svane.jpg - 2932 Bytes Nordisk Medie Nyt

Kolmas neljännesvuosijulkaisu 1998
  
    Suomenkielinen pääsivu | Arkisto – neljännesvuosijulkaisut | Yleiskatsaus   
  Sisältö

Islanti   |   Norja   |   Ruotsi   |   Suomi   |   Tanska   |   Pohjola

Kansainvälistä

  Medier i Norden neljännesvuosijulkaisut
löytyvät suomenkielisinä verkkojulkaisuina aina vuodelta 1994. Julkaisut sisältävät suomenkielisen koosteen skandinaavisilla kielillä ilmestyvästä Medier i Norden: Resymé –julkaisun tiedotteista.

Medier i Norden (entinen Nordisk Medie Nyt) -sivujen sisältö on vapaasti lainattavissa mikäli lähde mainitaan selvästi.

  Päätoimittaja                                           Vastaava toimittaja
Terje Flisen (TF)                                         Pääjohtaja Søren Christensen
Postboks 1726 Vika                                   Pohjoismaiden ministerineuvosto,
0121 Oslo, Norge                                       Store Strandstræde 18
Puh. + 47 22 20 80 61                                DK-1255 København K., Danmark

Medier i Norden (aikaisemmin Nordisk Medie Nyt) ISSN 1396-9331 – elektroninen julkaisu.

 

ISLANTI 

Islantilaisia tietokoneohjelmia kuulovammaisten kielenopetuksen tarpeisiin 

Islannin kuulovammaisten viestintäkeskus on kehittänyt uuden ohjelman kuulovammaisille tarkoitetun kielenopetusmateriaalin laatimista varten. Kyseessä on pioneeriprojekti, joka avaa kuulovammaisille uusia mahdollisuuksia kielenoppimiseen. Viestintäkeskus on jo aloittanut tanskan kielen opetusmateriaalin laatimisen yhteistyössä tanskalaisten kanssa.

Tarkoitukseen on myönnetty 700 000 Tanskan kruunua vuodessa kolmen vuoden ajaksi EU:n LINGUA-D-Sokrates -ohjelmasta. "Opetusmateriaalin laatimisessa käytettävä ohjelma on jonkinlainen kehysohjelma, väline, jolla laaditaan opetusmateriaalia yhdistämällä tekstiä ja viittomakieltä toisiinsa", sanoo viestintäkeskuksen johtaja Valgerður Stefánsdóttir. Kyseessä on itse asiassa kaksi ohjelmaa: materiaalin laatijalle tarkoitettu ohjelma ja oppilaille tarkoitettu käyttöliittymä oppimateriaalin käyttöä varten.

Ohjelmaa sen paremmin kuin opetusmateriaaliakaan ei ole vielä erityisesti markkinoitu, mutta niiden tarve on kaikesta päättäen hyvin suuri, sillä kuulovammaiset eivät ole tähän mennessä voineet missään opiskella vieraita kieliä muulla tavoin kuin toisen kielensä kautta. Projekti toteutetaan yhteistyössä tanskalaisten ja norjalaisten kanssa; norjalaisten kanssa on tehty helmikuusta lähtien yhteistyötä ohjelman kehittämisessä ja tanskalaisten kanssa jo kahden vuoden ajan opetusmateriaalin laatimisessa.

Toiveena on, että ohjelma voitaisiin esitellä Ruotsissa marraskuussa järjestettävässä konferenssissa, jonka teemana on multimedian käyttö kuulovammaisten opetuksessa. Se on myös ensimmäinen julkinen tilaisuus, jossa esitellään kyseisellä ohjelmalla laadittua opetusmateriaalia. Vuoden loppuun mennessä on tarkoitus saada valmiiksi 48 kertomusta tanskan opetuksen tarpeisiin. Ensi vuonna on tarkoitus laatia materiaalia mm. kielioppiopetuksen ja tanskan viittomakielen opetuksen tarpeisiin. Erityistä huomiota kiinnitetään viestinnän harjoitteluun ja kuulovammaisille tarkoitetun yhtenäisen tanskan opetusmateriaalin laatimiseen.

Viestintäkeskus on saanut kahden viime vuoden aikana yhteensä 1,7 miljoonaa Tanskan kruunua islannin ja tanskan kielen opetusmateriaalin laatimiseen kuulovammaisille. Projektin edustajat olettavat saavansa saman verran tukea myös tälle projektille, osaksi viestintäkeskuksen omasta käyttöpääomasta ja osaksi tanskalaiselta yhteistyökumppanilta, Center for Tegnsprog og Tegnstøttet Kommunikation -keskukselta.

JG

Televisioväkivallan vaikutus lapsiin ja nuoriin 

Tuoreen islantilaisen tutkimuksen mukaan nuorten aggressiivisuus näyttää olevan yhteydessä siihen aikamäärään, jonka he käyttävät televisioväkivallan katseluun. Tutkimus tehtiin tammikuun lopulla ja helmikuun alussa Reykjavikin 12­16-vuotiaiden oppilaiden keskuudessa 10 koulussa. Tavoitteena oli mm. selvittää, miten kotiolot ja kommunikaatio vanhempien kanssa vaikuttivat lasten televisio-ohjelmien valintaan, ja myös sitä, miksi lapset ja nuoret katsovat televisiota.

Tämä tutkimus on Islannissa ensimmäinen, jossa on pystytty osoittamaan yhteys aggressiivisuuden ja tv-väkivallan välillä. Sen sisältämien lukujen avulla ei kuitenkaan pystytä selittämään, miten nämä kaksi asiaa liittyvät toisiinsa. Tutkimuksen mukaan vanhempien ja lasten välisellä kommunikaatiolla on suurempi vaikutus aggressiivisuuteen kuin televisiolla. Lisäksi pojat osoittautuivat aggressiivisemmiksi kuin tytöt. Vastauksissa kysymykseen, miten paljon nuoret nauttivat väkivaltakohtausten katsomisesta, ilmeni suuri ero: pojat nauttivat väkivaltakohtauksista oman arvionsa mukaan huomattavasti enemmän kuin tytöt, vaikka väkivalta näyttää lisääntyvän myös tyttöjen keskuudessa.

