svane.jpg - 8028 Bytes Medier i Norden

Ensimmäinen neljännesvuosijulkaisu 1999
  
    Suomenkielinen pääsivu | Arkisto – neljännesvuosijulkaisut | Yleiskatsaus   
  Sisältö

Islanti   |   Norja   |   Ruotsi   |   Suomi   |   Tanska   |   Pohjola

  Medier i Norden neljännesvuosijulkaisut
löytyvät suomenkielisinä verkkojulkaisuina aina vuodelta 1994. Julkaisut sisältävät suomenkielisen koosteen skandinaavisilla kielillä ilmestyvästä Medier i Norden: Resymé –julkaisun tiedotteista.

Medier i Norden (entinen Nordisk Medie Nyt) -sivujen sisältö on vapaasti lainattavissa mikäli lähde mainitaan selvästi.

  Päätoimittaja                                           Vastaava toimittaja
Terje Flisen (TF)                                         Pääjohtaja Søren Christensen
Postboks 1726 Vika                                   Pohjoismaiden ministerineuvosto,
0121 Oslo, Norge                                       Store Strandstræde 18
Puh. + 47 22 20 80 61                                DK-1255 København K., Danmark

Medier i Norden (aikaisemmin Nordisk Medie Nyt) ISSN 1396-9331 – elektroninen julkaisu.

 

ISLANTI 

30.3.99: Uusi laki Islannissa tuotettavien elokuvien kustannusten osittaisesta korvaamisesta

Yleiskäräjät hyväksyi 11. maaliskuuta 1999 uuden lain Islannissa tapahtuvan elokuvatuotannon kustannusten osittaisesta korvaamisesta. Sen tarkoituksena on houkutella ulkomaisia tuottajia Islantiin tekemään elokuvia tai televisio-ohjelmia lupaamalla kotimaisten tuotantokustannusten osittaista korvaamista.

Kyseisen lain mukaan valtio voi korvata osan Islannissa tapahtuvaan elokuva-aineiston ja televisio-ohjelmien tuotantoon liittyvistä kustannuksista. Ehtona on kuitenkin, että kustannukset ovat syntyneet Islannissa ja että työstä maksetuista palkoista ja muista korvauksista on todistettavasti maksettu veroa Islannissa. Edelleen tulee tiettyjen ehtojen täyttyä arvioitaessa, myönnetäänkö tuotantokustannuksiin korvausta. Islannissa tapahtuvaa elokuvatuotantoa varten on perustettava erityinen yhtiö, tuotantokustannuksista ja rahoituksesta on laadittava eritelty budjetti, Islannissa syntyneiden tuotantokustannusten tulee olla vähintään 80 milj. Islannin kruunua, tuotannon valmistuttua on kustannuksista laadittava tarkistettu selvitys ja tuotannon on oltava valmis viimeistään kolmen vuoden kuluttua korvausanomuksen vastaanottamisesta.

Korvattavien tuotantokustannusten osuus on 12 % vuosina 1999-2002 ja 9 % vuosina 2003-2005. Korvausta vähennetään puolella, mikäli tuotantokustannukset ovat 80-100 milj. Islannin kruunua, ja neljänneksellä, mikäli kustannukset ovat 101-120 milj. Islannin kruunua. Edelleen on otettava huomioon, että mikäli korvauksen anoja on saanut elokuvantekoon tukea Islannin elokuvarahastolta, ei samalle elokuvalle enää voida myöntää tuotantokorvausta.

Lähde: Kulttuuri- ja opetusministeriö

15.2.99: Uusi ehdotus radiolaiksi

Islannin yleiskäräjille on annettu ehdotus uudeksi radiolaiksi, jonka on tarkoitus muodostaa yleinen kehys koko Islannin tv- ja radiotoiminnalle. Lähtökohtana on se, että radiolaki koskee ennen kaikkea yksityisiä radio- ja tv-asemia, jotka toimivat erityisen yleisradiolautakunnan luvalla. Islannin yleisradion toimintaa puolestaan tulee koskea erityislaki, kuitenkin niin, että radiolain yleiset määräykset koskevat myös Islannin yleisradiota, mikäli muuta ei ole erikseen määrätty.

Radiolain tarkistaminen perustuu EU:n uuteen direktiiviin n:o 97/36/EU, joka astui voimaan kaikissa ETA-maissa viimeistään 30. joulukuuta 1998. EU:n tv-direktiivi koskee ainoastaan televisiota, ei radiota. Radiolakiehdotuksen mukaan televisiota ja radiota kuitenkin koskisivat samat säännöt tapauksesta riippuen. Kyseinen direktiivi aiheuttaa erinäisiä muutoksia Islannin radiolainsäädäntöön.

Ensiksikin on selvää, mitkä tv-lähetykset kuuluvat Islannin tuomiovallan piiriin, joten tästä ei ole mitään määräyksiä nykyisessä lainsäädännössä. Direktiivin sisältämät määräykset perustuvat erityisesti kahteen näkökohtaan: kunkin ETA-maan sisällä toimivien tv-asemien vapauteen lähettää ohjelmaa muihin jäsenmaihin sekä mahdollisuuteen lähettää tv-ohjelmia koko Euroopan talousalueelle, sikäli kun lähetys ei ole ristiriidassa vastaanottavan maan lainsäädännön kanssa.

Toiseksi direktiivi antaa jokaiselle ETA:n jäsenmaalle mahdollisuuden laatia listan sellaisista tärkeistä tapahtumista, jotka on lähetettävä suuren yleisön katsottavissa olevalla kanavalla, riippumatta siitä, että jokin maksullinen tv-asema on mahdollisesti ostanut itselleen yksinoikeudet tapahtuman lähettämiseen. Radiolakiehdotus antaa mahdollisuuden asiaa koskevan säädöksen laatimiseen, mutta Islannin valtiolla ei kuitenkaan ole velvollisuutta käyttää tätä mahdollisuutta.

