svane.jpg - 8028 Bytes Nordisk Medie Nyt

Ensimmäinen neljännesvuosijulkaisu 1998
  
    Suomenkielinen pääsivu | Arkisto – neljännesvuosijulkaisut | Yleiskatsaus   
  Sisältö

Islanti   |   Norja   |   Ruotsi   |   Suomi   |   Tanska   |   Kansainvälistä  |   Perspektiivi

  Medier i Norden neljännesvuosijulkaisut
löytyvät suomenkielisinä verkkojulkaisuina aina vuodelta 1994. Julkaisut sisältävät suomenkielisen koosteen skandinaavisilla kielillä ilmestyvästä Medier i Norden: Resymé –julkaisun tiedotteista.

Medier i Norden (entinen Nordisk Medie Nyt) -sivujen sisältö on vapaasti lainattavissa mikäli lähde mainitaan selvästi.

  Päätoimittaja                                           Vastaava toimittaja
Terje Flisen (TF)                                         Pääjohtaja Søren Christensen
Postboks 1726 Vika                                   Pohjoismaiden ministerineuvosto,
0121 Oslo, Norge                                       Store Strandstræde 18
Puh. + 47 22 20 80 61                                DK-1255 København K., Danmark

Medier i Norden (aikaisemmin Nordisk Medie Nyt) ISSN 1396-9331 – elektroninen julkaisu.

 

ISLANTI 

Islannin radioyhtiölle 35 % Islannin matkapuhelinyhtiöstä 

Islannin radioyhtiö, joka hoitaa Islannin TV2:n toimintaa, on ostanut 35 % osuuden Islannin matkapuhelinyhtiöstä. Kyseessä on noin 10 miljoonan Tanskan kruunun investointi.

Yhtiön toivotaan voivan ryhtyä kilpailuun Tele Islannin kanssa GSM-palvelujen alalla jo tämän vuoden huhtikuun lopulla. Islannin radioyhtiö on ilmoittanut olevansa kiinnostunut ostamaan 34,8 % osuuden Islannin matkapuhelinyhtiöstä, joka valmistelee GSM-puhelinjärjestelmän käyttöönottoa Islannissa.

Islannin matkapuhelinyhtiön osakepääoma on tällä hetkellä 4 miljoonaa dollaria eli vajaat 29 miljoonaa Tanskan kruunua, joten Islannin radioyhtiön alkuinvestointi on 10 miljoonaa.

Matkapuhelinyhtiön muut osakkaat ovat amerikkalainen Walter Group 17,4 %:n osuudella, Western Wireless 47,3 %:n osuudella ja muut 0,5 %:n osuudella. Walter Groupin tehtäväksi tulee järjestelmän asentaminen.

Islannin matkapuhelinyhtiö perustettiin viime vuoden alussa. Sen tavoitteena oli hakea ja saada lupa GSM-palvelujen tarjoamiseen. Yhtiön suunnitelmissa on GSM-palvelujen tarjoaminen jo kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla, mutta järjestelmän käyttöönotolle ei ole määrätty tarkkaa päivämäärää. Matkapuhelinyhtiö jätti äskettäin hakemuksen myös uuden langattoman puhelinjärjestelmän aloittamiseksi. Kyseessä ovat ns. DCS 1800 -puhelimet, jotka toimivat korkeammalla taajuudella kuin muut puhelimet.

Nopea kehitys
Islannin radioyhtiön johdon mukaan Islanti on jäljessä muista Pohjoismaista langattomien puhelinpalvelujen kehityksessä, varsinkin palvelu- ja hintakilpailussa. Yhtiö huomauttaa edelleen, että kehitys Internetin ja GSM-puhelimien kytkemiseksi toisiinsa on tällä hetkellä nopeaa.

Kun Western Wireless jätti lupahakemuksensa, se pani suurta painoa sellaisen islantilaisen yhteistyökumppanin löytämiselle, joka voisi olla aktiivisesti mukana luomassa Islannin markkinoilla aloitettavan kilpailun strategiaa. Tehtävään valittiin Islannin radioyhtiö.

Suuria investointeja
Islannin matkapuhelinyhtiön viestintäjärjestelmän rakentaminen on edennyt jo pitkälle. Siitä vastaa Walter Group, kansainvälinen televiestintäalan konsultointi- ja holdingyhtiö, jonka pääkonttori on USA:n Seattlessa.

GSM-järjestelmän investointien oletetaan nousevan kaiken kaikkiaan noin 25 miljoonaan dollariin eli noin 180 miljoonaan Tanskan kruunuun vuoden 1999 puoliväliin mennessä. Myös suunnitteilla oleva DCS 1800 -telejärjestelmä vaatii suuria lisäinvestointeja.

JG

Laajakaista - tulevaisuuden televiestintäjärjestelmä Islannissa 

Seuraavien 7 - 8 vuoden aikana voidaan 80 % kaikista Islannin kotitalouksista kytkeä Tele Islannin laajakaistaverkkoon. Verkko muodostaa keskeisimmän osan uutta, täydellistä televiestintäjärjestelmää, joka tulee olemaan käytössä pitkälle ensi vuosisadalle asti.

Järjestelmä perustuu valokaapeleihin, joilla yhdistetään kaikki pääkohteet sekä kuntien sisällä että niiden välillä. Valokaapelia käytetään jo nyt tehtäessä asennuksia useita asuntoja sisältäviin rakennuksiin ja suurempiin yrityksiin. Muissa rakennuksissa käytetään kuparilankaa. Valokaapeleita aletaan lähiaikoina käyttää kaikissa uusissa taloissa. Järjestelmään voidaan siten pian kytkeä 80 % Islannin kotitalouksista.

Täysdigitaalinen järjestelmä
Itse järjestelmä on alusta asti täysin digitaalinen lukuunottamatta koodauslaitteita ja televisioiden dekoodauslaitteita. Jo ensi vuodesta voidaan kuitenkin ryhtyä käyttämään uutta digitaalista koodauslaitteistoa, ja ensi vuoden aikana järjestelmää laajennetaan myös interaktiivisen käytön suuntaan. Laajakaista avaa ovet kilpailulle Islannin televisiomarkkinoilla, joilla tällä hetkellä toimii vain kaksi kotimaista tv-asemaa, Islannin TV ja TV2.

JG

Ohjelmien vienti voimakkaassa kasvussa 

Islannin ohjelmistoteollisuudesta näyttää lähivuosina selvästi kehittyvän kukoistava vientiala. Vuonna 1990 ohjelmia ei viety ulkomaille juuri lainkaan, mutta uuden, Islannin keskuspankin (Seðlabanki Íslands) tekemän tutkimuksen mukaan ohjelmistoyritysten vientitulot olivat vuonna 1996 runsaat 110 miljoonaa Tanskan kruunua. Viime vuoden viennin arvellaan yltäneen 170 miljoonaan kruunuun.

