svane.jpg - 2932 Bytes Nordisk Medie Nyt

Kolmas neljännesvuosijulkaisu 1997
  
    Suomenkielinen pääsivu | Arkisto – neljännesvuosijulkaisut | Yleiskatsaus   
  Sisältö

Islanti   |   Norja   |   Ruotsi   |   Suomi   |   Tanska   |   Pohjola

  Medier i Norden neljännesvuosijulkaisut
löytyvät suomenkielisinä verkkojulkaisuina aina vuodelta 1994. Julkaisut sisältävät suomenkielisen koosteen skandinaavisilla kielillä ilmestyvästä Medier i Norden: Resymé –julkaisun tiedotteista.

Medier i Norden (entinen Nordisk Medie Nyt) -sivujen sisältö on vapaasti lainattavissa mikäli lähde mainitaan selvästi.

  Päätoimittaja                                           Vastaava toimittaja
Terje Flisen (TF)                                         Pääjohtaja Søren Christensen
Postboks 1726 Vika                                   Pohjoismaiden ministerineuvosto,
0121 Oslo, Norge                                       Store Strandstræde 18
Puh. + 47 22 20 80 61                                DK-1255 København K., Danmark

Medier i Norden (aikaisemmin Nordisk Medie Nyt) ISSN 1396-9331 – elektroninen julkaisu.

 

ISLANTI 

Digitaalisia kirjastoja Islantiin 

Viime vuosina on käyty runsaasti keskustelua ns. digitaalisista kirjastoista (digital libraries). Digitaalinen kirjasto avaa mahdollisuuden lisätä käytettävissä olevan kirjastoaineiston määrää sekä parantaa huomattavasti sen saatavuutta sekä kirjaston sisällä että sen ulkopuolella. Islannin kansallis- ja yliopistokirjasto on jo ryhtynyt vastaamaan nykyajan vaatimuksiin aloittamalla aineistonsa siirtämisen digitaalisiin viestimiin. Tällä tavoin voidaan mm. suojella aineistoa, joka ei kestä kovaa käsittelyä. Kansalliskirjasto on juuri saanut siirrettyä Islannin historialliset (ennen vuotta 1900 piirretyt) kartat digitaaliseen muotoon. Projekti oli ensimmäinen laatuaan Islannissa, mutta ennen pitkää on mahdollista lukea myös Islannin keskiaikaista kirjallisuutta digitaalisessa muodossa.

Digitalisoimisprojekteilla on kaksi tavoitetta. Ensiksikin halutaan suojella alkuperäispainoksia lisävahingoilta, sillä vanha aineisto on usein jo kärsinyt vahinkoa vuosisatojen kuluessa. Toiseksi pyritään siihen, että ihmiset voivat käyttää aineistoa - sekä kuvia että tekstiä - missä tahansa maailmassa.

Edellä mainitut kartat on siirretty www-sivuille, joilta voi poimia kaikki kartat joko kokonaan tai vain halutulta osin omalle tietokonenäytölle. Hakuohjelman avulla voi kartoista ensin saada kokonaiskuvan, johon sisältyy pieni kuva kaikista kartoista. Sen jälkeen voi valita lähempään tarkasteluun ne kartat, joista on kiinnostunut. Hanketta ovat tukeneet NORDINFO ja Islannin yliopisto.

Karttojen osoite on: http://www.bok.hi.is/.

Keskiaikainen kirjallisuus
Seuraava suuri projekti on Islannin keskiaikaisen kirjallisuuden siirtäminen Internetiin ja sen saattaminen näin asiantuntijoiden ja maallikkojen ulottuville koko maailmassa.

Aineisto koostuu sekä käsikirjoituksista että painetuista kirjoista, ja sitä tulee Internetiin noin 500.000 sivua. Kansalliskirjaston lisäksi aineistoa toimittaa kaksi muuta laitosta, Islannin Árni Magnússon -laitos (Stofnun Árna Magnússonar) sekä USA:ssa sijaitsevan Cornellin yliopiston Fiske-kirjasto. Projekti on saanut taloudellista tukea amerikkalaiselta Andrew W. Mellonilta, minkä lisäksi myös Islannin hallitus on tukenut sitä runsaskätisesti. Tukea on tullut myös islantilaisilta yrityksiltä. Projekti on herättänyt huomiota monilla tahoilla. Kirjaston digitaalista palvelua suunnitellaan entisestään lisättäväksi tulevina vuosina.

JG

Islannin posti- ja telelaitos kahtia 

Islannin liikenneministeri päätti äskettäin pidetyssä Islannin posti- ja telelaitoksen vuosikokouksessa jakaa laitoksen toiminnan kahteen osaan. Tämän vuoden joulukuussa perustetaan osakeyhtiö Íslandpóstur hf. huolehtimaan postitoiminnasta.

Teletoimintaa sen sijaan tulee hoitamaan entinen yhtiö uudella nimellä Tele Island. Yhtiöiden kirjanpidot erotetaan 1. tammikuuta 1998.

Toiminnan jakamisen syyksi esitetään telekommunikaatioalalla vallitsevaa levottomuutta; kilpailu kovenee päivä päivältä, ja markkinat eivät ole kytkeytyneet tiettyihin alueisiin tai yksittäisiin maihin. Posti- ja telelaitoksen johdon mielestä telekommunikaatio on siitä syystä erotettava erilliseksi yksikökseen.

Kokemus on osoittanut, että nykyaikaisten kaupallisten periaatteiden, vaatimusten ja kilpailuehtojen valossa posti- ja telepalvelujen hoitaminen yhdessä ei ole hyvä ratkaisu. Toisaalta niiden erottaminen mahdollistaa Islannin postilaitoksen hoitamisen aivan toiselta pohjalta kuin viime vuosina, mm. avaamalla toimintamahdollisuuksia uusilla alueilla. Posti saattaa jopa siirtyä Internetiin USA:n postilaitoksen mallin mukaan.

JG

Rakennemuutoksia Islannin radioon 

Islannin radiossa on meneillään laajimmat rakennemuutokset vuosiin. Muutosten arvioidaan voivan säästää hallintokustannuksissa jopa 200 miljoonaa Islannin kruunua.

Näin säästyviä varoja aiotaan käyttää mm. islantilaisten ohjelmien tuottamiseen. Nämä muutokset pohjautuvat osaksi valtiontalouden tarkastusviraston suorittamaan ja vuoden 1995 lopulla julkistamaan Islannin radion hallinnon arviointiin sekä opetusministerin asettaman työryhmän keväällä 1996 laatimaan mietintöön radiolain tarkistamisesta. Tarkastusviraston raportissa on lukuisia ohjeita ja ehdotuksia Islannin radion organisaation ja yhtiössä sovellettavan käytännön muuttamiseksi.

Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan on tärkeää, että viranomaiset ja Islannin radion johto ottavat laitoksen toiminnan perusteelliseen tarkistukseen. Islannin radion johtajat ovatkin näyttäneet olevan samaa mieltä aloitteen ajankohtaisuudesta mm. siksi, että Islannin sähköisten viestimien markkinat ovat muuttuneet: kilpailu on lisääntynyt ja asemia on tullut lisää. Työryhmän mietinnössä päädyttiin suurin piirtein samaan, mutta siinä korostettiin samalla laitoksen varojen tuomista paremmin käyttäjien näkyville esim. parempana palveluna ja kotimaisena ohjelmatoimintana.

Valtiontalouden tarkastusviraston arvioinnin seurauksena laitos palkkasi konsulenttiyrityksen laatimaan ehdotuksia toiminnan tehostamiseksi ja rationalisoimiseksi. Tämä työ aloitettiin viime vuoden huhtikuussa. Konsulenttiyrityksellä oli päävastuu projektista, mutta myös Islannin radion yksittäisten osastojen työntekijät haluttiin saada mukaan miettimään uusia keinoja toiminnan tehostamiseksi ja parantamiseksi.

Rationalisointi
Uudelleenorganisoinnin tavoitteena on erityisesti kotimaisen ohjelmatuotannon lisääminen ilman suuria lisämäärärahoja. Siitä syystä on erityisesti yritetty löytää sellaisia rationalisointi- ja säästömahdollisuuksia, jotka eivät vaikuttaisi negatiivisesti ohjelmatoimintaan, sillä se on kuitenkin kiistatta radion keskeisin toimintamuoto. Tällä hetkellä ei tiedetä, miten paljon rakenteellisilla muutoksilla pystytään rationalisoimaan, mutta niiden arvioidaan merkitsevän yli 10 miljoonan Tanskan kruunun vuosittaista säästöä tai noin kymmentä prosenttia Islannin radion tämänvuotisista kokonaistuloista. Toisaalta on vaikeaa arvioida muutoksista aiheutuvia kustannuksia, mutta ainakin se tiedetään, että konsulenttiavun kustannukset nousevat muutamaan sataantuhanteen Tanskan kruunuun.

Islannin radion johto pitää muutosten aiheuttamia kustannuksia kuitenkin hyvin vähäisinä verrattuna siihen summaan, jonka odotetaan säästyvän toiminnan rationalisoinnin kautta.

Rakennemuutoksiin kuuluu mm. Islannin radion, RÚV:n, jakaminen kahteen pääosastoon - Útvarp (radio) ja Sjónvarp (televisio) - entisten neljän osaston sijaan. Uuden rakenteen myötä myös tekninen osasto jakautuu kahtia niin, että osa siitä siirtyy radio-osastoon, osa televisio-osastoon. Lisäksi talousosasto muutetaan talous- ja toimintajaostoksi, jolloin siitä tulee yksi ns. palveluosastoista. Toinen palveluosasto on uusi markkina- ja palvelujaostoksi nimetty osasto. Tälle jaostolle kuuluvat erilaiset yhteiset asiat kuten tekstitelevisiotoiminta, tv-lupien perintä, multimedia ja radion ja tv:n ohjelmaesittelyt. Aikaisemmin talousosastolle kuulunut mainosten myynti siirretään markkina- ja palvelujaoston hoidettavaksi.

Televisioon minimaalisia organisaatiomuutoksia
Television organisaation muutokset ovat todellisuudessa hyvin pieniä. Television kulissiosasto yhdistetään tekniseen osastoon uudeksi itsenäiseksi osastoksi. Radion ja television yhteinen urheiluosasto on jaettu niin, että urheilu ja uutiset muodostavat oman osastonsa sekä radiossa että televisiossa.

Radion puolella toteutettavat muutokset ovat huomattavasti laajemmat kuin televisiossa. Radion puolella kanava 1 ja kanava 2 saavat yhteisen johtoelimen ohjelmakysymyksiä varten. Siitä syystä molempien kanavien ohjelmapäällikön virat lakkautetaan.

Sen sijaan perustetaan kolme uutta tuotanto-osastoa palvelemaan molempia kanavia: yksi vastaa kulttuurista, yksi yhteiskunnallisista ja ajankohtaisista kysymyksistä ja yksi musiikista. Uutistoimituksen toimintaa jatketaan nykyiseen tapaan.

JG

Palaa sisällysluetteloon

 

NORJA 

TV2 - TVNorge 

TV2 ja TVNorge solmivat kesäkuussa 1997 laajan yhteistyösopimuksen. Sopimuksessa on kaksi pääelementtiä. Ensiksikin se antaa TV2:lle mahdollisuuden valvoa TVNorgen lähetysaikataulua. Tämä mahdollistaa mm. ohjelma-aikataulujen yhteensovittamisen. Toiseksi TV2 on ottanut kantaakseen tietyn taloudellisen vastuun TVNorgen toiminnasta. Heikot taloudelliset tulokset ovat rasittaneet TVNorgea jo usean vuoden ajan.

Kesän aikana TV2 on myös ostanut 49 % TVNorgen osakkeista sekä Schibsted- että A-pressen-yhtiöiltä. Molemmat yhtiöt omistavat suuren määrän TV2:n osakkeita. Osake-enemmistön TVNorgessa omistaa edelleen amerikkalainen yhtiö Scandinavian Broadcasting Systems.

Epävarmuutta
TVNorge on aikaisemmin solminut ohjelmayhteistyösopimuksia useimpien norjalaisten paikallistelevisioasemien kanssa. TVNorgen heikko talous on kuitenkin luonut epävarmuutta yhtiön kyvystä hoitaa velvollisuuksiaan paikallistelevisioasemia kohtaan. Tämä koskee ensisijaisesti muualla tuotetun ohjelma-aineiston toimittamista. Nyt kun TV2 on mukana TVNorgessa, ei asiassa ole enää syytä huoleen.

TV2:n ja TVNorgen integroituminen merkitsee TV2:n aseman vahvistumista Norjan mainosrahoitteisen television markkinoilla. Kuten NMN:n numerossa 2/97 kerrottiin, päätti suurkäräjät kesäkuussa 1997 perustaa uuden valtiollisen viestintä-alan omistussuhteiden valvontaan keskittyvän valvontaelimen. Toimintansa aloitettuaan valvontaelin voi estää TV2:a ostamasta omistusosuuksia TVNorgesta, mikäli se pitää hankintaa uhkana Norjan mediamaailman monipuolisuudelle. Samalla on tiedossa, että Norjan kilpailuvalvontaviranomaiset ovat arvioimassa asiaa. Kilpailuvalvontaviranomaisten kiinnostus asiaa kohtaan johtuu siitä, että TVNorge-TV2-yhdistelmä saa hallitsevan aseman televisiomainontamarkkinoilla. Jotkut ilmoittajat ja mainostoimistot ovat ilmaisseet huolensa siitä, että TV2:n ja TVNorgen integroituminen saattaisi johtaa televisiomainonnan hinnannousuun.