JG

Kahdeksan miljoonaa Tanskan kruunua tv-ohjelmien tekoon 

Islannin radio- ja televisioasemien kulttuurirahasto jakoi tämän vuoden kesäkuussa kahdeksan miljoonaa Tanskan kruunua Islannin elokuva-alalle. Tukea haettiin 264 projektille yhteensä 50 miljoonan Tanskan kruunun edestä. Projektien kokonaiskustannukset nousivat kuitenkin peräti 125 miljoonaan Tanskan kruunuun.Tukea myönnettiin tällä kertaa 82 projektille. Rahasto jakoi tukea mahdollisesti viimeisen kerran, sillä Islannin viranomaiset ovat jo pitkään suunnitelleet sen lakkauttamista. Uusi ehdotus radio- ja televisiolaiksi jätetään syksyn kuluessa.

JG

Telemarkkinoita rakennetaan vauhdilla 

Tal hf., Tele Islannin uusi kilpailija Islannin telemarkkinoilla, on panostanut telemarkkinoiden laajaan ja nopeaan rakentamiseen. Yritys sai toimiluvan 23. kesäkuuta 1997 Islannin puhelinalan monopolin tultua lakkautetuksi edellisessä vuodenvaihteessa. Matkapuhelinpalveluihin keskittyneen yrityksen markkinaosuus on tällä hetkellä 10 %, mutta se tulee todennäköisesti nousemaan nyt syksyllä, kun yrityksen palveluverkon piiriin saadaan 75 % Islannin väestöstä. Ajatus uuden matkapuhelinyrityksen perustamisesta Islantiin syntyi amerikkalaisen Western Wireless -puhelinyhtiön johtajien keskuudessa.

Yritys on erikoistunut perustamaan alan yrityksiä sellaisiin maihin, joissa valtion monopoli puhelinviestintämarkkinoilla on lakkautettu. W.W. liittoutui amerikkalaisen The Walter Group -insinööriyhtiön kanssa ennen projektin alkua, ja niiden yhteinen osuus Tal hf. -yhtiöstä on tällä hetkellä noin 64 %. Islannin radioyhtiö (Íslenska útvarpsfélagið) omistaa osakepääomasta 35 % ja muut tahot 0,5 %.

Tal-yhtiöllä on jo nyt 5000 tilaajaa, mikä on huomattavasti ennakoitua enemmän. Yhtiön osakepääoma on tällä hetkellä noin 30 miljoonaa Tanskan kruunua, ja se on yhtiön johdon mukaan tarkoitus nostaa tämän vuoden aikana 55 miljoonaan Tanskan kruunuun. Yksi niistä ehdoista, jotka Posti- ja telelaitos asetti yhtiölle ennen toimiluvan myöntämistä oli, että 80 prosenttia islantilaisista voisi käyttää sen palveluja neljän vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Tal-yhtiön aloittaessa toimintansa toukokuussa sen palvelualue kattoi Islannin lounaisosan taajimmin asutut alueet eli noin 70 % maan väestöstä.

JG

Uusi radio- ja televisiolaki tulossa 

Islannin kulttuuri- ja opetusministeriössä tutkitaan parhaillaan, miten Islannin radio (RÚV) voitaisiin parhaiten muuttaa valtion omistamaksi osakeyhtiöksi. Erään esille tulleen idean mukaan pääjohtajasta tehtäisiin RÚV hf. -osakeyhtiön toimitusjohtaja, joka voisi nykykäytännöstä poiketen ottaa työntekijöitä yhtiön palvelukseen ilman muilta tulevia lausuntoja tai ehdotuksia. On myös ehdotettu Radioasemien kulttuurirahaston ja RÚV:n laiterahaston lakkauttamista toiminnan yksinkertaistamiseksi ja rationalisoimiseksi. Islannin radion asettama viisihenkinen työryhmä on käsitellyt kulttuuri- ja opetusministeriön ehdotuksia ja pitää useimpia niistä positiivisina.

Julkisalan työntekijäliitto on ilmaissut erimielisyytensä suunnitteilla olevien laitoksen omistussuhteita koskevien muutosten suhteen. Muutoksilla tähdätään erityisesti joustavampaan, tehokkaampaan ja rationaalisempaan toimintaan. Ministeriöstä ehdotetaan myös, että kulttuuri- ja opetusministeri hoitaa ministeriön puolesta valtion osuutta yhtiössä ja nimittää yhtiölle hallituksen, jolle kuuluu osakeyhtiön ylin johto. Mikäli kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, ehdotus uudeksi radio- ja televisiolaiksi voidaan antaa Islannin yleiskäräjille syksyllä. Laki korvaisi nykyisen vuodelta 1985 peräisin olevan radio- ja televisiolain.

JG

Palaa sisällysluetteloon

 

NORJA 

Uuden televisiodirektiivin soveltaminen 

Kulttuuriministeriö on julkistanut lausunnon, jossa se ehdottaa EU:n kesäkuussa 1997 säätämän uuden televisiodirektiivin mukaisia muutoksia lainsäädäntöön. Muutosdirektiivi sisällytetään ETA-sopimukseen todennäköisesti vuoden 1998 syksyllä.

Yksi uuden direktiivin sisältämä keskeinen määräys tähtää siihen, että televisionkatsojat voivat maksutta seurata tärkeitä tapahtumia, mm. urheilukilpailuista lähetettäviä ohjelmia. Direktiivin tavoitteena on varmistaa, että yksittäisessä jäsenmaassa olennaista yhteiskunnallista kiinnostusta herättävät tapahtumat lähetetään sellaisilla televisiokanavilla, joita merkittävä osa maan väestöstä voi seurata ilman lisämaksua. Direktiivin mukaan jokainen maa voi laatia oman listansa tällaisista tapahtumista. Maiden listat tulee lähettää EU:n komission ja EFTA:n valvontaelimen hyväksyttäväksi. Norjan listaan otettavista tapahtumista päätetään urheilujärjestöjen ja asianomaisten tv-yhtiöiden kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta.

