svane.jpg - 2932 Bytes Nordisk Medie Nyt

Neljäs neljännesvuosijulkaisu 1998
  
    Suomenkielinen pääsivu | Arkisto – neljännesvuosijulkaisut | Yleiskatsaus   
  Sisältö

Islanti   |   Norja   |   Ruotsi   |   Suomi   |   Tanska   |   Pohjola

  Medier i Norden neljännesvuosijulkaisut
löytyvät suomenkielisinä verkkojulkaisuina aina vuodelta 1994. Julkaisut sisältävät suomenkielisen koosteen skandinaavisilla kielillä ilmestyvästä Medier i Norden: Resymé –julkaisun tiedotteista.

Medier i Norden (entinen Nordisk Medie Nyt) -sivujen sisältö on vapaasti lainattavissa mikäli lähde mainitaan selvästi.

  Päätoimittaja                                           Vastaava toimittaja
Terje Flisen (TF)                                         Pääjohtaja Søren Christensen
Postboks 1726 Vika                                   Pohjoismaiden ministerineuvosto,
0121 Oslo, Norge                                       Store Strandstræde 18
Puh. + 47 22 20 80 61                                DK-1255 København K., Danmark

Medier i Norden (aikaisemmin Nordisk Medie Nyt) ISSN 1396-9331 – elektroninen julkaisu.

 

ISLANTI 

Tietotekniikkaa tuetaan 2,5 miljoonalla 

Islannin teleyhtiö (Landssimi Íslands hf.) ja opetusministeri Björn Bjarnason ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jonka mukaan Islannin teleyhtiö tukee tietotekniikan kehitystä ja käyttöä Islannin kouluissa lähivuosina. Yhtiö antaa koululaitokselle kolmen vuoden aikana 2,5 miljoonaa Tanskan kruunua vastaavan määrän laitteita, vapautuksia telemaksuista sekä kursseja. Islannin teleyhtiön antaman tuen tarkoituksena on vahvistaa tietotekniikan asemaa kouluissa, erityisesti kehittää sähköistä viestintää etäopintoja varten.

Koulupoliittinen ohjelma
Opetusministeri Björn Bjarnason pitää teleyhtiön panostusta tietotekniikan kehittämiseksi kouluissa erityisen tärkeänä. Hyvin tärkeänä hän pitää sitäkin, että atk-taitoja ja tietotekniikkaa käytetään hyväksi opetusmateriaalin jakamisessa. Tämä on mm. ministerin uuden koulupoliittisen ohjelman mukaista.

Ohjelma toteutetaan kahdella tavalla: toisaalta kuudessa tietotekniikkapainotteisessa pilottikoulussa, toisaalta Islannin teleyhtiö aikoo tukea sellaisia tutkimusprojekteja, joissa tutkitaan tele- ja atk-tekniikan käyttöä pedagogisen kuvamateriaalin – esim. videoiden – jakelussa valtion opetusvälinekeskuksesta kouluille ja muille, jotka aikovat käyttää sitä peruskouluopetuksessa tai muunlaisessa opetuksessa. Projekti toteutetaan kuudessa pilottikoulussa, kolmessa peruskoulussa ja kolmessa nuorisoasteen koulussa, jotka opetusministeri on varta vasten valinnut. Nämä toimivat erityisinä tietotekniikan työskentelyn kokeilukenttinä ja muiden koulujen ohjaajina tietotekniikan käyttöönotossa ja käyttämisessä pedagogisiin tarkoituksiin. On myös puhuttu siitä, kuinka suuria mahdollisuuksia tietotekniikan käyttö tarjoaisi täydennyskoulutuksessa. Tämä taas on ratkaisevaa mm. Islannin elinkeinoelämän kilpailuaseman kannalta.

JG

Islannin yleiskäräjien istunnot Internetissä 

Uutta on se, että Islannin yleiskäräjien istuntoja voidaan nyt seurata Internetin kautta kaikkialla maailmassa. Tämä uutuus sijoittaa yleiskäräjät niiden maiden parlamenttien joukkoon, jotka ovat päässeet pisimmälle Internetin tarjoamien mahdollisuuksien hyväksikäytössä tiedottaessaan omasta toiminnastaan. Yleiskäräjät on myös allekirjoittanut sopimuksen Islannin teleyhtiön kanssa siitä, että yleiskäräjät saa käyttöönsä yhden kanavan yhtiön laajakaistaverkosta lähettääkseen yleiskäräjien kokoukset sekä muuta yleiskäräjien toimintaa koskevaa televisioaineistoa. Kaikki, joilla on Islannin teleyhtiön laajakaistaliittymä, saavat katsella näitä lähetyksiä veloituksetta.

Uusia mahdollisuuksia
Tällä sopimuksella taataan jatkuvat lähetykset yleiskäräjien istunnoista sen viestimen kautta, joka ulottuu Islannin teleyhtiön suunnitelmien mukaan muutaman vuoden sisällä joka kotiin koko maassa. Samalla yleiskäräjät voi nyt käyttää kanavaansa muun aineiston siirtämiseksi silloin, kun yleiskäräjien istunnoista ei ole lähetyksiä. Esimerkiksi voitaisiin lähettää yleiskäräjiä koskevaa tiedotusaineistoa laajakaistaverkon kautta. Uusi teknologia antaa myös puolueryhmille mahdollisuuden esitellä omissa lähetyksissään politiikkansa sekä niitä asioita, joita ne esittävät yleiskäräjille.

JG

Puhelinpalveluja Internetissä 

Islannin teleyhtiö Landssiminn hf. on ilmoittanut aikovansa tarjota puhelinpalveluita Internetin kautta vielä tämän vuoden puolella. Internetin kautta voi puhua soittamalla joko tietokoneesta toiseen, tietokoneesta puhelimeen tai puhelimesta toiseen puhelimeen. Puhelu Internetin kautta maksaa ainoastaan paikallispuhelun verran, vaikka soitettaisiinkin ulkomailla sijaitsevaan tietokoneeseen, sillä asiakas maksaa ainoastaan soitosta Internet-palvelimeen.

Välittäjä välttämätön
Toistaiseksi tämä kommunikaatiomuoto saattaa toimia hieman hitaasti Internetin rajoitetun kapasiteetin vuoksi, mutta sitä on kuitenkin pidettävä tyydyttävänä ottaen huomioon, että se maksaa vain paikallispuhelun verran. Internetin kautta tapahtuva puhelinyhteys tietokoneesta puhelimeen tai puhelimesta puhelimeen toimii aika lailla samalla periaatteella kuin yhteys tietokoneesta toiseen, se vaatii vain tietyn välittäjän eli keskuksen, joka pystyy välittämään Internet-puhelun puhelinverkkoon ja päinvastoin.