ØC

Poliittinen mainonta 

Yleisradiolakia koskevan asetuksen mukaan elämänkatsomuksellisen tai poliittisen sanoman mainostaminen yleisradiossa on kiellettyä. Ennen syksyn 1997 suurkäräjävaaleja televisiokanava TV2 ilmoitti vaalitaistelun yhteydessä, että se sallisi halukkaiden poliittisten puolueiden mainostaa poliittista sanomaansa yleisradioasetuksen kiellosta huolimatta. Perustelussaan TV2 viittasi siihen, että asetus on ristiriidassa Norjan perustuslain takaaman sananvapauden ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10. artiklan kanssa. Yhtiö tukeutuu myös oikeusasiamiehen aikaisempaan mietintöön, jossa eräitä kieltoon liittyviä seikkoja asetetaan kyseenalaisiksi. Edistyspuolue (Fremskrittspartiet) on ainoa poliittinen puolue, joka on käyttänyt hyväkseen TV2:n mainostilan tarjousta.

Kuluttaja-asiamies valvoo poliittista televisiomainontaa koskevan kiellon noudattamista. Välittömästi TV2:n lähetettyä poliittista mainontaa asiamies teki päätöksen kyseisen menettelyn laittomuudesta. Sen jälkeen TV2 ilmoitti noudattavansa päätöstä. Samalla se ilmoitti harkitsevansa asetuksen laillisuuden viemistä Norjan oikeuslaitoksen päätettäväksi.

Kulttuuriministeriö on juuri tarkistamassa poliittista mainontaa koskevaa kieltoa. Tarkistuksen tulokset esitetään syksyn 1997 kuluessa.

ØC

Digitaaliradion käyttöönotto Norjassa 

Hallitus esitti 5. syyskuuta 1997 suurkäräjille selonteon no 67 (1996-97) mm. päivälehdistöstä ja yleisradiosta vuonna 1996 Selonteko on hallituksen suurkäräjille esittämä vuosittainen raportti maan yleisradioyhtiöiden edellisvuoden toiminnasta. Yleisen käytännön mukaan hallitus käsittelee esityksessään myös muita ajankohtaisia viestintäpoliittisia kysymyksiä.

Kyseisessä selonteossaan hallitus hahmottelee suunnitelmaansa digitaaliradion käyttöönottamiseksi Norjassa (Digital Audio Broadcasting - DAB). Heinäkuussa 1995 pidettiin Wiesbadenissa kansainvälinen taajuuskonferenssi, jossa laadittiin radion maanpäällisen digitaalijakelun taajuusblokkien jakosuunnitelma. Norjalle jaettiin yksi taajuusblokki valtakunnallisia lähetyksiä varten ja yksi blokki kutakin Norjan seitsemää aluetta varten.

Rakentajan riski
Selonteossaan hallitus ilmoittaa, että rakentaja joutuu itse omalla vastuullaan rahoittamaan mahdollisen maanpäällisen jakeluverkon rakentamisen digitaaliradiolähetyksiä varten. Samalla hallitus on pitänyt tarkoituksenmukaisena hahmotella taajuuskapasiteetin jakoa kyseeseen tulevien yleisradioyhtiöiden kesken varmistaakseen, että kiinnostuneet tahot pystyvät saamaan kapasiteettia mahdollisessa lähetysverkossa.

On vielä epäselvää, milloin alueblokit voidaan ottaa käyttöön. Siksi hallituksen ehdotus koskee ainoastaan valtakunnallisen blokin kapasiteetin jakamista. Ehdotuksen mukaan NRK saisi käyttöönsä neljää täyttä stereolähetystä vastaavan kapasiteetin (4 x 224 kbits/s), ja yksityiselle P4-radiokanavalle annettaisiin yhtä stereolähetystä vastaava kapasiteetti. Jäljellä olevaan valtakunnallisen blokin kapasiteettiin jää tilaa hieman yli yhdelle kanavalle. Hallitus ehdottaa, että tämä kapasiteetti varattaisiin muille halukkaille julkisen toimilupahaun perusteella.

Siirtymävaihe
Digitaalisen jakeluverkon toimintakulujen odotetaan olevan nykyisen analogisen verkon käyttökuluja alhaisempia. Digitaaliradion käyttöönotto johtaa kuitenkin siihen, että siirtymävaiheessa on lähetettävä rinnakkain analogisia ja digitaalisia lähetyksiä. Digitaalisen jakeluverkon perustaminen aiheuttaa näin ollen lähettäjille melkoisesti lisäkustannuksia siirtymävaiheessa. On epäselvää, kuinka pitkä tästä siirtymävaiheesta tulee. Selonteossaan hallitus esittää, ettei analogisia lähetyksiä voida lopettaa ennen kuin jakeluverkko kattaa lähes koko Norjan väestön ja tyydyttävän suuri osa kuulijoista on hankkinut digitaalisen vastaanottimen.

Ensimmäisten kaupalliseen käyttöön tarkoitettujen digitaalisten laitteiden odotetaan ilmestyvän markkinoille syksyn kuluessa, ja niiden hinnaksi arvellaan kolmesta viiteen tuhanteen Norjan kruunua. DAB:n tärkeimmät edut ovat äänentoistolaadun paraneminen. Tämä tuntuu erityisesti liikuteltavien vastaanottimien kohdalla. DAB-teknologia mahdollistaa myös joitakin lisäpalveluita.

ØC

Muutos sääntöihin muiden tuottamien ohjelmien lähettämisestä 

28. helmikuuta 1997 hyväksytty yleisradioasetus sisältää määräyksiä, jotka koskevat muiden tuottaman ohjelma-aineiston lähettämistä paikallistelevisiossa ja -radiossa. Kulttuuriministeriö on nyt arvioimassa näitä määräyksiä uudelleen.

Yleisradioasetus sallii paikallistelevisiotoimiluvan haltijoiden lähettää myös keskitetysti tuotettuja televisio-ohjelmia samanaikaisesti valtakunnallisten kanavien kanssa ja niitä muuttamatta. Samalla vaaditaan kuitenkin, että keskitetysti tuotettuja televisio-ohjelmia lähettävän yhtiön kattavuusalue saa olla korkeintaan 75 % Norjan kotitalouksista. Käsitellessään hallituksen antamaa selontekoa viestinalan omistussuhteista suurkäräjät päätti tämän vuoden kesäkuussa purkaa 75 %:n säännön.