Vain arvio
Luvut ovat kuitenkin vain suuntaa-antavia, sillä ohjelmien myynnistä saatavia vientituloja on vaikea mitata tarkasti.

Tuloja ei ole kirjattu tilastokeskuksen vientitilastoihin eikä muihinkaan virallisiin asiakirjoihin. Ohjelmistoyritysten valuuttatulojen ei myöskään uskota kulkevan kokonaisuudessaan Islannin pankkijärjestelmän kautta, ja selvää on, että osa viennistä hoidetaan Internetin kautta. Näistä epätarkkuuksista huolimatta on kuitenkin selvää, että kasvu on hyvin voimakasta, ja monien mielestä maan tuleva taloudellinen kasvu tuleekin ennen pitkää olemaan tietokone- ja ohjelmistotekniikan varassa.

JG

Taloudellista tukea uusille elokuvantekijöille 

Islannin elokuvarahasto aikoo myöntää tukea kolmen pitkän elokuvan tuotantoon vuonna 1999, kirjoittaa Daily News from Iceland. Ohjaaja Gudny Halldórsdóttir on saanut 420.000 dollaria isänsä Halldór Laxnessin novelliin perustuvan elokuvan tekemiseen. Elokuvan englantilainen nimi on "The Good Maiden and the House".

Ohjaajatulokkaat Baltasar Kormákur ja Ragnar Bragason saivat kumpikin 275.000 dollaria kahden nykyaikaan sijoittuvan draaman - "Symbosia - 101 Reykjavik" ja "Fiasco" - tekemiseen. Lisäksi elokuvarahasto julisti haettavaksi pienempiä stipendejä dokumenttielokuvien ja lyhytelokuvien tekijöille. Vuoden 1998 pitkistä elokuvista tukea saivat Hrafn Gunnlaugssonin "The Lord of Darkness", Fridrik Thór Fridrikssonin "Angels of the Universe", joka perustuu Einar Már Gudmundssonin arvostettuun romaaniin, sekä Jóhann Sigmarssonin "The Nation's Dream Child".

Näille kolmelle projektille myönnetty tuki oli yhteensä miljoona dollaria.

TF/Daily News from Iceland

Palaa sisällysluetteloon

 

NORJA 

Cd-levyjen rinnakkaistuonti 

Suurkäräjät hyväksyi vuonna 1993 yksityisen lakiehdotuksen ääni- ja kuvatallenteiden rinnakkaistuonnin kieltämiseksi. Myöhemmin laki muutettiin käsittämään ainoastaan tuonnin ETA-maiden ulkopuolelta. Kielto on herättänyt arvostelua.

Sen on muun muassa väitetty nostavan cd-levyjen hintoja. On myös väitetty, että perusteluna käytettyä suurempaa panostusta norjalaistaiteilijoihin ja norjalaiseen tuotantoon ei ole tapahtunut. Tältä taustalta kolme oikeistopuolueen suurkäräjäjäsentä esitti syksyllä 1997 yksityisen lakiehdotuksen kiellon poistamiseksi.

Lausuntokierros
Osana asiankäsittelyprosessia kulttuuriministeriö lähetti ehdotuksen lausuntokierrokselle niille tahoille, joita asia koskee. Haluttiin mm. kartoittaa, missä määrin kielto oli tehonnut niihin seikkoihin, jotka oli mainittu vuoden 1993 perusteluissa. Suurkäräjien perhe-, kulttuuri- ja hallintovaliokunnalle antamassaan mietinnössä kulttuuriministeriö päätyi siihen, että kielto tulisi pitää voimassa toistaiseksi.

Suurkäräjien perhe-, kulttuuri- ja hallintovaliokunta on ehdottanut rinnakkaistuontikiellon jatkamista viitaten mm. siihen, että lausuntokierroksen yhteydessä saatu dokumentaatio osoittaa mm. sen, että norjalaisten julkaisujen määrä on kasvanut vuodesta 1993 ja että kielto ei ole aiheuttanut kielteistä hintakehitystä (Mietintö suurkäräjille no 101, 26. helmikuuta 1998).

ØC

EU:n tietokantadirektiivin implementointi Norjan lainsäädäntöön 

Kulttuuriministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle tekijänoikeuslain muutosehdotuksen, jolla implementoitaisiin tietokantojen suojaa koskeva EU:n direktiivi. Suurkäräjät on antanut suostumuksensa siihen, että direktiivi sisällytetään ETA-sopimuksen liitteeseen. EU hyväksyi tämän direktiivin maaliskuussa 1996. Se velvoittaa jäsenmaat luomaan tietokannoille tietyn perussuojan. Direktiivin tarkoituksena on turvata samat ehdot tietokantatuotteiden ja -palveluiden perustamiselle sisämarkkinaalueella ja tällä tavalla varmistaa tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuminen yhteisössä. Mutta tarkoituksena on myös ilmoitettu olevan investointihalukkuuden stimulointi, jotta voitaisiin kilpailla niiden kolmansien maiden kanssa, joilla on valta-asema tietokantapalveluiden maailmanmarkkinoilla.

Investointisuoja
Direktiivi ei vaadi olennaisia muutoksia Norjan tekijänoikeuslainsäädäntöön. Teoksiksi katsottavien tietokantojen suoja on meillä jo nyt tekijänoikeuslailla turvattu, mutta parissa kohtaa emme tulevaisuudessa voi pitää kiinni näin laajoista poikkeussäännöistä, jotka säätävät yksinoikeuden tietokantoihin. Direktiivi vaatii lisäksi, että ETA:n alueella on suojattava kaikki ETA-maiden tietokannat, joiden perustaminen on vaatinut huomattavia investointeja. Tämä tapahtuisi sillä tavalla, että tietokannan tuottajalla olisi yksinoikeus sallia tietokannan sisällön huomattavien osien käyttäminen. Koska Norjassa kuten koko Pohjolassakin tietokantojen suoja on jo olemassa riippumatta siitä, ovatko ne teoksia - ns. pohjoismainen luettelosuojasäännös - , direktiivin implementointi ei vaadi laajoja muutoksia tässä kohtaa.

Kulttuuriministeriö aikoo tehdä lainmuutosehdotuksen sisältävän esityksen suurkäräjille tänä keväänä.