Kolmanneksi tv-asemien tulee mahdollisuuksien mukaan huolehtia siitä, että vähintään 10 % niiden vuosittaisesta lähetysajasta tai vuosittaisista ohjelmavaroista käytetään eurooppalaisten teosten, mm. itsenäisten tuottajien tuottamien islantilaisten teosten, lähettämiseen tai tuotantoon. Direktiivin seurauksena myös mainostamista ja sponsorointia koskevat määräykset selkiytyvät jonkin verran nykyiseen lakiin verrattuna. Lisäksi se sisältää määräyksiä lasten suojelemiseksi sellaisilta tv-ohjelmilta, jotka voivat vaikuttaa heihin vahingollisesti.

Uutta ehdotuksessa on se, että kulttuuri- ja opetusministerillä on mahdollisuus aloittaa valmistelut digitaalisen radion ja television käyttöönottamiseksi Islannissa. Digitaalitekniikka tarjoaa suuria mahdollisuuksia taajuusalueiden tähänastista parempaan hyödyntämiseen mm. niin, että useammat toimijat saavat mahdollisuuden ryhtyä todelliseen kilpailuun etenkin tv-lähetysten alalla. Digitaaliradiossa ja -televisiossa on lisäksi se etu, että lähetysten laatu paranee huomattavasti ja että katsojan saavat mahdollisuuden käyttää "pay-per-view" (kertamaksu-tv) - ja "video-on-demand" -palveluja. Lisäksi digitaalitekniikka on edellytys television, televiestinnän ja tietokonetekniikan sulauttamiseksi yhdeksi alueeksi ilman selkeitä rajoja.

Aikaisemmasta radiolaista katsottiin puuttuvan määräyksiä, jotka koskevat radio- ja tv-asemien pääsyä kaapelijärjestelmien piiriin. Uusi radiolakiehdotus sisältää sellaisen parannuksen, että radio- ja tv-asemille on varmistettu pääsy yleisiin, radio- ja tv-lähetyksissä käytettäviin televerkkoihin.

Lopuksi ehdotetaan kiistanalaisen radioasemien kulttuurirahaston (Radiostationernes Kulturfond) lakkauttamista. Sen toiminnan rahoitukseen on kerätty 10 % radio- ja tv-asemien mainostuloista.

Lähde: Kulttuuri- ja opetusministeriö

15.2.99: Käänteentekevä sopimus islantilaisen elokuvatuotannon vahvistamisesta

Vuoden 1998 joulukuussa solmittiin uusi sopimus hallitusta edustavien kulttuuri-ja opetusministerin ja valtiovarainministerin sekä elokuvatuottajien järjestön (Filmproducenternes organisation) välillä tuen voimakkaasta lisäämisestä Islannin elokuvarahastolle islantilaisten elokuvien tuotannon kehittämiseksi.

Sopimuksen mukaan hallitus sitoutuu lisäämään taloudellista tukeaan Islannin elokuvarahastolle neljässä vaiheessa. Vuoden 1999 tulo- ja menoarviossa on elokuvarahastolle varattu 176,4 miljoonaa Islannin kruunua, mikä on 40 miljoonaa kruunua enemmän kuin viime vuonna. Sopimuksen mukaan valtion elokuvarahastolle osoittaman tuen on tarkoitus kasvaa 30 miljoonaa Islannin kruunua v. 2000, 35 miljoonaa kruunua v. 2001 ja 30 miljoonaa kruunua v. 2002.

Elokuvarahastolle myönnettävä tuki tulee siis olemaan 270 miljoonaa Islannin kruunua vuonna 2002. Siitä lähtien pyritään vuosittain tuottamaan 5 islantilaista täyspitkää elokuvaa, joiden tukiosuus on 40 % budjetoiduista kustannuksista aikaisemman 20 %:n sijaan. Tuotantokustannuksien lasketaan olevan keskimäärin 100 miljoonaa Islannin kruunua elokuvaa kohti, joten näille viidelle elokuvalle myönnettävän tuotantotuen määräksi tulee yhteensä noin 200 miljoonaa Islannin kruunua vuonna 2002.

Jäljellejäävät varat suunnitellaan käytettäväksi elokuvarahaston muihin tehtäviin, kuten muiden kuin edellämainittujen elokuvien tukemiseen, ulkomaisille elokuvarahastoille meneviin maksuihin, PR-toimintaan ja Islannin elokuvamuseon hoitamiseen. Sopimus edellyttää myös, että mikäli radioasemien kulttuurirahasto lakkautetaan, kuten yleiskäräjille on ehdotettu, valtion tulee seuraavien neljän vuoden aikana myöntää varoja elokuvarahaston alaiselle erityisosastolle dokumenttielokuvien, lyhytelokuvien ja muiden elokuvien tekemiseen, niin että elokuvarahastolla sen jälkeen tulee olemaan käytettävissään 100 miljoonaa Islannin kruunua tähän tarkoitukseen.

Näin radioasemat saavat itse käyttöönsä ne 10 %, jotka niiden on tähän asti pitänyt maksaa tietyistä tuloistaan kulttuurirahastolle. Niiden mahdollisuuksia islantilaisen ohjelma-aineiston vahvistamiseen tulisi lisätä sen mukaisesti.

Lähde: Kulttuuri- ja opetusministeriö

15.2.99: Digitaaliset tv-lähetykset näköpiirissä

Tele Islannin (Landssími Íslands) ja norjalais-ranskalaisen Canal Digital AS -yhtiön välillä allekirjoitettiin tammikuussa yhteistyösopimus, jossa sovittiin digitaalitelevisiolähetysten kehittämisestä Islannissa. Samainen yhtiö aloitti äskettäin digitaalitelevisiolähetykset muissa Pohjoismaissa.