Yleisradiolakiin liittyvällä asetuksella rajoitetaan lisäksi paikallisradioyhtiöiden mahdollisuuksia lähettää keskitetysti tuotettuja ohjelmia samanaikaisesti valtakunnallisten kanavien kanssa ja niitä muuttamatta. Käytännössä säännöt merkitsevät sitä, että paikallisradioasemat eivät ole tähän mennessä saaneet lähettää tällaisia ohjelmia lyhyitä uutislähetyksiä lukuunottamatta.

Käsitellessään päivälehdistöä ja yleisradiotoimintaa koskevaa selontekoa suurkäräjät teki vuonna 1995 päätöksen siitä, että 25 % paikallisradioiden ohjelmistosta saadaan lähettää muuttamattomana jakelumuodosta riippumatta. Suurkäräjäenemmistö perusteli tätä sillä, että tällainen muutos parantaisi kokonaistarjontaa ja vahvistaisi näin paikallisradiolaitoksen asemaa. Kulttuuriministeriö on lähettänyt asetuksen muutosehdotuksen lausuntokierrokselle.

ØC

TV2:n kasvu jatkuu 

TV2:n tulot kasvoivat vuoden 1997 ensimmäisen puoliskon aikana 19 prosenttia 619 miljoonaan kruunuun. Se merkitsee lähes 149 miljoonan kruunun tulosta puolen vuoden ajalta, mikä on 47 miljoonaa kruunua enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona.

Vuoden 1996 ensimmäisen puoliskon liiketulos, 96 miljoonaa kruunua, nousi vuoden 1997 vastaavana ajanjaksona 143 miljoonaan kruunuun. TV2 alkoi elokuussa lähettää "eläviä" tv-uutisia Internetissä ensimmäisenä yhtiönä Skandinaviassa.

TF

Sanomalehdet tärkein uutis- ja informaatiokanava 

Sanomalehti vahvistaa asemaansa norjalaisten tärkeimpänä uutis- ja informaatiokanavana, kirjoittaa NTB (Norsk Telegrambyrå). Norjan 16 suurinta lehteä ovat viimeisten 12 kuukauden aikana saaneet 226.000 uutta lukijaa. Dagbladet, jolla on 76.000 uutta lukijaa, kasvaa eniten Norjan Gallupin viimeisimmän lukijakyselyn mukaan.

Gallup-mittaus osoittaa, että 127 sanomalehdestä 52 on saanut uusia lukijoita, kun taas 37 lehteä on menettänyt lukijoitaan. 38 lehden tilanne on pysynyt ennallaan. Muutokset lukijoita menettäneiden lehtien kohdalla ovat pieniä, kun taas useiden kasvussa olevien lehtien menestys on huomattavampaa. NTB siteeraa valtakunnallisen Norske Avisers Landsforening -sanomalehtiyhdistyksen toiminnanjohtajaa Kurt Borgenia:
- Luvut ovat hyvin ilahduttavia sanomalehdille, ja ne osoittavat, mikä voima lehdistöllä on uutis- ja informaatiokanavana. Norjalaiset - japanilaiset tiiviisti kannoillaan - ovat nykyään maailman eniten sanomalehtiä lukevaa kansaa.

Gallup/NTB/TF

Palaa sisällysluetteloon

 

RUOTSI 

Ehdotus väliaikaiseksi toimintatueksi päivälehdistölle 

Hallitus ehdottaa valtion tulo- ja menoarvioesityksessään väliaikaisen toimintatuen perustamista ja jakamista päivälehdille vuosina 1997 ja 1998. Useiden toimintatukea saavien lehtien toiminta on vaikeutunut huomattavasti painosten pienennyttyä mm. siksi, että toimintatuki määräytyy painoksen suuruuden mukaan. Mikäli mitään ei tehdä, useat päivälehdet saattavat joutua niiden julkaisemisen vaarantavaan taloudelliseen kriisiin. Väliaikaisen toimintatuen tarkoituksena on antaa mahdollisuus sellaisten tilapäisten taloudellisten ongelmien ratkaisemiseen, joita monella yleistä toimintatukea saavalla lehdellä on. Tuen myöntämisellä halutaan pysäyttää painosmäärien pieneneminen.

Valtion suora tuki päivälehdistölle tähtää sen monipuolisuuden säilyttämiseen. Lehdistötuen avulla on yhdellä alueella mahdollisuus julkaista useita eri lehtiä. Hallitus toteaa olevan välttämätöntä ryhtyä toimenpiteisiin alalla viime vuonna ilmenneiden taloudellisten vaikeuksien ratkaisemiseksi. Voimassa oleviin lehdistötukisääntöihin ei ehdoteta muutoksia.

KE

EU:n tuomio lapsimainosasiassa 

EU-tuomioistuin teki 9. kesäkuuta ratkaisun kuluttaja-asiamiehen ja sen vastapuolten, De Agostino Förlag AB -viestintäyrityksen ja TV-shop i Sverige AB -yhtiön välisessä ns. lapsimainosasiassa.

Tuomioistuimen mukaan Ruotsi saa myös tulevaisuudessa ryhtyä toimenpiteisiin sellaisia ruotsalaisia tv-yhtiöitä vastaan, jotka rikkovat alle 12-vuotiaille lapsille suunnattujen mainosten lähettämiskieltoa. Ruotsi saa lisäksi ryhtyä toimenpiteisiin sellaisia mainostajia vastaan, jotka kääntyvät jonkin toisen jäsenmaan puoleen lähettääkseen sieltä lapsimainoksia Ruotsiin. Sen sijaan Ruotsi ei saa ryhtyä toimenpiteisiin sellaisia mainostajia vastaan, jotka kääntyvät toisessa jäsenmaassa toimivan tv-yhtiön puoleen lähettääkseen lapsimainoksia sitä kautta.

- Tulemme jatkamaan työtä lapsimainoksia koskevien rajoitusten lisäämiseksi, sanoo kulttuuriministeri Marita Ulvskog. EU-tuomioistuimen tämänkertaisesta päätöksestä huolimatta näemme olevan mahdollista päästä vielä pidemmälle. Ns. tv-direktiivin tarkistuksen yhteydessä esitetyt lausunnot voivat vahvistaa Ruotsin mahdollisuuksia puuttua asiaan, jos joku käyttää muiden jäsenmaiden tv-yhtiöitä Ruotsin määräysten kiertämiseen. Lisäksi komissio aikoo tehdä tutkimuksen siitä, miten televisiomainokset vaikuttavat lapsiin. Ruotsi ja Norja kielsivät lapsimainosten esittämisen televisiossa juuri tällaisten tutkimusten perusteella.