Jos esim. haluaa soittaa Yhdysvaltoihin Internetin kautta tietokoneesta puhelimeen pelkästään paikallispuhelun hintaan, tarvitaan Yhdysvalloissa tietynlainen keskus, joka pystyy välittämään Internet-puhelun paikalliseen puhelinverkkoon Yhdysvalloissa, niin että puhelun vastaanottajan puhelin soi. Tarvitaan siis aina välittäjä, joka välittää puhelun Internetistä tavalliseen puhelinverkkoon soitettaessa tietokoneesta puhelimeen. Mutta jos haluaa soittaa maasta toiseen Internetin kautta puhelinten välillä joutumatta maksamaan ulkomaanpuhelun hintaa, tarvitaan tällainen keskus kummassakin maassa: ensimmäinen keskus välittää puhelun toisen maan paikallisverkosta Internetiin ja toinen keskus välittää puhelun Internetistä toisen maan paikalliseen puhelinjärjestelmään.

Paraikaa tällaisia keskuksia ollaan rakentamassa moneen paikkaan, esim. Suomeen sekä moneen paikkaan Yhdysvalloissa, ja myös Islannin teleyhtiöllä on tällaiset suunnitelmat.

JG

Kaksi uutta tv-asemaa 

Kaksi uutta islantilaista televisioasemaa aloittaa lähetyksensä lähiaikoina. Ne ovat viihdekanavia, jotka eivät tuota islantilaista ohjelma-aineistoa. Biórásin-elokuvakanavaan ylläpitää Islannin radioyhtiö (Íslenska útvarpsfelagið hf.), jonka johto haluaa lähettää ensisijaisesti islanniksi tekstitettyjä koko illan elokuvia ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä. Biórásiniin otetaan esitettäviksi koko illan elokuvia kaikilta maailman suurimmilta jakeluyrityksiltä. Biórásinin edustajat sanovatkin, että kyseessä on laajempi valikoima kuin tähän asti on nähty, koska keskimäärin tullaan esittämään n. 170 elokuvaa kuukaudessa. Bíorásin aikoo tarjota laajan valikoiman kaiken tyyppisiä elokuvia sellaiseen aikaan, joka sopii katsojille parhaiten. Niinpä kukin elokuva esitetään pari kolme kertaa vuorokaudessa.

Toinen televisioasema on nimeltään Skjár 1 (Ruutu 1). Se käynnisti lähetyksensä lokakuun ensimmäisellä viikolla. Skjár 1 -kanavan lähetyksiä ei koodata, vaan asema aiotaan rahoittaa mainostuloilla. Skjár 1 -asemalta lähetetään sekä islantilaista että ulkomaista tuotantoa, sekä ohjelmia että elokuvia, mutta oman ohjelmatoiminnan aloittaminen ei toistaiseksi kuulu suunnitelmiin.

JG

Netverk solmii sopimuksen Telia-Mobitelin kanssa 

Ruotsalainen teleyhtiö Telia-Mobitel on alkanut markkinoida islantilaiseen Netverk hf. -yhtiön kehittämään MarStar-ohjelmaan perustuvaa uutta palvelua, jota se esittelee lähitulevaisuudessa mm. rahtilaivanäyttelyssä Hampurissa. Tämän palvelun avulla Telia pystyy kytkemään laivat maissa toimiviin tietokonejärjestelmiin Inmarsat-C- tai Inmarsat A/B/M -satelliittijärjestelmien kautta. Netverk hf. teki sopimuksen Telia-Mobitelin ja norjalaisen Telenor-teleyhtiön kanssa MarStar-ohjelman myynnistä.

Ensimmäinen erä käyttäjäohjelmia lähetettiin vastikään ruotsalaiselle teleyhtiölle. Telia-Mobitelin palvelun markkinointi on jo käynnistetty Ruotsissa ja Kreikassa ja asennus laivoihin aloitettu. Telia palvelee yli 2.000 laivaa ja olettaa asentavansa uudet ohjelmat joka toiseen niistä seuraavan kahdentoista kuukauden aikana.

Viime kesästä lähtien on tehty valmistelevaa työtä, jotta norjalainen teleyhtiö Telenor voisi käynnistää MarStar-ohjelman markkinoinnin. Telenor, joka on alan toiseksi suurin yritys maailmassa, arvelee voivansa aloittaa markkinoinnin lähiaikoina. Telia-Mobitelin palvelut toimivat Netverkin MarStar-ohjelmaratkaisun pohjalta. MarStar on tietoliikenneohjelma, jonka avulla Inmarsat-satelliittien käyttäjät voivat lähettää ja vastaanottaa sähköpostia, telekopioita, teleksejä tai EDI-sähkeitä laivoilta merellä.

Samalla kun käyttömahdollisuuksia tulee lisää, MarStar käyttää hyödykseen mielenkiintoisia ratkaisuja supistaakseen laivojen tietoliikennekustannuksia yrityksen omien tietojen mukaan jopa 90 %. MarStar-ratkaisu toimii kahdella tasolla: kyseessä on toisaalta käyttäjälaitteisto, joka asennetaan laivoihin, ja toisaalta palvelujärjestelmä, joka asennetaan maissa teleyhtiöille tai niille laivavarustamoille, jotka haluavat tuottaa omat palvelunsa itse.

JG

Palaa sisällysluetteloon

 

NORJA 

Hallituksen selonteko yleisradiosta ja lehdistöstä 

Hallituksen selonteko suurkäräjille viestinalan toiminnasta vuonna 1997, joka esitettiin valtioneuvostossa 20.11.1998, käsittelee sitä, missä määrin NRK, TV2 ja P4 noudattavat yleisradiotoiminnalle asetettuja periaatteita. Arvioinneissa lähdetään yleisradioneuvoston vuotta 1997 koskevasta raportista. Tämän lisäksi selonteko perustuu yleisradioasemien – NRK:n, TV2:n ja P4:n – sekä valtion viestinhallinnon vuosiraportteihin.

NRK:n radiotarjonta noudattaa kokonaisuudessaan yleisradiotoiminnan periaatteita. Sama koskee myös NRK1-televisiokanavaa. NRK TO -kanavan osalta huomautetaan, että kanavalta ei tule mm. koulua, yliopistoa eikä opetusta käsitteleviä ohjelmia eikä lastenohjelmia tai saamenkielisiä lähetyksiä. Lisäksi huomautetaan uusnorjan kielellä lähetettävien ohjelmien osuuden olevan liian pieni. Ministeriö on ottanut nämä asiat esiin NRK:n kanssa.