Tarkoituksena on, että Canal Digital AS:n tehtäviin kuuluu mm. vastata lähetysten teknisestä puolesta, huolehtia järjestelmässä käytettävien satelliittien toiminnasta ja toimittaa ohjelmistoa dekoodauslaitteisiin. Tele Islanti puolestaan toimii Canal Digital AS:n asiamiehenä Islannissa sekä hoitaa tilaajapalvelun ja asiakasyhteydet. Tämän yhteistyön kautta Tele Islannin rahoitus- ja kehityskustannukset pienenevät.

Dekoodauslaitteet tulevat olemaan samanlaiset kaikissa Pohjoismaissa, ja islannin kieli syötetään laitteisiin muiden pohjoismaisten kielten tapaan. Lähetyksiä voi vastaanottaa laajakaistaverkon ja parabolin kautta, missä sellainen on käytettävissä. Lähetysten seuraaminen tulee siksi olemaan mahdollista koko Islannissa. Suunnitelmana on varmistaa, että islantilaiset pääsevät seuraamaan samaa ohjelmaa digitaalitelevisiossa kuin muut pohjoismaalaiset. Canal Digital AS:n ohjelmissa on paljon samaa aineistoa kuin jo nyt Tele Islannin laajakaistatelevisiossa, mutta olennaisin uutuus on ns. "pay-per-view" eli kertamaksu-tv.

Lähetysten alkamisajankohtaa ei ole vielä lopullisesti varmistettu, mutta toiveena on, että islantilaiset voivat vastaanottaa digitaalilähetyksiä ennen ensi joulua.

Lähde: Kulttuuri- ja opetusministeriö

Palaa sisällysluetteloon

 

NORJA 

16.3.99: NRK on solminut aiesopimuksen maanpäällisestä digitaalitelevisiosta

"Yleisradioyhtiön (NRK AS) hallitus antoi maanantaina (15.3.99) yleisradion johdolle valtuudet solmia aiesopimuksen Norkring AS -nimisen jakeluyhtiön kanssa maaverkon (DVB-T) kautta välitettäviä digitaalisia televisiolähetyksiä koskevasta yhteistyöstä", kirjoittaa NRKInfo.

"Norkring aikoo laajentaa yhteensä neljä analogisista lähettimistään vastaanottamaan myös digitaalisia signaaleja. - - Norkringin tarkoituksena on laajentaa kaksi transponderia, jotka tarjoaisivat tilaa noin kahdeksalle televisiokanavalle", kirjoittaa NRKInfo.

Lähde: NRKInfo

25.1.99: Norjalaisella elokuvalla enemmän katsojia vuonna 1998

"1998 oli norjalaisten elokuvateattereiden kannalta hyvä vuosi. Silloin kävijämäärät ylittivät taas maagisen 10 %:n rajan", kerrotaan Norjan elokuvainstituutin lehdistötiedotteessa. Vuonna 1997 noin viisi prosenttia elokuvayleisöstä osti lipun johonkin norjalaiseen elokuvaan. "Luvut osoittavat myös, että video ja televisio muodostavat jättiläismarkkinat norjalaisia elokuvia ajatellen", sanotaan tiedotteessa, joka käsittelee vuoden 1998 lukuja: Kun elokuvissa kävi yhteensä 11,4 miljoonaa henkilöä, 1 159 500 heistä katsoi norjalaisia elokuvia (mukaan lukien norjalaiset yhteistuotannot).

Televisiota koskevat luvut olivat mielenkiintoisia: yhteensä 77 elokuvasta 21 lähetettiin NRK1:ssä, 23 NRK2:ssa, 20 TV3:ssa ja 13 TV2:ssa. Norjalaisten elokuvien katsojamäärä oli yhteensä jopa 13,3 miljoonaa, 37 elokuvalla oli yli 100 000 katsojaa. NRK1:ssa lähetettyjen norjalaisten elokuvien katsojamäärä oli keskimäärin 346 000 vastaavan määrän ulkomaalaisten elokuvien kohdalla ollessa 249 000", sanotaan Norjan elokuvainstituutin lehdistötiedotteessa.

Lähteet: Norjan elokuvainstituutin elokuvaosasto, FILM&KINO, NRK Forskningenin julkaisemat MMI:n TV-mittausluvut, TV2, TV3

25.1.99: Ernst & Young ehdottaa muutosta elokuvatukijärjestelmiin

"On kyseenalaista, tarvitaanko Norsk Film AS -yhtiötä valtion omistamana tuotantoyhtiönä. Norjan elokuvainstituuttia arvostellaan tiukasti. Ernst & Young Management Consulting on kulttuuriministeriön toimesta käynyt tarkkaan läpi kokoillan elokuville tarkoitetut elokuvatukijärjestelmät antaakseen neuvoja siitä, kuinka kaikki voisi muuttua paremmaksi. He ehdottavat tukijärjestelmien kokoamista uudeksi julkiseksi elimeksi, erilaisten tukivaihtoehtojen perustamista eri elokuvalajeja varten ja useimmissa tapauksissa tiukempien vaatimusten asettamista omapääoman suhteen", kirjoittaa Aftenposten.

"Nyt Norjan elokuvainstituutti, Audiovisuaalinen tuotantorahasto ja valtion omistama Norsk Film hallinnoivat kokoillan elokuville suunnattua vuosittaista 130 miljoonan kruunun suuruista valtion tukea. Ernst & Young antaa nykyisille tukijärjestelmille huonon arvosanan", sanomalehti kirjoittaa.