Yksittäisten jäsenmaiden tulee sisällyttää lainsäädäntöönsä määräys, että niiden tv-kanavien on kunnioitettava muiden maiden listoja, niin että olennainen osa näiden maiden väestöstä voi seurata kyseisiä tapahtumia avoimien tv-kanavien kautta. Ministeriö ehdottaa yleisradiolakiin sisällytettäväksi määräyksen siitä, että norjalaiset tv-yhtiöt eivät saa käyttää yksinoikeuksia tärkeiden tapahtumien välittämiseen, mikäli se on ristiriidassa muiden maiden listojen kanssa.

Ministeriön laskentaperusteen mukaan tv-yhtiön voidaan katsoa kattavan merkittävän osan katsojista, mikäli vähintään 90 prosenttia norjalaisista tv-katsojista voi seurata sen lähetyksiä. Tällä hetkellä vain NRK1 ja TV2 täyttävät tämän kriteerin.

Lausunto on luettavissa Internetistä osoitteella http://odin.dep.no/kd/hoering.

BG

Yleisradioyhtiöiden omistusta koskevien erityissääntöjen poistamista harkitaan 

Kulttuuriministeriö esittää julkistamassaan lausunnossa harkitsevansa yleisradioyhtiöiden omistusta koskevien erityissääntöjen poistamista. Syynä on mm. pyrkimys välttää päällekkäisyyttä lainsäädännössä Suurkäräjien säädettyä erityisesti viestintäalan omistussuhteita koskevan lain vuoden 1997 kesäkuussa.

Päivälehdistö- ja yleisradioalan kauppojen valvonnasta säädetyn ns. omistuslain mukaan uusi valvontaelin Eierskapstilsynet voi puuttua päivälehti- tai yleisradioyritysten kauppoihin, mikäli se on tarpeen lakiin sisältyvän ilmaisuvapauden, konkreettisten ilmaisumahdollisuuksien ja monipuolisen viestintätarjonnan edistämisen varmistamiseksi. Laki astuu voimaan ensi vuodenvaihteessa. Valvontaelin voi laatia ohjeet, jotka käytännössä vastaavat tämänhetkisiä sääntöjä.

Ministeriö arvioi lausunnossaan erityisten yleisradioalan omistussuhteita koskevien sääntöjen tarpeellisuutta. Tällaiset säännöt sisältyvät tällä hetkellä yleisradioasetukseen ja P4- ja TV2-kanavien toimilupaehtoihin. Yleisradioasetuksen mukaan mm. yksikään yritys ei saa yksin kattaa yli kolmattaosaa kansallisista lähiradio- tai paikallistelevisiomarkkinoista. Yhdellä toimilupa-alueella toimiva kaapeliyhtiö ei myöskään voi saada omaa toimilupaa paikallislähetyksiä varten eikä omistaa yli 49 % lähiradio- tai paikallistelevisioyhtiön osakkeista. TV2- ja P4-kanavien toimilupaehdoissa puolestaan on määrätty, että yksi yritys ei voi yksinään omistaa enempää kuin kolmasosan näistä yhtiöistä.

Lausunto on luettavissa Internetistä osoitteella http://odin.dep.no/kd/hoering.

BG

Ehdotus uusiksi sponsorisäännöiksi yleisradiotoiminnassa 

Kulttuuriministeriö on julkistanut lausunnon, jossa se ehdottaa uusia sääntöjä NRK:ssa ja muilla yleisradiokanavilla tapahtuvalle sponsoroinnille. Ehdotusten taustalla on mm. NRK:ssa tapahtunut kehitys: sen kanavilla esitetään sponsori-ilmoituksia, jotka eivät juuri millään tavalla eroa mainoksista. NRK:n kannalta ehdotukset merkitsevät sekä nykyisen käytännön kiristämistä että selkeämpiä ohjeita siitä, mitä ohjelmia voi sponsoroida. NRK:n sponsoritulojen nykyinen raja, joka on yksi prosentti toiminnasta saaduista tuloista, ehdotetaan poistettavaksi. NRK ei voisi tulevaisuudessa näyttää ilmoituksia, joissa on sponsorin tavaramerkki tai logo, vaan sen tulisi käyttää pelkästään sponsorin nimeä. Ministeriö korostaa, että sponsorin ilmoittamiseen ei saa kytkeytyä minkäänlaista lisäinformaatiota. Ehdotuksiin sisältyy myös ehto, että sponsoria ei saa ilmoittaa muuten kuin liikkumattoman kuvan avulla.

Ehdotuksen mukaan NRK ei saisi ottaa vastaan tukea muuhun kuin urheilutapahtumien välittämiseen ja tiettyihin NRK:n kokonaan tai osittain itse järjestämiä tapahtumia käsitteleviin ohjelmiin. NRK saisi myös lähettää sellaisia ulkopuolisten rahoittamia ohjelmia, jotka ovat NRK:n ja muiden ohjelma- tai elokuvatuottajien yhteistuotantoa, kansainvälisen yleisradioyhteistyön puitteissa tuotettuja ohjelmia sekä opetusohjelmia.

Lausunto on luettavissa Internetistä osoitteella http://odin.dep.no/kd/hoering

BG

TV2:n ohjelmapolitiikka 

Kulttuuriministeriö pyytää 15.7.1998 päivätyssä kirjeessä TV2:lta selvitystä yhtiön ohjelmapolitiikasta.

TV2:n 14.11.1992 päivättyjen toimilupaehtojen 6. kohdassa todetaan, että TV2:n ohjelmaprofiilin tulee perustua yleisradiotoiminnan periaatteisiin.

Sen mukaan lähetysten tulee mm. "aikaa myöten koostua monipuolisesta ohjelmistosta, johon sisältyy ohjelmia sekä laajoille että suppeille katsojaryhmille, mm. saamelaisväestölle ja vähemmistöille". TV2:n 30.4.1991 lähettämässä toimilupahakemuksessa tähdennetään, että "kanava tulee toimimaan yleisradiotoiminnan periaatteiden mukaan. Aikaa myöten tulemme lähettämään ohjelmia sekä laajoille että "suppeille" katsojaryhmille". Hakemuksessa painotetaan edelleen halua "osoittaa, että olemme muuta ja enemmän kuin kaupallinen massatuotantoviihdettä lähettävä satelliitti- ja kaapelikanava".