Yleisradioneuvoston raportti sisältää muitakin kriittisiä näkemyksiä TV2:n ohjelmaprofiilista. Yleisradioneuvosto kaipaa mm. taide- ja kulttuuriohjelmia sekä saamelaisväestölle ja lapsille suunnattuja ohjelmia. TV2:lle lähettämässään kirjeessä ministeriö pyysi yhtiötä kommentoimaan kritiikkiä ja viittasi siihen, että sekä ministeriö että suurkäräjät olivat ilmoittaneet useita kertoja edellyttävänsä, että kanava pitää yleisradioperiaatteiden noudattamista tärkeänä. Selonteosta löytyy otteita TV2:n vastauskirjeestä.

Toimilupia myöntävänä elimenä kulttuuriministeriö seuraa nyt TV2:ta koskevaa asiaa ja korostaa tiettyjä periaatteita, joihin toiminnan tulee jatkossa perustua. Tällaisia ovat esim. vaatimukset, jotka koskevat kulttuuriohjelmia ja saamelaisväestölle, vähemmistöille ja lapsille tarkoitettuja ohjelmia.

Selonteossa esitetään myös otteita P4:n kommenteista yleisradioneuvoston kriittisiin huomautuksiin radiokanavan ohjelmaprofiilista. Yleisradioneuvosto kaipaa mm. enemmän reportaasien ja isompia resursseja vaativien ohjelmien käyttöä studiolähetysten, puhelinhaastattelujen ja musiikkilevyjen sijasta, parempaa tiedottamista taiteesta ja kulttuurista, laajempaa lastenohjelmien tarjontaa sekä lähetyksiä uusnorjaksi, saameksi ja siirtolaiskielillä. Kulttuuriministeriö toteaa, että P4:lla ei ole mitään syytä olla noudattamatta toimilupaedellytyksiä kaikissa kohdin – ei taloudellisista eikä muistakaan syistä.

BG

Yleisradiomaksu nousee 60 kruunua 

Vuoden 1999 yleisradiomaksu nousee 60 kruunua 1590 kruunuun. Vuoden 1999 budjettiehdotuksessa hallitus perusteli korotusta sillä, että on välttämätöntä säilyttää NRK kilpailukykyisenä yleisradiona ilman mainoskatkoja. Korotuksen on myös määrä kattaa digitaalitekniikkaan siirtymisestä aiheutuvia kustannuksia.

BG

Leikkaus vuoden 1999 lehdistötukeen 

Hallituspuolueet, oikeistopuolue Høyre sekä edistyspuolue Fremskrittspartiet pääsivät budjettineuvotteluissa yksimielisyyteen 35 miljoonan kruunun leikkauksesta päivälehtien tuotantotukeen, johon hallitus oli ehdottanut 6,4 milj. kruunun korotusta 194,7 miljoonaan kruunuun.

Suurkäräjillä edustettujen poliittisten puolueiden tuottamia julkaisuja koskeva tukijärjestelmä muutetaan. Suurin osa tuesta on tarkoitus maksaa yleiseen tiedotustoimintaan niin, että puolueet itse päättävät, mihin tiedotustoimenpiteisiin varat käytetään.

Saamelaislehdille maksettava 8 miljoonan kruunun tuki ja siirtolaislehdille maksettava 1,5 miljoonan tuki pidetään ennallaan, kun taas täydennyskoulukselle ja viestintutkimukselle tarkoitettua tukea supistetaan 13,1 milj. kruunusta 12,3 milj. kruunuun.

BG

Elokuvapolitiikkaa jatketaan pääpiirteittäin 

Elokuvatuotannolle myönnetään vuonna 1999 tukea kaikkiaan 112,3 miljoonaa Norjan kruunua, mikä merkitsee noin yhden miljoonan vähennystä vuoden 1998 valtionbudjettiin verrattuna.

Av-tuotantorahastolle myönnetään vuonna 1999 tukea 48,7 miljoonaa kruunua. Rahasto tukee elokuva- ja televisiotuottajien yhteishankkeita ja lähiradiotuotantoa.

Norsk Film AS -yhtiön Jarissa sijaitsevien tilojen korjaus- ja parannustöiden loppuun saattamiseen on osoitettu 26 miljoonaa kruunua. Näin elokuvatuotantoedellytykset paranevat Norjassa.

BG

Poliittinen mainonta yleisradiossa kielletään lailla 

Kulttuuriministeriö ehdottaa, että radion ja television kautta levitettävän elämänkatsomuksellisen tai poliittisen mainonnan kieltäviä sääntöjä selkeytetään. Ehdotuksen mukaan tällainen mainonta tulisi kieltää lailla. Tätä nykyä kielto käy ilmi yleisradiolain asetuksesta. Ehdotuksessa on kaksi vaihtoehtoa: joko yleinen kielto yleisradiossa tai kyseisen mainonnan kieltäminen televisiossa, mutta sen salliminen radiossa. Ministeriö ehdottaa myös selkeämpiä suuntaviivoja siihen toimintaan, jolla kuluttaja-asiamies valvoo yleisradion kautta tapahtuvaa mainontaa koskevien sääntöjen noudattamista.

Yleisradiolakia ja markkinointilakia koskevan muutosehdotuksen taustana on mm. se, että suurkäräjillä enemmistö kansanedustajista on ilmaissut useamman kerran, että tämän tyyppinen mainonta pitäisi kieltää. Nyt lausuntokierrokselle lähetetyssä muistiossa ministeriö toteaa, että jos tällainen mainonta sallitaan, vahvat ryhmät saattavat saada muita paremmat mahdollisuudet markkinoida omia näkemyksiään. On viitattu televisiomainonnan korkeisiin tuotantokustannuksiin ja lähetysaikojen hintoihin. Lisäksi yleisradiota pidetään yleensäkin muita viestimiä tehokkaammin vaikuttavana viestimenä. Ministeriö korostaa sitä, että vasta-argumentit ovat vähemmän painavia radiomainonnan kuin televisiomainonnan kohdalla.

Lausuntoa on pyydetty mm. lehdistön järjestöiltä, NRK:lta, TV2:lta, P4:lta, muilta viestintäalan yrityksiltä ja työmarkkina- ja työntekijäjärjestöiltä. Lausuntokierros päättyy 20.1.1999.

Lausuntokierrokselle lähetetty muistio löytyy osoitteesta: http://odin.dep.no/kd/hoering.