22. tammikuuta pidetyssä lehdistökonferenssissa Ernst & Youngin projektipäällikkö Trond Myhrvold väitti Aftenpostenin mukaan, että tuottajat voivat saada enemmän kuin 100 prosenttia tukea yhtä elokuvaa varten. Myhrvold sanoi, ettei Norjan elokuvainstituutille eikä Norsk Film -yhtiölle pidä antaa keskeistä asemaa tulevaisuuden tukipolitiikassa. Tanskassa ja Ruotsissa suoritettujen selvitysten tuloksena on ollut ehdotus elokuvatuen korottamisesta - joka Tanskassa on jo hyväksytty ja josta Ruotsissa on tekeillä lisäselvitys - mutta tällainen ehdotus ei kuulunut Ernst & Youngin kulttuuriministeriöltä saamaan toimeksiantoon.

Kulttuuriministeriö ja asianosaiset keskustelevat raportista seminaareissa ja kuulemistilaisuuksissa. Kommentit raporttiin on jätettävä viimeistään 1.5.1999.

Lähde: Aftenposten

Palaa sisällysluetteloon

 

RUOTSI 

22.3.99: Komitea ehdottaa lakia viestinten keskittämistä vastaan

Viestinten keskittämistä tutkiva komitea on tänään (22.3.) jättänyt mietintönsä 'Ilmaisuvapaus ja kilpailu', johon liittyy lakiehdotus Ruotsin viestinten moninaisuuden suojaamiseksi sekä sellaisen omistussuhteiden ja vallan keskittymisen vastustamiseksi, joka saattaa olla haitaksi vapaalle ja laajalle mielipiteenvaihdolle ja vapaalle ja monipuoliselle valistukselle", sanotaan kulttuuriministeriön lehdistötiedotteessa.

Komitea pitää todennäköisenä, että viestintäalan omistussuhteiden keskittyminen jatkuu. Komitean ehdotuksista ilmenee, että " - - (kilpailulakia) ehdotetaan täydennettäväksi erityissäännöllä, joka viestintäalaan sovellettuna ottaa huomioon ilmaisuvapauden turvaamisen tärkeyden".

Komitea kannattaa erityistä lakia viestinten keskittämisestä. Lehdistötiedotteessa sanotaan, että "- - komitea ehdottaa erityistä lakia viestinten keskittämisestä, jolla valvottaisiin eniten mielipiteitä muokkaavien viestinten, (sekä painettujen että sähköisten) päivälehtien, radion ja television yrityskauppoja ja muita keskittämisiä. Komitea korostaa, että tekniikan kehittyessä ja vastedes ns. konvergenssikysymyksiä harkittaessa soveltamisalaa saatetaan joutua ulottamaan uusiin toimintoihin".

Komitea ehdottaa, että " - - tätä lakia ei sovellettaisi säätiöiden omistamiin julkisen palvelun yrityksiin, toisin sanoen SR:ään, SVT:hen ja Utbildningsradioon. Muuten laki koskee sekä valtion omistamia että yksityisiä yrityksiä riippumatta siitä, ovatko yritykset ruotsalaisia tai ulkomaisia, edellyttäen, että niillä on toimintaa Ruotsissa". Perustuslaki täytyy komitean mielestä muuttaa, jotta " - - varmistettaisiin kilpailulain sovellettavuus ja mahdollistettaisiin viestinten keskittämistä koskeva laki. Painovapausasetus ja perustuslain turvaama ilmaisuvapaus ovat nyt hyvin vaikeasti tulkittavissa tässä mielessä".

Komitea on myös ottanut tarkastelun kohteeksi kaapelitelevisioyhtiöt ja toteaa " - - (kaapelitelevisioyhtiöillä) olevan monopolin kaltainen asema ja että on harkittava muutosta ilmaisuvapauslakiin, niin että tilaajille annettaisiin mahdollisuus vaikuttaa kaapeliverkoston ohjelmatarjontaan. Komitea ehdottaa toistaiseksi sellaista uutta määräystä radio- ja televisiolakiin, joka purkaisi liitäntäsopimuksessa olevan ehdon, jolla oikeus asentaa tai käyttää muuta kaapelitelevisiolaitteistoa tai asentaa lautasantenni kielletään". Perustuslain muuttaminen vie aikaa. Siksi komitea ehdottaa, " - - että (suurin osa) uusista säännöistä astuisi voimaan 1. tammikuuta 2003. Yksi kilpailulakiin ehdotetuista muutoksista ja radio- ja televisiolakia koskeva ehdotus ei vaadi perustuslain muutosta. Siksi niiden ehdotetaan astuvan voimaan jo 1.1.2000.

Komitean ehdotukset eivät ole yksimielisiä. " - - komitean jäsenet Anders Björck (maltillinen kokoomus), Olle Wästberg (kansanpuolue) ja Karin Johansson (kristillis-demokraattinen puolue) ovat esittäneet eriävän mielipiteen, jonka mukaan lainsäädännölliset toimenpiteet ovat tarpeettomia, minkä vuoksi komitean ehdotuksilla ei arvella olevan mitään vaikutusta", lehdistötiedotteessa lukee.

Lähde: Kulttuuriministeriö

15.2.99: "Jatkuvuutta ja monipuolisuutta yksityiseen paikallisradiotoimintaan"

" - Olen tänään (15.02.99) luovuttanut tulevaisuuden kaupallista paikallisradiota koskevan selvitykseni kulttuuriministeri Marita Ulvskogille. Selvitys osoittaa, että on mahdollista yhdistää radioalan jatkuvuus suurempaan moninaisuuteen ja myös antaa eri asemille oma profiili ilman että politiikka joko antautuu markkinoille taikka muuttuu ahneeksi."