KE

Selvitys radio-, televisio- ja teletoimintalainsäädännön koordinoimisesta 

Hallitus nimitti 3. heinäkuuta kansliapäällikkö Leif Anderssonin selvittämään tarvetta koordinoida radiota, televisiota ja teletoimintaa koskevaa lainsäädäntöä. Selvityksen lähtökohtana on ajatus, että lainsäädännön tulee helpottaa sähköisten tietopalvelujen kehittämistä ja huolehtia kansalaisten, elinkeinoelämän ja yhteiskunnan erilaisista tietopalvelutarpeista.

Selvityksen laatijan tulee myös arvioida, tarvitaanko lisälainsäädäntöä turvaamaan sähköisissä tietopalveluissa toteutuvaa ilmaisunvapautta ja tiedon saatavuutta ja monipuolisuutta sekä estämään vahingollisia kilpailurajoituksia.

Leif Andersson on toiminut mm. valtiosihteerinä opetusministeriössä, joukkoviestinkomitean puheenjohtajana, lehdistötukilautakunnan päällikkönä sekä puheenjohtajana kahdessa pohjoismaisessa komiteassa, joista toinen käsitteli rajoja ylittävää radio- ja televisiotoimintaa ja toinen pohjoismaista tv-satelliittia. Selvityksen tulee olla valmis viimeistään 31. lokakuuta 1998.

KE

Digitaalitelevision lähetyspaikat 

Gunnel Färmin tehtäväksi on annettu laatia selvitys, jossa valmistellaan maanpäällisen jakeluverkon kautta siirrettävien digitaalitelevisiolähetysten aloittamista Ruotsissa. Hän jätti 27. kesäkuuta hallitukselle raportin, jossa lähetykset ehdotetaan aloitettavaksi seuraavilla alueilla:

- Tukholma, Mälarinlaakso ja Upsala
- Göteborg ympäristöineen
- Linköping/Norrköping
- Kiiruna, Pajala, Jokkmokk ja Jällivaara
- Skoone

Ehdotus perustuu osaksi rakentamisen ja taajuustilan käytön teknisten mahdollisuuksien arviointiin, osaksi siihen kiinnostukseen, jota ohjelmayhtiöt ja muut tahot ovat osoittaneet lähetyksiä kohtaan. Ehdotuksen lähtökohtana ovat valtiopäivien ja hallituksen digitaalisia tv-lähetyksiä koskevaan esitykseen (1996/97:67) sisältyvät vaatimukset: mm. se, että sekä suurkaupunki- että haja-asutusalueiden on oltava edustettuina ja että lähetykset on voitava aloittaa kahdella taajuudella niin, että tilaa riittää kahdeksalle eri televisiokanavalle.

Hallitus päättää lähetyspaikat. Radio- ja televisiolaitos julistaa sen jälkeen toimiluvat haettavaksi ja ehdottaa, keille hakijoista luvat annetaan. Mm. kansanedustajista koostuva komitea osallistuu ohjelmayhtiöiden valitsemiseen. Sen jälkeen hallitus tekee päätöksen toimiluvan saajista. Komitea tulee myöhemmin arvioimaan toiminnan.

Gunnel Färm arvioi lupien tulevan hakuun syksyn aikana ja lähetysten voivan alkaa vuoden 1998 keväällä..

KE

Ruotsin kuluttajaneuvosto kehottaa boikotoimaan TV3:a 

TV3 lähettää lapsille suunnattuja mainoksia, ja siksi Ruotsin kuluttajaneuvosto kehottaa boikotoimaan kanavaa, kirjoittaa Dagens Nyheter/TT.

"EU-tuomioistuimen heinäkuussa tekemän päätöksen mukaan ulkomailla sijaitsevilla televisiokanavilla kuten TV3:lla on oikeus lähettää mainoksia, jotka on suunnattu Ruotsissa asuville lapsille. Ruotsin laki, joka kieltää alle 12-vuotiaille tarkoitetun mainonnan, koskee ainoastaan Ruotsista käsin lähettäviä kanavia", kirjoittaa Dagens Nyheter/TT.

Moraalinen vastuu
Ruotsin kuluttajaneuvosto, jonka jäsenjärjestöt edustavat 6-7 miljoonaa ruotsalaista, on sitä mieltä, että TV3:n pitäisi kantaa "moraalista vastuuta" ja lopettaa lapsille suunnattu mainonta.

- Ruotsissa voimassa oleva laki lapsille suunnattua televisio-mainontaa vastaan on säädetty demokratian pelisääntöjen mukaan, ja se on saanut laajaa kannatusta. Ja vaikka onkin luvallista lähettää mainoksia lapsille, sitä ei tarvitse tehdä, sanoo Maicen Ekman, Ruotsin kuluttajaneuvoston pääsihteeri.

Dagens Nyheter/TT/TF

Internet kaapeliteitse Tukholmassa 

"Stjärn-TV aloittaa tänä syksynä kokeilun Internetin lähettämisestä kaapelitelevisioverkon kautta Tukholmassa", kirjoittaa Dagens Nyheter/TT. "300 valikoitua tilaajaa Södermalmilla ja Vällingbyssä saa kokeilla uutta palvelua, joka tarjoaa televerkkoa huomattavasti nopeammat yhteydet.

Muita etuja ovat se, että surffailu ei aiheuta korkeita puhelinlaskuja eikä puhelinlinja ole jatkuvasti varattu. Mikäli kokeilu onnistuu, voidaan Internet-liittymä tarjota kaapeliteitse vielä 30.000 asiakkaalle lisää Tukholmassa.

Koko maassa
Telia Kabel-TV, Stjärn-TV:n suurin kilpailija, on viime syksystä lähtien suorittanut samantapaisia kokeiluja Tukholmassa ja Helsingborgissa.

Tiedotuspäällikkö Hans G. Larssonin mukaan Telia Kabel-TV pystyy jo ensi vuoden alusta tarjoamaan Internet-liittymää kaapeliteitse koko maassa. Pulma on vain siinä, että yksityishenkilöt eivät voi saada suoraa kytkentää siihen. Ainoastaan siinä tapauksessa, että kiinteistönomistaja on valmis tekemään tarvittavat investoinnit, voidaan Internetiin päästä kaapeliteitse", kirjoittaa Dagens Nyheter/TT.