BG

NRK:n liiketoiminnalle laajemmat puitteet 

Kulttuuriministeriön mielestä NRK:n on saatava vapaammat kädet harjoittaa liiketoimintaa jatkuvasti kasvavan viestintäkilpailun kohtaamiseksi. Edellytyksenä on, että NRK:n yleiskanavien ohjelmaprofiili ei kaupallistu eikä uutta liiketoimintaa tueta lupamaksuilla. Lisätulot on suunnattava takaisin ohjelmatuotantoon. Ministeriö korostaa sitä, että nyt lausuntokierrokselle lähetetyt yleisradiolain muutosehdotukset ovat mukana tukemassa NRK:n asemaa Norjan keskeisimpänä yleisradiotoiminnan harjoittajana.

Lausuntokierrokselle lähetetyssä muistiossa sanotaan yleisradioalan kehityksen vaativan kannanottoa NRK:n asemaan uudessa viestinympäristössä toimivana yleisradiona. Kokonaan valtion omistaman NRK AS -osakeyhtiön liiketoiminnan puitteilla on suuri merkitys sen kannalta, mitä mahdollisuuksia NRK:lla on hoitaa yleisradiolle kuuluvia tehtäviä.

Ellei NRK saa harjoittaa liiketoimintaa samoilla kilpailuehdoilla, Norjan yleisradiotarjonta heikkenee. Erityisesti NRK:lla tulee olemaan tarve solmia jakelua, ohjelmatuotantoa ja ohjelma- ja lähetysoikeuksia koskevia yhteistyösopimuksia. Nykyiset säännöt estävät NRK:ta toimimasta niin laaja-alaisesti kuin se toivoisi.

Siksi kulttuuriministeriö ehdottaa yleisradiolakia muutettavaksi niin, että NRK voisi osallistua liiketoimintaan yleensäkin eikä enää ainoastaan yleisradiotoimintaan liittyvissä tapauksissa kuten nykyään. NRK:n liiketoimintaa harjoittaa tätä nykyä pääasiassa kokonaan NRK:n omistuksessa oleva tytäryhtiö NRK Aktivum.

Yleisradiolaissa NRK:n toiminnan rahoittaminen mainoslähetysten avulla kielletään. Ministeriö ehdottaa mainosrahoitusta koskevan kiellon säilyttämistä yleiskanavien NRK1:n, NRKTO:n, P1:n, P2:n ja P3:n osalta, mutta sen lakkauttamista muun toiminnan osalta.

Ministeriö ei kuitenkaan puolla sitä, että NRK:lle annettaisiin lupa omistaa tai ylläpitää mainosrahoitteisia Norjan alueelta lähettäviä tai suoraan Norjaan suunnattuja televisio- tai radiokanavia tai pitää hallussaan niiden osakkeita. Mikäli NRK haluaisi perustaa mainosrahoitteisia kanavia Norjaan, yhtiökokous ei voisi antaa siihen lupaa ilman että asia olisi esitetty suurkäräjille. Sitä vastoin NRK:n pitäisi voida ylläpitää tai osittain omistaa pelkästään muissa maissa toimivia mainosrahoitteisia kanavia tai yleisluontoisia kanavia kuten esim. Eurosport. Edellytyksenä tulee pitää sitä, ettei niiden perustamiseen tai ylläpitämiseen käytetä lupamaksuja.

NRK:n täytyy itse saada perustaa maksutelevisiokanavia tai solmia tällaisia kanavia koskevaa yhteistyötä muiden norjalaisten tai kansainvälisten yhtiöiden kanssa.

Ministeriön mielestä NRK:n tekstitelevisiossa tulee sallia mainoskatkoja. Tekstitelevisiota on pidettävä lisäpalveluna, joka edellyttää sitä, että vastaanottaja hakeutuu aktiivisesti palvelun pariin. Lakitekstiin ehdotetaan täsmennys siitä, että NRK:n tekstitelevisio ei kuulu yleiskanavien joukkoon.

Lausuntokierros päättyy 20.1.1999.

Lausuntokierrokselle lähetetty muistio on luettavissa osoitteessa: http://odin.dep.no/kd/hoering

BG

Tukea väkivallan torjumiseen kuvaviestimissä 

Valtion elokuvavalvontaviranomaisilla on jaettavanaan vuoden 1998 loppuun mennessä 2 miljoonaa Norjan kruunua erilaisiin toimenpiteisiin kuvallisissa viestimissä esiintyvää väkivaltaa vastaan. Kulttuuriministeriö on asettanut suuntaviivat tälle uudelle vakituiselle tukijärjestelmälle. Järjestelmä on jatkoa vuonna 1997 päättyneelle hallituksen kolmivuotiselle toimintasuunnitelmalle kuvallisissa viestimissä esitettävää väkivaltaa vastaan.

Tukijärjestelmän päätavoitteena on omalta osaltaan vähentää kuvallisissa viestimissä esitettävien väkivaltakohtausten sekä yksilöille että yhteiskunnalle mahdollisesti aiheuttamia kielteisiä seurauksia.

Tukea myönnetään sellaisille toimenpiteille, joilla voitaisiin antaa lapsille ja nuorille paremmat edellytykset käyttää viestimiä kriittisemmin ja tietoisemmin. Etusijaistettuja ovat myös sellaiset toimenpiteet, joilla pyritään rajoittamaan väkivaltaisten kohtausten määrää ja niiden käyttöä kuvallisissa viestimissä. Lisäksi tukea myönnetään sellaiseen tutkimukseen, joka lisäisi tietämystä siitä, miten lapset käyttävät väkivaltakohtauksia ja miten he kokevat ne ja millainen asema ja merkitys väkivallan kuvaamisella on Norjan yhteiskunnassa.

BG

Useita viestinasioita suurkäräjien käsiteltäväksi 

Kulttuurimisteriö valmistelee tällä hetkellä useitakin viestimiä koskevia asioita, jotka hallitus aikoo esittää suurkäräjille. Kyseessä ovat mm. yleisradiolakiin tehtävät muutokset ETA-sopimuksen tv-direktiivin muutosten johdosta, yleisradio-ohjelmien sponsorointia koskevien sääntöjen muutokset sekä digitaalinen televisio.

