svane.jpg - 8028 Bytes Nordisk Medie Nyt

Toinen neljännesvuosijulkaisu 1998
  
    Suomenkielinen pääsivu | Arkisto – neljännesvuosijulkaisut | Yleiskatsaus   
  Sisältö

Islanti   |   Norja   |   Ruotsi   |   Suomi   |   Tanska   |   Pohjola   |   Kansainvälistä

Perspektiivi

  Medier i Norden neljännesvuosijulkaisut
löytyvät suomenkielisinä verkkojulkaisuina aina vuodelta 1994. Julkaisut sisältävät suomenkielisen koosteen skandinaavisilla kielillä ilmestyvästä Medier i Norden: Resymé –julkaisun tiedotteista.

Medier i Norden (entinen Nordisk Medie Nyt) -sivujen sisältö on vapaasti lainattavissa mikäli lähde mainitaan selvästi.

  Päätoimittaja                                           Vastaava toimittaja
Terje Flisen (TF)                                         Pääjohtaja Søren Christensen
Postboks 1726 Vika                                   Pohjoismaiden ministerineuvosto,
0121 Oslo, Norge                                       Store Strandstræde 18
Puh. + 47 22 20 80 61                                DK-1255 København K., Danmark

Medier i Norden (aikaisemmin Nordisk Medie Nyt) ISSN 1396-9331 – elektroninen julkaisu.

 

ISLANTI 

Uusi islantilainen lastentelevisiokanava 

Islannissa aloitti toukokuun 1. päivänä toimintansa uusi lastenohjelmia lähettävä tv-kanava. Entinen presidentti Vigdís Finnbogadóttir on kanavan suojelija. Kaikki ohjelmat ovat väkivallattomia ja joko dubattuja tai tekstitettyjä. Lastenkanava lähettää ohjelmaa päivittäin kello 16 - 19 sekä viikonloppuisin koko päivän.

Daily News from Iceland/TF

Titanic ennätyssuosioon 

Yli 118.000 islantilaista on nähnyt Titanicin, ilmoittaa levitysyhtiö Skífania edustava Björn Sigurdsson Daily News from Iceland -lehdelle. Katsojia on ollut enemmän kuin millään muulla elokuvalla Islannissa, ainakaan sen jälkeen kun maassa ryhdyttiin pitämään tilastoa myytyjen lippujen määrästä.

Fridrik Thor Fridrikssónin Djöflaeyjan (Pirunsaari) vuodelta 1996 on Islannin kaikkien aikojen toiseksi katsotuin elokuva.

Björn Sigurdssonin mukaan Skífanin tavoitteena on myydä Titanic-elokuvaan 120.000 lippua, mikä olisi 45 - 46 prosenttia väestöstä. Mikään muu maa maailmassa ei pysty osoittamaan yhtä suurta elokuvakiinnostusta, kirjoittaa Daily News from Iceland.

Daily News from Iceland/TF

Islanninkielisten elokuvien päivät luetut? 

Ari Kristinsson, islantilainen elokuvantekijä ja yksi IceCorp-elokuvayhtiön perustajista ja vetäjistä ei pidä islanninkielisen elokuvatuotannon jatkamismahdollisuuksia valoisina. Hän sanoo Aktuelt Onlinelle: "Ongelma on siinä, että ulkomaiset investoijat tietenkin vaativat, että elokuvia voidaan myydä mahdollisimman laajoille markkinoille. Siksi on vaikeaa argumentoida sen puolesta, että elokuvien on oltava islanninkielisiä eikä esimerkiksi englanninkielisiä." Hän uskoo, että Witchcraft-yhteistuotannon jälkeen tulee kulumaan paljon aikaa, ennenkuin jälleen tehdään islanninkielistä puhetta sisältävää elokuvaa. Miten pitkä aika siihen kuluu, riippuu siitä, ottavatko poliitikot aktiivisemman linjan lisäämällä tukea islantilaiselle elokuvatuotannolle.

"Vaikuttaa kieltämättä siltä kuin yhä uskottaisiin siihen, että kirjallisuus on ainoaa tukemisen arvoista kulttuuria. Islantilaisilla poliitikoilla on romanttinen suhde kulttuurihistoriaamme, mutta nuorethan eivät enää lue kirjoja, vaan katsovat elokuvia ja televisiota, ja sitä poliitikkojen on vaikea oivaltaa. Elokuva voi osaltaan vahvistaa nuorten kansallista identiteettiä ja suojella kieltä, niin että ei päädytä siihen, että kaikki puhuvat englantia", sanoo Ari Kristinsson Aktuelt Onlinelle.

Kristinssonia ja muita elokuvantekijöitä saattaa hieman lohduttaa se, että Islands filmfond (Islannin elokuvarahasto) ilmoitti äskettäin seuraavien kolmen vuoden aikana myönnettävästä noin 685.000 dollarin suuruisesta tuesta elokuvantekoon vuosituhannen vaihteen juhlistamisen ja viikinkien Amerikkaan saapumisen kunniaksi.

Daily News from Iceland -lehti kirjoittaa, että elokuvarahaston johtajan Thorfinnur Ómarssonin mukaan eniten tukea saa dokumenttielokuvasarja nimeltään Landafundirnir (Löytämiset), jonka tuotannosta vastaa Íslenskir Heimilidamyndagerdin, sekä elokuva Leif, mannen som nesten forandret verden (Leif, mies joka melkein muutti maailmaa), jonka tekijöinä ovat Valgeir Gudjónsson ja eräs amerikkalainen elokuvayhtiö.

Aktuelt Online/Daily News from Iceland/TF

Toimikunta käsittelemään Tele Islannin yksityistämistä 

Islannin liikenneministeri Halldór Blöndal on nimittänyt työryhmän arvioimaan valtion Landsími Ísland -telelaitoksesta (Tele Islannista) omistaman osuuden tämänhetkistä statusta ja myös sitä, olisiko valtion osuuden myyminen - esimerkiksi ulkomaille - mahdollista ja jopa toivottavaa.

Työryhmän tehtävänä on tutkia erityisesti sitä, millainen vaikutus muuttuneilla omistussuhteilla - yksityistämisellä - voisi olla yrityksen intresseihin, sen asiakkaisiin ja työntekijöihin. Póstur og sími hf. (Posti- ja telelaitos) kirjasi viime vuonna 195 miljoonan Tanskan kruunun suuruisen voiton, mikä yrityksen johdon mukaan johtui erityisesti televiestinnän vahvasta asemasta ja GSM-puhelimien käytön yleistymisestä. Tele Islanti -osakeyhtiö aloitti toimintansa viime vuodenvaihteessa, kun Posti- ja telelaitoksen toiminta jaettiin kahdeksi yhtiöksi.

JG

Amerikkalainen yritys ostaa 50 % islantilaisesta radioyhtiöstä 

Amerikkalainen viestintäyritys on ostanut 50 % islantilaisesta Fínn miðill -radioyhtiöstä, joka on kolmanneksi suurin Islannin radio- ja tv-asemien omistajista. Amerikkalaisen yrityksen nimeä ei ole vielä julkistettu, mutta sen kerrotaan olevan suuri yritys, jolla on sekä radio- että tv-asemia USA:ssa. Fínn miðill -yhtiön johdon mukaan kyseinen yritys tulee osallistumaan näkyvästi yhtiön asemien toimintaan. Se on aivan uutta Islannin radio- ja tv-toiminnassa, joka on tähän asti ollut islantilaisissa käsissä.

Fínn miðill on rakentanut radioasemansa viimeisten 7 vuoden aikana kilpaillen samalla ankarasti muiden sähköisten viestinten kanssa. Yrityksen johdon mukaan myynti amerikkalaisille johtuu siitä, että Islannin sähköisten viestinten välillä vallitsee hyvin kireä kilpailu ja että selviytyminen on vaikeaa, koska yritysten tilanne on erilainen. Vapaat asemat taistelevat RíkisÚtvarpið-radioyhtiön (Islannin radion) kanssa, joka kilpailee vapailla mainosmarkkinoilla samanaikaisesti kun sen kuuntelijat maksavat sille lakisääteisiä lupamaksuja.

JG

Sosiaalitieteellisen tiedekunnan mediatutkimus: 59 % lukee Morgunblaðið-lehteä päivittäin 

Morgunblaðið on suurin Islannissa ilmestyvä päivälehti. Sitä lukee sen jokaisena ilmestymispäivänä keskimäärin 59 % maan 12 - 80-vuotiaista asukkaista. Tämä käy ilmi Islannin yliopiston sosiaalitieteellisen tiedekunnan mediatutkimuksesta, joka tehtiin tämän vuoden maaliskuussa. Lukemisprosentti on keskimäärin sama kuin kahdessa edellisessä mediatutkimuksessa, jotka tehtiin viime vuoden lokakuussa ja maaliskuussa: niiden mukaan lehden lukijoita oli keskimäärin 60 %. Tutkimuksen mukaan Dagblaðið-Vísir (DV)-lehteä lukee keskimäärin 42 % sen jokaisena ilmestymispäivänä, kun vastaava luku viime vuoden tutkimuksessa oli 41 %. Kolmatta koko maassa ilmestyvää Dagur-nimistä päivälehteä lukee keskimäärin 14 % väestöstä, kun viime lokakuun vastaava luku oli 12 % ja Dagur-Tíminn -lehden keskimääräinen lukemisprosentti viime vuoden maaliskuussa oli 10 %.

Analysoitaessa tuloksia iän mukaan osoittautuu, että keskimäärin 46 % 12 - 19-vuotiaista lukijoista lukee Morgunblaðið-lehteä jokaisena ilmestymispäivänä. DV:tä lukee 38 % ja Dagur-lehteä 7 %. 20 - 24-vuotiaiden ikäryhmästä 60 % lukee yleensä Morgunblaðið-lehteä, DV:tä lukee 47 % ja Dagur-lehteä 7 %.

25 - 34-vuotiaiden ikäryhmässä Morgunblaðið-lehden keskimääräinen lukemisprosentti on tutkimuksen mukaan 53 %, DV:n 43 % ja Dagur-lehden 14 %. 35 - 49-vuotiaiden ikäryhmästä keskimäärin 65 % lukee Morgunblaðið-lehteä päivittäin, 42 % lukee DV:tä ja 15 % Dagur-lehteä. 50 - 67-vuotiaiden ikäryhmästä keskimäärin 66 % lukee Morgunblaðið-lehteä päivittäin, 42 % lukee DV:tä ja 18 % Dagur-lehteä. Lopuksi 68 - 80-vuotiaiden ikäryhmästä Morgunblaðið-lehteä lukee keskimäärin 58 %, DV:tä 25 % ja Dagur-lehteä 18 %.