Näin selittää hallituksen selvitysmies Niklas Nordström kulttuuriministeriön lehdistötiedotteessa. "Lyhyesti sanottuna selvityksen ehdotus merkitsee sitä, että nykyisiä lupia jatketaan, että huutokauppamenettely lakkaa ja että kunkin aseman lähetykset saavat oman selkeämmän profiilinsa", lehdistötiedotteessa lukee. "Uusien lupien on tarkoitus olla nelivuotisia ja niitä on mahdollista jatkaa enintään kaksi kertaa. Näiden uusien lupien maksu koostuu kiinteästä ja muuttuvasta, mainostuloihin ja sponsorituloihin perustuvasta osasta. Selvityksessä ehdotetaan myös, että nykyisiä lupia voitaisiin jatkaa vuoden 2008 loppuun saakka. Maksujen, jotka määrättiin lupien huutokauppamyynnissä, ehdotetaan pysyvän voimassa myös tulevalla lupakaudella. Ne luvanhaltijat, jotka lähetysalueellaan joutuvat kilpailemaan uusien analogisten lähetysten kanssa, saavat korvausta.

- Ehdotus antaa yksityisille paikallisradioyhtiöille mahdollisuuden tehdä pitkäaikaisia arviointeja. Se antaa luvanhaltijoille myös mahdollisuuden harjoittaa kokeilutoimintaa ja kehittää lähetysten sisältöä sekä käynnistää tekniikan vaihdon digitaaliradioksi, sanoo Niklas Nordström. Nykyinen menettely, jossa luvat myydään huutokaupassa eniten tarjoavalle, korvattaisiin ehdotuksen mukaan valintamenettelyllä, jossa otettaisiin huomioon hakijan omistussuhteet lähetysalueen muissa viestimissä sekä oman tuotannon määrä. Niissä harvoissa tapauksissa, joissa kriteerit eivät riitä valintaan, otettaisiin huomioon lähetysformaatti. Lähetysformaatin vaihtaminen ei vaadi lupaa. Yksityisen paikallisradiotoiminnan moninaisuuden lisäämiseksi selvitys ehdottaa, että kukin asema lähettäisi sellaista omaa tuotantoa, jota mikään muu asema ei lähetä, vähintään kolmen tunnin verran joka päivä klo 6 ja 21 välillä. Ihmiset kuuntelevat yksityistä paikallisradiota ennen kaikkea tähän aikaan.

Uusien sääntöjen ehdotetaan astuvan voimaan 1.1.2001."

Lähde: Kulttuuriministeriö

5.2.99: "Painovapausasetuksen ja ilmaisuvapauslain tarkastelu"

"Hallitus on tänään päättänyt, että parlamentaarikoista koostuvan selvityskomitean tulee tarkastella viestintäalaa koskevia kohtia perustuslaissa, painovapausasetusta sekä ilmaisuvapauslakia", sanotaan oikeusministeriön julkaisemassa lehdistötiedotteessa.

"Tarkastelua tarvitaan mm. tietotekniikan nopean kehityksen vuoksi. Tehtävässä on neljä osaa: Ensiksi selvityskomitean tulee tutkia, miten perustuslain turvaama ilmaisuvapaus voidaan tehdä riippumattomammaksi siitä, mitä tekniikkaa käytetään sanomien ja muiden tietojen välittämisessä yleisölle. Toiseksi selvityskomitean tehtäviin kuuluu ottaa kantaa siihen, pitäisikö erilaisten painovapaus- taikka ilmaisuvapausrikosten syyteaikaa pidentää. Kolmanneksi selvityskomitean tulee tarkastella joitakin käytännön soveltamisongelmia varsinkin perustuslain turvaaman ilmaisuvapauden yhteydessä, mihin oikeuskansleri on kiinnittänyt hallituksen huomion. Neljänneksi selvityskomitean tulee ottaa kantaa siihen, onko laitonta uhkausta pidettävä painovapaus- taikka ilmaisuvapausrikoksena. Selvityksen tulee olla valmis 31.12.2000."

Lähde: Oikeusministeriö

Palaa sisällysluetteloon

 

SUOMI 

16.3.1999: Ministeriryhmä linjasi digitv:n ehtoja

Hallituksen viestintäpoliittinen ministeriryhmä on käsitellyt periaatteita, joilla digitaalisia televisiotoimilupia voidaan myöntää. Lupapäätösten teko jää seuraavalle hallitukselle.

Ministeriryhmän kannanoton mukaan Yleisradio Oy:lle varataan tarpeellinen määrä uuden tekniikan kanavia julkisen palvelun televisiotoimintaan. Yhdellekään kaupalliselle yritykselle ei ole ministeriryhmän mielestä syytä myöntää kokonaista kanavanippua omien ohjelmien välittämiseen. Joka kanavanipussa tulee olla tilaa nykyisten toimijoiden lisäksi ainakin yhdelle eurooppalaiselle toimijalle sekä yhdelle tai kahdelle muulle kotimaiselle toimijalle tai toimijaryhmälle. Lupapäätöksissä on kiinnitettävä huomiota myös molemmilla kotimaisilla kielillä tuotetun ohjelmiston tarjontaan sekä vähemmistöryhmille suunnattuun ohjelmatarjontaan. Näillä rajauksilla halutaan edistää kilpailevaa ja monipuolista tarjontaa. Pääasiassa urheilua lähettäviä kanavia voisi olla vain yksi. Televisionkatsojien mahdollisuus seurata kiinnostavia urheiluohjelmia pitää kuitenkin turvata.

Ministeriryhmän mukaan lähtökohtana pitää olla, että luvat myönnetään televisiotoimintaan. Koska digiverkko sopii hyvin myös esimerkiksi asiointipalvelujen järjestämiseen, hallitus pitää tärkeänä, että toimiluvan saajat kehittävät uusia palveluita mm. teleyhtiöiden ja sisältötuottajien kanssa.

Liikenneministeriön tehtävä on selvittää, miten televisiotoiminnasta yli jäävä välityskapasiteetti saadaan tasapuolisesti kaikkien tietoyhteiskuntapalveluita tarjoavien käyttöön.