ØC

Norjassa ehdotetaan maanpäällisen jakeluverkon laajentamista digitaalitelevisiota varten 

NRK, Telenor sekä näiden yhteisomistuksessa oleva tytäryhtiö Norkring julkistivat tammikuussa 1998 raportin, jossa arvioitiin digitaalitelevision jakelun teknisiä ja taloudellisia puolia Norjassa. Raportissa ehdotetaan maanpäälliseen jakeluverkkoon panostamista ja sen asteittaista laajentamista, jotta uusia teknisiä ratkaisuja voitaisiin käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyväksi niissä maan osissa, joihin signaalilähetykset ulottuvat huonoimmin. Tavoitteeksi ilmoitetaan 95 %:n peitto. Siirtyminen analogisista digitaalisiin signaaleihin aiheuttaisi NRK:lle arviolta 1,9 miljardin Norjan kruunun kustannukset vuoteen 2015 mennessä. Maanpäällisen jakeluverkon arvellaan käynnistymisvaiheessa tarjoavan tilaa 8 kanavalle. Määrä voidaan nostaa 16:een, kun analogiset lähetykset lopetetaan.

Linjausasiakirja
Tämän teknisen ja taloudellisen raportin pohjalta NRK on laatinut kulttuuriministeriölle linjausasiakirjan. Asiakirjan tärkeimmät johtopäätökset ovat seuraavat:

- Luparahoitteisena julkisen palvelun kanavana NRK:n taloudellinen perusta ei salli rinnakkaisia analogisia ja digitaalisia lähetyksiä siirtymävaiheessa. NRK pyytää sen vuoksi omistajaltaan lisää taloudellista tukea siirtymävaiheessa.

- NRK:lle tulee antaa mahdollisuus solmia yhteistyösopimuksia liiketaloudellisin perustein ja perustaa uusia, digitalisoinnin mahdollistamia kanavia, jotka saattavat antaa yhtiölle uusia tulolähteitä.

- NRK haluaa panostaa maanpäälliseen jakeluverkkoon seuraavista syistä: (1) maanpäällinen verkko on kustannuksiltaan edullisin aluelähetysten jakeluverkko, (2) se parantaa aluelähetysten joustavuutta ja (3) se mahdollistaa signaalien vastaanottamisen sekä liikkuvilla että kannettavilla laitteilla.

- Kulttuuriministeriö aikoo laatia suurkäräjille Norjassa tapahtuvaa digitaalitelevision käyttöönottoa koskevan selonteon vuoden 1998 aikana.

ØC

Konvergenssikomitea Norjassa 

Hallitus asetti valtioneuvoston päätöksellä 13. helmikuuta 1998 virallisen komitean tutkimaan konvergenssikehityksen seurauksia.

Komitean tulee mm. kartoittaa ja analysoida sitä, kuinka telepalvelut, yleisradio ja muut sähköiset tietopalvelut kehittyvät. Komitean tulee myös tutkia, kuinka nykyinen yleisradio- ja televisioalaa koskeva lainsäädäntö soveltuu tähän kehitykseen, sekä laatia konkreettisia ehdotuksia tulevaksi lainsäädännöksi, jolla turvattaisiin yhteiskunnan kannalta tärkeitä etuja.

Oikeusneuvos Karin Bruzeliuksen johtaman komitean on määrä saada työnsä valmiiksi viimeistään 1. huhtikuuta 1999.

ØC

Palaa sisällysluetteloon

 

RUOTSI 

Raportti aikakauslehtijakelusta 

Sekä aikakauslehtien irtonumeromyynti että tilausten postitus on jo pitkään ollut vakava ongelma Ruotsissa. Postitushinnat ovat nousseet rajusti samalla kun entinen irtonumerojakeluorganisaatio (Presam) on purettu. Nyt hallitseva jakeluyritys on suurten aikakauslehtikustantamojen - suurimmalta osaltaan Bonnier-ryhmän kustantamon - omistuksessa oleva Tidsam, jonka hallussa on tätä nykyä noin 80 % aikakauslehtien irtonumeromyyntimarkkinoista.

Kulttuuriministeriö on nyt julkaissut kulttuuritoimittaja Peter O. Nilssonin kirjoittaman aikakauslehtijakelua koskevan raportin. Raportti antaa kuvauksen markkinoista ja analysoi erikokoisina painoksina ilmestyvien aikakauslehtien ongelmia. Aikakauslehtien suurin myyntipisteketju, Pressbyrån, on muuten siirtynyt norjalaisyrityksen Narvesenin omistukseen.

EL

Uusi elokuvasopimus 

Kulttuuriministeriö on solminut sopimuksen elokuva-alan, Ruotsin Television (STV) ja TV4-osakeyhtiön kanssa siitä, kuinka Ruotsin elokuvatuotannolle maksettava tuki rahoitetaan 31. joulukuuta 1998 jälkeen. Sopimuksen sisältö on pääasiassa sama kuin nykyisen elokuvasopimuksen, mutta videoala on nyt jätetty sen ulkopuolelle.

Sopimus koskee vuotta 1999, mutta sitä pidennetään vuoteen 2000, mikäli osapuolet eivät sovi toisin ennen 1. helmikuuta 1999. Sopimuksen jatkoaikana erityisselvittäjän on määrä laatia asiakirja tulevasta elokuvapolitiikasta.

Selvittäjän on määrä käsitellä erilaisia kysymyksiä, esim. laatuelokuvan asemaa, riippumattomien elokuvantuottajien roolia, elokuvien jakelua koko maahan sekä elokuva-alan taloudellista tilannetta.

EL

Lähiradiolle uudet säännöt 

Maaliskuun alussa valtiopäiville tehdyssä esityksessä ehdotetaan lähiradiotoiminnan uudistamista. Ehdotus on lyhyesti seuraava:

- Oikeutta lähiradiolähetyksiin laajennetaan, kun lupia voidaan myöntää myös paikallisille aatteellisille yhdistyksille, jotka on perustettu lähiradiolähetysten toimittamista varten.

- Lähetysaikoja ja maksuja koskeviin sääntöihin ehdotetaan muutoksia. Lähetysajat jaetaan ensi vaiheessa vapaaehtoisilla sopimuksilla luvanhaltijoiden kesken.

- Lähiradion lähettämismaksu poistetaan.

- Radio- ja televisiohallinnolla tulee olla mahdollisuus sallia yhtä kuntaa suurempia lähetysalueita, mikäli siihen on erityisiä syitä.

- Viimeisenä ehdotuksena esitetään, että keskeisesti tuotettujen ohjelmien lähettämiskieltoa lähiradiossa jatkettaisiin periaatteessa. Nykyistä poikkeusta nk. valtakunnallisesta kiellosta laajennettaisiin kuitenkin enintään kymmeneen tuntiin kuukaudessa sellaisten lähetysten kohdalla, jotka edistävät tietoja ja koulutusta tai joissa seurataan paikallisia kulttuuritapahtumia.

Uusien sääntöjen ehdotetaan astuvan voimaan 1. heinäkuuta 1998.