BG

Palaa sisällysluetteloon

 

RUOTSI 

Elokuvatukea koskeva mietintö esitetty 

Selvitysmies Per-Olov Enquist esitti 30. marraskuuta Ruotsin tulevaa elokuvapolitiikkaa koskevan mietintönsä. Selvitysmiehen lähtökohtana on ollut ruotsalaisen elokuvatuotannon ylläpitäminen ja kehittäminen. Hänen tehtävänsä on ollut laatia ehdotuksia siitä, miten ruotsalaiselle elokuvatuotannolle maksettava tuki järjestetään ja rahoitetaan tulevaisuudessa.

Selvitysmies ehdottaa varsinaisen elokuvatuen lisäämistä ja sen jakamista useaksi rahastoksi. Ehdotukseen kuuluu mm. uusi elokuva- ja tv-rahasto, johon Ruotsin televisio osallistuisi 35 miljoonalla Ruotsin kruunulla. Nykyisestä jälkikäteen myönnettävästä tuesta luovuttaisiin kokonaan. Jotta koko maahan luotaisiin elokuvalle suotuisat edellytykset, ehdotetaan lisäksi paljon suurempaa jakelutukea sekä mm. vasta perustettua julkistamistukea ja suurempaa elokuvateatteritukea.

Jatkossakin sopimusratkaisu
Uutta elokuvapolitiikkaa koskevan ehdotuksen kokonaiskustannukset ovat 436 miljoonaa kruunua, mikä merkitsee yhteensä 44 %:in korotusta. Selvitysmies suosittaa rahoitusmalliksi edelleenkin sopimusratkaisua olettaen, että nykyiset sopimusosapuolet ovat jatkossakin mukana. Tämä edellyttää SVT:n ja TV4:n maksujen lisäksi myös videomaksun säilyttämistä sekä elokuvateatterimaksujen korottamista. Selvitysmies toivoo myös uusien televisioyhtiöiden saattamista uuden sopimuksen piiriin. Valtion osuus kasvaa niin ikään ja tulee suunnitelman mukaan olemaan 76 miljoonaa Ruotsin kruunua.

EL

Selvitystehtävälle lisää aikaa 

Selvitykselle kaupallisesta paikallisradiosta tulevaisuudessa (dir. 1997:138) on annettu lisää aikaa; se oli tarkoitus jättää 1.12.1998, mutta on nyt jätettävä viimeistään 15.2.1999. Selvitysmiehen tehtävänä on esittää ehdotuksia siitä, millaisia ehtoja kaupalliselle paikallisradiolle tulisi tulevaisuudessa esittää ottaen erityisesti huomioon digitaalisten ääniradiolähetysten käyttöönotto.

Radio-, televisio- ja teletoimintalainsäädännön yhtenäistämistä koskevan selvitystyön (dir. 1997:95) valmistumista on lykätty alunperin sovitusta 31.10.1998 uuteen ajankohtaan 28.2.1999. Selvitysmiehen tehtävänä on tutkia sitä, onko tarvetta yhtenäistää lainsäädäntöä, ja mitä seurauksia sillä olisi. Lähtökohta on mm. sähköisten tietopalvelujen kehittämisen helpottaminen.

Viestintäalan keskittymistä tutkivan komitean tehtävänä on tehdä ehdotuksia viestintäalalla tapahtuvia keskittymisiä koskevaa lainsäädäntöä varten (dir. 1997:136). Sen määräaika oli alun perin 1.12.1998, mutta sitä on nyt jatkettu 31.3.1999 saakka. Ehdotuksen tarkoitus on turvata monipuolisuus Ruotsin viestimissä ja estää viestintäalalla tapahtuvia omistusten ja vallan keskittymisiä.

EL

Palaa sisällysluetteloon

 

SUOMI 

Radio- ja televisiotoimintalaki uudistuu 

Suomen radio- ja televisiotoimintalakia yksinkertaistetaan ja uudistetaan alan kehitystä vastaavaksi. Uusien lakien avulla säädellään julkisen palvelun yleisradiotoiminnan ja kaupallisten televisio- ja radioyhtiöiden välisiä taloudellisia suhteita. Uudistuksen yhteydessä Suomessa toimeenpannaan myös EY:n tv-direktiivin säännökset.

Tasavallan presidentti antoi 9.10. eduskunnalle hallituksen esityksen kahdesta uudesta laista: televisio- ja radiotoimintalaista ja valtion televisio- ja radiorahastoa koskevasta laista. Lait tulevat voimaan 1.1.1999.

Sähköistä viestintää koskevaa lainsäädäntöä ei ole Suomessa aiemmin koottu yhdeksi laiksi, mikä on vaikeuttanut televisiodirektiivin toimeenpanoa. Uusissa laeissa otetaan huomioon myös lähetystoiminnan digitalisoitumisen vaikutukset siten, että valtioneuvostolla on mahdollisuus antaa yleisohjeita lähetystoiminnan harjoittajien yhteistyöstä.

Ohjelmatoiminnan aikarajoituksia, mainoksia ja televisiokauppaa koskevat yleiset määräykset vastaavat televisiodirektiivin säännöksiä. Yleisohjeita on annettu mm. eurooppalaisten ohjelmien osuudesta sekä mainosten ja sponsoroitujen ohjelmien lähettämisestä. Valtioneuvosto voi päättää urheilutapahtumien välittämisestä suomalaiskatsojille maksuttomilla kanavilla.

Radioaaltoja käyttävää televisio- ja radiotoimintaa varten tarvitaan edelleen toimilupa. Käytäntöä jatketaan, koska yleisradiotoiminta liittyy sananvapauden käyttöön ja koska taajuuksien määrä on rajallinen. Kaapeli- ja satelliittilähetystoimintaan riittää Telehallintokeskukselle jätetty ilmoitus.

Uudella lailla on tarkoitus turvata Yleisradio Oy:n rahoitus. Lain perusteella Yleisradion toiminta rahoitetaan yleisöltä perittävillä lupamaksuilla ja kaupallisten yhtiöiden maksamilla toimilupamaksuilla.

Toimiluvan saaneet kaupalliset televisioyhtiöt joutuvat maksamaan valtiolle korvauksia taajuuksien käyttämisestä. Maksuvelvollisuus tulee voimaan yhtiön liikevaihdon noustua 20 miljoonaan markkaan. Maksu nousee progressiivisesti liikevaihdon nousun myötä. Nykyisten paikallisradioyhtiöiden ei tarvitse maksaa kyseistä maksua, koska niiden liikevaihto jää määrätyn rajan alle. Toimilupamaksua aletaan periä radioyhtiöiltä vasta vuonna 2004. Television lupa- ja toimilupamaksut menevät valtion televisio- ja radiorahastoon, joka puolestaan myöntää varoja pääasiassa Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseen.