Tärkeänä periaatteena ministeriryhmä pitää sitä, että toimilupa annetaan vain hakijoille, jotka ovat valmiit sitoutumaan digitelevision yhteisiin teknisiin ja hallinnollisiin järjestelyihin. Maksutelevisiopalveluiden tarjoajien pitää lisäksi olla mukana yhden kortin palveluratkaisussa ja yhdenmukaisessa asiakas- ja tilaajahallinnossa.

Liikenneministeriö julisti analogiset ja digitaaliset televisio- ja radiotoimiluvat haettaviksi vuoden 1998 lopussa. Hallitus myönsi analogiset luvat 11. maaliskuuta. Digitaaliset luvat vaativat enemmän valmistelua, joten niistä päätetään myöhemmin.

Lähde: Liikenneministeriö

25.2.99: Suomalaisten elokuvissakäynti on lisääntynyt - kotimaiset elokuvat suosiossa

Suomen elokuvateatterien lippuluukkujen edessä olevat jonot, jotka olivat pitkiä jo viime syksynä, pitenevät edelleen. Ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun televisio valtasi suomalaiset kodit, on yli 100 000 ihmistä käynyt elokuvissa yhden viikonlopun aikana.

Tällaisia viikonloppuja on sitä paitsi ollut useampia peräkkäin. Ja yleisö hakeutuu katsomaan nimenomaan kotimaisia elokuvia. Suomen elokuvasäätiön johtaja Jouni Mykkänen kirjoittaa elokuvasäätiön uutiskirjeessä, että panostus kotimaisen elokuvatuotannon laadun parantamiseen tuottaa nyt tulosta. Hyviä käsikirjoituksia, hyviä ohjauksia, hyvä kameratyöskentely, hyviä näyttelijöitä; kaikki vaikuttaa tällä hetkellä positiivisesti kotimaiseen elokuvatuotantoon.

Toinen tekijä on Mykkäsen mukaan se, että elokuvien aiheet - menneisyyden monitasoinen analysointi ja työstäminen - kiinnostavat elokuvantekijöiden lisäksi myös yleisöä. Yksi suurista elokuvista (Rukajärven tie) käsittelee viime sotaa, toinen (Poika ja ilves) pojan ja ilveksen välistä ystävyyttä. Pirjo Honkasalon hyvän vastaanoton saanut elokuva Tulennielijä puolestaan edustaa suomalaista modernismia.

Jäljellä onkin vain kansainvälisten markkinoiden valtaaminen. Poika ja ilves on myyty yli 40 maahan, mikä antaa toivoa sille, että useampiakin elokuvia menee kaupaksi.

Lähde: Suomen elokuvasäätiö / Newsroom Finland

Palaa sisällysluetteloon

 

TANSKA 

4.3.99: DR2 vakiinnuttaa asemiaan

Kulttuuriministeriön lehdistötiedotteessa ilmoitetaan, että kulttuuriministeri Elsebeth Gerner Nielsen on 3.3.99 saanut viestintäalan puheenjohtajien hyväksynnän sopimukselle, joka laajentaa DR2-kanavan näkyvyysaluetta tuntuvasti.

Ottamalla käyttöön mm. vapaita, paikallistelevisioille varattuja tv-taajuuksia odotetaan mahdollisten DR2-katsojien määrän nousevan noin 65 %:sta 80 %:iin. Uusi sopimus, joka tulee täydentämään viestintäpoliittista sopimusta, merkitsee samalla sitä, että kaupallisille paikallistelevisioasemille tulee halvemmaksi lähettää network-lähetyksiä. Valtion tv-asemilta perimää maksua - ns. networking-maksua - alennetaan v. 2000 nimittäin 5 miljoonaa kruunua - 25 miljoonasta 20 miljoonaan kruunuun. Tätä maksua käytetään ei-kaupallisille paikallisradio- ja paikallistelevisioasemille osoitetun 50 miljoonan kruunun suuruisen tuen rahoittamiseen. Jotta tuki voitaisiin säilyttää nykyisen suuruisena, paikallistelevisio- ja telekokeiluihin varattu määräraha lakkautetaan vuoden 1999 lopussa. Siitä säästyvät 5 miljoonaa kruunua siirretään paikallisradio- ja paikallistelevisiotukeen.

Lehdistötiedotteen mukaan sopimus mahdollistaa myös suurten yhteisneuvostojen perustamisen, joiden kautta voidaan lisätä paikallisradio- ja paikallistelevisioasemien tuloja. Myöskään erityistä tietokonetoimilupaa ei sen mukaan oteta käyttöön vuosina 1999-2000.

"Olen hyvin iloinen siitä, että me saamme nyt vakiinnutettua DR2-kanavan asemaa. Se oli vaikea palapeli koottavaksi, sillä kaikki viestintäsopimuksen osapuolet eivät ole yhtä kiinnostuneita DR2-kanavan toiminnasta. Myös näille osapuolille oli annettava etuja lisäsopimuksessa. Olen iloinen siitä, että se onnistui, vaikka minua yhä harmittaakin, että emme aivan yltäneet keskustelemaamme järkevään ja hyviä visioita sisältävään kompromissiin", sanoo kulttuuriministeri Elsebeth Gerner Nielsen lehdistötiedotteessa.

Lehdistötiedotteessa tuodaan lisäksi esiin se, että kulttuuriministeri yritti viimeisellä neuvottelukierroksella saada DR:lle mahdollisuuden jatkaa neljännen valtakunnallisen radiokanavan käyttämistä, mutta että siitä ei päästy yksimielisyyteen.