Radion ja television tarkastuslautakunta on jo aikaisemmin saanut tehtäväkseen tutkia, missä määrin lähiradiolähetyksiin sisältyy sellaista aineistoa, joka ilmaisee uhkaa tai halveksuntaa jotakin kansanryhmää kohtaan. Tehtävä liittyy toimintasuunnitelmaan muukalaisvihan ja demokratianvastaisten voimien torjumiseksi tietoa lisäämällä.

EL

SVT 24 - uusi digitaalikanava aloittaa vuoden kuluttua 

Uudella kanavalla tulee olemaan lähetyksiä vuorokauden ympäri, ja se saa päätoimittajakseen Lena Lundkvistin, kirjoittaa Aftonbladet/TT.

"Lähetykset perustuvat Rapport- ja Aktuellt-lähetyksistä sekä alueellisista uutislähetyksistä saatuun aineistoon. Uutisten välissä lähetetään uusintana yhteiskuntaohjelmia kuten Elbyl, Reportrarna ja Striptease. Lisäksi esitetään - aamuohjelmista tutun menestyskonseptin mukaan - myös keskusteluja ja suoria lähetyksiä tapahtumista Tukholman tv-talon ulkopuolelta", kirjoittaa Aftonbladet/TT.

TF/Aftonbladet/TT

Suurta kiinnostusta digitaalitelevisiolähetyksiä kohtaan 

Luvanhakuaika maanpäällisen digitaalitelevision lähettämiseksi viidellä maanpäällisen digitaaliverkon ensimmäiseen rakennusvaiheeseen kuuluvalla lähetysalueella meni umpeen 2. helmikuuta 1998. Nämä viisi aluetta ovat Tukholma, Mälarin-laakso ja Upsala, Koillis-Götanmaa, Etelä- ja Koillis-Skoone, Göteborg ympäristöineen sekä Sundsvall ja Östersund ympäristöineen.

56 ohjelmayhtiöta on hakenut toimilupaa, ja 34 niistä haluaa toimia kaikilla lähetysalueilla. Hakemukset aluelähetysten lähettämiseksi jakautuvat suhteellisen tasaisesti eri alueiden kesken.

Radio- ja televisiolaitos ottaa vastaan hakemukset, käsittelee ne ja tekee myöhemmin hallitukselle ehdotuksen siitä, kuinka nelivuotiset luvat tulisi jakaa. Laitoksen tulee myös kevään kuluessa pyytää hakemuksista lausunto kansanedustajista koostuvalta digitaalitelevisiokomitealta. Komitean tehtävä on sen jälkeen seurata ja arvioida maanpäällisiä digitaalisia televisiolähetyksiä toimilupakaudella. Hallitus suunnittelee tekevänsä päätöksen lähetysluvista ennen kuin vuoden alkupuolisko on kulunut umpeen.

EL

Murdoch ostaa ruotsalaisen radioaseman 

"Mediamoguli Rupert Murdoch, joka omistaa mediayrityksiä eri puolilla maailmaa - mm. Sky-televisiokanavan - on pääsemässä Ruotsin radiomarkkinoille", kirjoittaa TT/Dagens Nyheter/Radionytt.

"Osittain erään Murdochin yhtiön omistuksessa oleva hollantilainen radioasema Sky Radio on ostanut tukholmalaisen Classic FM -radioaseman. (...) Kyseisellä taajuudella on tähän saakka lähetetty klassista musiikkia, mutta kun uudet omistajat ottavat toiminnan haltuunsa, tarjonta muistuttaa enemmän muiden mainosrahoitteisten asemien lähetyksiä, ts. poppia ja rokkia aikuisille", ilmoituksessa sanotaan.

TF/TT/Dagens Nyheter/Radionytt

Palaa sisällysluetteloon

 

SUOMI 

Ministeriryhmä sopi sähköisen joukkoviestinnän laeista -
Katsojamaksut säilyvät, toimilupamaksut käyttöön 

Hallitus aikoo antaa maaliskuussa eduskunnalle esityksen uudeksi yleisradiolainsäädännöksi. Liikenneministeri Matti Auran johtama ministeriryhmä sopi lakipaketin sisällöstä helmikuun alussa.

Ministeriryhmä piti tärkeänä, että Suomessa on tulevaisuudessakin Yleisradio Oy:n kaltainen julkisen palvelun viestintäyritys. Julkisen palvelun pääasiallisena rahoitusmuotona säilyisivät esityksen mukaan television katsojilta kerätyt maksut. Nykyinen televisiolupamaksu muuttuisi televisiomaksuksi. Luvattoman katselun sakkorangaistus korvattaisiin tarkastusmaksulla.

Yleisradio Oy:n toimintaa rahoitettaisiin myös toimilupamaksuin. Sitä perittäisiin sekä radio- että televisiotoiminnan harjoittajilta. Maksu aiotaan sitoa liikevaihtoon. Liikevaihdoltaan alle 20 miljoonan markan yritykset välttyisivät maksulta. Näin esimerkiksi nykyisten paikallisradioiden ja lähitelevisioiden ei tarvitsisi maksaa toimilupamaksua. MTV Oy rahoittaisi julkista palvelua suunnilleen nykyisessä määrin. Televisio- ja toimilupamaksut kerättäisiin valtion talousarvion ulkopuoliseen rahastoon. Yleisradio Oy:n tulotaso säilyisi markkamääräisesti nykytasolla.

Radio- ja televisiotoimintaan tarvitaan esityksen mukaan jatkossakin toimilupa. Käytäntö säilyy, koska yleisradiotoiminta on sidoksissa sananvapauden käyttöön ja koska taajuuksia on rajallisesti. Kaapelilähetystoimintaan riittäisi kuitenkin ilmoitus viranomaisille. Toimiluvan saisi enintään 10 vuodeksi. Valtio julistaisi kuulutuksin luvat haettaviksi.

Lakiin Yleisradio Oy:stä on tulossa yhtiön hallintoa koskevia muutoksia. Hallintoneuvoston asema säilyisi ennallaan, mutta toimitusjohtaja ei enää esittelisi hallintoneuvostolle hallituksen valintaa, vaan hallintoneuvosto päättäisi asian itse. Säännökset antaisivat hallintoneuvostolle mahdollisuuden muodostaa yhtiön ulkopuolisista koostuvan hallituksen. Hallitukseen olisi valittava henkilöitä, jotka edustavat molempia kieliryhmiä ja joilla on julkisen palvelun asiantuntemusta.