Ministeriö viittaa kirjeessään siihen, että varsinkin yleisradioneuvoston raporteissa ja TV2:n entisen ohjelmaneuvoston raportissa on esitetty epäilyjä siitä, täyttääkö TV2:n ohjelmaprofiili nämä ehdot. Yleisradioneuvoston mielestä toimilupaehtoja on tietyissä kohdin rikottu. Tämän perusteella ministeriö pyytää pikaista selvitystä TV2:n tulevista ohjelmasuunnitelmista sekä TV2:n kommenttia yleisradioneuvoston ensiksikin kanavan yleistä ohjelmaprofiilia ja toiseksi saamelaisväestölle ja vähemmistöille tarkoitettuja ohjelmia sekä päivittäisiä lastenohjelmia koskevaan kritiikkiin.

BG

P4 Radio Hele Norge AS -kanavan ohjelmapolitiikka 

Kulttuuriministeriö pyytää 3.8.1998 päivätyssä kirjeessä P4 Radio Hele Norge AS -kanavalta selvitystä yhtiön ohjelmapolitiikasta.

P4 Radio Hele Norge AS -yhtiön 14.1.1993 päivätyissä toimilupaehdoissa todetaan, että yhtiön ohjelmaprofiilin tulee perustua yleisradiotoiminnan periaatteisiin. Lähetysten tulee niiden mukaan "koostua monipuolisesta ohjelmistosta, johon sisältyy ohjelmia sekä laajoille että suppeille kuulijaryhmille, mm. lapsille ja nuorille, saamelaisväestölle ja vähemmistöille", ja ohjelmien tulee "osaltaan vahvistaa norjan kieltä, norjalaista identiteettiä ja kulttuuria".

P4:n toimilupahakemuksen ohjelmaprofiilia käsittelevässä kohdassa korostetaan, että kanava haluaa myös "panostaa asianharrastajille ja vähemmistöryhmille tarkoitettuihin erikoisalojen ohjelmiin". Hakemuksessa tähdennetään myös, että "kaupallisen toiminnan ja erikoisohjelmien välillä ei välttämättä ole ristiriitaa".

Useilta tahoilta on esitetty epäilyjä siitä, voidaanko P4:n ohjelmaprofiilin katsoa vastanneen yllä mainittuja ehtoja ja hakemuksessa esiteltyä ohjelmaprofiilia. Ministeriö viittaa kirjeessään erityisesti yleisradioneuvoston raportteihin, joista käy ilmi neuvoston katsovan toimilupaehtojen jääneen joiltakin osin täyttymättä. Neuvosto kritisoi myös toimiluvan seurantaa sekä toimilupahakemuksessa esitettyjä lupauksia.

Tämän perusteella ministeriö pyytää pikaista selvitystä P4:n tulevista ohjelmasuunnitelmista sekä P4:n kommenttia yleisradioneuvoston kritiikkiin, joka koskee ensinnäkin kanavan yleistä ohjelmaprofiiliia ja lisäksi saamelaisväestölle ja vähemmistöille tarkoitettuja ohjelmia, päivittäisiä lastenohjelmia, musiikinvalintaa ja Norjassa tuotetun musiikin osuutta sekä sitä, miten ohjelmat osaltaan vahvistavat norjan kieltä, norjalaista identiteettiä ja kulttuuria.

BG

Palaa sisällysluetteloon

 

RUOTSI 

Digitaalitelevision lähetysluvat valmiina 

Hallitus päätti kesän alussa myöntää lähetysluvan maanpäällisten digitaalitelevisiolähetysten aloittamiseen seuraaville ohjelmayhtiöille:

­ Sveriges Television AB
­ Sveriges Utbildningsradio AB
­ TV4 AB
­ TV3 AB
­ Kanal 5 AB
­ Canal + Television AB
­ TV8 AB
­ Kunskaps-TV AB
­ Call Internet Commerce Development AB
­ TV-Linköping Länkomedia AB
­ Landskrona Vision AB

Lähetysten arvellaan voivan alkaa vuoden 1999 tammikuussa hallituksen viime vuoden marraskuussa päättämillä viidellä alueella.

Sveriges Television voi alkuvaiheessa lähettää yhtä nykyisistä maanpäällisen jakeluverkon kautta lähetettävistä kanavista ­ luultavasti SVT1-kanavaa ­ , uutta SVT24-uutiskanavaa ja myös alueellista ohjelmaa kaikilla viidellä alueella. Kouluradion lähetykset tulevat edelleenkin sisältymään SVT:n kanaviin.

TV4 voi lähettää sekä nykyistä maanpäällisen jakeluverkon kautta lähetettävää kanavaa että alueellista ohjelmaa Tukholmassa, Göteborgissa ja Sundsvall/Östersundissa.

TV-Linköping saa lähettää yhtä alueellista ohjelmaa pohjoisella Itä-Göötanmaalla ja Landskrona Vision yhtä alueellista ohjelmaa Etelä-ja Koillis-Skoonessa. Muut yritykset tulevat lähettämään kaikilla alueilla.

EL

Ehdotus uusiksi säännöiksi tärkeitä tapahtumia koskevia tv-lähetyksiä ja must carry -ohjelmia varten 

Hallitus on kesän alussa valtiopäiville antamassaan esityksessä ehdottanut uusia sääntöjä tärkeitä tapahtumia koskevia tv-lähetyksiä varten. Muutosten syynä ovat EU:n tv-direktiiviin sisältyvät uudet säännöt. Uuden tv-direktiivin mukaan jäsenmaat voivat itse määrätä, että tärkeiden tapahtumien tulee olla koko väestön katsottavissa maksuttomassa televisiossa. Jäsenmaat saavat laatia omat listansa sellaisista erityislaatuisista tapahtumista, jotka kiinnostavat yleisesti kaikkia oman maan kansalaisia.

Ruotsin hallituksen mielestä tällaista listaa ei tällä hetkellä tarvita Ruotsissa, mutta ehdottaa, että lainsäädäntöön sisällytetään mahdollisuus sellaisen laatimiseen tarvittaessa.