Tutkimuksessa kartoitettiin myös radionkuuntelua. Useimmat eli 65 % koko maassa vastanneista ilmoitti kuunnelleensa tutkimusviikon aikana valtiollista Rás 2 -kanavaa. 51 % oli kuunnellut Bylgjan-kanavaa ja 50 % Rás 1 -kanavaa, joka myös kuuluu Islannin radiolle. 93 % oli jonakin ajankohtana katsonut Islannin televisiota, 82 % Stöð 2 -kanavaa, 16 % Sýn-kanavaa ja 24 % jotakin muuta kanavaa.

JG

Islannin kulttuuriverkoston avajaiset 

Kulttuuri- ja opetusministeri Björn Bjarnason on avannut erityisen islantilaiselle kulttuurille omistetun kulttuuriverkoston. Kulttuuriverkosto on perustettu www-tietokannaksi, jolle kerätään islantilaisten kulttuurilaitosten kotisivut ja muu kulttuuriin ja taiteeseen liittyvä aineisto yhdeksi tietoverkoksi. Tavoitteena on ensinnäkin se, että yleisö saa helpommin tietoa maan kulttuuritoiminnasta. Vierailemalla Islannin kulttuuriverkoston kotisivuilla voi tutustua kaikenlaiseen kulttuuri- ja taidetoimintaan, joka on mukana kulttuuriverkostossa. Kulttuuriverkoston toivotaan motivoivan yksittäisiä ihmisiä ja laitoksia käyttämään tietotekniikan tuomia uusia mahdollisuuksia.

Hakemuksia kulttuuriverkostoon pääsemiseksi voi lähettää osoitteeseen menningarnet@menning.is. Verkoston perustaminen on ollut työn alla jo jonkin aikaa. Kulttuuri- ja opetusministeriön ohjelmassa, joka esiteltiin vuoden 1996 alkupuolella ilmestyneessä kirjassa I kraft af oplysninger (Tiedon voimalla), painotetaan sitä, että islantilaisten kulttuurilaitosten on ryhdyttävä hyödyntämään tietotekniikkaa. Vuonna 1997 asetettiin toimikunta valmistelemaan kulttuuriverkoston perustamista. Ryhmä tutustui perusteellisesti vastaaviin ulkomaisiin verkostoihin varsinkin Skandinaviassa ja laati luonnoksen verkostossa sovellettavasta aihejaosta.

JG

Kilpailua puhelinmarkkinoilla - Tal hf. tarjoaa GSM-palveluja 

Islannin puhelinalalle on nyt saatu todellinen valinnanmahdollisuus, kun Tal hf. on ryhtynyt kilpailemaan Tele Islannin kanssa tarjoamalla GSM-palveluja. Tal suunnittelee tarjoavansa asiakkaille jo alusta lähtien monenlaisia palveluja, mm. palvelupaketteja. GSM-palveluja tarjotaan aluksi Reykjavikin alueella ja maan lounaisosassa, jotka kattavat noin 70 % maan asukkaista. Näin päättyy myös käytännössä valtion puhelinlaitoksen vuosikymmeniä kestänyt monopoli, joka muodollisesti lopetettiin jo 1. tammikuuta 1997 EU:n direktiivien mukaisesti.

JG

Palaa sisällysluetteloon

 

NORJA 

EFTA-tuomioistuin antoi Norjalle tukensa tv-porno-asiassa 

EFTA-tuomioistuin hyväksyi 12.6.1998 Norjan viranomaisten tulkinnan pornoelokuvien televisiointia koskevasta ETA-sopimuksen televisiodirektiivistä. Tuomioistuin toteaa, että kukin maa päättää itse, mitä aineistoa voidaan laillisesti välittää kaapelitelevisiossa.

Lausunnossaan EFTA-tuomioistuin vastaa viiteen kysymykseen, jotka Oslon raastuvanoikeus esitti tuomioistuimelle sen jälkeen kun TV 1000 haastoi kulttuuriministeriön ja sitä kautta valtion oikeuteen, koska heidän FilmMax-kanavansa lähettäminen kaapelitelevision kautta kiellettiin Norjassa.

Valtion elokuvaviranomaiset olivat olleet sitä mieltä, että useat kanavalla lähetetyt elokuvat olivat selvästi ristiriidassa rikoslain kanssa. TV 1000 väitti kanavan pysäyttämisen sotivan ETA-sopimuksen televisiodirektiiviä vastaan. Tuomioistuin toteaa, ettei ole olemassa yleiseurooppalaista normia siitä, mikä on pornografiaa, ja että kunkin maan viranomaiset päättävät, millaista normia käytetään. Tuomioistuin lausuu myös, että "alaikäisten suojelu on kunkin ETA-sopimuksen sopimuspuolen laillinen tavoite".

TV 1000 väitti, että kyseessä olevat elokuvat voitaisiin lähettää, mikäli ne lähetettäisiin esimerkiksi yöllä. Tähän tuomioistuin vastaa: "Tuomioistuin ei hyväksy asianomistajan selitystä siitä, että ohjelmia, jotka saattavat vahingoittaa vakavasti alaikäisten fyysistä, henkistä tai moraalista kehitystä, on arvioitava 22 § 1. mom. 2. lauseen mukaan, jossa todetaan, "... eikä aiheuta vakavaa vahinkoa, mikäli lähetysajan valinnalla tai teknisillä toimenpiteillä huolehditaan siitä, että alueella olevat alaikäiset eivät normaalisti näe tai kuule tällaisia lähetyksiä." EFTA-tuomioistuimen lausunto julkaistaan EFTA:n kotisivulla Internetissä: http://www.efta.int/.

Erik Togstad

Elokuvatuki tarkastukseen 

Norjan kulttuuriministeriö aikoo ottaa kokoillan elokuville tarkoitetut tukijärjestelmät tarkastuksen kohteeksi. Tavoitteena on hyödyntää elokuvatuki mahdollisimman tehokkaasti ja tuottaa lisää yleisön suosiota nauttivia elokuvia. Valtion maksama tuki käsittää elokuvatuotannon kaikki vaiheet käsikirjoitusprosessista projektinkehittämisen kautta tuotantotukeen ja levitykseen.

Tukea välittävät Statens studiesenter for film (Valtion elokuvaopintokeskus), Norsk Filminstitutt (Norjan elokuvainstituutti) ja Audiovisuelt produksjonsfond (av-tuotantorahasto) sekä Norsk Kino og Filmfond (Norjan elokuva- ja elokuvateatterirahasto). Näiden lisäksi voidaan mainita valtion rahoittama Norsk Film A/S (Norjan elokuvaosakeyhtiö) sekä erilaiset pohjoismaiset ja eurooppalaiset tukijärjestelmät, joihin Norja maksaa osuutensa. Ministeriö haluaa laatia selvityksen, jossa arvioidaan, onko kokoillan elokuvien tuotantotukijärjestelmä järjestetty tarkoituksenmukaisesti. Selvityksestä on pyydetty tarjous tutkimuslaitoksilta ja konsulttifirmoilta. Sen on määrä olla valmis vuoden 1999 alussa.

Erik Togstad

Yleisradioneuvosto 

Kulttuuriministeriö nimitti 4. toukokuuta kolme uutta jäsentä yleisradioneuvostoon. Neuvoa-antava tiedottaja Iwar Arnstad Stjørdalista, lehtori Linda Kjerstad Ålesundista ja lehtori Anna Jorunn Avdem Lærdalista nimitettiin 31.12.1999 päättyvälle kaudelle. Yleisradioneuvoston johtaja on professori Jostein Gripsrud Bergenistä. Muut jäsenet ovat apulaisprofessori Gro Shetelig Kruse Oslosta, professori Bjørn Sørenssen Trondheimista ja professori Helge Rønning Oslosta.

Yleisradioneuvoston tehtävänä on arvioida, vastaako NRK:n, TV 2:n ja P 4:n ohjelmatoiminta yleisradioperiaatteita. Neuvoston ei ole tarkoitus arvioida yksittäisiä ohjelmia, vaan sitä, missä määrin radion ja television ohjelmatoiminta kokonaisuudessaan vastaa toimilupaperusteiden edellytyksiä.

Yleisradioneuvosto luovutti 3.6.1998 raporttinsa, jossa se arvioi NRK:n, TV 2:n ja P 4:n vuoden 1997 ohjelmatoimintaa. Raportti sisältää useita kriittisiä kohtia TV 2:n ja P 4:n ohjelmatoiminnasta, joka neuvoston mielestä ei noudata riittävän hyvin yleisradioperiaatteita. Huomiota kiinnitettiin muun muassa siihen, että ohjelmatarjonta oli liian suppea ja ettei ohjelmia lähetetty saamen tai muiden vähemmistöjen kielillä.

NRK:n radio- ja televisiolähetyksistä huomautetaan mm., että uusnorjaksi toimitettujen ohjelmien osuus on jatkuvasti huomattavasti pienempi kuin mitä voisi toivoa. Tällä hetkellä ei ole myöskään radiolähetyksiä muilla vähemmistökielillä kuin saameksi. Yleisradioneuvoston raportti on saatavissa neuvoston sihteeristöstä: Statens medieforvaltning, Postboks 444, N-1601 Fredrikstad.

Erik Togstad

Radio- ja televisioneuvostoon uusia jäseniä 

Ivan Kristoffersen Tromssasta nimitettiin radio- ja televisioneuvoston uudeksi puheenjohtajaksi vuosille 1998–2001. Hän oli Nordlys-lehden vastaava toimittaja vuoden 1997 toukokuuhun saakka. Varapuheenjohtajaksi nimitettiin lääninhammaslääkäri Johan Buttedahl Øvre Eikeristä. Perjantaina valtioneuvostossa nimitetyt muut jäsenet ovat Norjan sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Laila Dåvøy Askøystä, rehtori Ketil Jarl Halse Ørstasta, ekonomi Kristin Clemet Oslosta ja läänin koulutusviraston johtaja Kjellbjørg Lunde Stordista (uusi).