Uuden lain mukaan televisiotoiminnan harjoittajien olisi tilattava vähintään 10 prosenttia ohjelmista riippumattomilta tuottajilta. Riippumattomien tuottajien asemaa parannetaan myös niin, että radiorahastoon kerätyistä varoista käytetään osa riippumattomaan ohjelmatuotantoon. Yleisradio Oy ja riippumattomia ohjelmantuottajia edustavat järjestöt sopivat käytettävästä määrästä vuosittain.

Liikenneministeriö käynnisti kaikkea sähköistä joukkoviestintää koskevan lainsäädännön valmistelun viime keväänä. Lakeja on muutettava mm. siksi, että Suomi voisi saattaa kansalliseen lainsäädäntöön EU:n tv-direktiivin. Ministeriryhmän valmistelema lainsäädäntöpaketti koostuu neljästä laista. Uusia lakeja ovat laki televisio- ja ääniradiotoiminnasta ja laki valtion televisio- ja radiorahastosta.

KK

Alma Media menestyy 

"Sekä Aamulehden että mainostelevisioyhtiö MTV:n viime vuoden tulos on edellistä parempi", kirjoittaa Hufvudstadsbladet/STT.

"Huhtikuussa ne muodostavat Alma Media -nimisen yhteisyrityksen. Aamulehti-yhtymän tulos ennen satunnaiseriä, veroja ja vähemmistöosakkeita oli 163 miljoonaa markkaa, kun se sitä edellisenä vuonna oli 155 miljoonaa. Liikevaihto kasvoi edellisen vuoden 1,62 miljoonasta markasta 1,65 miljoonaan markkaan. MTV:n tulos oli viime vuonna 109 miljoonaa markkaa, kun se vuotta aikaisemmin oli 80 miljoonaa. Liikevaihto kasvoi 975 miljoonasta 1,1 miljardiin markkaan."

Aamulehti-yhtymän toimitusjohtaja Matti Packalén, josta tulee Alma Median pääjohtaja, arvioi, että Alma Median tulos v. 1998 tulee olemaan samalla tasolla kuin molempien yhtiöiden yhteenlaskettu tulos v. 1997. Mainosmarkkinat jatkavat kasvuaan, mutta uusien kilpailijoiden mukaantulo alkaa vaikuttaa markkinoihin vasta tänä vuonna, uskoo Packalén.

TF/Hufvudstadsbladet/STT

Digitaaliradio tulossa 

YLE:n hallintoneuvosto on päättänyt, että YLE voi ryhtyä rakentamaan kokeiluverkkoa digitaalisia radiolähetyksiä varten (DAB = Digital Audio Broadcasting). Kokeiluaika tulee olemaan yhdestä kahteen vuotta. Sen jälkeen YLE lähettää ohjelmat sekä analogisesti että digitaalisesti 10-15 vuoden ajan.

TF/YLE

Digitaalitelevisiota koskeva selvitystyö jatkuu 

Liikenneministeriön digitaalitelevisiokysymystä selvittävän asiantuntijaryhmän alainen työryhmä julkisti digitaalisia tv-palveluja koskevan raportin tämän vuoden tammikuussa. YLE aloitti digitaaliset koelähetykset vuoden 1997 lokakuussa.

Kaupalliset kanavat MTV3 ja Nelonen osallistuvat kokeiluun. YLE:n hallintoneuvostolle on annettu selvitys oman erillisen yhtiön luomisesta YLE:n lähetysverkkoa varten.

Hallintoneuvosto antoi YLE:n hallitukselle valtuudet jatkaa asian valmistelua, niin että neuvosto voi tehdä lopullisen päätöksen asiasta syksyllä 1998. Mikäli tarvittavat päätökset tehdään, YLE:n uusi konsernirakenne voi astua voimaan 1.1.1999 lähtien.

TF/NordvisjonsNytt/YLE Info

YLE:n arkistojen kaupallinen käyttö mahdolliseksi 

YLE on saanut aikaan sopimukset, jotka varmistavat mahdollisuuden yhtiön omatuotantoisten radio- ja tv-ohjelmien myymiseen ja kaupalliseen hyödyntämiseen.

Kaksivuotinen sopimus on allekirjoitettu toimittajien, näyttelijöiden, muusikoiden, lavastajien ja freelancereiden ammattiyhdistysten kanssa. Sopimukset takaavat näille ryhmille 33,5 prosentin suuruisen royaltyn YLE:n bruttotuloista.

TF/NordvisjonsNytt/YLE Info

Palaa sisällysluetteloon

 

TANSKA 

Tele Danmarkin digitaalinen dekoodauslaite 

Tele Danmark on tuonut markkinoille digitaalisen "Selector"-merkkisen dekoodauslaitteen. Tämä laite on ensimmäinen askel siinä prosessissa, jolla Tele Danmark Kabel TV:n asiakkaiden televisiot aiotaan muuttaa kotitietokoneiden monopolin murtavaksi multimediakoneeksi.

Lisälaitteen avulla asiakkaat voivat mm. surffailla Internetissä, lähettää sähköpostia television kautta, tulostaa Internet-sivuja tv-tulostimella, tehdä ostoksia ja tilata televisioelokuvia.

PK

Satelliitti- ja kaapelineuvoston vuosikertomus 

Satelliitti- ja kaapelineuvosto (Satellit- og Kabelnævnet) on julkaissut viime vuotta koskevan vuosikertomuksensa 23. helmikuuta 1998. Neuvostoon kuuluu viisi jäsentä, jotka edustavat juridisen, teknisen, talous- ja viestintäalan asiantuntemusta. Jäsenet nimitetään neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Neuvosto tekee lopullisen hallinnollisen päätöksen toimilupien myöntämisestä sellaiselle satelliitti- ja kaapelivälitteiselle ohjelmatoiminnalle, joka suuntautuu laajemmalle kuin yhdelle paikallisalueelle. Lisäksi neuvosto päättää lupien peruuttamisesta tai niiden voimassaolon lakkaamisesta sekä antaa tarvittaessa huomautuksia lainsäädännön rikkomisesta. Neuvosto toimii lisäksi kulttuuriministerin neuvonantajana.

Vuosikertomuksesta käy ilmi, että neuvosto myönsi viime vuonna seitsemän uutta ohjelmalupaa. Kaksi niistä koski radiotoimintaä: toinen satelliitti- ja toinen kaapelivälitteisiä ohjelmia. Loput viisi lupaa myönnettiin televisiotoiminnalle. Niistä neljä oli satelliittilupia ja yksi kaapelilupa.

Neuvosto pidensi lisäksi kuuden aikaisemmin myönnetyn luvan voimassaoloaikaa. Ohjelmaluvat myönnetään periaatteessa määräämättömäksi ajaksi, mutta lupia pidennetään vuosittain maksamalla neuvoston tilille 40.000 Tanskan kruunua, jolla on tarkoitus kattaa neuvoston toimintakustannukset. Yritysten on lisäksi lähetettävä tilinpäätöksensä, jotta neuvosto voi mm.sen pohjalta valvoa, että ohjelmaluvan ehdot täyttyvät edelleen.