Samassa esityksessä tehtiin myös ehdotus uusiksi säännöiksi must carry -lähetyksiä varten. Muutoksen taustalla on mm. digitaalitelevision käyttöönotto Ruotsissa. Nykyisten sääntöjen mukaan kaapelitelevisioyhtiöiden kanavatarjontaan tulee kuulua kolme tv-kanavaa: SVT1, SVT2 ja TV4.

Nyt ehdotetaan, että kaapelitelevisioyhtiöiden tulee välittää neljä maanpäällistä tv-kanavaa ilman erityiskustannuksia kaikille kaapeliverkkoon kuuluville talouksille. Tämä tarkoittaa sitä, että kolmen edellä mainitun kanavan lisäksi digitaalisia ohjelmia lähettävän kaapeliverkon kanavavalikoimaan tulee kuulua vielä yksi tv-lupamaksuin rahoitettavan ohjelmayhtiön digitaalinen kanava.

EL

Palaa sisällysluetteloon

 

SUOMI 

Elokuvissakäynnin suosio kasvaa Suomessa 

Vuoden 1998 alkupuoliskolla on myyty 31 % enemmän elokuvalippuja kuin viime vuonna vastaavana aikana. Joissakin pienemmissä kaupungeissa lipunmyynti kasvoi jopa 54 %. Tämä käy ilmi Suomen Elokuvateatteriliiton puolivuotisraportista.

Liikevaihto koko maassa kasvoi vuoden 1998 ensimmäisellä vuosipuoliskolla keskimäärin 37 %. Jos viittä toista suurinta kaupunkialuetta ei lasketa mukaan, liikevaihdon kasvu maaseudulla oli 73 %.

Helsingissä kasvu oli kohtalaista; liikevaihto oli vain yhdeksän prosenttia suurempi ja elokuvissakäyntejä oli vain kahdeksan prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Tämä oli odotettavissa, koska pääkaupungissa elokuvateattereiden lukumäärä on - väliaikaisesti - pienempi kuin koskaan. Myöhemmin tänä vuonna avataan elokuvateatterikeskus, jossa on 14 salia, ja marraskuussa avataan toinen, jossa on 10 salia. Helsinki on yksi Euroopan suurista elokuvakaupungeista. Uudet elokuvat otetaan Helsingissä usein ohjelmistoon aikaisemmin kuin esimerkiksi Lontoossa ja Pariisissa.

TF/NewsRoom Finland

Ilmoittajat aikovat käyttää Internetiä 

"Ilmoitukset ja mainokset lisääntyvät voimakkaasti sekä tänä että ensi vuonna, ennustetaan Mainostajien Liiton tuoreimmassa mainosbarometrissa", kirjoittaa STT/Hufvudstadsbladet.

"Yli 40 prosenttia liiton jäsenyrityksistä aikoo barometrin mukaan panostaa enemmän mainontaan ensi vuonna kuin tänä vuonna. Hieman yli puolet säilyttää mainosbudjettinsa muuttumattomana ja ainoastaan neljä prosenttia yrityksistä aikoo vähentää mainosvaroja", kirjoittaa STT/Hufvudstadsbladet.

Ilmoittajien kiinnostus kohdistuu tällä hetkellä Internetiin. Viidestä ilmoittajasta neljä aikoo panostaa enemmän mainontaan Internetin kautta. He aikovat myös lisätä mainontaansa Neloskanavalla sekä kaupallisilla radioasemilla ja panostaa enemmän osoitteelliseen suoramainontaan. Sanomalehtien ja aikakauslehtien sekä MTV:n odotetaan säilyttävän asemansa mainosviestiminä.

Yhteensä 209 Mainostajien Liiton 375 jäsenestä vastasi kyselyyn kesä- ja heinäkuussa. Näiden yritysten mainosbudjetti on yhteensä noin 2,5 miljardia markkaa. Vuoden ensimmäisten seitsemän kuukauden aikana mediamainonta kasvoi lähes 12 prosenttia Suomen Gallup-Mainostieto Oy:n laskelmien mukaan. Yhteensä mainontaan käytettiin tänä aikana noin kolme miljardia markkaa.

Internetmainonta kasvoi 80 %, radiomainonta lähes 22 %, aikakauslehti-ilmoittelu 20 % ja sanomalehti-ilmoittelu lähes 13 %. Televisiomainonta sitä vastoin kasvoi vain 4,4 %". Näin kirjoittaa STT/Hufvudstadsbladet.

TF/STT/Hufvudstadsbladet

Palaa sisällysluetteloon

 

TANSKA 

DVB ­ tulevaisuuden televisio 

Kulttuuriministeriö nimitti joulukuussa 1997 työryhmän selvittämään digitaaliradion ja -television käyttöönottoa. Työryhmä jätti 29.5.1998 kulttuuriministerille ensimmäisen osaraportin "DAB, tulevaisuuden radio?", josta on kerrottu Nordisk Medie Nyt -lehden aikaisemmissa numeroissa. Digitaalitelevisiota koskeva toinen osaraportti julkaistiin 14.9.1998.

Digitaalitelevisioraportin laatineen työryhmän johtajana toimi Tanskan teknisen yliopiston alaisen Center for Tele-Information -keskuksen johtaja Knud Erik Skouby ja muina jäseninä Tanskan yleisradion DR:n, TV2:n, telehallituksen, televiestintäteollisuutta edustavan Telekommunikationsindustrien i Danmark -liiton, tutkimusministeriön ja kulttuuriministeriön edustajat. Tele Danmark on osallistunut raportin laatimiseen ministeriön määräyksestä.

Työryhmä suosittelee, että maanpäälliseen jakeluun perustuvan digitaalisen television käyttöönotosta Tanskassa tehdään poliittinen päätös pikimmiten. Edelleen suositellaan, että DR:n ja TV2:n nykyisiä analogisia ohjelmia lähetetään sekä analogisesti että digitaalisesti 10­15 vuoden ajan ja että maanpäällisiä DVB-lähetyksiä kokeillaan joissakin osissa Tanskaa noin puolen vuoden ajan. Työryhmä suosittelee vielä, että Tanska yrittäisi laajentaa maanpäälliseen jakeluun perustuvan digitaalitelevision lähetysmahdollisuuksia esimerkiksi neuvottelemalla asiasta naapurimaiden kanssa.