Lähde: Kulttuuriministeriö

25.2.99: Elokuvasopimus vuosille 2000-2002

"Kulttuuriministeri Elsebeth Gerner Nielsen on tänään (24.2.99) tehnyt poliittisen sopimuksen, jolla varmistetaan, että valtion elokuvatuki kasvaa 75 % seuraavien kolmen vuoden aikana. Valtion vuoden 1999 tulo- ja menoarviossa elokuvatukea nostettiin 50 miljoonaa kruunua, mutta vielä siinä vaiheessa ei saatu enemmistöä seuraavia vuosia koskevan elokuvatukisopimuksen taakse", sanotaan Kulttuuriministeriön lehdistötiedotteessa.

Hallitus saa näin täytettyä toiveensa elokuvatuen lisäämisestä edelleen 100 milj. kruunua v. 2000 ja 150 milj. kruunua vuosina 2001 ja 2002. Sopimuksen takana olevan enemmistön muodostavat hallituspuolueet, Venstre, konservatiivit, sosialistinen kansanpuolue SF, kristillisdemokraatit ja vasemmistolainen Enhedslisten. Muut puolueet ilmoittavat myöhemmin, haluavatko ne liittyä sopimukseen.

"Kulttuuriministeri teki aloitteen sopimuksen aikaansaamiseksi nyt, siksi että ministeriö ja Det Danske Filminstitut (Tanskan elokuvainstituutti) ovat juuri neuvotelleet valmiiksi puitesopimuksen, joka koskee lisääntyneen tuen jakoperusteita. Siksi oli toivottavaa luoda mahdollisimman varma perusta tälle puitesopimukselle ja tulevalle elokuvatuotannolle etenkin elokuvahankkeiden rahoittamista suunnittelevia yksityisiä sijoittajia silmälläpitäen", sanotaan lehdistötiedotteessa.

"Olen jo pitkään halunnut saada aikaan tällaisen pitkäaikaisen sopimuksen, ja sain jo varhaisessa vaiheessa tietää sosialistipuolue SF:n asettuvan sen taakse. Asia oli siis yrityksen arvoinen, ja olen iloinen siitä, että saimme mukaan sopimukseen enemmän puolueita kuin olin oikeastaan kuvitellutkaan. On hyvä merkki elokuva-alalle, että kansankäräjät on niin yksimielisesti ymmärtänyt, mikä suuri voimavara tämä on tanskalaiselle kulttuurille", sanoo kulttuuriministeri lehdistötiedotteessa.

Lähde: Kulttuuriministeriö

Palaa sisällysluetteloon

 

POHJOLA 

31.3: Sopimus Telenorin ja Telian yhdistämisestä on valmis

Sopimus Telenorin ja Telian yhdistämisestä esiteltiin lehdistötilaisuudessa tiistaina 30. maaliskuuta Ruotsin elinkeinoministeriössä Tukholmassa Norjan liikenneministerin Dag Jostein Fjærvollin sekä hänen kollegansa elinkeinoministeri Björn Rosengrenin läsnäollessa.

"Kahden yhtiön arvoanalyysin perusteella niiden omistajat - Norjan ja Ruotsin valtio - ovat neuvotteluteitse päässeet vaihtosuhteeseen, joka antaa Norjan valtiolle 40 % uuden yhtiön osakkeista, kun taas Ruotsin valtio saa 60 %", sanotaan Norjan liikenneministeriön julkaisemassa lehdistötiedotteessa. Siinä sanotaan myös, että "norjalainen ja ruotsalainen omistaja ovat yksimielisiä siitä, että valtion omistuksessa oleva osuus on jatkossakin yhteensä vähintään 51 %."

Uuden ruotsalais-norjalaisen yrityksen hallitus päättää myöhemmin, mihin uuden yhtiön tytäryhtiöt sijoitetaan. "Eri liikeyksiköiden johdon sijainnista ei päätetä nyt, vaan yhtiön johto arvioi sen myöhemmin liikkeenjohdollisin perustein. Lähtökohtana on se, että sijaintien valinta täyttää rationaaliselle ja tulevaisuuteen tähtäävälle liikeorganisaatiolle asetettavat vaatimukset ja että johtotehtävät jaetaan näissä puitteissa kohtuullisesti maiden välillä", sanotaan lehdistötiedotteessa.

"Nyt luomastamme yhtiöstä tulee kilpailukykyinen ja kuluttajille hyviä ja yhä halvempia palveluita tarjoava. Kyseessä on yksi Ruotsin suurimmasta kaupoista kautta aikojen. Kyseessä on myös suuri ja tärkeä teollisuushanke, joka johtaa kasvuun kummassakin maassa. Uuden yrityksen tarjoamat lisääntyneet palvelut muodastavat paremman pohjan varsinkin tietotekniikkateollisuuden kasvulle." Näin lausuu elinkeinoministeri Björn Rosengren lehdistötiedotteessa.

Lähde: Elinkeinoministeriö/liikenneministeriö

16.3.99: Uusi panostus pohjoismaiseen lasten- ja nuortentelevisioon

"Norjan yleisradioyhtiö NRK perustaa Nordmagi AS -nimisen yhtiön yhdessä Sveriges Television (SVT) ja Danmarks Radio (DR) -yhtiöiden kanssa. Uusi yhtiö tulee tuottamaan lasten- ja nuortenohjelmia. Osakepääoma on 510.000 Tanskan kruunua, josta kukin yleisradioyhtiö kattaa kolmasosan." Näin kirjoittaa NRKInfo, ja jatkaa: "Tavoitteena on lisätä lapsille ja nuorille suunnattua kansallista tarjontaa ja tuottaa sellaisia pohjoismaista kulttuuria sisältäviä ohjelmia, joilla pystytään kilpailemaan lasten katselutottumuksista. - Yhteisohjelmien kautta tuotanto tehostuu. On halvempaa tuottaa sama ohjelma viitenä kieliversiona", sanoo lasten- ja nuortenohjelmien päällikkö Kalle Fürst NRK:n televisio-osastolta.