Kiintiömääräykset
Neuvosto valvoo myös sitä, miten asemat noudattavat EY-direktiivin "televisio ilman rajoja" sisältämiä ns. kiintiömääräyksiä. Neuvoston antamien tietojen perusteella kulttuuriministeriö ilmoitti kesäkuussa Euroopan komissiolle, että yksi satelliittitelevisioyritys ja yksi kaapelitelevisioyritys eivät täyttäneet kiintiömääräyksiä.

Tämän seurauksena neuvosto valvoo nyt säännöllisesti näitä kahta televisioasemaa. Neuvosto on lisäksi viime vuonna antanut useita lausuntoja erilaisista lainsäädännöllisistä aloitteista, Euroopan komission vihreästä kirjasta, raporteista ym.

Täsmennys toimintatukea koskeviin sääntöihin
Kulttuuriministeriö antoi 30. tammikuuta 1998 uuden paikallisradio- ja paikallistelevisiotoimintaa koskevan julistuksen (n:o 69). Julistuksessa täsmennetään ei-kaupallisille paikallisradio- ja paikallistelevisioasemille tarkoitetusta määrärahasta maksettavan toimintatuen myöntämisperusteita. Tukijärjestelmää on selostettu aikaisemmin Nordisk Medie Nyt -lehden numerossa 3/1997.

Ei-kaupallisille paikallisradio- ja paikallistelevisioasemille tarkoitettu määräraha perustettiin 10. toukokuuta 1996 solmitun viestintäpoliittisen sopimuksen seurauksena. Määrärahan suuruus on 50 miljoonaa kruunua vuosittain, ja sen jakaa paikallisradio- ja paikallistelevisiovaliokunta (Udvalget vedrørende Lokal Radio og TV), joka on kulttuuriministeriön nimittämä riippumaton elin. Pääosa tuesta myönnetään toimintatukena, mutta lisäksi on mahdollista hakea myös projektitukea. Toimintatuen myöntämistä koskevia sääntöjä on täsmennetty valiokunnan vuoden 1997 jaosta saamien kokemusten pohjalta.

Toimintatuen jakoperiaate viime vuonna oli se, että toimintatuen saamisen ehdot täyttävät asemat saivat tietyn summan lähetystuntia kohti. Tuen ylärajana oli kuitenkin televisioasemien osalta 7 tuntia viikossa ja radioasemien osalta 40 tuntia viikossa. Televisioasemien tuki oli 4000 kruunua tunnilta ja radioasemien 100 kruunua tunnilta.

Tämä hyvin yksinkertainen periaate on kuitenkin ajan mittaan osoittautunut kestämättömäksi. Sääntöjen muuttamisella pyritään varmistamaan määrärahan päätavoitteen toteutuminen: paikallisen radio- ja tv-tuotannon tukeminen. Uusilla säännöillä halutaan samalla estää mahdollinen tuella spekulointi.

Oma tuotanto
Tuen saamisen perusteita on nyt täsmennetty niin, että vain asemien oma tuotanto oikeuttaa tukeen. Omaksi tuotannnoksi määritellään julistuksessa sellaiset ohjelmat, jotka radio- tai tv-asema tuottaa itse, joiden tilauksen ja valvonnan asema hoitaa (alihankinta) tai jotka ovat yhteistuotantoa.

Tukea ei myönnetä uusinnoille eikä sellaisille lähetystunneille, jotka koostuvat informaatiota tai vastaavaa ohjelmatoimintaa sisältävästä juoksevasta tekstistä.

Paikallisradio- ja paikallistelevisiovaliokunnalle annetaan lisäksi valtuudet tarvittaessa pienentää kaapelilähetykseen tarkoitetulle ohjelmatoiminnalle annettavaa tukea. Valiokunnan odotetaan näiden uusien, täsmennettyjen sääntöjen myötä nostavan tuntikohtaista tukea sekä radion että television osalta, jolloin paikallisasemat saisivat enemmän tukea uuteen ohjelmatuotantoonsa.

PK

Tarvitseeko Tanska digitaalisen tv- herätyksen? 

"Tanskan suurimmat kulttuurilaitokset, DR ja TV2, kehottavat poliitikkoja heräämään uuteen digitaalitelevision aikakauteen", kirjoittaa Aktuelt-lehti.

"Mikäli kansallista lähetysverkkoa ei rakenneta pikaisesti, saattavat digitaalisia lisälaitteita tuottavat yritykset saada monopolin tulevaisuuden televisiosta", kirjoittaa lehti ja muistuttaa, että useilla pohjoismaisilla naapurimailla on jo olemassa yksityiskohtaiset suunnitelmat tv-lähetysten digitalisoimiseksi.

TF/Aktuelt

Palaa sisällysluetteloon

 

KANSAINVÄLISTÄ 

Television digitalisointi luo tietokuiluja 

"Köyhin väestönosa jää vaille tietoa ja vaikutusmahdollisuuksia. Siksi sekä Tanskan että muiden länsimaiden poliitikkojen tulee puuttua asiaan", kirjoittaa Aktuelt-lehti uudesta, kansainvälisestä raportista, jonka on laatinut useita vuosia Labour-puolueen neuvonantajana toiminut englantilainen Institute for Public Relations Research (IPPR).

"Raportin nimi on 'Access Matters' - 'Mukaanpääsyllä on merkitystä' - ja siinä tarkastellaan suurinta televisiovallankumousta sitten värillisten ohjelmien tulon, nimittäin digitaalitelevisiota, joka tulee sisältämään satoja tv-kanavia, Internetin, kotiostokset ja liudan muita palveluja. Mutta digitalisointi merkitsee lisäkustannuksia asiakkaille, ja raportin mukaan se jättää yhteiskunnan heikoimman osan mahdollisuuksien ulkopuolelle", kirjoittaa Aktuelt.

"Television rooli tulee huomattavasti tärkeämmäksi, kun se avaa pääsyn niin monille tv-kanaville ja Internetiin, jossa suuri osa tulevaisuuden viestinnästä tulee tapahtumaan. Ilman pääsyä kaikkien näiden mahdollisuuksien pariin ihmiset jäävät yhteiskunnan ulkopuolelle", arvioi Nick Irvine, joka on IPPR:n tutkija ja yksi raportin kirjoittajista.