Mikä on DVB?
DVB (Digital Video Broadcast) on aivan uudenlainen televisio-ohjelmien lähetystapa. Digitaalinen lähetysmuoto sisältää tähänastiseen analogiseen lähetysmuotoon verrattuna useita etuja sekä yhteiskunnan, katsojien että ohjelmien tarjoajien kannalta.

Yhteiskunnalle koituu etua siitä, että taajuuksia voidaan hyödyntää tehokkaammin. Taajuudet ovat rajallinen luonnonvara, jota tarvitaan radio- ja televisiopalvelujen lisäksi moniin muihin tarkoituksiin, mm. matkapuhelinpalveluihin. Yhden lähetysmaston kautta analogisesti lähetettävä tv-ohjelma vaatii oman taajuuden, kun taas digitaalisesti lähetettäessä vähintään neljä tekniseltä laadultaan yhtä hyvää ohjelmaa voi jakaa saman taajuuden.

Katsojat saavat useampia kanavia ja paremman kuvalaadun, laajakuvan, uusia mahdollisuuksia ohjelmiin liittyvien tv-palvelujen käyttöön ja tulevaisuudessa myös mahdollisuuden vaikuttaa itse katsottaviin ohjelmiin (kamerakulmiin ym.). Perusedellytyksenä on analogiseen televisioon liitettävän digitaalisen vastaanotinlaitteiston ­ joko digitaalisen vastaanottimen tai ns. set-top-boksin ­ hankkiminen.

Televisioasemille digitaalitelevisio puolestaan merkitsee lähetyskustannusten laskua ja kaupallisille tv-asemille lisäksi parempia mahdollisuuksia maksutelevision tarjoamiseen uuden tekniikan kautta.

Maanpäälliseen jakeluun perustuvaa digitaalitelevisiota suositellaan
Kulttuuriministeriön työryhmä on vuodenvaihteesta lähtien tutkinut erilaisia maanpäälliseen jakeluun perustuvan digitaalitelevision käyttöönottoon liittyviä teknisiä ja yhteiskunnallisia seikkoja. Työryhmän suositus tällaisen digitaalitelevision käyttöönotosta perustuu juuri edellämainittuihin yleisiin yhteiskunnallisiin ja käyttäjäkohtaisiin etuihin. Digitaalitelevision maanpäällisen jakelun etu muihin jakelumuotoihin verrattuna on myös se, että se on kaikkien vastaanotettavissa ilman lautasantennin hankkimista tai kaapeliverkkoon liittymistä.

Kulttuuripoliittisesti (ja mahdollista valmiustilaa ajatellen) tämä seikka on ratkaiseva. Olennaista on se, että DR:n ja TV2:n julkisen palvelun ohjelmat ovat ­ myös tulevassa digitaalitelevisiomaailmassa ­ niin suuren vastaanottajamäärän ulottuvilla kuin mahdollista. Yhdenkään tällä hetkellä tunnettavista vaihtoehtoisista jakelumuodoista ei voida odottaa yltävän koko maan kattavaan sataprosenttiseen peittoon fyysisten, taloudellisten tai esteettisten esteiden takia -lautasantennin tai kaapeliverkkoliitännän hankkineiden kotitalouksien osuus on tällä hetkellä vajaat 70 %. Lisäksi vain maanpäällinen jakelu varmistaa sen, että tv-palveluja voi vastaanottaa myös sellaisilla kotitalouksien laitteilla, joissa ei ole antenniliitäntää.

Maanpäällinen jakelu on myös yhteiskuntataloudellisesti muita parempi. Se ei nimittäin vaadi kalliiden lautasantennien tai kaapeliliittymien hankintaa niiltä suunnilleen 30 prosentilta Tanskan kotitalouksista, jotka tällä hetkellä katsovat televisiota tavallisen antennin avulla, vaan mahdollisesti pelkkää antennin säätöä. Raportissa arvioidaan kotitalouksien säästävän näin yhteensä jopa 2 miljardia kruunua. Samalla on kuitenkin muistettava, että kotitalouksille tulee suhteellisen suuret kustannukset välttämättömän digitaalisen vastaanotinlaitteiston hankinnasta. Siksi raportissa suositellaankin myös DR:n ja TV2:n nykyisten analogisten ohjelmien lähettämistä sekä analogisesti että digitaalisesti 10­15 vuoden ajan, kuten edellä jo mainittiin. Tämä ajanjakso vastaa nykyisen tv-vastaanotinkannan yleistä vaihtuvuutta.

Kuka voi lähettää digitaaliohjelmia maanpäällisen verkon kautta?
Tanskalla on tällä hetkellä käytössä vain yksi vapaa taajuuskaista. Tämä kaista on v. 1996 solmitussa viestintäpoliittisessa sopimuksessa varattu digitaalisen television käyttöön. Sopimuksen mukaan DR:lle ja TV2:lle annetaan kullekin kaksi digitaalista kanavaa uutta ohjelmaa tai nykyisten analogisten ohjelmien digitaalista lähettämistä varten. Muut digitaaliset kanavat tulee sopimuksen mukaan antaa muille ohjelmien tarjoajille.

Työryhmä ei ole tämänhetkiseltä pohjalta voinut arvioida, onko vapaassa taajuuskaistassa tilaa useampien digitaalitelevisio-ohjelmien tarjoamiseen, sillä se edellyttäisi useiden taajuksien käyttöön tulevan lähetyskapasiteetin ja sen käyttömahdollisuuksien kannalta tärkeiden teknisten kysymysten selvittämistä.

Työryhmä suosittelee siksi maanpäälliseen jakeluun perustuvien DVB-lähetysten kokeilua noin puolen vuoden ajan. Koekaudella kapasiteettia voivat käyttää ainoastaan Danmarks Radio ja TV2. Koekauden päätyttyä tehdään poliittinen päätös siitä, miten mahdollinen ylijäämäkapasiteetti tullaan käyttämään.