Dagens Nyheter/TT/TF

Palaa sisällysluetteloon

 

SUOMI 

Kulttuuriteollisuuden uusia linjauksia hahmotetaan 

Suomen opetusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan kulttuuripolitiikan kehittämistä kulttuuriteollisuuden näkökulmasta. Työryhmän tehtävänä on

- hahmottaa kulttuuriteollisuuden kansainvälisiä näkymiä

- selvittää EU:n tämänhetkiset tavoitteet ja projektit kulttuuriteollisuuden tukemiseksi

- kartoittaa suomalaisen kulttuuriteollisuuden nykytila ja kehitysnäkymät

- tehdä toimenpide-ehdotuksia suomalaisen kulttuuriteollisuuden edistämiseksi yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa ja

- tehdä esityksiä kulttuuripolitiikan uusiksi linjauksiksi kulttuuriteollisuuden näkökulmasta.

Työryhmän määräaika päättyy 31.12.1999. Puheenjohtajana toimii kulttuuriasiainneuvos Hannele Koivunen opetusministeriöstä.

KHK

Tuotantoyhtiöistä kannattavia yrityksiä 

Kauppa- ja teollisuusministeriö on käynnistänyt tänä vuonna nk. sisältötuotantoprojektin, jonka tarkoituksena on edistää alan yritysten kehittymistä liiketaloudellisesti kannattaviksi ja kansainvälistyviksi. Sisältötuotantoon (content creation industry) kuuluvat mm. audiovisuaalisen alan riippumattomat tuotantoyhtiöt ja uusmedia-alan multimediatuotantoyhtiöt. Projektia ohjaa ja seuraa neuvottelukunta, jossa on kauppa- ja teollisuusministeriön ja opetusministeriön lisäksi sisältötuotantoalan edustajia.

Projektiin osallistuvien pk-yritysten kannattavuutta pyritään lisäämään koulutuksen ja konsultoinnin avulla. Kehittämissuunnitelmat räätälöidään kunkin yhtiön tarpeiden mukaan. Sisältötuotantoyritykset rinnastetaan muihin yrityksiin, minkä johdosta niille voidaan myös myöntää kauppa- ja teollisuusministeriön yritystukia. Näitä ovat esimerkiksi kehittämis- ja kansainvälistymistuet.

Valtakunnallinen projekti toimii Uudenmaan TE-keskuksen yhteydessä. Päätoiminen projektipäällikkö on Tetta Jounela.

KHK

Uusi laki yleisradiotoiminnasta valmisteilla 

Liikenneministeriö valmistelee parhaillaan lakia, jota aiotaan soveltaa kaikkeen sähköiseen joukkoviestintään. Viestintätekniikan nopea kehitys, Suomea sitovat kansainväliset sopimukset sekä yleisradiotoiminnan ja teletoiminnan lähentyminen ovat asioita, jotka otetaan huomioon lakia laadittaessa.

Lakia pidetään tarpeellisena myös EU:n tv-direktiivin vuoksi. Direktiiviä on vaikea saattaa voimaan Suomessa ilman yleisradiotoimintaa koskevaa lakia. Tällaista yleistä lakia ei Suomessa toistaiseksi ole, vaan joukkoviestintää säännellään useiden eri lakien sekä toimilupien ja erityisohjeiden avulla.

Uuden lain etukäteen kiinnostavimmat pykälät koskevat tv-lupamaksuja sekä julkisen palvelun maksuja.

Ministeriö on pyytänyt lakimuutoksesta alan lausunnot ja järjestänyt alustavasta ehdotuksestaan kuulemistilaisuuden. Epävirallinen ministeriryhmä käsittelee ehdotusta syksyn aikana. Tavoitteena on, että hallitus antaa lakiesityksen eduskunnalle ensi keväänä.

KK

Uusia kanavia 

Joukkoviestinnän tarjonta on lisääntynyt Suomessa. Suomalaiset voivat nyt katsella uutta tv-kanavaa ja kuunnella uutta valtakunnallista radiokanavaa.

Valtioneuvosto myönsi syyskuussa 1996 toimiluvan valtakunnalliseen televisiotoimintaan Oy Ruutunelonen Ab:lle ja radiotoimintaan Oy Suomen Uutisradio Ab:lle. Sanoma-konserni on yksi Ruutunelosen omistajista ja Alma Media Oy (mm. MTV, Aamulehti) Uutisradion.

Tv-kanava aloitti toimintansa nimellä TV-Nelonen. Radiokanava käyttää nimeä Radio Nova.

Radio Nova on ensimmäinen valtakunnallinen mainosradio Suomessa. Yhtiö on ryhtynyt hankkimaan mainoksia hintaan, joka ärsyttää paikallisradioyhtiöitä. Nova ei kuitenkaan voi myydä paikallisia mainoksia, ja mainossekuntien hinnan uskotaan nousevan syksyllä kun Novan verkko on saatu rakennettua valmiiksi.

Neljäs valtakunnallinen tv-kanava Nelonen aloitti lähetyksensä heinäkuun alussa. Samalla käynnistyi kilpailu tv-mainonnassa, sillä tähän saakka MTV on saanut pitää lähes koko tv-mainonnan kakun. Nelosen näkyvyysalue laajenee kaiken aikaa.

Nelonen aloitti kevyellä kesäohjelmistolla, jota on kritisoitu paljon. Kanava on kuitenkin luvannut syksyksi monipuolisempaa ohjelmaa. Uutistoiminta on määrä aloittaa ensi vuoden alussa.

KK

Suomi johtaa Internet-kilpaa 

"USA on yhä se maa, jossa on eniten Internetin käyttäjiä, mutta Pohjoismaat - Ruotsia lukuunottamatta - ovat kärjessä, jos katsotaan verkkosurffaajien osuutta väestöstä", kirjoittaa Dagens Nyheter/AP.

YK:n äskettäin tekemä tutkimus osoittaa, että Internetin käyttäjien määrä maailmassa kaksinkertaistuu vuosittain. Tällä hetkellä Internetin käyttäjiä on 40-65 miljoonaa. Jokaista verkkoon kytkettyä tietokonetta kohden lasketaan olevan 2,5-4 käyttäjää.

Väestömäärä
"USA:ssa on 10,1 miljoonaa verkkoon kytkettyä tietokonetta", kirjoittaa Dagens Nyheter/AP. "Vastaava luku Japanin kohdalla on 734.000 ja Saksan kohdalla 722.000.

Suomi on listalla seitsemäntenä. Mutta jos sen sijaan verrataan verkkoon kytkettyjen tietokoneiden määrää väestömäärään, nousee itäinen naapurimaamme ykkössijalle.

Suomessa runsaat 5 prosenttia väestöstä käyttää Internetiä, kun vastaava luku Islannin kohdalla on 4,3 ja Norjan kohdalla 3,9. USA:ssa luku on 3,8 prosenttia, seuraavana Australia 2,8 prosentilla. Sen jälkeen tulee Ruotsi 2,6 prosentillaan, mikä merkitsee sitä, että 233.000 ruotsalaista käyttää Internetiä.