Uuden lain mukaan televisiotoiminnan harjoittajien tulee tilata vähintään 10 % ohjelmistaan riippumattomilta tuottajilta. Yleisradio Oy tekee vuosittain sopimuksen tuotettavien ohjelmien määrästä riippumattomia ohjelmantuottajia edustavien organisaatioiden kanssa. Valtioneuvoston tarkoituksena on seurata, kuinka paljon riippumatonta tuotantoa on käytetty.

Radio- ja televisiotoimintalaki uudistuu.

KK

Virtuaali-Helsinki valmistuu vuodeksi 2000 

Helsingin Puhelin Oyj, Suomen suurin yksityinen teleoperaattori, johtaa yhteishanketta, jolla Suomen pääkaupunkia esitellään Internetissä vuonna 2000.

Tarkoituksena on voida muun muassa tehdä näyteikkunaostoksia ja ajaa raitiovaunulla halki kaupungin – oman tietokoneen ääressä.

Hanke on saanut nimekseen Virtuaali-Helsinki, ja sen on suunnitellut Risto Linturi, Helsingin Puhelimen entinen teknologiajohtaja, nykyinen yhtiön päätutkija.

Virtuaali-Helsinki on maailman ensimmäinen www-kaupunki, yhtäaikaa sekä interaktiivinen kartta että elävä puhelinluettelo. Hankkeella halutaan tehdä Suomea tunnetuksi kehittyneen tietotekniikan maana, jossa on eniten matkapuhelimia asukasta kohden ja joka on maailman kärkisijoilla Internet-liittymien lukumäärien osalta.

TF/Virtuaali-Helsinki

Televisio- ja radiotoiminnan toimiluvat haussa 

Liikenneministeriö on julistanut haettavaksi toimiluvat digitaaliseen televisio- ja radiotoimintaan. Toimilupien hakumenettelyä käsiteltiin liikenneministeri Matti Auran johtamassa viestintäpoliittisessa ministerityöryhmässä. Toimiluvat tulivat hakuun 16. joulukuuta. Samanaikaisesti haettavaksi laitettiin analogisen televisio- ja radiotoiminnan luvat.

Digitaaliseen televisiotoimintaan myönnetään luvat kolmen kanavanipun lähettämiseen. Jokaiseen kanavanippuun mahtuu keskimäärin neljä televisiokanavaa. Koska yhden kanavanipun taajuuskoordinointi on vielä osittain kesken, sitä koskevat lopulliset toimilupapäätökset saatetaan joutua tekemään myöhemmin.

Käytännössä digitaaliset televisiotoimiluvat voivat siis tuoda Suomeen 12 maanpäällistä kanavaa.

Käyttäjät tarvitsevat digitaalikanavien katseluun kuitenkin televisioon liitettävän erillisen lisälaitteen, ns. set top boxin tai digitaalisen television.

Analogisen eli perinteisen tekniikan televisiotoimintaan myönnetään kaksi valtakunnallista toimilupaa. Toinen toimilupakausi alkaa 15.12.1999 ja toinen 1.10.2001. Nykyisin nämä luvat ovat MTV Oy:llä ja Ruutunelonen Oy:llä. Analogiseen televisiotoimintaan myönnetään lupa myös Tampereen seudulla tapahtuvaan toimintaan. Nykyisin Tampereen seudun toimilupa on Tampere TV:llä.

Näiden lisäksi myös Helsingin seudulle voidaan myöntää analoginen lupa paikalliseen televisiotoimintaan. Tämä lupa myönnetään vain, jos digitaalikanavien taajuuksien koordinoinnin jälkeen on vielä käytettävissä lähetystaajuus. Luvan myöntämiseen vaikuttaa myös se, voidaanko myöntämistä pitää perusteltuna televisiotoiminnan digitalisoinnin, ohjelmistotarjonnan monipuolisuuden ja sananvapauden edistämisen kannalta.

Valtakunnalliseen digitaaliseen radiotoimintaan myönnetään yksi tai useampi lupa. Lisäksi myönnetään luvat Uudenmaan alueen sekä Helsingin seudun digitaaliseen radiotoimintaan. Kaikki digitaaliset radiotoimiluvat antavat oikeuden yhden radiokanavan lähettämiseen.

Analogiseen radiotoimintaan myönnetään toimiluvat vapaina oleville taajuuksille ja lähetystehoille. Eri paikkakuntien lähettimistä voidaan lähettää saman kanavan ohjelmistoa. Nykyisten paikallisradioiden toimilupakausi päättyy vuoden 1999 kesäkuun lopussa.

Toimiluvat myönnetään taajuussuunnitelmaan perustuen. Suunnitelma on tarkoitus esitellä valtioneuvostolle tammikuussa 1999. Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukaan osa digitaalisten jakeluverkkojen siirtokapasiteetista varataan Yleisradio Oy:lle.

KK

Palaa sisällysluetteloon

 

TANSKA 

DR 2 useampien ulottuville 

Toistaiseksi Tanskan radion toista televisiokanavaa DR 2:ta lähetetään vain satelliitin välityksellä, mikä merkitsee sitä, että vain 65 prosenttia väestöstä on voinut seurata kanavaa. Vastaanottajamäärä voisi lisääntyä oleellisesti, jos kanavaa voitaisiin lähettää vielä vapaina oleville paikallistelevisioille varatuilla taajuuksilla. Katsojaluvut saattaisivat lisääntyä ilman suuria kustannuksia jopa 80 prosenttiin.

Tätä osoittavat tutkimukset, jotka kulttuuriministeri Elsebeth Gerner Nielsen on teettänyt tarkoituksenaan saada sekä DR 2 kaikkien tanskalaisten ulottuville että käynnistää samanaikaisesti valtakunnalliset digitaaliset tv-lähetykset maanpäällisen verkon välityksellä. Tanskan telehallituksen antama selonteko osoittaa kuitenkin, ettei maanpäällisellä verkolla ole teknisesti mahdollista toteuttaa molempia tavoitteita. Ministeri kehotti telehallitusta myös selvittämään mahdollisuuksia käyttää vapaana olevia paikallistelevisiotaajuuksia. Tutkimus osoitti, että vapaita taajuuksia on olemassa sen verran, että merkittävä osa Tanskaa tulisi katetuksi.

Halpa ratkaisu
Tanskan radio onkin arvioinut, että vapaita paikallis-tv-taajuuksia käyttämällä DR 2:n katsojamäärä voisi nousta nykyisestä 65 %:sta 80:aan. Tämä merkitsisi 23 prosentin lisäystä siihen tanskalaiskatsojien määrään, joka voi seurata DR 2:ta perinteisen antennin avulla. Ratkaisu olisi halpakin – se maksaisi noin 7 miljoonaa kruunua vuodessa. Lisäksi toiminta voitaisiin aloittaa puolentoista vuoden kuluttua. Tanskan radio DR korostaa kuitenkin, että laskelmiin liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä.