Neuvoston varajäseniksi nimitettiin lehtori Jardar Seim Oslosta (uusi), rehtori Torunn Sandvand Kristiansandista, maakunnan varapuheenjohtaja Astri Marie Wessel Inderøystä (uusi), kaupunginvaltuuston jäsen Rubina Rana Oslosta, apulaisprofessori Frank Aarebrot Bergenistä ja korkeakoululehtori Helen Bjørnøy Drammenista (uusi). Hallituksen nimittämän kuuden jäsenen lisäksi suurkäräjät nimitti radio- ja televisioneuvoston jäseniksi nelivuotiskaudeksi 1998–2001 seuraavat henkilöt: kirjailija Roy Jacobsen Oslosta, pääsihteeri Trond Jensrud Oslosta, Nita Kapoor Oslosta, pääsihteeri Geir Mo Oslosta, tiedotuspäällikkö Dag Arthur Aasbø Greåkerista, kunnanneuvos Anne Kathrine Slungård Trondheimista ja maanviljelijä Lars Velsand Granista. Myös saamelaisohjelmaneuvoston puheenjohtaja, opettaja Inga Ravna Eira, on radio- ja televisioneuvoston jäsen.

Radio- ja televisioneuvoston tehtävänä on pohtia NRK:n ohjelmatoiminnan päälinjoja ja antaa siitä lausuntoja. Neuvoston tulee antaa lausuntoja yleisradion johtajan esittämissä asioissa. Se voi myös itse ottaa esille asioita, joita se haluaa käsitellä. Hallitus ja johtaja voivat pyytää radio- ja televisioneuvostolta lausuntoja hallintoa ja taloutta koskevissa asioissa.

Erik Togstad

Gallupin Mediabarometri 1997: Sanomalehdet voittamassa alaa 

"Sanomalehdet voittamassa alaa", "Aikakauslehdillä vähemmän lukijoita", "1997 paikallis-tv:n läpimurtovuosi", "Radionkuuntelu entisellä tasolla", "Internet kasvaa eniten". Nämä ovat Norsk Gallup Institutt -mielipidetutkimuslaitoksen vuoden 1997 mediabarometrin pääotsikot. Mediabarometrin takana on "Norjan suurin multimediakonsepti", kuten Norsk Gallup Institutt A/S nimittää tutkimusta "Forbruker & Media" (kuluttaja ja viestimet). Se antaa mahdollisuuden vertailla eri viestimiä toisiinsa. Kaikkiaan 30.618 13-vuotiasta ja sitä vanhempaa henkilöä haastateltiin ajalla 5.2.97–8.2.98. 1 % väestöstä (13-vuotiaita ja sitä vanhempia) olisi 36.334 henkilöä.

Mediabarometrin päätendenssejä:
91 % lukee vähintään yhden sanomalehden yhden keskivertopäivän aikana, 85 % katsoo televisiota, 65 % kuuntelee radiota, 47 % lukee vähintään yhtä aikakausijulkaisua ja 33 % käyttää tekstitelevisiota. Tavallisista painoviestimistä Se og Hør (40 %) ja VG (38 %) saavat eniten lukijoita. Eetteriviestimistä voiton vievät NRK1 (61 %) ja TV2 (59 %). Vuonna 1997 keskivertopäivänä norjalaiset katsoivat televisiota 159 minuuttia ja kuuntelivat radiota 144 minuuttia. Arkipäivinä he käyttivät radionkuunteluun 159 minuuttia ja televisionkatseluun 148 minuuttia. Eniten aikaa norjalaiset kuluttivat NRK P1:n (69 minuuttia) kuuntelemiseen, sen jälkeen NRK1 TV:n (68 min.) ja TV2:n (64 minuuttia) katselemiseen ja P4:n (44 min.) kuuntelemiseen.

Gallupin vuoden 1997 mediabarometrin voi saada Word-dokumenttina

Norsk Gallup Institutt A/S/TF

Norjan kulttuuribarometri 1997: Eniten kävijöitä elokuvissa, vähiten oopperassa 

Norjan tilastokeskuksen suorittaman Norjan kulttuuribarometri 1997 -tutkimuksen mukaan norjalaiset kävivät viimeisten 12 kuukauden aikana eniten elokuvissa ja urheilutapahtumissa ja vähiten oopperassa/operetissa ja baletti-/tanssiesityksissä. Norjassa 60 % 9–79-vuotiaista asukkaista ja yli 90 % 13–24-vuotiaista asukkaista kävi elokuvissa vuonna 1997. Vain yksi prosentti ei ole koskaan käynyt elokuvissa, kun taas 62 % ei ole koskaan käynyt katsomassa oopperaa/operettia tai baletti-/tanssiesityksiä. Vuoden 1994 jälkeen ainoastaan klassisten konserttien yleisömäärä on kasvanut tilastokeskuksen laskemien tietojen mukaan.

Lue Norjan tilastokeskuksen lehdistötiedote.

Statistisk sentralbyrå (Norjan tilastokeskus)/TF

Palaa sisällysluetteloon

 

RUOTSI 

Maanpäällisen digitaalitelevision lähettämisluvista ehdotus 

Digitaalitelevisiokomitea, jossa on edustajia kaikista seitsemästä valtiopäiväpuolueesta, teki 6. toukokuuta päätöksen Radio- ja televisiolaitokselle annettavasta maanpäällisen digitaalitelevision lähetyslupahakemuksia koskevasta lausunnosta. Viimeiseen hakupäivään mennessä 2. helmikuuta Radio- ja televisiolaitokseen oli jätetty kaikkiaan 57 hakemusta. Lausunnossaan digitaalitelevisiokomitea ehdotti, että lähetyslupa annettaisiin seuraaville hakijoille:

Kaikki alueet kattavat lähetykset: Sveriges Television AB (Ruotsin radio) ja Sveriges Utbildningsradio AB (Ruotsin Opetusradio) (SVT1:n ja SVT2:n kautta), TV4 AB, Sveriges Television AB: SVT24-Nyhetskanalen (Uutiskanava), TV3 AB, Kanal 5 AB, Canal+ Television AB, KunskapsTV i Sverige AB (Ruotsin tietotelevisio), Televisionsaktiebolag TV 8 (Televisio-osakeyhtiö TV 8), Cell Internet Commerce Development AB.

Yhden alueen käsittävät lähetykset: Landskrona Vision AB, TV-Linköping Länkomedia AB, TV4 Norr AB, CBA Lokal TV AB (TV4 Stockholm), TV4 i Göteborg AB, Sveriges Television AB:n alueohjelmakanavat.

Komitea on pyrkinyt siihen, että kullakin paikkakunnalla lähetystoimintaan osallistuisi enemmän kuin yksi yritys ja että mahdollisimman moni saisi lähettämisluvan maanpäällistä digitaalitelevisiota varten. Tärkeää on monipuolinen ohjelmatarjonta, ts. se, että eri ohjelmapalvelut täydentävät toisiaan, niin että lähetykset kokonaisuutena tyydyttävät eri asioista kiinnostuneita ja eri makusuuntauksia.

Ohjelmakanavien rahoitukseen ja omistajakuvioihin haluttiin vaihtelua. Arvokkaana pidettiin myös sitä, että digitaalisesta televisiotarjonnasta löytyy sekä vankan aseman ja suhteellisen suuren katsojapiirin saaneita ohjelmayrityksiä että juuri perustettuja tai perustamisvaiheessa olevia yrityksiä. Etusijan ovat saaneet paikallis- ja alueohjelmat sekä Ruotsin kulttuuripiiriin kytkeytyneet ohjelmat. Hallituksen ja valtiopäivien päätöksen mukaan tällä hetkellä maalähettimistä lähettäville televisioyrityksille tulee antaa mahdollisuus osallistua digitaalilähetyksiin. Sveriges Television AB:lle ja Sveriges Utbildningsradio AB:lle (SVT1, SVT2) sekä TV4 AB:lle tulee antaa lähetyslupa tällaisia lähetyksiä varten.

Hallituksen 13.11.1997 tekemän päätöksen mukaan maanpäällinen digitaalitelevisiotoiminta aloitetaan viidellä alueella. Nämä alueet ovat Tukholma mukaan lukien Mälarinlaakso ja Upsala, Koillis-Götanmaa, Etelä- ja Koillis-Skoone, Göteborg ympäristöineen sekä Sundsvall ja Östersund ympäristöineen. Kansanedustajista koostuvan digitaalitelevisiokomitean tehtävänä on seurata ja arvioida maanpäällisiä digitaalitelevisiolähetyksiä ensimmäisessä lähetysvaiheessa.

Radio- ja televisiolaitos luovuttaa hallitukselle hakemukset ja luvanjakoehdotuksen perusteluineen, sen jälkeen kun mm. yhteistoiminnasta erilaisissa teknisissä kysymyksissä on sovittu. Vasta sitten hallitus päättää, kuinka luvat jaetaan. Koska maanpäällistä digitaalitelevisiotoimintaa kohtaan löytyy niin suurta kiinnostusta ja koska tätä nykyä monet eivät voi saada tilaa maanpäällisessä digitaaliverkossa, digitaalitelevisiokomitea on myös ehdottanut, että hallitus päättäisi niin pian kuin mahdollista, että lisää lähetyslupia maanpäällistä digitaalitelevisiota varten voidaan julistaa haettaviksi.

EL

"Kunnalliset asiakirjat tulossa Internetiin" 

"Kunnanvaltuuston pöytäkirjat, suoravalintapuhelinluettelo ja luettelo luottamushenkilöistä on osa siitä aineistosta , jota Jällivaaran kunta saa julkaista Internetissä. Tietosuojan tarkastuslaitos on antanut kunnalle luvan julkaista Internetissä tiettyjä virallisia asiakirjoja poistamatta niistä ensin nimiä ja kaikkia henkilötietoja, kuten aikaisemmin vaadittiin", kirjoittaa Svenska Dagbladet.

- Mielestämme on hyvin merkittävää, että tiedonhaussa voidaan käyttää uusia teknisiä välineitä, sanoo Kristina Blomberg Tietosuojan tarkastuslaitoksesta. Jällivaaran kunta on kauan pyrkinyt lisäämään avoimuutta asukkaitaan kohtaan. Kunnassa uskotaan, että kun julkisia asiakirjoja julkaistaan Internetissä, useammat saavat tietoa kunnantalon tapahtumista. Kuitenkin kunta anoi lupaa asiakirjojen julkaisemiseen Internetissä vasta 8.4.98. Sitä ennen kunta uhmasi Tietosuojan tarkastuslaitoksen päätöstä ja julkaisi pöytäkirjat Internetissä".

