aloittamista välittömästi", kirjoittaa Aktuelt Online.

TV 2 ilmoittaa tarvitsevansa yhteensä 300 miljoonaa kruunua digitalisoinnin aloittamiseen ja ehdottaa rahoituksen järjestämistä niin, että sille myönnetään kertasumma digitalisointia varten ja että sen lupamaksuosuutta korotetaan 15 prosentista 24 prosenttiin.

DR on Aktuelt Onlinen mukaan ilmoittanut tarvitsevansa 1,826 miljardia kruunua seuraavien neljän vuoden aikana – niiden kolmen miljardin lisäksi, jotka DR saa entuudestaan lupamaksuista. Lisäsumma käytetään mm. julkisen palvelun kanavan imagon vahvistamiseen ulospäin niin, että sen on helpompi selviytyä kilpailussa ulkomaisten ja kaupallisten tv-asemien kanssa.

DR toivoo mm. saavansa 400 lisätuntia vuodessa tv-lähetyksiin, lisää luonto- ja tiedeohjelmia, parempia uutisohjelmia, lisää lastenohjelmia, tanskalaista näytelmätuotantoa ja viihdeohjelmia. Toivomuslistalla on Aktuelt Onlinen mukaan myös kalliiden urheilutapahtumien lähetysoikeuksien ostaminen, DR:n kulttuurikanavaprofiilin vahvistaminen, DR:n tv- ja radioarkiston digitalisointi ja tuotantovälineistön vaihtaminen digitaaliseksi.

Lehden mukaan on mahdollista saada poliittinen enemmistö näiden kahden tanskalaisen julkisen palvelun kanavan digitalisoinnin edistämisen taakse, kun kansankäräjät aloittaa viestintäpoliittisen keskustelun kesälomalta palattuaan. Sekä sosiaalidemokraatit, konservatiivit että Venstre suhtautuvat myönteisesti mahdollisuuteen myöntää kertasummana maksettava määräraha asemien digitalisointiin, kirjoittaa Aktuelt Online.

Lähde: Aktuelt Online

Palaa sisällysluetteloon

 

POHJOLA 

3.6.99: Pohjoismaiden digi-tv-yhteistyö kriisissäs

"Pohjoismaiden pyrkimykset laatia yhteinen käyttöjärjestelmä tulevaisuuden digitaalitelevisiovastaanottimia varten ovat kriisissä", kirjoittaa Dagens Næringsliv. "Yhteispohjoismaista aloitetta ns. Nordig-standardin perustamiseksi ei saada käsiteltyä loppuun ennen kuin Euroopan standardointijärjestö DVB (Digital video broadcast) on tehnyt ratkaisunsa. Ja Euroopassa kaksi järjestelmää taistelee ns. top-boxien valvonnasta."

Johan Thorud, NRK:n edustaja Nordigissa, vahvistaa lehdelle, että Nordig-yhteistyö on kriittisessä vaiheessa.

" – Pelkäämme tämän saattavan johtaa siihen, että useita eri standardeja on markkinoilla vielä pitkään kuluttajien hämmennykseksi", Thorud kertoo lehdelle.

Myös ranskalaisen maksutelevisiojätin Canal Plus -kanavan edustajia huolestuttaa se, että eurooppalaiset eivät pääse yksimielisyyteen standardeista.

"Canal Plus -kanavan Pohjolan johtajan Stefane Francen mukaan on kiireesti sovittava yhteisestä standardista sekä Pohjoismaissa että Euroopassa. Maailman suurin tietokoneohjelmistojen tuottaja, amerikkalainen Microsoft, on hankkimassa omistusosuuksia sekä kaapeli- että satelliittialalta. Se on myös pääsemässä mukaan sisältöpuolelle. Microsoft on ennestään melkein yksinvaltias tietokoneiden käyttöjärjestelmien alalla. Sen tavoitteena on ohjelmistojen asentaminen maailman kaikkiin televisioihin", kirjoittaa Dagens Næringsliv.

Lähde: Dagens Næringsliv

20.5.99: Elokuvissakäynti lisääntyi Pohjoismaissa vuonna 1998

MEDIA Salles, MEDIA II -ohjelman hanke elokuvateatteritoiminnan edistämiseksi Euroopassa, esitti vuotta 1998 koskevat tilastonsa Cannesin festivaalin aikana. Väliaikaiset luvut osoittavat 6,6 %:n nousua myytyjen elokuvalippujen määrässä vuodesta 1997 vuoteen 1998 eli 792:sta 844 miljoonaan lippuun.

Luvut vahvistavat Euroopassa yleisesti vallitsevaa selvää suuntausta vuonna 1995 tapahtunutta laskua lukuun ottamatta. MEDIA Sallesin edustajien mukaan vanhojen elokuvateattereiden uudistaminen ja uusien elokuvateattereiden rakentaminen sekä hyvät kotimaassa tuotetut elokuvat vahvistavat tätä suuntausta. Hyvä esimerkki on Ranska, jossa myytiin 21 miljoonaa elokuvalippua enemmän kuin vuonna 1997, mikä merkitsee 14,2 %:n kasvua.

"Titanic-ilmiö" iski Ranskassa vuonna 1998, kun pelkästään tähän elokuvaan myytiin 20 miljoonaa lippua, kun taas 23 miljoonaa ihmistä kävi katsomassa kolme parasta kotimaista elokuvaa, kerrotaan MEDIA Sallesin tiedotteessa.

Isossa-Britanniassa myytiin vuonna 1998 2,7 % eli neljä miljoonaa elokuvalippua vähemmän kuin edellisvuonna, yhteensä 135,2 miljoonaa.

Kaikissa Pohjoismaissa Islantia lukuun ottamatta (-1 %) lipunmyynti kasvoi vuonna 1998. Vuonna 1997 elokuvissakävijöiden määrä laski Norjassa 4,7 % ja Ruotsissa 1,2 %. Kasvu vuonna 1998 vaihtelee Tanskan 1,5 %:n, Ruotsin 4 %:n, Norjan 5,3 %:n ja Suomen 6,3 %:n välillä. Suomessa joutuu palaamaan vuoteen 1991 paremman tuloksen löytämiseksi; vuoden 1998 tulokseksi tuli kuusi miljoonaa myytyä lippua.

Tanskassa kotimaisten elokuvien markkinaosuus laski 6 %, vuoden 1997 18,8 %:sta vuoden 1998 12,8 %:iin. Ruotsissa se laski 3,4 %, vuoden 1997 17,8 %:sta vuoden 1998 14,4 %:iin. Tanskassa amerikkalaisten elokuvien markkinaosuus kasvoi vuonna 1998 77,8 %:iin ja Ruotsissa 76,3 %:iin, kun taas eurooppalaisten elokuvien markkinaosuus laski Tanskassa 13,1 %:sta 9,1 %:iin ja Ruotsissa 14,9 %:sta 8,7 %:iin.

Vuoden 1997 luvut: European Cinema Yearbook – 1998 edition. Vuoden 1998 luvut eivät ole lopullisia.

Lähde: MEDIA Sallesin julkaisema European Cinema Journal no. 1/1999


Palaa sisällysluetteloon