Kulttuuriministeri on koko ajan ollut sitä mieltä, että DR 2 -kanava tulee saattaa kaikkien ulottuville ja että digitaalitelevisio tulee voida ottaa käyttöön samanaikaisesti. Ellei molempia tavoitteita voida toteuttaa, digitaali-tv on tärkeämpi. Nyt vaikuttaa siltä, että uusia mahdollisuuksia hyödyntäen molempiin pyrkimyksiin voidaan päästä – 20 prosentin varauksella.

Kulttuuriministeri käy parhaillaan (joulukuussa 1998) keskusteluja uusista mahdollisuuksista puolueiden viestintäpoliittisten puhemiesten kanssa.

CVA

Enemmän jalkapalloa kaikille 

EU-komissio on hyväksynyt listan niistä urheilutapahtumista, joiden kulttuuriministeri Elsebeth Gerner Nielsen katsoo olevan sellaisia, että maanlaajuisilla televisiokanavilla, ts. DR 2:lla tai TV 2:lla, tulee olla mahdollisuus välittää niitä.

Kulttuuriministerin listassa ovat seuraavat tapahtumat:

1) olympialaiset – sekä kesä- että talviolympialaiset kokonaisuudessaan,

2) jalkapallon MM- ja EM-kisat (miesten): kaikki ottelut, joihin Tanska osallistuu, sekä kaikki semifinaalit ja loppuottelut,

3) käsipallon MM- ja EM-kisat (miesten ja naisten): kaikki ottelut, joihin Tanska osallistuu, sekä kaikki semifinaalit ja loppuottelut,

4) Tanskan karsintaottelut miesten jalkapallon MM- ja EM-kisoihin ja

5) Tanskan karsintaottelut naisten käsipallon MM- ja EM-kisoihin.

Uusien sääntöjen mukaisesti muiden EU-maiden televisioasemat voivat välittää listassa mainittuja ohjelmia Tanskaan vain, jos DR:lle tai TV 2:lle tarjotaan mahdollisuutta ostaa televisiointioikeudet.

Uutta on, että DR ja TV 2 voivat lähettää mainittujen urheilutapahtumien koti- ja ulko-otteluita.

Uusista säännöistä on päätetty, koska merkittävien otteluiden televisiointioikeuksien hinnat ovat nousseet huimaavasti, millä saattaisi olla sellainen vaikutus, että pelkillä mainos- tai lupamaksutuloilla toimintaansa rahoittavilla televisioyhtiöillä ei ennen pitkää olisi varaa televisioida tapahtumia ja suuri osa katsojista jäisi tarjonnan ulkopuolelle.

Lista on osa asetusta, jonka kulttuuriministeri Gerner Nielsen on antanut ja joka on tullut voimaan 1.12.1998.

CVA

Selonteko piilomainonnasta 

Tanskan radio- ja televisiomainontalautakunta esitteli 4. marraskuuta selonteon piilomainontaan liittyvien asioiden käsittelystä. Vuoden 1997 tammikuun alusta lautakunnan valtuuksia nimittäin laajennettiin niin, että se voi nyt antaa lausuntoja ohjelmien piilomainonnasta.

Mahdollisuus on ollut olemassa kaksi vuotta, ja lautakunta on käsitellyt kaikkiaan 11 asiaa. Selonteossa esitetään lautakunnan käytännöllisiä ja oikeudellisia kokemuksia tämän tyyppisten asioiden parissa. Mukana on myös pohdintoja ja ehdotuksia mahdollisiksi muutoksiksi vallalla olevaan käytäntöön.

Lautakunta tekee myös päätöksiä radio- ja televisiomainosten sisällöstä ja valitusasioista sekä toimii ministerin neuvonantajana radio- ja televisiomainosten sisältöä koskevissa asioissa.

Manipulointia
Aluksi määritellään piilomainonnan käsite ja se, miten piilomainonta tavallisesti "esiintyy" ohjelmissa. Tässä yhteydessä piilomainonnalla tarkoitetaan kuluttajien manipulointia käyttäen hyväksi kuluttajien hyvää uskoa ja luottamusta lähetyksen tuottajan puolueettomuuteen.

Lisäksi selonteossa on teknis-juridinen selvitys nykyisestä television ja radion mainos- ja sponsorointiasioiden hallintorakenteesta eli on kuvattu sitä, kuka ja miten mainoksia saa lähettää, ketkä saavat käyttää sponsoreita, millaisia piilomainontasäännöksiä on olemassa, kuka tekee päätökset valitusasioissa ja millaisia sanktioita voidaan soveltaa. Eri radio- ja televisioyhtiöitä koskevat usein erilaiset säännöt, esimerkiksi DR ja TV 2 kontrolloivat itse itseään lain noudattamisen suhteen, kun taas muita radio- ja televisioyhtiöitä varten on olemassa riippumattomia hallintoviranomaisia, jotka vastaavat kontrollista ja tekevät päätöksiä.

Seuraavaksi selonteossa käydään läpi 2-vuotisen koeajan kokemuksia. Asiat, joissa on tehty päätös, kuvataan ja niitä pohditaan. Lautakunta on käsitellyt vain televisiossa esitettyä piilomainontaa koskevia asoita. Vaikka kyse on lähinnä ollut pistokokeista, oletetaan, että monet radio- ja televisioyritykset yhä enenevässä määrin pyrkivät löytämään muitakin rahoitusmuotoja kuin varsinaiset lupamaksu- tai mainostulot, ts. ohjelmissa esiintyy yhä enemmän piilomainontaa.

Lautakunnan kiistaton arvio on, että piilomainonnan määrä on kasvamassa ja että kehitys on pysäytettävä, jotta luottamus viestimiin voitaisiin voittaa takaisin.