Svenska Dagbladet/TF

"Kirjan asema säilyy nuorten mediamaailmassa" 

"Vaikka tietokone onkin lapsille ja nuorille itsestäänselvyys, kirja pärjää edelleenkin kohtalaisen hyvin kilpailussa. Mutta ylivoimaisesti eniten aikaa käytetään televisionkatseluun", kirjoittaa Svenska Dagbladet.

Lähteenä on käytetty analyysiä "Barn och ungdom i det nya medielandskapet" (Lapset ja nuoret uudessa mediamaisemassa), jonka on julkaissut Nordicom Göteborgin yliopistossa. Analyysi on osa kansainvälistä vertailevaa tutkimusta, jossa oli mukana 1.600 7 - 16-vuotiasta lasta ja nuorta.

Nordicomin vuoden 1997 viestintäbarometri osoittaa, että "viime vuonna keskivertopäivänä ruotsalainen uhrasi melkein kuusi tuntia erilaisille viestimille. Tarjonnan valtavasta lisääntymisestä huolimatta ei viestimille omistettu kokonaisaika yhteensä ole lisääntynyt mainittavasti 1990-luvulla", kirjoittaa Svenska Dagbladet.

Lue Svenska Dagbladetin artikkeli.

Svenska Dagbladet/TF

P-O Enquist laatimaan elokuvaselvitystä 

"Kulttuuriministeri Marita Ulvskog on nimittänyt kirjailija ja ohjaaja Per-Olov Enquistin laatimaan selvityksen tulevasta elokuvapolitiikasta", ilmoittaa Ruotsin kulttuuriministeriö.

"Selvityksen laatijan tulee kartoittaa elokuvan tilannetta Ruotsissa sekä jättää ehdotus siitä, miten ruotsalaista elokuvatuotantoa pitäisi tukea tulevaisuudessa. Joko elokuvatuen rahoituksessa käytetään jatkossakin sopimusmallia tai sitä rahoitetaan ilman sopimusta. Selvityksen tulee olla valmis viimeistään 30.11.1998", sanotaan lehdistötiedotteessa.

Selvitystä kaivattiin viimeksi Ruotsin elokuvainstituutin hallituksen kokouksessa 4. toukokuuta, jossa mm. valittiin uusi johtaja Lars Engqvistin jälkeen. Elokuvainstituutin tiedotteessa lukee: "Uudeksi toiminnanjohtajaksi valittiin Hans Ottosson, joka Lars Engqvistin toiminnanjohtajakaudella toimi varatoiminnanjohtajana. Uudeksi varatoiminnanjohtajaksi valittiin tuottaja Peter Hald.

Kummankin virkamääräys kestää nykyisen elokuvasopimuksen loppuun 31.12.1999.

- Vuoden 2000 jälkeen harjoitettavasta elokuvapolitiikasta vallitsee tänä päivänä suuri epävarmuus. Kun elokuvasopimusta pidennettiin, hallitus ilmoitti tulevaa elokuvapolitiikkaa koskevasta selvityksestä. Nyt on kulunut kaksi ja puoli kuukautta eikä selvitystyö ole vieläkään päässyt käyntiin, mikä mielestäni on valitettavaa, sanoo hallituksen puheenjohtaja Åke Ahrsjö".

Lue Ruotsin elokuvainstituutin (Svenska Filminstitutet) lehdistötiedote.

Ruotsin kulttuuriministeriö/Svenska Filminstitutet/TF

Kaapelitelevisioyhtiöillä velvollisuus lähettää tiettyjä televisiokanavia 

"Hallitus on tänään (14.05.) jättänyt radio- ja televisiolain muutosehdotuksen laintarkastuskunnalle", sanotaan Ruotsin kulttuuriministeriön lehdistötiedotteessa. "Muutokset koskevat mm. kaapelitelevisioyhtiöiden niin kutsuttua must carry -velvollisuutta ja mahdollisuutta huolehtia siitä, että tärkeät tapahtumat ovat nähtävissä vapaassa televisiossa.

Hallitus ehdottaa, että kaapelitelevisioyhtiöillä olisi velvollisuus välittää jopa neljä maanpäällistä televisiokanavaa kaikille verkkoon liittyneille kotitalouksille ilman erityismaksua. Tämä velvollisuus koskee tällä hetkellä kolmea televisiokanavaa (SVT1, SVT2 ja TV4). Näiden lisäksi muita digitaalisia ohjelmia välittävän kaapeliverkon kautta tulisi lähettää digitaalisesti vähintään yhtä digitaalista televisioluparahoitteisen ohjelmayhtiön kanavaa.

Edellytys sille, että kaapelitelevisioyhtiöitä voidaan velvoittaa lähettämään televisiokanavia, on se, että niiden lähetyslupaan sisältyy vaatimus puolueettomuudesta ja asiallisuudesta sekä ehto monipuolisesta, uutislähetyksiä sisältävästä ohjelmatarjonnasta. Edelleenlähettämisvelvollisuus ei koske televisio-ohjelmien jakelua televerkon kautta ns. ADSL-tekniikan avulla.

Laintarkastuskunnalle esitetty ehdotus merkitsee sitä, että kaapelitelevisioyhtiön lähetysvelvollisuus on suppeampi kuin kulttuuriministeriön aiemmassa muistutuksessa ehdotettiin", sanotaan lehdistötiedotteessa muun muassa.

Lue Ruotsin kulttuuriministeriön lehdistötiedote.

Ruotsin kulttuuriministeriö/TF

Palaa sisällysluetteloon

 

SUOMI 

Elokuvien ennakkotarkastus muuttumassa 

Elokuvien ennakkotarkastustoimikunta luovutti huhtikuussa kulttuuriministeri Claes Anderssonille mietinnön, joka sisältää ehdotukset elokuvien ennakkotarkastuksen muuttamisesta. Toimikunta ehdottaa, että täysi-ikäisille tarkoitetut elokuvat, videot ja muut kuvaohjelmat vapautetaan ennakkotarkastuksesta. Alle 18- vuotiaille niitä ei saisi edelleenkään esittää eikä levittää ilman tarkastusta. Elokuvat varustettaisiin ikärajamerkinnöillä. Kaikista elokuvista ja kuvaohjelmista tulisi tehdä ilmoitus valtion elokuvatarkastamolle ennen niiden levittämistä ja esittämistä. Hallitus antaa esityksensä eduskunnalle syksyllä lausuntokierroksen jälkeen.

KHK

Esitys uudeksi laiksi televisio- ja radiotoiminnasta eduskunnan käsiteltävänä 

Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityksen televisio- ja radiotoimintaa koskevaksi lainsäädännöksi. Uusi laki selventäisi ja saattaisi ajan tasalle sähköisen joukkoviestinnän säännökset. Lakipaketissa järjestetään julkisen palvelun yleisradiotoiminnan sekä kaupallisten televisio- ja radioyhtiöiden taloudelliset suhteet. Uudistuksella aiotaan myös panna Suomessa täytäntöön EU:n televisiodirektiivi.

Käsiteltävänä on kaksi uuutta lakia: laki televisio- ja radiotoiminnasta sekä laki valtion televisio- ja radiorahastosta. Uudet lait on tarkoitus saada voimaan vuoden 1999 alusta.

Suomessa ei nykyään ole yhtenäistä lakia sähköisestä joukkoviestinnästä. Tämä on vaikeuttanut televisiodirektiivin saattamista Suomen lainsäädäntöön. Hallituksen esittämissä pykälissä on otettu huomioon myös lähetystekniikan digitalisoinnin vaikutukset siten, että valtioneuvosto voi antaa määräyksiä lähetystoiminnan harjoittajien yhteistyöstä.

Esityksen ohjelmatoimintaa, mainontaa ja teleostoslähetyksiä koskevat yleiset säännökset ja aikarajoitukset vastaavat televisiodirektiivin säännöksiä.

Radioaalloilla tapahtuvaan televisio- ja radiotoimintaan tarvitaan esityksen mukaan jatkossakin toimilupa. Käytäntö säilyy, koska yleisradiotoiminta on sidoksissa sananvapauden käyttöön ja koska taajuuksia on rajallisesti. Kaapelilähetys- ja satelliittitoimintaan riittäisi ilmoitus viranomaisille.

Toimilupamaksu suhteessa liikevaihtoon
Hallituksen esityksen lähtökohtana on, että Suomessa tarvitaan Yleisradio Oy:n kaltaista julkisen palvelun viestintäyritystä. Ylen toiminta rahoitetaan käyttäjiltä perittävin maksuin sekä kaupallisten viestintäyritysten maksamin toimilupamaksuin.

Toimiluvan saaneiden televisio- ja radioyritysten pitäisi maksaa valtiolle toimilupamaksua korvaukseksi taajuuksien kaupallisesta käytöstä. Lakiesitykseen sisältyy malli, jonka mukaan maksuvelvollisuus alkaisi vasta, kun yrityksen liiketoiminta on saavuttanut 20 miljoonan markan rajan. Maksu kasvaisi asteittain samalla kun mainonnan myynti lisääntyy. Nykyisten paikallisradioiden ei tarvitsisi maksaa maksua, koska niiden liikevaihto jää alle asetettujen liikevaihtorajojen.

Kerätyt televisiomaksut ja toimilupamaksut menisivät valtion televisio- ja radiorahastoon, josta ne osoitettaisiin pääosin Yleisradio Oy:n toiminnan rahoitukseen.

Uuden lain mukaan televisiotoiminnan harjoittajien olisi tilattava vähintään 10 prosenttia ohjelmista riippumattomilta tuottajilta. Yleisradio Oy ja riippumattomia ohjelmantuottajia edustavat järjestöt sopivat käytettävästä määrästä vuosittain. Valtioneuvosto aikoo seurata riippumattoman tuotannon käytön määrää.

KK

Kadonneita suomalaisia elokuvia löytyi USA:sta 

"Tuhlaajapojan paluun tunnelma leijui ilmassa, kun Suomen elokuva-arkisto eilen (4.5.) pidetyssä juhlallisessa tilaisuudessa esitteli kolme vihdoin löytynyttä 30-luvun kotimaista elokuvaa", kirjoittaa Hufvudstadsbladet.