Työryhmän mielestä maanpäälliseen jakeluun perustuvan television tulevaisuuden kannalta on tärkeää hankkia enemmän lähetysmahdollisuuksia kuin mitä tämänhetkinen yksi ainoa taajuuskaista tarjoaa. Työryhmä suosittelee siksi poliittisen päätöksen tekemistä Tanskan maanpäälliseen jakeluun perustuvan digitaalitelevision lähetysmahdollisuuksien lisäämisestä ja sen puitteista. Maanpäällisen digitaalitelevision taajuusalueiden lisäämiseksi saatetaan aloittaa neuvottelut naapurimaiden taajuushallintoelinten kanssa.

Miten digitaalitelevisio rahoitetaan?
Raportissa ei käsitellä digitaalitelevision rahoituskysymystä, sillä siihen voivat vastata vain poliittiset tahot.

DR:n ja TV2:n suurimmat kustannukset digitaalisen lähetystoiminnan aloittamisesta liittyvät uusien digitaalisten ohjelmien kehittämiseen. Pelkästään perinteisten ohjelmien hankkiminen ja niiden lähettäminen DR:lle ja TV2:lle viestintäsopimuksessa annettujen uusien digitaalisten kanavien kautta ei tule kysymykseen. Digitaalisen tv-tekniikan etujen hyödyntäminen vaatii uusien digitaalisten ohjelmapalvelujen ja digitaalitekniikan mahdollisuuksiin perustuvien uusien ohjelmakonseptien kehittämistä.

Maanpäällisen digitaalisen lähetysverkon rakentamiskustannukset eivät tässä yhteydessä ole niin merkitseviä.

CVA/Artikkeli Kulturkontakten-lehdessä ­ syyskuu 1998

Kulttuuriministeriön paikallisradio- ja paikallistelevisiokonferenssi 

Kulttuuriministeri päätti ennen kesälomaa viestintäpoliittisten puheenjohtajien kanssa käymiensä neuvottelujen pohjalta paikallisradiota ja -televisiota koskevan konferenssin järjestämisestä. Tarkoituksena on tutkia, onko nykyisiä alaa koskevia säädöksiä tarvetta muuttaa. Konferenssi järjestetään 22. lokakuuta 1998.

Konferenssissa käsitellään DR:n pääjohtajan Christian Nissenin ja Tanskan paikallistelevisioyhdistyksen puheenjohtajan Peter A. Petersenin yhteisesti laatimaa muistiota koko maan kattavasta paikallisradiosta (Landsdækkende lokalradio på danske hænder). Puheenjohtajat päättivät ennen kesälomaa pyytää telehallitusta tutkimaan muistiossa ehdotetun paikallistason uudelleenjärjestelyn toteuttamisen mahdollisuuksia sekä sen seurauksia käytettävissä olevan taajuuskapasiteetin kannalta. Telehallitus on ilmoittanut tutkimustulosten olevan valmiina hieman ennen konferenssin järjestämistä.

Konferenssissa käsitellään Nissen/Petersen-muistion lisäksi mm. ei-kaupallista paikallisradiota ja -televisiota koskevasta tukijärjestelmästä saatuja kokemuksia ja ­ paikallistelevisiota koskevaa ­ verkottumismaksua ja ns. ruohonjuuri-ikkunoiden sijoittamista.

Konferenssiin osallistuvat ministerin ja viestintäpoliittisten puheenjohtajien lisäksi myös paikallisradio- ja paikallistelevisiovaliokunta (Udvalget vedr. Lokal Radio og TV), paikallisten radio- ja televisioneuvostojen sekä paikallisradio- ja paikallistelevisio-organisaatioiden edustajat.

CVA

Radio- ja televisiomainosneuvoston vuosikertomus vuodelta 1997 

Radio- ja televisiomainosneuvosto julkisti elokuussa vuoden 1997 vuosikertomuksen.

Vuosikertomuksessa selostetaan eräitä neuvoston vuonna 1997 tekemiä tärkeimpiä päätöksiä. Useita päätöksiä on tehty esimerkiksi mainoksia koskevan tiedonannon sisältämän syrjintäkiellon rikkomisesta mm. sukupuoleen, uskontoon ja rotuun perustuvan syrjinnän osalta. Neuvosto ei ole hyväksynyt valituksia yhdessäkään mainituista tapauksista.

Vuosikertomuksesta ilmenee, että vastaanotettujen valitusten määrä on vaatimaton verrattaessa sitä lähetettyjen mainosten määrään. Esimerkiksi pelkästään TV2:n kautta lähetettiin noin 4500 erilaista mainosta, kun valituksia tehtiin vain runsaasta 20 mainoksesta.

Neuvosto on lisäksi antanut vuoden aikana kahdeksan lausuntoa ohjelmiin sisältyvästä piilomainonnasta. Neuvostolle annettiin 1.1.1997 valtuudet käsitellä piilomainontatapauksia. Vuosikertomuksessa todetaan, että näiden uusien tapausten käsitteleminen on yleisesti ottaen hitaampaa ja monimutkaisempaa kuin tavallisten, mainosten sisältöä koskevien tapausten käsittely. Tähän liittyen huomautetaan, että neuvosto aikoo vuoden 1998 syksyllä jättää ministeriölle selonteon, joka koskee mm. piilomainontaa koskevien määräysten mahdollisia muutoksia tai tarkistuksia.

CVA

Tanskan elokuvatuki nousee asteittain kahdestasadasta kolmeensataanviiteenkymmeneen miljoonaan vuodessa 

"Hallitus haluaa paljon enemmän tanskalaisia elokuvia Tanskan valkokankaille ja tv-ruutuihin. Siksi valtion elokuva-alalle myöntämiä määrärahoja lisätään 75 % seuraavan kolmen vuoden aikana. Yhteensä elokuvatuen on määrä kasvaa 200 milj. kruunusta 350 milj. kruunuun vuodessa", kerrotaan kulttuuriministeriön lehdistötiedotteessa.

"Suuri panostus tanskalaiseen elokuvatuotantoon käy ilmi hallituksen vuoden 1999 tulo- ja menoarviosta. Ehdotuksen mukaan tanskalaisen elokuva-alan tuki kasvaisi ensi vuonna 50 milj., 100 milj. kruunua vuonna 2000 ja 150 milj. vuonna 2001. Sen jälkeen vuotuiset määrärahat ovat 350 milj. Tanskan kruunua. Panostus saattaa johtaa suunnilleen tanskalaisten elokuvien määrän kaksinkertaistumiseen. Kulttuuriministeri Elsebeth Gerner Nielsen kuvaa aloitetta erittäin tärkeäksi ja välttämättömäksi kulttuuripoliittiseksi panostukseksi", lehdistötiedotteessa sanotaan.