Uusi luokkajako
Televisioaikakauden häviäjiä koskeva varoitus tulee juuri, kun sekä Ison-Britannian että Tanskan suuret tv-yhtiöt ovat esitelleet omat lisälaitteensa, ns. top-boxinsa, jotka avaavat pääsyn moniin digitaalisiin palveluihin. Ja vaikka nykyisten - analogisten - televisioiden uskotaankin jäävän pois käytöstä vasta vuonna 2010, tulee poliitikkojen puuttua asiaan jo nyt estääkseen uuden luokkajaon syntymisen, sanoo Nick Irvine.

"Tv-yhtiöiden on ansaittava rahansa, joten poliitikkojen vastuulle jää varmistaa, että yhteiskunnan heikoin osa ei joudu syrjityksi tulevaisuudessa. Jos he eivät tee mitään nyt, he tosiasiassa sulkevat television niiltä tuhansilta ihmisiltä, joilla ei ole varaa ostaa digitaalisia televisioita ja erityisiä dekoodauslaitteita", hän korostaa.

Nick Irvine selittää, että Ison-Britannian hallituksen - ja muiden maiden hallitusten - tulee myöntää erityistä taloudellista tukea sellaisille perheille, joilla ei pienien tulojen takia ole mahdollisuuksia ostaa erityisiä dekoodauslaitteita ja digitaalisia televisioita, joiden odotetaan tulevan markkinoille parin seuraavan vuoden aikana.

"Kysymys on väestön kouluttamisesta ja siitä, että sille annetaan tietoa ja mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan. Ja sen ei pidä olla riippuvainen ihmisten tuloista", sanoo Nick Irvine Aktuelt-lehdelle.

TF/Aktuelt

EU-maat torjuvat amerikkalaisen Internet-valvontahankkeen 

EU-maiden liikenneministerit torjuivat helmikuun lopussa amerikkalaisen ehdotuksen, joka antaisi USA:lle laajan valvontaoikeuden Internetiin, kirjoittaa NTB/TT. - Olemme hyvin yksimielisiä siitä, että verkko-osoitteiden eli ns. domain-osoitteiden käsittely ei saa joutua yksipuolisesti USA:n käsiin, sanoi Ruotsin liikenneministeri Ines Uusmann NTB/TT:lle.

Liikenneministerit reagoivat USA:n hallituksen ehdotukseen Internetin verkko-osoitteiden jaosta vastuussa olevan organisaation muuttamisesta yksityiseksi säätiöksi, jonka kotipaikka olisi USA:ssa. - Internetin kaltaisen maailmanlaajuisen verkon idea on juuri siinä, että sen tulee olla kaikkien käytettävissä. Silloin me emme voi suostua siihen, että USA:lle annettaisiin yksinoikeus, sanoo Uusmann.

Kansainvälinen säätely
Useimpien maiden mielestä sopimukseen tulee kuulua verkko-osoitteiden lisäksi myös sähköinen kaupankäynti, kryptointi ja digitaaliset signaalit. USA odottaa muiden maiden vastaavan tekemäänsä ehdotukseen 20. maaliskuuta 1998 mennessä. EU-ministerit sopivat lähettävänsä kirjeen, jossa esitetään maiden yhteinen vastustava kanta.

EU-maiden liikenneministerien mielestä USA vetäytyy ehdotuksellaan viime vuonna antamastaan lupauksesta tulla mukaan Internet-osoitteiden tai verkko-osoitteiden maailmanlaajuiseen rekisteröinti-, jako- ja valvontajärjestelmään.

Kansainvälinen säätely tällä alueella on tärkeää, jotta vältettäisiin ongelmat, joita syntyy, kun esim. kaksi samannimistä yhtiötä haluaa laatia itselleen oman kotisivun.

TF/NTB/TT

Palaa sisällysluetteloon

 

PERSPEKTIIVI 

Dokumenttielokuvan uusi todellisuus 

Dokumenttielokuva-käsitteen yllä leijuu autenttisuuden hohde. Itse sana on petollisen arvovaltainen ja luottamusta herättävä. Dokumentilla katsotaan olevan lähdearvoa ja todistusvoimaa. Dokumenttielokuvan suhde totuuteen on tunnetusti kuitenkin huomattavasti arveluttavampi.

Tietyissä yhteyksissä autenttisuudella on todellakin ratkaiseva merkitys dokumenttielokuvan totuudellisuuden kannalta. Sotareportaasissa voi olla elintärkeää pystyä sanomaan, että jokin tietty elokuvaotos on taatusti manipuloimaton. Yksi esimerkki monien joukossa on ruotsalainen dokumenttielokuva "Fredssaluten", jossa näytetään, miten neuvostoliittolainen kone yhtäkkiä tekee hyökkäyksen Rovaniemelle muutamia tunteja aselevon solmimisen jälkeen vuoden 1940 maaliskuussa (selostajan ääni sanoo: "Onneksi kameramme oli sattumalta käynnissä, kun hyökkäys alkoi").

Luontokuvaajilla oli pitkään sellainen ammattieettinen periaate, että villien eläimien tuli todella olla villejä ja ehdottoman tietämättömiä niihin kohdistettavasta huomiosta.

Pidettiin kunnia-asiana pystyä vakuuttamaan, että ne käyttäytyivät juuri niin kuin ne olisivat tehneet, vaikka kamera ei olisi seurannut niitä.

Saavuttamaton todellisuus
Elokuvantekijät itse pitävät oikeastaan vain huomattavan harvoin tällaista muodollista autenttisuutta erityisen merkityksellisenä.

Todellisuuden ongelma on aina ollut se, että se on aivan liian saavuttamaton, epäselvä ja oikukas soveltuakseen kovinkaan hyvin dokumenttielokuvan dogmien vaatimukseen. Siksi Robert Flahertyn täytyi muokata todellisuutta niin kauan, ennen kuin hän oli tyytyväinen elokuvan "Nanook, pakkasen poika" kansatieteelliseen puoleen. Monien dokumenttikuvaajien on aikaa myöten ollut myönnettävä, että he joutuvat selventämään ja järjestämään todellisuutta saadakseen sen sopimaan yhteen sen kanssa, mitä he tietävät ja haluavat kertoa siitä.

Vuodelta 1921 peräisin olevassa klassisessa ruotsalaisessa tutkimusmatkaelokuvassa "Bland vildar och vilda djur" on merkillinen kohtaus, jossa joukko afrikkalaisia kantajia kipuaa pelästyksestä suunniltaan puuhun heitä kohti syöksyvän sarvikuonon tieltä. Retkikunnan ruotsalainen jäsen pelastaa tilanteen ja kaataa sarvikuonon yhdellä hyvin suunnatulla laukauksella. On (tällä hetkellä) aivan ilmeistä, että pakenevia neekereitä kuvaava otos on järjestetty - he juoksevat pakoon kuvaajan käskystä. Otoksen rasistista sävyä on pidettävä vastenmielisenä, mutta kohtausta tuskin järjestettiin todellisuuden väärentämiseksi. Tarkoitus oli hieman auttaa todellisuutta vahvistamaan havainnollisesti sitä maailmankuvaa, jonka siihen aikaan uskottiin olevan ainoa totuudenmukainen.