"Elokuvat oli jo pitkään luokiteltu lopullisesti kadonneiksi, mutta ne ovat nyt yllättäen löytyneet USA:sta. Kyseiset elokuvat ovat Valentin Vaalan Helsingin kuuluisin liikemies (1934), Kalle Kaarnan Tukkijoella (1937) ja saman ohjaajan Elinan surma (1938)."

USA:sta saapunut elokuvapaketti sisälsi kaikkiaan 11 pitkää elokuvaa ja kaksi lyhytelokuvaa, mutta juuri edellä mainittujen kolmen elokuvan löytyminen oli erityisen ilahduttavaa.

"Elokuva-arkiston johtaja Matti Lukkarila kertoo, että näitä elokuvia on etsitty vuosikymmeniä, ja toivo niiden löytymisestä oli jo katoamassa. - Mutta tietysti olimme tietoisia siitä, että vanhoja suomalaisia elokuvia oli myyty USA:an. Jo Olli Alhon johtajankautena elokuva-arkisto lähetti kyselyjä elokuvista AFI:n (American Film Institute) kautta, ja nyt vihdoin meillä oli onnea", kirjoittaa Hufvudstadsbladet.

Hufvudstadsbladet/TF

Virtuaalinen Helsinki Internetiin juhlistamaan vuotta 2000 

Suomessa on eniten Internetin käyttäjiä suhteessa asukaslukuun (lähes 25 %), osoittaa uusi tutkimus, jonka on laatinut Computer Industry Almanac Inc. (CIAI).

Siksi ei olekaan mikään yllätys, että Helsingin Puhelinlaitos on aloittanut projektin nimeltään Helsinki Arena 2000, Sen kautta pääsee kyberavaruudessa sijaitsevaan virtuaaliseen Helsinkiin. Helsinki on näin maailman ensimmäisenä kaupunkina luonut sähköisen foorumin kaupunkilaistensa käyttöön.

Projekti kulminoituu vuoteen 2000, jolloin Helsinki on Euroopan virallinen kulttuurikaupunki. Samalla juhlitaan myös kaupungin perustamisen 450-vuotisjuhlaa.

NewsRoom Finland/TF

"Aika on kypsä viestintäalan jättiläiselle" 

"Kun Sanoma Osakeyhtiö, Helsinki Media, WSOY ja Oy Devarda Ab ensi keväänä sulautuvat Sanoma - WSOY Oyj -nimiseksi yhtiöksi, siitä tulee Pohjoismaiden toiseksi suurin viestintäkonserni", kirjoittaa Hufvudstadsbladet.

"Sen voittaa ainoastaan Ruotsin Bonnier-yhtiö, jonka liikevaihto on melkein kaksinkertainen siihen verrattuna. Konserni voittaa selkeästi Alma Median, jonka liikevaihto viime vuonna oli 2,7 miljardia markkaa."

Rautakirjasta tulee uuden konsernin suurin tytäryhtiö. Suurin yksittäinen omistaja on Aatos Erkko, jolla tulee olemaan lähes 30 prosenttia osakkeista. Sanoma - WSOY:n toimitusjohtajaksi tulee Sanoma Osakeyhtiön nykyinen toimitusjohtaja Jaakko Rauramo. Aatos Erkosta tulee yhtiön hallituksen puheenjohtaja.

Alma Median toimitusjohtaja Matti Packalén on kommentoinut sulautumista toteamalla, että viestintäalalla tapahtuva keskittyminen on väistämätöntä. Vain suuret yhtiöt voivat pitää puoliaan kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa. Keskittymisen seurauksena oletetaan sekä julkaisujen että työntekijöiden määrän pienenevän.

"En usko, että yhdistyminen vaikuttaa välittömästi sanomalehtiin, sillä niillä on niin selkeä profiili. Lehtimarkkinat ovat kuitenkin hyvin herkät, ja kaikille ei ehkä jää tilaa", sanoo Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksen lehtori Jyrki Jyrkiäinen Hufvudstadsbladetille. "Jyrkiäinen ei usko fuusioiden ja keskittämisen välttämättä johtavan journalismin heikentymiseen. - Suurella talolla on suuret resurssit, ja ne voivat merkitä toimituksellista voimaa, jota muilta puuttuu", kirjoittaa Hufvudstadsbladet.

Jyrkiäisen mukaan fuusiot eivät tule loppumaan tähän. Tähän asti pidättyvänä tunnettu Sanomat on muuttunut aggressiivisemmaksi ja toimii nyt avoimemmin viestintämarkkinoilla. Syynä on kansainvälinen ja pohjoismainen paine, katsoo Jyrkiäinen. Myös tutkimuspäällikkö Tom Sandlund Svenska social- och kommunalhögskolanista pitää keskittymistä vastauksena kansainvälisten jättien taholta odotettavissa olevaan paineeseen .
- Epäilen kuitenkin, että kotimaiset konsernimme osoittautuvat sittenkin vielä liian pieniksi, sanoo Sandlund.

Sandlundin mukaan viestintämaailmassa tapahtuvat fuusiot ja sulautumiset ovat verrattavissa vastaaviin pankki- ja vakuutusmaailman sulautumisprosesseihin, kirjoittaa Hufvudstadsbladet.

Hufvudstadsbladet/TF

Palaa sisällysluetteloon

 

TANSKA 

DAB - tulevaisuuden radio? 

Kulttuuriministeriö asetti joulukuussa 1997 työryhmän selvittämään maanpäällisen digitaaliradion ja -television käyttöönottamiseen liittyviä teknisiä ja yhteiskunnallisia ongelmia. Työryhmä on nyt luovuttanut selontekonsa digitaalisesta radiosta (DAB). Työryhmä suunnittelee luovuttavansa digitaalista televisiota koskevan selontekonsa vuoden 1998 heinäkuun alussa. Raportissaan työryhmä suosittelee, että DAB-standardin mukainen maanpäällinen digitaaliradio otettaisiin Tanskassa käyttöön yleisenä palveluna.

Työryhmä suosittelee DAB:n käyttöönottamista Danmarks Radio -yhtiön meneillään olevan kokeilun päätyttyä. Lisäksi työryhmä suosittelee jakeluverkon rakentamista vaiheittain. Ensimmäinen vaihe, jossa katetaan tieverkosto ja suuremmat kaupungit, voitaisiin toteuttaa n. 18–24 kuukaudessa. Toinen vaihe, joka merkitsee täysimittaista koko maan kattavaa verkkoa sekä aluelähetysverkkoa, voitaisiin saattaa loppuun suunnilleen vuotta myöhemmin.

Digitaalisen lähetysverkon perustamisesta ja ylläpitämisestä aiheutuvien kustannusten arvellaan olevan vuosittain 20 - 30 miljoonaa Tanskan kruunua, mikä vastaa Tanskan yleisradioyhtiön kolmen analogisen ohjelman lähettämisestä koituvia kustannuksia. Siirtymävaiheessa lähetyskustannukset siis kaksinkertaistuisivat.

Työryhmä olettaa, että 10 - 15 vuoden ajan tarvitaan sekä analogisia että digitaalisia rinnakkaislähetyksiä. Tämä aika vastaa uusien radiovastaanottimien tavallista elinikää. Rinnakkaislähetysvaihe on arvioitu samanpituiseksi myös muissa Euroopan maissa. Siirtymävaiheen ollessa 15 vuotta radiovastaanottimien vaihtamisesta kotitalouksille aiheutuvat kustannukset ovat karkeasti ottaen 500 milj. kruunua vuodessa.

DAB:n edut
Raportissa mainitaan mm. seuraavat DAB:n edut:

  • Taajuuksien tehokkaampi käyttö. Kun tähän asti yhteen taajuuskaistaan on mahtunut yksi analoginen radiokanava, siihen mahtuu digitaalista lähetystapaa käyttäen neljästä cd-laatuisesta kanavasta 16 monokanavaan. Tilaa voidaan myös käyttää radio-ohjelmien ja muiden palvelujen yhdistämiseen.
  • Parempi äänentoisto, mm. varma vastaanotto ilman meluhäirintää myös liikkeessä – myös autoissa.
  • Lähetyksissä voidaan yhdistää tekstejä, taulukkoja ja kuvia ääneen.
  • Käyttäjä voi itse laatia oman, eri asemien ohjelmista koostuvan ohjelmakokonaisuuden.
  • Pienemmät lähetyskustannukset radiokanavaa kohden.

Myös naapurimaat ottavat käyttöön DAB-tekniikan, ja kaikki muukin tietotekniikka siirtyy digitaaliseen suuntaan.

Maanpäällisen jakelun edut verrattuna muihin jakelumuotoihin
Analogisten tapaan myös digitaaliset radio-ohjelmat voidaan lähettää eri tavoin. Ainoina realistisina jakelutapoina on tällä hetkellä pidettävä maanpäällistä lähetysverkkoa, satelliittia, kaapeliverkkoa tai satelliitin ja kaapelin yhdistelmää.

Radio-ohjelmat ovat kuitenkin vastaanotettavissa autoradiolla tai muilla radiovastaanottimilla, jotka eivät ole yhteydessä mihinkään satelliittiin tai kaapeliin, ainoastaan maanpäällisen jakelun kautta. Siksi ohjelmat ovat kaikkien ulottuvilla ainoastaan maanpäällisen jakelun kautta. Radiota kuunnellaankin itse asiassa enimmäkseen tällaisista liikkuvista radiovastaanottimista. Maaverkon kautta tapahtuva jakelu mahdollistaa lisäksi jaon alueisiin. Sekä kulttuuripoliittiset että maanpuolustukselliset näkökohdat puoltavat selvästi maanpäällistä jakelutapaa.

Mikään ei kuitenkaan estä muiden, useampia kanavia ja palveluita sekä interaktiivisuutta tarjoavien jakelumuotojen rinnakkaiskäyttöä.

DAB-taajuuskaistojen käyttö
Digitaaliradiossa ei enää ole selvää yhteyttä kanavan, ohjelman ja taajuuden välillä. Annetut DAB-taajuuskaistat on siksi jaettava niiden ohjelmayhtiöiden kesken, jotka ovat saaneet luvan digitaalilähetyksiin.