Dagens Nyheter/AP/TF

Palaa sisällysluetteloon

 

TANSKA 

Käyttäjä-äänestys Tele Danmarkin yhteisantennijärjestelmässä 

Tutkimusministeriön yhteisantennijärjestelmiä ym. koskevan julistuksen mukaan kaikilla Tanskan yhteisantennijärjestelmän omistajilla on velvollisuus järjestää yhteisantennin kautta välitettäviä radio- ja tv-kanavia koskeva käyttäjä-äänestys marraskuun 1. päivään 1997 mennessä. Tele Danmark, joka on Tanskan suurin yhteisantennijärjestelmän omistaja, julkisti kesäkuussa yhtiön alkukesästä järjestämän käyttäjääänestyksen tulokset. Tele Danmarkin lisäksi myös useiden tuhansien muiden yhteisantennijärjestelmän omistajien on järjestettävä vastaava äänestys.

Tele Danmarkin oman yhteisantennijärjestelmän piiriin kuuluu n. 320.000 kotitaloutta. Nämä kotitaloudet saivat osallistua yhtiön käyttäjä-äänestykseen. Niiden lisäksi yhtiö toimittaa kanavapaketteja muille yhteisantennijärjestelmille, jotka kattavat vielä n. 430.000 kotitaloutta. Nämä kanavapaketit ovat useimmiten identtisiä Tele Danmarkin oman järjestelmän pakettien kanssa, sillä yksittäiselle yhteisantenniyhdistykselle syntyisi liikaa kustannuksia Tele Danmarkin yhteisantennijärjestelmäjakeluun kuulumattomien kanavien valitsemisesta. Tele Danmarkin äänestyksellä oli siis suuri merkitys myös näille kotitalouksille.

Ns. pakollisten kanavien lisäksi Tele Danmarkin kaapeli-verkon kautta levitetään noin 20 järjestelmän piiriin kuuluvien kotitalouksien valitsemaa tv-kanavaa sekä joitakin maksukanavia. Niiden lukumäärä vaihtelee alueittain. Tele Danmark järjesti käyttäjä-äänestyksen 14 äänestysalueella.

Kotitaloukset äänestivät 18 "yleisestä" kanavasta ja kahdesta vähemmistökanavasta.

Keskustelua
Ennen äänestystulosten julkistamista tiedotusvälineissä käytiin runsaasti keskustelua itse äänestystavasta. Lisäksi esitettiin erilaisia arveluja siitä, minkätyyppisiä kanavia käyttäjät äänestäisivät ja mitkä putoaisivat pois kanavapaketeista. Kun tulokset oli laskettu, kävi ilmi kokoonpanon säilyvän melko lailla ennallaan. Jotkin kanavat jäävät kuitenkin pois ja korvautuvat toisilla; katsojat näyttivät olevan taipuvaisia valitsemaan englanninkielisiä kanavia muilla Euroopan kielillä lähetettävien kanavien sijaan. Myös vähemmistökanavien valinta on joillakin äänestysalueilla herättänyt keskustelua.

Käyttäjä-äänestysten aikarajan umpeuduttua 1. marraskuuta 1997 tutkimusministeriössä otetaan lopullisesti kantaa niiden säädösten muuttamiseen, jotka koskevat käyttäjien vaikutusmahdollisuuksia yhteisantennijärjestelmässä lähetettävien kanavien valintaan.

PK

Tukea ei-kaupallisille paikallisradio- ja paikallistelevisioasemille 

Valtion tulo- ja menoarvioon on 10. toukokuuta 1996 hyväksytyn viestintäalaa koskevan sopimuksen perusteella varattu 50 miljoonan kruunun vuosittainen tuki ei-kaupallisille paikallisradio- ja paikallistelevisioasemille. Sopimuksen solmivat kaikki muut kansankäräjillä edustettuina olevat puolueet paitsi vasemmistosiipeen kuuluva Enhedslisten. Tuki myönnetään toimintatukena sekä projekti- ja kokeilutukena.

Toimintatuki jaetaan neljännesvuosittain, kun taas projekti- ja kokeilutuki jaetaan periaatteessa vuosittain kulttuuriministeriön nimittämän paikallisradio- ja -televisiovaliokunnan (Udvalget vedrørende Lokal Radio og TV) toimesta.

Valiokunta jakoi ensimmäisen tukierän heinäkuussa. Sillä on aikaisemminkin ollut käytettävissään varoja paikallisradioita varten, mutta tuki on nyt ensimmäistä kertaa ulotettu myös paikallistelevisiotuotantoon. Jaettavana on nyt myös aikaisempaa enemmän rahaa.

Tanskassa on n. 250 paikallisradio- ja paikallistelevisioasemaa. Toimintatukea haki 113 radioasemaa ja 32 televisioasemaa, ja tukea sai 106 radio- ja 23 televisioasemaa. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä tv-asemat saivat 2000 kruunua ja radioasemat 90 kruunua lähetystuntia kohti.

Projektituki
Projektitukea haki lisäksi 55 radio- ja televisioasemaa. Niistä 22:lle myönnettiin tukea yhteen tai useampaan projektiin. Valiokunnan tukemat projektit ovat hyvin erilaisia: varoja on myönnetty mm. vapaaehtoistyöntekijöiden peruskoulutukseen, psyykkisistä häiriöistä kärsiville suunnatun radion perustamiseen, erilaisiin paikallishistoriaa käsitteleviin projekteihin, ns. public access -periaatteen käyttöönottoon radiotoiminnassa, siirtolaistoimituksen aloittamiseen, änkyttäjille suunnattuun radioprojektiin, radioteatteriprojektin tarvitsemaan konsulenttiapuun jne.

Lisäksi on perustettu kaksi kokeilumäärärahaa paikallistelevisioasemien teletoimintakokeiluille sekä ns. mediakoulukokeiluille. Teletoimintahakemuksia tuli 14, joista 9 hyväksyttiin. Mediakouluille tarkoitetusta kokeilutuesta oli kiinnostunut 45 hakijaa, joista 21:lle myönnettiin tukea. Projektit olivat hyvin erilaisia, ja valiokunta myönsi tukea sekä suuremmille, ammattimaisemmille kokeiluille että pienemmille, lähinnä ruohonjuuritason kokeiluille.

Tukea jaettiin ensimmäisen kerran uusien sääntöjen mukaan, ja viestintäsopimuksen mukaisesti valiokunta tulee syksyn aikana käsittelemään tuensaamiskriteerien tarkistamisen tarpeellisuutta sekä toimintatuen että erilaisten kokeilu- ja projektitukien kohdalla.