Syvempi totuus
Ei edes sellainen maailmankuulu kuvaaja kuin Arne Sucksdorff tyydy siihen todellisuuteen, joka sattumalta osuu hänen kameransa eteen. Hän etsii syvempää totuutta luonnon sisäisistä yhteyksistä kuin se, jonka saa vangittua autenttisuuspuristien metodein. Toisin sanoen hän havainnollistaa ja tiivistää totuutta, hän hankkii itselleen täydellisen kontrollin todellisuudesta, hän ohjaa tapahtumien kulkua, hän ohjaa eläimiä. Katsokaa hänen mestarillinen pieni luontoelokuvansa "En kluven värld" vuodelta 1948. Mikään elokuvan dokumenttiaineksesta ei ole autenttista. Kaikki on petosta ja silmänlumetta - totuuden nimissä.

"En kluven värld" on täydellisesti muotoiltu draama, Sucksdorffin maailmankuvan dokumenttimuotoinen lavastus. Kaikki hyvät dokumenttikuvaajat ovat jollakin vastaavalla tavalla yrittäneet luoda struktuuria ja ääriviivoja todellisuudelle, he ovat dramatisoineet sitä, kaunistelleet sitä, järjestäneet ja tiivistäneet sitä ja antaneet sille oman leimansa. Elokuvan historiasta löytyy vain harvoja dokumenttielokuvia, joissa ei ole minkäänlaista dramaturgiaa tai ainakin ohjailevaa kertojarakennetta. Kaikkina aikoina on ollut tavallista, että dokumenttielokuva on lainannut ainesta järjestävät periaatteensa fiktiolta. Ja aina on esiintynyt jännittäviä sekamuotoja, kun fiktiivinen elokuva on käyttänyt dokumenttielokuvan metodeja lisätäkseen realismia - ja kun dokumenttielokuva on käyttänyt näyttelijöitä ja draamallisia kaavoja lisätäkseen todellisuuden ymmärrettävyyttä ja viehätystä. Haluaisinkin nyt muotoilla seuraavan triviaalin epämääräisen teesin: klassisessa dokumenttitraditiossa ei ollut erityisiä autenttisuusvaatimuksia, mutta sillä oli aina, riippumatta fiktiivisistä aineksistaan, enemmän tai vähemmän kätketty pedagoginen tavoite. Sivistävä, opettava, informoiva, vakuuttava tai suorastaan kasvattava tarkoitus.

Viime aikoina tälle perinteelle on tapahtunut jotakin.

Ruotsin televisiossa esitettiin vuonna 1973 todellinen pankkiryöstötilanne, ns. Norrmalmstorgin draama. Pankkiryöstäjä oli linnoittautunut panttivankeineen pankkiholviin keskellä Tukholmaa. Tapahtumien kulkua valvoi tarkoin useiden vuorokausien ajan valtava poliisijoukko sekä erityinen televisioryhmä, joka lähetti ohjelmaa suorana lähetyksenä. Ruotsin kansa istui päivä toisensa jälkeen kuvaruutujensa ääreen liimautuneena seuraamassa tätä televisioitua todellisuusdraamaa.

Se oli monessa mielessä kokemus, jolla oli monia seurauksia. Se osoitti suoran sähköisen raportoinnin tehokkuuden verrattuna hitaasti toimitettuun selluloidifilmiin. Se osoitti suunnittelemattoman ja ohjaamattoman rikostilanteen dramaattisen potentiaalin. Ja se osoitti kyynisen selvästi, että autenttista todellisuutta voidaan hyödyntää viihteenä.

Suurin piirtein samaan aikaan ilmestyi Neil Postmanin kulttuuripessimistinen myyntimenestys "Huvitamme itsemme hengiltä", joka piirsi kuvan läpikaupallistuneesta Amerikasta, jossa televisio on johdonmukaisesti muuttanut kaiken aineistonsa viihteeksi ja showbisnekseksi.

Muuttuneet ehdot
Aikaa siihen meni, mutta mainostelevision aloitettua toimintansa muuttuivat dokumenttitarjonnan ehdot lopulta myös Pohjoismaissa.

Uuden tradition mukainen dokumenttielokuva ei ole enää tiedon, vaan ajanvietteen väline. Aiheenvalintaa ei ohjaa tiedottamisen tai vaikuttamisen halu, vaan pakko vastata yleisön sensaatio- ja väkivaltaodotuksiin. Mikäli uuden dokumenttitradition kautta odotuksenvastaisesti muodostuu yhteinen maailmankuva, se on erittäin hälyttävä, sillä siinä vallitsevat onnettomuudet, väkivalta, prostituutio ja insesti, rikollisuus yleensä ja sarjamurhaajat erityisesti.

Paradoksaalista on, että uusi traditio on keksinyt juuri välittömän autenttisuuden hyödyntämisarvon. Nyt lähetetään yhä uusia kansainvälisiä lyhyistä otoksista koostuvia sarjoja, joissa näytetään videoituja paloja sensaatiomaisista onnettomuuksista, jotka ovat tapahtuneet juuri kun kamera on sattumalta käynnissä (hai puraisee jalan uimassa olevalta naiselta, benjihyppääjä putoaa kädettömänä maahan jnejne.)

Sensaationtarve
Samanaikaisesti hämärtyy dokumentin raja fiktioon ja draamaan yhä enemmän. Kuten edellä todettiin, dokumenttielokuva on ennenkin lainannut muodon ja rakenteen fiktiolta. Uutta fiktiivistämisessä on se, että kaupallistuneella televisiodokumentilla pyritään tyydyttämään sama kieroutunut sensaationtarve ja samat fyysisen jännityksen odotukset, jotka aikaisemmin kuuluivat suurieleisiin toimintaelokuviin.

Pohjoismaissa klassinen traditio elää kaupallisen ohella edelleen, ainakin toistaiseksi.

On kuitenkin vaikeaa vapautua epäilystä, että nämä uudet arvot tarttuvat hitaasti ja huomaamatta koko television todellisuudenraportointiin. Miksi sotareportaasit ovat kaikilla kanavilla nykyään niin paljon brutaalimpia kuin viisi vuotta sitten? Siksi, että sodasta on tullut brutaalimpaa? Siksi, että televisioyleisö on tullut kypsemmäksi? Siksi, että kanavienvälinen kilpailu vaatii yhä suurempia dramaattisia tehokeinoja?

Leif Furhammar
elokuvaprofessori
Tukholma


Palaa sisällysluetteloon