Muutosehdotuksia
Lautakunta ehdottaa erinäisiä muutoksia alan säännöksiin. Ensinnäkin muutosta ehdotetaan valitusoikeuteen, niin että kuka tahansa voisi valittaa lautakunnalle piilomainonnasta. Lisäksi ehdotetaan, että markkinointilakiin lisättäisiin säännös piilomainonnan laittomuudesta. Näin kuluttaja-asiamiehellä olisi mahdollisuus soveltaa markkinointilain normaalia sanktiojärjestelmää mainostajiin. Nykyisten piilomainontasäännösten perusteella vastuuseen voidaan asettaa vain radio- ja televisioyhtiöt. Vielä ehdotetaan tuotesponsorointisääntöjen tiukentamista erilaisten kilpailujen palkintojen osalta. Lautakunta katsoo, että palkinnot tulee esitellä lyhyesti ja puolueettomasti. Lasten kilpailuohjelmissa palkintoja ei saisi näyttää lainkaan. Sallittua olisi vain antaa palkinnoista puolueeton suullinen kuvaus, esim. mainiten, että voittona on peli, paita tai pehmolelu.

Säännösten muutokset edellyttävät sitä, että puolueiden viestintäpoliittiset puhemiehet olisivat niistä yksimielisiä, joten selonteosta keskustellaan näiden kanssa. Selonteko on myös lähetetty lausuntokierrokselle, ja lausunnot yhdessä selonteon kanssa ovat pohjana keskusteluille, joissa pohditaan tarvittavien lainmuutosaloitteiden tekemistä.

Selonteko on luettavissa Tanskan kulttuuriministeriön kotisivulta osoitteessa http://www.kum.dk.

CVA

Muutos paikallisen radio- ja televisiotoiminnan ehtoihin? 

Kulttuuriministeriö järjesti 22. lokakuuta konferenssin paikallisesta radio- ja televisiotoiminnasta. Konferenssissa saatiin katsaus nykyiseen järjestelmään, johon päädyttiin 10. toukokuuta 1996. Keskustelussa otettiin esiin niin kaupallisten radio- ja televisioasemien kuin muidenkin toimintaehdot.

Keskustelujen pohjana oli muun muassa paikallisten radio- ja televisioasemien toimintaehtoja koskeva tutkimus, jonka olivat tehneet dosentti Ole Prehn ja lehtori Per Jauert. Tutkimus on julkaistu osoitteessa http://www.kum.dk.

Kulttuuriministeriöllä on jaettavanaan 50 miljoonaa Tanskan kruunua vuodessa ei-kaupallisille paikallisille radio- ja televisioasemille. Tutkimuksesta käy muun muassa ilmi, että asemien ohjelmisto on tullut monipuolisemmaksi tukijärjestelmän ansiosta. Tässä yhteydessä keskusteltiin alan tukijärjestelmän mahdollisesta muuttamisesta. Konferenssissa keskusteltiin erityisesti tuen väärinkäytön estämisestä ja siitä, että vastaisuudessa tulisi varmistaa, että tukijärjestelmä osaltaan edistäisi aktiivisesti ohjelmien laadullista tasoa.

Verkosto
Konferenssissa keskusteltiin myös ehdotuksesta, jonka pääajatus on, että paikallisradioasemat voisivat tehdä valtakunnallista verkostoyhteistyötä paikallistelevisioyhtiöiden tavoin. Kaupalliset paikallisradioyhtiöt voisivat muodostaa yhden tai useampia verkostoja, jotka olisivat vaihtoehtona Tanskan yleisradioyhtiölle. Ehdotukseen liittyy vielä, että neljäs käyttämätön, koko maan kattava radiokanava annetaan Tanskan radiolle.

Tanskan telehallituksen tutkimus taajuuksien käyttömahdollisuuksista ja verkostoitumisen vaikutuksista on myönteinen ehdotuksen toteuttamisen teknisille mahdollisuuksille. Se merkitsisi kuitenkin, että:

– 32 nykyisin toimivaa radioasemaa joutuisi vaihtamaan taajuutta,

– monilla muilla radioasemilla olisi huomattavasti nykyistä enemmän häiriöitä,

–12 kuntaa, joissa ei vielä ole paikallisradiota, jäisivät ehkä ilman lähetysmahdollisuutta.

Telehallituksen tutkimuksen voi lukea osoitteesta http://www.tst.dk.

Kulttuuriministeri on korostanut sitä, että ruohonjuuritason radioasemat eivät saa joutua häviäjiksi, jos ehdotus hyväksytään. Kulttuuriministeri käy parhaillaan neuvotteluja puolueiden viestintäpoliittisten puhemiesten kanssa. Kantaa on tarkoitus ottaa mm. siihen, tuleeko paikallistoiminnan tukijärjestelmää muuttaa, ja jos, niin miten. Keskusteluissa on myös esillä paikallisradioiden verkostoituminen ja se, annetaanko neljäs radiokanava Tanskan radiolle. Neuvottelut saataneen päätökseen ennen joulua.

TF/Tanskan kulttuuriministeriö

Palaa sisällysluetteloon

 

POHJOLA 

Yhteispohjoismainen panostus lastentelevisioon 

"Tanskan, Ruotsin, Suomen ja Norjan yleisradiot perustavat osakeyhtiön lasten televisio-ohjelmien tuotantoa ja spinn off -tuotteiden myyntiä varten", kirjoittaa NRKInfo.

Yhtiö perustetaan vuosien 1998 ja 1999 vaihteessa. Ensimmäisten ohjelmien tuotanto on jo käynnissä. – Tämä vahvistaa asemaamme kilpaillessamme nuorimmista katsojista, sanoo NRK:n lasten- ja nuortenosaston ohjelmapäällikkö Kalle Fürst.

Kaikissa Pohjoismaissa lastenohjelmatuotannon niukat määrärahat ovat yleisradioyhtiöiden arkea. Yhtiöt olettavat yhteisen budjetin johtavan huomattavasti alhaisempiin tuotantokustannuksiin ja parempaan ohjelmatarjontaan lapsille. Näin ollen ne ovat vahvemmassa asemassa kilpaillessaan muiden kansainvälisten televisiotuottajien kanssa.

DR Multimedia, SVT Försäljning, YLE Export sekä NRKAktivum ovat ryhtyneet yhteistyöhön hankkeen kaupallisen osuuden suunnittelemiseksi.

TF/NRKInfo

Skandinaavinen televisiokanava Yhdysvaltoja varten 

Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan julkisen palvelun yleisradioyhtiöt kaavailevat maksu-tv-kanavaa Yhdysvaltain kaapelitelevisiomarkkinoille. Kanava suunnataan sellaisille henkilöille, joilla on juurensa Pohjoismaissa, ja kaikki ohjelmat on tarkoitus tekstittää englanniksi. Suunnitelmien mukaan kanava lähettää ohjelmaa 24 tuntia vuorokaudessa ja aloittaa lähetykset Coloradosta vuoden lopussa.

TF/Baltic Bulletin Online


Palaa sisällysluetteloon