Danmarks Radio on raportissaan ilmaissut kiinnostuksensa digitaaliradiota kohtaan. Siitä käy ilmi, että Danmarks Radio haluaa saada haltuunsa sekä koko maan kattavan että alueelliset DAB-taajuuskaistat.

TV 2:n kiinnostus digitaaliseen lähettämistapaan riippuu lyhyellä tähtäimellä siitä, saako se neljännen analogisen radiokanavan. Lyhyellä aikavälillä TV 2 ei pidä pelkästään digitaalisesti lähettävää kanavaa taloudellisesti kannattavana, sillä digitaalisten vastaanottimien omistajia on liian vähän.

Kaupalliset radioyhtiöt saattavat olla kiinnostuneita lähettämään digitaalisesti, mutta luultavasti vasta sen jälkeen kun DAB-vastaanottimet ovat yleisessä käytössä.

Se, että useita ohjelmakanavia lähetetään digitaalitekniikan avulla samalla taajuudella, merkitsee sitä, että ohjelmat yhdistetään – multipleksoidaan – ennen lähettämistä.

Raportti kuvaa tätä toimintoa ja esittää erilaisia malleja siitä, miten tämä toiminta voidaan järjestää ja mahdollisesti säädellä. Raportti kuvaa lisäksi muitakin digitaalisen radion (ja television) toimintoja. Tällaisia ovat mm. sähköisen ohjelma-oppaan (EPG) laatiminen, jonka avulla voidaan järjestää ja valikoida lukuisat digitaalikanavat ja ohjelmat kuulijoiden/katselijoiden toiveiden mukaan, sekä mahdolliset maksullisten ohjelmien tai palvelujen käyttöä kontrolloivat toiminnot.

Viestintäpoliittiset näkökohdat
Vuoden 1996 viestintäpoliittinen sopimus, jota kannattavat kaikki kansankäräjillä edustetut puolueet Enhedslisten-puoluetta lukuunottamatta, ei käsittele DAB:n käyttöönottamista Tanskassa. Lähitulevaisuuden viestintäpoliittisissa neuvotteluissa Tanskassa täytyy sen vuoksi selvittää monta digitaalisen radion käyttöönottoon liittyvää kysymystä.

Koko raportti on luettavissa Tanskan kulttuuriministeriön kotisivulla http://www.kum.dk/publ/1998/dab/

CVA

Internet-piraatit uhkaavat Tanskan äänilevyalaa 

"Tanskan äänilevyala on ryhtynyt metsästämään ns. musiikkipiraatteja, jotka kopioivat ja myyvät uusimpia hittejä Internetin kautta", kirjoittaa Aktuelt Online.

"Räjähdysmäisesti lisääntyvät uudentyyppiset musiikkipiraatit, jotka kopioivat musiikkia Internetiin, uhkaavat levymyyntiä koko maailmassa. Musiikkipiraatit syöttävät sekä uusimpia hittejä että kokonaisia albumeja Internetiin erityisinä MP3-tiedostoina, niin että kuka tahansa voi imuroida ne sieltä omaan tietokoneeseensa ja soittaa niitä sen kautta - ja myös tallentaa ne omille CD-ROM-levyilleen". Aktuelt Online kertoo, että Tanskan äänilevyala on ryhtynyt etsimään musiikkipiraatteja ja uhkaa tehdä heistä poliisi-ilmoituksen. Levy-yhtiöiden järjestö IFPI on hiljattain lähettänyt kirjeen parillesadalle tanskalaiselle, joilla on musiikkikopioita Internet-kotisivuillaan.

"Joukossa on sekä yksityishenkilöitä että henkilöitä, jotka työskentelevät enemmän tai vähemmän ammattimaisesti", sanoo IFPI:n asianajaja Niels M. Andersen Aktuelt Onlinelle. Jotkut pitävät viattomia fanisivuja, toiset taas haluavat ostaa ja myydä musiikkia.

USA:ssa ongelmaan on suhtauduttu vakavasti, ja Aktuelt Onlinen mukaan useat suuret levy-yhtiöt ovat palkanneet itselleen työntekijöitä, joiden ainoana tehtävänä on löytää Internetiä käyttävät musiikkipiraatit.

"Internetissä tapahtuvaa piratismia ja musiikin kopiointia ei ole vielä koskaan käsitelty tanskalaisessa oikeusistuimessa, mutta USA:ssa ovat jotkut musiikkipiraatit saaneet jopa miljoonan dollarin sakot", kirjoittaa Aktuelt Online. Piraattitoimintaa vastaan voidaan tietyssä määrin taistella musiikkiteokset tunnistavien digitaalisten koodien ja "vesileimojen" avulla. Vaarana on kuitenkin, että hakkerit pystyvät murtamaan koodit ja jatkamaan piraattitoimintaansa.

Aktuelt Online/TF

Tanskan elokuvainstituutin toimintasuunnitelma 

Tanskan elokuvainstituutti esitteli huhtikuussa kunnianhimoisen toimintasuunnitelman vuosille 1999 - 2002. Suunnitelmaan sisältyy toive tanskalaiselle elokuvalle myönnettävän tuen nostamisesta vähintään kaksinkertaiseksi. Rahat käytettäisiin elokuvatuotannon - muun muassa lasten ja nuorten elokuvien - lisäämiseen, elokuvien levityksen ja välityksen parantamiseen ja elokuvamuseon tukemiseen.

Toimintasuunnitelmassaan elokuvainstituutti esittää kokonaisstrategian, joka kattaa tanskalaiseen elokuvaan liittyvät eri aspektit tuotannosta ja levityksestä elokuvallisen kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja välittämiseen. Siinä on ehdotettu uudenlaisia tukimuotoja, mm. yhteistyössä television kanssa, sekä yhtenäisemmän strategian luomista varsinkin lapsille ja nuorille suunnattujen elokuvien levitystä ja välitystä varten. Elokuvamuseotakaan ei ole unohdettu: toiveena on mm. uuden elokuva-arkiston perustaminen sekä museon elokuva- ja kuva-aineistokokoelmien konservoinnin, käyttövalmiuden ja välityksen parantaminen.

Tuotanto
Toimintasuunnitelman suurin yksittäinen rahaerä on elokuvan tuotantotuen lisääminen 100 miljoonasta 278 miljoonaan kruunuun. Tällä summalla elokuvainstituutti suunnittelee lisäävänsä neljässä vuodessa pitkien elokuvien tuotantoa 15 elokuvasta 35:een sekä lyhyt- ja dokumenttielokuvien tuotantoa 30:stä 72:een. Lisäksi se suunnittelee uudenlaisen tuen käyttöönottoa multimediatuotantoa varten.

Instituutin tavoitteena on ensinnäkin vahvistaa jo olemassaolevia järjestelmiä kuten pitkien elokuvien sekä lyhyt- ja dokumenttielokuvien konsulttijärjestelmiä ja pitkille elokuville tarkoitettua ns. 60 - 40-järjestelmää. Lisäksi se haluaa ottaa käyttöön uusia tukimuotoja kuten televisioyhteistyöhön tarkoitetun rahaston ja erityisen tuen lapsille ja nuorille suunnattua tuotantoa varten.

Investointi
Puhtaasti yksityisin varoin tuotettu tanskalainen elokuva on nykyään harvinaisuus. Käytännössä tanskalaiset elokuvat tuotetaan tuottajan ja elokuvainstituutin varoin, usein myös yhden tai useamman ulkomaisen yhteistyökumppanin tuella. Rahoituksen keskimääräinen jakautuminen näiden kolmen investoijaryhmän välillä näkyy seuraavasta taulukosta:

Taulukko 1: Tanskan elokuvatuotanto

Elokuva
instituutti
Muu tanskalainen, yksityinen Ulkomainen
1998
37 %
37 %
26 %
2002
37 %
37 %
26 %


Toimintasuunnitelman tanskalaista elokuvatuotantoa koskevat tavoitteet edellyttävät sitä, että elokuvainstituutin myöntämän tuen kasvaessa myös elokuvatuotannon yksityiset investoinnit sekä ulkomaiset investoinnit ja tuet nousevat vastaavasti. Asian ydin onkin siinä, pystyvätkö nämä kaksi muuta investoijaryhmää nousemaan sille tasolle, jota toimintasuunnitelmassa kaavaillaan elokuvainstituutille.

Kehitysosasto
Elokuvainstituutti haluaa vahvistaa elokuvatuotantoa myös ottamalla käyttöön elokuvaprojektien kehittämistuen. Tukea voitaisiin myöntää esimerkiksi tutkimukseen, näyttelijäkaartin kokoonpanoon, elokuvan toteuttamismahdollisuuksien analysointiin, pilottikuvauksiin ym. Kehitystyön tulee ensisijaisesti tapahtua oikeassa tuotantoympäristössä niin, että tuottajat, kirjailijat, ohjaajat ja muut luovat voimat voivat osallistua siihen.

Välitys ja levitys
Myös elokuvien levitystä ja välitystä tulee vahvistaa, jotta voitaisiin varmistaa niiden pääsy yleisön ulottuville. Elokuvainstituutti ehdottaa toimia, jotka tukisivat sekä pitkien elokuvien yksityistä levitystä että instituutin omaa lyhyt- ja dokumenttielokuvien levitys- ja välitystoimintaa.

Elokuvamuseo ja cinemateekki
Elokuvainstituutin uudessa rakenteessa museoon kuuluu kolme osaa:

- Arkisto, jossa säilytetään varsinaista elokuvakokoelmaa

- Dokumenttiosastot ja kirjasto

- Cinemateekki, joka perustettiin hiljattain liittämällä yhteen museon ohjelmatoiminta ja elokuvan talon, Filmhusetin, yleisöosasto

Elokuvainstituutin toimintasuunnitelman olennainen kohta on toive saada uusi elokuva-arkisto ja suuremmat toimintavarat museolle. Tavoitteena on saada enemmän tilaa ja paremmat mahdollisuudet elokuvien kunnostukseen, säilyttämiseen ja käyttöön tutkimuksen tarpeisiin. Juliste- ja kuvakokoelma, jota tällä hetkellä säilytetään arkistossa Filmhusetin ulkopuolella, halutaan siirtää Filmhusetiin ja kunnostaa pikaisesti. Lisäksi elokuvainstituutti haluaa parantaa välitystoimintaa perustamalla täydellisen tanskalaisen filmografiatietokannan ja yleisötietokannan, johon olisi pääsy Internetistä tilausvideon eli video-on-demand-järjestelmän kautta.