Lähde: NRKInfo

4.3.99: Kulttuuriministerit avasivat saamelaisen kohtaamispaikan Internetissä

Perjantaina 5.3. tasan klo 12.15 (Tanskan aikaa) Islannin kulttuuriministeri Bjørn Bjarnasson ja Pohjoismaiden neuvoston Pohjola-valiokunnan puheenjohtaja Pehr Löv avasivat virallisesti Saami Webin. Pohjoismaiden ministerineuvoston lehdistötiedotteen mukaan "Saami Web on uusi kohtauspaikka saamelaisille, globaali foorumi alkuperäiskansoille ja ikkuna saamelaisten ja muiden alkuperäiskansojen maailmaan ja kysymyksiin. Internet lisää vähemmistöjen mahdollisuuksia välittää sensuroimatonta tietoa muulle maailmalle."

Lehdistötiedotteessa kerrotaan edelleen, että "Pohjoismaiden ministerineuvoston kulttuuri- ja joukkoviestinyhteistyön johtoryhmä on myöntänyt hankkeeseen miljoona Tanskan kruunua. Saami Web on tarkoitettu saamelaistietouden näyteikkunaksi. Sen on tarkoitus profiloitua huolehtimalla monipuolisen ja laajan tiedon tarjonnasta saamelaisten olosuhteista ja muiden alkuperäisväestöjen kotisivuista. Saami Webin perustamiseksi ovat tehneet aloitteen Norjan ja Ruotsin saamelaisradiot. Sivujen aineisto julkaistaan saameksi, suomeksi, ruotsiksi, norjaksi, englanniksi ja espanjaksi."

Lähde: Pohjoismaiden ministerineuvosto

4.3.99: Pohjoismaista jumaltarustoa käsittelevää oppimateriaalia lapsille ja nuorille CD-ROM:illa ja verkossa

Projekti "Nordisk mytologi på CD-ROM og internett" (Pohjoismainen mytologia CD-ROM:illa ja Internetissä) on saatettu päätökseen. Bergenin korkeakoulun viestintäalan keskus (Mediesentret ved Høgskolen i Bergen) on tuottanut lapsille ja nuorille tarkoitetun CD-ROM:in ja interaktiivisen verkkokohtaamispaikan "Vaellus pohjoismaisessa jumaltarustossa" ("En vandring i den nordiske gudeverden"). Jumaltarusto esitellään viidellä pohjoismaisella kielellä ja englanniksi. Pohjoismainen kulttuurirahasto on myöntänyt projektiin 250.000 Tanskan kruunua ja Pohjoismaiden ministerineuvoston kulttuuri- ja joukkoviestinyhteistyön johtoryhmä 300.000 Tanskan kruunua. Näin kirjoittaa Pohjoismaiden ministerineuvoston uutiskirje Viikko Pohjolassa.

Lähde vaellukselle pohjoismaiseen jumaltarustoon.

Lähde: Viikko Pohjolassa

1.3.99: Nordic Baltic Media Statistics 1998

Göteborgin yliopiston yhteydessä toimiva Viestintätutkimuksen pohjoismainen dokumentointikeskus NORDICOM esitteli äskettäin tilastojulkaisun Nordic Baltic Media Statistics 1998. Viestintäalan tietoja on nyt kerätty ensimmäistä kertaa Baltian maissa samaan tapaan kuin Pohjoismaissa. Julkaisun lähes 400 sivua sisältävät suuren määrän tilastoja eri aloilta. Siitä voi mm. löytää yksityiskohtaisia tietoja Pohjoismaiden suurimmista viestintäalan konserneista, niiden omaisuudesta ja omistussuhteiden ulottumisesta maiden rajojen yli. Runsas tilastoaineisto kattaa television, radion, elokuva-alan, fonogrammit, tietokoneet ja Internetin, mainokset, päivälehdistön, aikakauslehdistön ja kirja-alan.

Julkaisun nimi: Nordic Baltic Media Statistics 1998
Sarja: Nordic Media Trends 4
Julkaisija: NORDICOM, Göteborgin yliopisto
puh. +46 (0)31 773 10 00
toimittaja: Ulla Carlsson, NORDICOM

18.1.99: Pohjola saa tietotekniikan ministerineuvoston

"Pohjoismaat saavat tietotekniikka-alan ministerineuvoston. Päätöksen tekivät pohjoismaiset yhteistyöministerit Kööpenhaminassa 13. tammikuuta pitämässään kokouksessa", kirjoittaa Pohjoismaiden ministerineuvoston uutiskirje Viikko Pohjolassa.

"Ministerineuvoston tarkoituksena on antaa pohjoismaisille ministereille mahdollisuus säännöllisin väliajoin vaihtaa kokemuksia ja pohtia strategioita tietoyhteiskunnan kehittämiseksi. Seuraavat ministerit ovat vastuussa tietotekniikkakysymyksistä: tutkimusministeri Jan Trøjborg, Tanska, hallintoministeri Jouni Backman, Suomi, pääministeri Davíd Oddsson, Islanti, elinkeino- ja kauppaministeri Lars Sponheim, Norja, elinkeinoministeri Björn Rosengren, Ruotsi. Itsehallintoalueiden edustajia ovat maakuntahallituksen puheenjohtaja Finnbogi Arge, Färsaaret, maakuntahallituksen jäsen Peter Grønvold Samuelsen, Grönlanti, varamaaneuvos Roger Nordlund, Ahvenanmaa. Tiedotus: Elisabeth Ferm, Pohjoismaiden ministerineuvosto, +45-33960278, ef@nmr.dk

Lähde: Viikko Pohjolassa


Palaa sisällysluetteloon