TF/Tanskan kulttuuriministeriö

Palaa sisällysluetteloon

 

POHJOLA 

Amerikkalaiset ostivat radioaseman Pohjoismaista 

"Amerikkalainen Clear Channel Communications -viestinyhtiö, jonka pääkonttori on Texasissa, ostaa radioasemia yhä useammasta maasta Yhdysvaltain ulkopuolella. Nyt Pohjoismaatkin alkavat kiinnostaa yhtiötä, joka on ostanut Tanskan Radio 2 -aseman", kirjoittaa NRKInfo.

"Tämä amerikkalainen radiojätti omistaa tällä hetkellä 177 radioasemaa 48:ssa Amerikan osavaltiossa ja on Capstar Broadcasting -yhtiön jälkeen toiseksi suurin omistaja radiotoiminta-alalla. Tanskalaisaseman osto on toinen eurooppalaisen radioaseman osto sen jälkeen, kun he ensin panostivat tsekkiläiseen radioasemaan. Clear Channel Communications International -yhtiön puheenjohtaja Richard Novik sanoo tanskalaisen Politiken-lehden mukaan, että yhtiö haluaa ostaa muitakin radioasemia sekä Pohjoismaista että muista Euroopan maista. Hän olettaa kaupalliseen radiotoimintaan investoimisen olevan entistä kannattavampaa tulevaisuudessa", kirjoittaa NRKInfo.

TF/NRKInfo

Palaa sisällysluetteloon

 

KANSAINVÄLISTÄ 

Digi-tv ja elokuva tuovat uusia mahdollisuuksia 

Mikä on digitaalisten televisiolähetysten tarkoitus? Tähän kysymykseen ei ole olemassa vain yksi yksinkertainen vastaus. Mutta nyt Canal Digital on tuonut markkinoille tarjouksen, joka kenties pystyy houkuttelemaan lisää asiakkaita.

"Ne katsojat, joilla on digitaalinen lautasantenni, voivat valita 40 eri kamerakulman joukosta seuratessaan Monzan formula 1 -kilpailua ensi viikonloppuna (12.-13.9.). Canal Digital pitää nk. multi-feed eli "muksi"-lähetysten kenraaliharjoituksen, jossa yhden kanavan sisällä lähetetään kokonainen ohjelmapaketti, jonka avulla katsoja voi tuottaa oman televisiolähetyksensä", kirjoittaa Berlingske Tidende.

Formula 1 -kilpailu lähetetään seitsemällä digitaalisella televisiokanavalla, joista kuusi vastaanottaa koko ajan kuvia Monzan 40 kameran kautta. Näillä on eri kuvaus- ja kamerakulma, esim. varikkokäynneiltä, kilpa-ajon suosikkien ohjaamosta tai radalta pääjoukon luona.

Seitsemäs kanava antaa yleiskatsauksen muiden kuuden kanavan sisällöstä, jotta katsoja omana televisiotuottajanaan voi koota oman henkilökohtaisen formula 1 -lähetyksensä.

Canal Digital omistaa digi-tv-oikeudet kaikkiin formula 1 -kilpailuihin sekä tällä että koko vuoden 1999 kaudella, ja Monzan sekä kahden viikon päästä Nürburgringin kilpa-ajot ovat kanavan suunnitteleman maksutelevisiopalvelun kenraaliharjoituksia. Nämä kaksi kenraaliharjoitusta voi ostaa symboliseen yhden kruunun hintaan.

Lähetys Monzasta kestää lauantai-aamusta sunnuntai-iltaan. Varsinaisen ajon lisäksi lähetetään reportaaseja, haastatteluja, tiimien esittelyjä, palkintojenjakotilaisuuksia ja lehdistökonferensseja. Selostajat puhuvat skandinaavisia kieliä", kirjoittaa Berlingske Tidende.

Kuinka monesti olisitkaan halunnut muuttaa elokuvan loppukohtauksen? Nyt sinulla on siihen mahdollisuus, ainakin jos elokuviin on tehty vaihtoehtoisia loppukohtauksia.

"Koska elokuvat esitetään DVD-koossa eli video-ohjelmien uuden maailmanstandardin mukaan, sinulla on valta käsissäsi. Kaukosäätimellä ohjattavan valinnan avulla katsoja pystyy itse vaikuttamaan siihen, miten elokuva päättyy". Näin kirjoittaa Dagens Nyheter.

DVD-levyissä on 26 kertaa enemmän tilaa kuin tavallisilla CD-ROM-levyillä. Sille mahtuu siis enemmän kuin tavallinen koko illan elokuva. "Esimerkiksi 'Thelma & Louise' on sellainen elokuva, jonka lopusta toimitetaan kahta vaihtoehtoa. Siinä näyttelevät mm. Geena Davis ja Susan Sarandon. On vaikeaa sanoa, syntyykö tulevaisuudessa muitakin tällaisia elokuvia", kirjoittaa Dagens Nyheter.

"- Moniin elokuviin tehdään erilaisia loppuja, sanoo Manlin Sterner Warner Home Video -yhtiöstä. Niiden julkaiseminen riippuu mm. siitä, antaako ohjaaja siihen luvan. En tiedä, onko juuri nyt tulossa sellaisia elokuvia, joiden lopusta laaditaan vaihtoehtoisia versioita. Sen lisäksi, että katsoja voi itse päättää, miten elokuva päättyy, hän voi joissakin elokuvissa valita kamerakulman, josta haluaa nähdä tietyn kohtauksen. Kustakin kohtauksesta on mahdollista tallentaa jopa yhdeksän eri kamerakulmaa. Lisäksi sama elokuva voi olla dubattu jopa kahdeksalle eri kielelle ja tekstitetty jopa 32 eri kielelle", kirjoittaa Dagens Nyheter.

TF/Berlingske Tidende/Dagens Nyheter


Palaa sisällysluetteloon