Rakennukset
Toimintasuunnitelma sisältää lopuksi rakennustoivomuksia, joiden yhteinen budjetti on 80 miljoonaa kruunua. Uuden elokuva-arkiston lisäksi toivotaan Filmhusetin sisustuksen muuttamista käyttäjäystävällisemmäksi 15 miljoonalla kruunulla sekä 35 miljoonan kruunun investointeja Lyngbyssä sijaitsevaan Det Danske Filmstudie -laitokseen.

Seuraavassa taulukossa esitetään elokuvainstituutin toimintasuunnitelman kokonaisbudjetti:

Taulukko 2: Elokuvainstituutin toimintasuunnitelma - talouskatsaus

ALUE19982002 KASVU
%
Tuotanto
& kehitys
100
278
178
178 %
Levitys
& välitys
25
67
42
168 %
Museo &
cinemateekki
16
28
12
75 %
Muut toimintakustannukset
62
65
3
5 %
- Elokuvien levitys ja välitys
18
18
- Työpajat
5
8
3
- Filmhusetin toiminta
15
15
- Hallinto
20
20
- Muu toiminta
4
4
Määrärahat/vuosi
203
438
235
116 %
Investointitaso
1998 - 2002
94
- Yksittäiset
investoinnit
14
- Rakennuksiin
liittyvät työt
80


Kulttuuriministeri on kommentoinut toimintasuunnitelmaa toteamalla, että elokuvatuen rahallisen määrän nostamisen tavoitteet on asetettu korkealle, mutta että hän aikoo vuoden 1999 valtion tulo- ja menoarvion valmistelun yhteydessä ottaa hallituksessa esiin, mitä mahdollisuuksia on parantaa elokuvalle annettavaa tukea. Hän lisää kuitenkin olevansa sitä mieltä, että suuret rakennusprojektit eivät ole ajankohtaisia ja että sellaisia tärkeämpää on tuottaa enemmän elokuvia.

CVA

Palaa sisällysluetteloon

 

POHJOLA 

"Telenor valloittaa Pohjoismaiden tv-markkinat" 

"Telenor on nyt yhdessä ranskalaisen Canal Plus -yhtiön kanssa käynnistänyt digitaalitelevisiolähetyksiä koko Pohjolassa. Näin yhtiö kiristää otettaan meidän kaikkien televisioruudusta. Ja se ei ole ilmaista", kirjoittaa Aftenposten.

"Norja astuu nyt kaikessa hiljaisuudessa uuteen televisioaikakauteen. Näinä päivinä maan televisioliikkeet alkavat myydä uutta laatikkoa noin 5000 Norjan kruunulla, joskin uutuutta ryhdytään markkinoimaan toden teolla vasta syksyllä.

Laatikko, nk. digitaalisten signaalien dekoodauslaite, antaa lautasantennin omistajille mahdollisuuden vastaanottaa jopa 60 televisiokanavaa. Lisäksi sen kautta saa musiikkitarjontaa (ilman kuvia) ja erilaisia sähköisiä palveluja", kirjoittaa Aftenposten. Uuden mahdollisuuden takana on Canal Digital Norden, Telenorin ja ranskalaisen Canal Plus -televisioyhtiön yhteisyritys. "Olemme ylpeitä siitä, että olemme Norjan ja Pohjolan ensimmäinen ja suurin yritys tällä alalla, joka edustaa mielestämme tulevaisuuden televisioteknologiaa", sanoo Telenor Plus -yhtiön toimitusjohtaja Gunnar Bjørkavåg Aftenpostenille. Telenor Plus omistaa Canal Digital Norden -yhtiöstä 50 %, saman verran kuin Canal Plus. - - Toimitusjohtaja Bjørkavåg olettaa lähivuosien kokonaisinvestointien määräksi 600 miljoonaa–1 miljardia eikä halua ilmoittaa ajankohtaa, johon mennessä toiminnan pitäisi näyttää ylijäämää.

- Pidämme noin 10 miljoonan kotitalouden Pohjolan yhtenä markkina-alueena. Meillä on noin 4 miljoonaa mahdollista asiakasta niiden ihmisten joukossa, joilla on lautasantenni ja kaapelitelevisio. Ensi alkuun tämä mahdollisuus koskee lautasantennin omistajia, kaapelitelevisio tulee myöhemin. Tänä vuonna toivomme saavamme noin 40.000 tilaajaa, mutta tavoitteenamme on, että luku nousee tulevaisuudessa 200.000 uuteen yksikköön vuodessa", sanoo Bjørkavåg Aftenpostenille.

Lue Aftenpostenin artikkeli.

Viime syksynä pohjoismaiset julkisen palvelun yritykset ja televisioyhtiöt alkoivat valmistella yhteistä standardia yhtenäisten pohjoismaisten digitaalitelevisiomarkkinoiden turvaamiseksi. "NRK ja muut pohjoismaiset yleisradio- ja televisioyhtiöt ovat hyväksyneet vähimmäisvaatimukset, jotka digitaalitelevision vastaanottamiseen tarvittavien dekoodauslaitteiden tulee täyttää", ilmoitetaan NRK:n uutiskirjeessä no. 5.

"Nordig-yhteistyöjärjestön tavoitteena on ollut sellaisen ratkaisun löytäminen, joka tekee mahdolliseksi valmistaa jokseenkin samanlaiset vastaanottimet sekä kaapelia, satelliittia että tulevaa digitaalista maaverkkoa varten. Tämä turvaa suuremmat valmistuserät ja näin ollen halvemman hinnan", sanotaan NRK:n uutiskirjeessä (NRKs Nyhetsbrev).

Aftenposten/NRKn uutiskirje/TF

Palaa sisällysluetteloon

 

KANSAINVÄLISTÄ 

EURODATA TV: Televisionkatselu vähentynyt 

1,1 miljardia televisionkatsojaa koko maailmassa katsoi vähemmän televisiota vuonna 1997 kuin edellisenä vuonna. EURODATA TV - joka kerää laajalti tietoa ihmisten katselutottumuksista - on julkaissut 1997, One Television Year in the World -nimisen raportin.

Kysymys on nyt siitä, onko televisionkatselu vähentynyt pysyvästi vai oliko kyseessä vain epätavallinen vuosi. Esimerkiksi Euroopassa lähetettiin vuonna 1996 useita ja pitkiä lähetyksiä jalkapallon EM-kilpailuista, mikä voi selittää vuonna 1997 tapahtuneen laskun. Tänä vuonna pelattavat jalkapallon MM-kilpailut voivat osoittaa, onko hypoteesissa perää.

EURODATA TV ei ole havainnut televisionkatselussa minkäänlaista yhtenäistä tendenssiä eri maanosien välillä. Filippiineillä ja Chilessä ihmiset käyttävät televisionkatseluun vajaat kaksi tuntia päivässä, kun taas japanilaiset ja amerikkalaiset katsovat televisiota neljä tuntia päivittäin. Itä-Euroopassa (3,5 tuntia päivässä) asuvat ihmiset katsovat enemmän televisiota kuin Länsi-Euroopassa.

Lue EURODATA TV:n tiedote.

EURODATA TV/TF

Internet arvokas työväline kehitysmaissa 

"Noin 80 prosentilla Sudanin ei-valtiollisista organisaatioista arvioidaan olevan Internet-liittymä. Verkon suosio kasvaa jatkuvasti, vaikka koulutetut muslimit varoittavatkin "kulttuuri-imperialismista", kirjoittaa IPS/Interpost.

Jotkut heistä pitävät Internetiä ja uutta tietotekniikkaa välineinä, joiden kautta länsimaat levittävät omaa kulttuuriaan muualle maailmaan. Toiset ovat samaa mieltä globalisointipyrkimyksistä, mutta ovat siitä huolimatta sitä mieltä, että muslimien on käytettävä verkkoa, joskin valikoiden, välttääkseen eristymisen muusta maailmasta.

Sudanin ei-valtiollisten organisaatioiden keskuudessa Internetin käyttö on lisääntymässä, kirjoittaa IPS/Interpost.

" - Olemme nyt keräämässä asiantuntijoiden, ympäristöaktivistien ja toimittajien sähköpostiosoitteita, niin että voimme ottaa heihin helposti yhteyttä ja keskustella meitä kiinnostavista kysymyksistä, kertoo Anan Al Amin. Hän on Sudanin ympäristönsuojeluyhdistyksen perustaman tietopankin johtaja. Ennen Internetiin pääsyä hän käytti kolme vuotta maassa toimivia 70 ympäristönsuojelujärjestöä koskevien tietojen keräämiseen."

Internetistä on tullut tehokas työväline niille, jotka haluavat julkaista sensuroituja kirjoituksia. USA:n New Jerseyssä toimistoaan pitävän The Digital Freedom Networkin (DFN) arkistossa on yli 200 teosta, ilmoittaa European Journalism Centre.

DFN:ssä edustettuja kirjailijoita ovat mm. USA:ssa maanpaossa elävä kiinalainen toisinajattelija Bao Ge, viranomaisten kieltämän algerialaisen La Nation -lehden päätoimittaja Salima Ghezali, kenialainen kirjailija ja ihmisoikeusaktivisti Koigi wa Wamwere sekä riippumattoman Cuba Press -tietotoimiston johtaja Raul Rivero.

Sensuuriongelmia on kuitenkin muuallakin kuin kehitysmaissa. "Project Censored on viestinten valvontaan erikoistunut laitos Kalifornian Sonoma State University -yliopistossa", kirjoittaa Interpost. "Laitos jakaa palkintoja kriittisille artikkeleille ja reportaaseille, jotka tavallisesti jätetään amerikkalaisten viestinten päävirtausten ulkopuolelle ja joiden on tyydyttävä julkaisutilaan tuntemattomammissa lehdissä.

- Meillä USA:ssa tieto ei virtaa vapaasti, sanoo Peter Phillips, Project Censored -laitoksen johtaja. - Uutiskriteereistä päättävät tällä hetkellä suuret amerikkalaiset yritykset", kirjoittaa Interpost.

IPS/Interpost/European Journalism Centre/TF

Uusia raportteja eurooppalaisesta elokuvatuotannosta ja -levityksestä 

Euroopan neuvoston Strasbourgissa päämajaansa pitävä eurooppalainen audiovisuaalisen kulttuurin yleistietokanta ja informaatiokeskus European Audiovisual Observatory (EAO) on julkaissut Cannesin elokuvafestivaalien yhteydessä tutkimuksen Euroopan elokuvamarkkinoilla vallitsevista suuntauksista. Sen antama kuva on kirjava. Toisaalta tuotantojen määrä on lisääntynyt, mutta yhteistuotantojen määrä on laskenut. Toisaalta eurooppalaisella elokuvalla on ollut paljon yleisöä kotimarkkinoilla, mutta ne eivät ole onnistuneet muualla. Myytyjen lippujen määrä kasvaa Euroopassa, kun taas amerikkalaiset elokuvat menettävät markkinaosuuttaan.

EAO:ssa työskentelevä André Lange esitteli 14. toukokuuta järjestetyssä työpajassa raportin Market trends in European cinema (Markkinasuuntauksia Euroopan elokuva-alalla). Konkreettinen tulos oli seuraava: kolme eurooppalaista elokuvaa ylsi viiden suurimman yleisömenestyksen joukkoon vuonna 1997, kun vuonna 1996 niitä ei ollut ainoatakaan (paras eurooppalainen elokuva oli 14. sijalla).

Langen mukaan tilanne on epävarma: eurooppalainen elokuva voi yhtä hyvin tulla kokemaan todellisen läpimurron kuin takaiskunkin. Viimemainittuun vaihtoehtoon viittaa se, että vuoteen 1997 ulottuvana kymmenvuotiskautena myytyjen lippujen määrää kuvaava nouseva käyrä ei enää vuonna 1997 osoittanut samanlaista nousua kuin aikaisemmin. Ja vaikka viiden Euroopassa vuonna 1997 parhaiten myyneen elokuvan joukossa olikin kolme eurooppalaista elokuvaa - ja yhteensä viisi eurooppalaista elokuvaa oli 20 ensimmäisen joukossa - niitä kaikkia ympäröivät amerikkalaiset kevyen luokan produktiot.

Lisää raportista.

European Audiovisual Observatory esitteli Cannesin festivaaleilla myös Euroopan kansallista elokuvateollisuutta koskevan www-tietokannan. Sen sisältämä tieto koostuu osaksi virallisista raporteista, osaksi riippumattomien alan asiantuntijoiden kirjoituksista.

Lisää www-tietokannasta.

Lopuksi European Audiovisual Observatory on esitellyt julkaisun Public Aid Mechanisms for the Film and Audiovisual Sector, joka kattaa 28 Euroopan maata. Tilauslomake PDF-muodossa saatavana tästä.

MEDIA Salles, yksi EU:n MEDIA II-projekteista, sijaitsee Milanossa ja saa tukea Italian valtiolta.

MEDIA Salles tukee elokuvateatteritoimintaa ja elokuvien levitystä. EAO:n lisäksi myös se oli edustettuna Cannesin festivaaleilla, joilla se esitteli mm. European Cinema On-line Database -tietokannan, johon voi kohdistaa eurooppalaista elokuvaa ja sen levitystietoja koskevia hakuja. European Cinema Yearbook on toinen MEDIA Sallesin aloite.

European Audiovisual Observatory/MEDIA Salles/TF

Palaa sisällysluetteloon

 

PERSPEKTIIVI 

Pohjoisvisio myötätuulessa 

Pohjoismailla on sama käsitys laadusta. Tämä on ilmeistä myös pohjoismaisten tv-yhtiöiden toiminnassa ja se on käynyt yhä selvemmäksi, mitä enemmän kaupallista kilpailua on alkanut esiintyä. Monella eri tasolla käy ilmi, että ideaa ja ajatusta pohjoismaisesta yhteistyöstä ei mitenkään kyseenalaisteta. Siitä katsotaan olevan kaikille osapuolille pelkästään hyötyä, toteaa Pohjoisvision puheenjohtaja Astrid Gartz.

Pohjoismainen tv-yhteistyö käynnistettiin aikanaan ohjelmien ilmaisena vaihtona, mutta tällä hetkellä suuri osa tv-ohjelmien vaihdosta on maksullista. Nyt panostetaan yhä useammin yhteistuotantoihin; perinteistä ilmaisvaihtoa tapahtuu enää fakta- ja uutissektorilla - ohjelmilla, joiden ulkopuoliset kustannukset ovat vähäiset. Maksuttomuus merkitsee kuitenkin sujuvaa yhteistyötä ja vähäistä byrokratiaa, luonnehtii Astrid Gartz.

Ohjelmatarve on pohjoismaissa kasvanut useiden eri tekijöiden ansiosta. Norjan NRK ja Tanskan DR saivat lisäkanavan vuonna 1996, Suomessa YLE ja Ruotsissa SVT ovat molemmat lisänneet lähetystensä tuntimäärää huomattavasti.

Uusia kanavia
Vuoden 1997 luvut näyttävät kasvua useimmilla ohjelma-alueilla: urheilua, uutisia ja pohjoismaisia hankintoja oli yhteensä 794 tuntia (1559 ohjelmaa). Vastaavat luvut 1996 ovat 667 tuntia ja 1344 ohjelmaa. Urheilun osuus lisääntyi 1997 116 tuntiin edellisen vuoden 47 tunnista. Varsinainen ilmaisvaihto kasvoi kaikkiaan 13 %. Tästä määrästä valtaosa on faktaohjelmien ilmaisvaihtoa. Myös tämän vuoden tuoreet luvut osoittavat vuoden alkupuoliskon osalta 19% lisäystä.

Ohjelmayhteistö on aktiivista draaman, uutisten, viihteen, teksti-tv:n, opetuksen, kulttuurin ja yhteiskunnallisten ohjelmien sekä lastenohjelmien parissa. Näiden työryhmät kokoontuvat useasti vuoden mittaan. Kahdesti vuodessa julkaistaan projektikalenteri. Vuonna 1997 siinä oli kaikkiaan 250 hanketta joko valmisteilla, tuotannossa tai jo lähetysvalmiina.

Nyt kesäkuussa pitämässämme Pohjoisvisio-kokouksessa hahmottelimme Nordic Broadcasting Network -yhtiön perustamista. Se olisi yhteispohjoismainen digitaalikanava, josta päätös syntynee kesällä pohjoismaisten yleisradioyhtiöiden pääjohtajien kokouksessa. Keskustelimme mm. siitä, voisiko maksu-tv -kanava, joka esittää lähinnä arkistojen helmiä, houkutella katsojia, kertoo Astrid Gartz. "Ja mietimme myös, mitkä ovat kunkin maan vahvuudet, mihin kannattaa keskittyä. Esimerkkinä hyvästä yhteisestä hankkeesta on parhaillaan lastenohjelmien toimitusten kehittelemä Internet-peli. Korkeat perustamiskustannukset voidaan tälla tavoin edullisesti jakaa.

Yhteistuotantojen rahoitus
Yhteistuotantoja rahoitetaan kahdesta pohjoismaisesta lähteestä. Toinen näistä, Pohjoismainen tv-yhteistyörahasto NTVF, saa tulonsa naapurimaissa esitettyjen televisio-ohjelmien kaapelijakelumaksuista. Rahasto tukee vuosittain 50 milj. Skandinavian kruunulla sellaisia ohjelmia, joihin vähintään kaksi pohjoismaata osallistuu. Tähän mennessä 230 tuotantoa on valmistunut tällä tuella.

Tämän lisäksi Pohjoismainen elokuva- ja tv-rahasto NFTF tukee etupäässä elokuvaa- ja tv-fiktiota. Siinä osallisina ovat elokuvasäätiöt, pohjoismaiset tv-yhtiöt ja valtio.

Yhteistuotannot numeroina
Yhteistuotantojen määrä kasvoi viime vuoden aikana 42%: 665 tunnista 944 tuntiin. Ja tämän vuoden huhtikuun loppuun mennessä kasvua oli jälleen 38% edelliseen vuoteen verrattuna. Taustatekijöistä voi mainita, että yhtiöt ovat lisänneet lähetysaikaansa. Myös ohjelmien uusinnoilla pyritään entistä aktiivisemmin palvelemaan mahdollisimman monia uusia katsojaryhmiä.

Nordic Screening – myös myynti kasvussa
Nordic Screening on pohjoismaisen tv-tuotannon tärkein myyntikanava. Sillä on myös pitkät perinteet yhtenä maailman vanhimmista ohjelmamarketeista. Tapahtuma järjestettiin Helsingissä Ylen isännöimänä 7-11. kesäkuuta, ja osanottajia saapui paikalle enemmän kuin koskaan aiemmin tilaisuuden 24-vuotisen historian aikana: 130 ostajaa 67 yhtiöstä ja 30 eri maasta.

Tarjolla olleesta yli 200 tuotannosta eniten kiinnostusta herättivät dokumentit, esim. DR:n tuottama The Patriots, SVT:n Ikea: Santa's Workshop – Ikea's Backyard, Ylen Milos Forman – A Journey. Katsotuin yksittäinen ohjelma oli kuitenkin Norjan NRK Aktivumin draamasarja Blood Ties

Pohjoismaisia tuotantoja ostetaan enenevässä määrin vaihtoehdoksi yhä samankaltaisemmaksi ja amerikkalaisemmaksi käyvälle tv-tarjonnalle. EU:n säädösten myötä eurooppalaisen ohjelmiston määrä on lisääntynyt Euroopan maissa, ja tämä heijastuu myös pohjoismaisten ohjelmien kysyntään: Tanskan DR:n myynnin ennätyksellinen vuosi oli 1996. Myös Norjan NRK:n myynti kasvoi 100% kyseisenä vuonna ja 20% vuonna 1997. Ylen myynti on kolminkertaistunut kymmenen viime vuoden aikana.

Nordic Screeningin myyntitilastot valmistuvat lähiviikkojen aikana, mutta trendi pohjoismaisten ohjelmien myynnissä on kasvava. Yhteistä markkinointistrategiaa on kehitelty tiivistämällä yhteistyötä siten, että pohjoismaat näkyvät entistä enemmän yhtenä kokonaisuutena. Konkreettinen esimerkki tästä tulee olemaan yhteinen myyntiosasto syksyllä 1998 Cannesin MIPCOM-ohjelmamessuilla.

Marja Salusjärvi
YLE:n kansainvälinen tiedotus


Palaa sisällysluetteloon