PK

Odensessa iloitaan uudesta toimittajakoulutuksesta 

"Odensen yliopistossa ollaan iloisia ja tyytyväisiä siitä, että opetusministeri Ole Vig Jensen (Radikale Venstre) näytti syyskuussa yliopistolle vihreää valoa ensimmäisten opiskelijoiden ottamiselle uuteen toimittajakoulutukseen ensi vuonna", kirjoittaa Børsen-lehti ja jatkaa: "Olemme tietenkin helpottuneita siitä, että työmme tieteelliselle pohjalle perustuvan toimittajakoulutuksen perustamiseksi on kantanut hedelmää", sanoo professori Jørn Henrik Petersen, uuden journalistiikan laitoksen johtaja.

Bachelor of Arts -tutkinto
Vuoden 1998 syyskuussa aloittavat ensimmäiset 70 opiskelijaa uuden koulutuksen, joka kolmessa ja puolessa vuodessa johtaa opiskelijat journalistiikan BA-tutkintoon.

- Koulutuksessa tullaan painottamaan käsityöpohjaista osaamista, journalistiikka-oppiaineeseen liittyviä tietoja ja metodeja, journalistiikan tehtäviä ja perinteitä, median historiaa ja kielen funktioita, jatkaa Jørn Henrik Petersen. BA-tutkinnon suorittanut opiskelija voi kutsua itseään toimittajaksi ja hakea työtä viestintäalalta tai jatkaa opintojaan journalistiikan kandidaattitutkintoon saakka.

Børsen/TF

Pulaa tanskalaisista tietokonepeleistä 

Vain joka 20. lapsille tarkoitettu tietokoneohjelma on tanskalaista tuotantoa, toteaa Aktuelt-lehti. Lehti lainaa alan asiantuntijoita, jotka väittävät tämän voivan vahingoittaa lapsen kehitystä ja kulttuuria. He haluavat lisää valtiontukea tanskalaisille tietokoneohjelmille.

"Tanskan kirjastokeskuksen lukujen mukaan tänä vuonna ilmestyneistä runsaasta 360 cd-rom-ohjelmasta kolmasosa on tanskankielisiä - mutta vain 10-15 prosenttia on tanskalaisten tuottamia ja kehittämiä. Tämä merkitsee sitä, että vähemmän kuin joka 20. ohjelma on tanskalainen näillä parhaillaan valta-vassa kasvussa olevilla markkinoilla. Ja se on aivan liian vähän, sanovat lastenkulttuurista perillä olevat alan asiantuntijat," kirjoittaa Aktuelt.

Tanskalainen perinne
"Lapset menettävät erityisen tanskalaisen kasvatuksellisen ja pedagogisen perinteen. Sen sijaan he oppivat vain sen kulttuurin, jonka amerikkalaiset yhtiöt syöttävät heidän peleihinsä ja lastenohjelmiinsa", sanoo Carsten Jessen Aktuelt-lehdelle. Jessen, joka on lastenkulttuurin tutkija Odensen yliopiston kulttuurialan keskuksessa, on järkyttynyt siitä, että valtio myöntää yli 15 miljoonaa kruunua opetusohjelmiin - mutta ei mitään peleihin ja lastenohjelmiin.

Aktuelt/TF

Palaa sisällysluetteloon

 

POHJOLA 

Ensimmäinen pohjoismainen animaatiofoorumi järjestetään Tukholmassa 

Pohjoismainen elokuva- ja televisiorahasto on tehnyt aloitteen laajapohjaisen animaatioseminaarin järjestämiseksi Tukholmassa 24.-26. lokakuuta.

"Kansainväliset animaatiomarkkinat ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina, mikä heijastuu rahastoon saapuvassa jatkuvasti kasvavassa määrässä pohjoismaisten tekijöiden lähettämiä hakemuksia, joilla anotaan tukea animaatioprojekteihin, sekä kokoillan elokuviin että lyhytelokuviin ja televisiosarjoihin," kirjoitetaan rahaston seminaarikutsussa.

Cannesissa aiemmin tänä vuonna pidetyillä televisiomessuilla 25 % myynnistä kertyi animaatioelokuvista. Euroopassa televisiokanavat lähettävät vuosittain yli 30.000 tuntia animaatioelokuvia. Tuonti Yhdysvalloista ja Japanista Eurooppaan on kahdeksasta kymmeneen miljardia Norjan kruunua vuodessa, kun taas vienti Euroopasta on arvoltaan kaksi miljardia kruunua.

Animaatioteollisuus vielä nuorta
Edelleen korostetaan sitä, että kohdatessaan suuria markkinoita ja toteuttaessaan projekteja pohjoismaiset animaationtekijät ovat suhteellisen epäammattimaisia. "Pohjoismainen animaatioteollisuus on kovin nuorta; ei oikeastaan ole olemassa yhteistä struktuuria, verkostoa tai strategiaa sen kehittämiseksi. Meidän käsityksemme mukaan animaatio on kuitenkin sellainen ala, jolla todellisesta pohjoismaisesta yhteistyöstä saattaa olla suurta hyötyä", kutsussa sanotaan.

Pohjolassa animaatioteollisuudella on hyvä taiteellinen ja sisällöllinen lähtökohta, sillä alueella on vahva lapsikulttuuri ja luova miljöö, joka on syntynyt kansallisen lyhytelokuvatuen myötä. Mutta taloudelliset perusedellytykset animaatiomiljöön kehittymiselle ovat suhteellisen huonot. Mahdollisuudet viedä yksittäisten luovien henkilöiden ideoita laajemmille markkinoille ovat vähäiset.

Pohjolassa on mahdollista saada rahoitusta 40 miljoonaa maksavaan 90 minuutin kokoillan elokuvaan, mutta on miltei mahdotonta saada pohjoismaista rahoitusta 25 miljoonaa kruunua maksavaan 6,5 tunnin tv-sarjaan, korostetaan kutsussa. Tällaisella sarjalla olisi suuremmat kansainväliset markkinat, ja se tukisi todennäköisesti paremmin pohjoismaisen animaatiomiljöön kehitystä ja osaamista.

Lähtölaukaus
Rahaston mielestä ensimmäisen pohjoismaisen animaatiofoorumin tulee toimia lähtölaukauksena pohjoismaisen animaatioteollisuuden tietoisen ja strategisen panostuksen lisäämiselle. Foorumin tavoitteena on saattaa yhteen sekä rahoituslaitoksia että tv-yhtiöitä ja varsinkin pohjoismaisia tuottajia. "Tämäntyyppiset animaatioelokuvat ovat riippuvaisia ponnekkaista tuottajista. Siksi yritämme lähestyä sekä hyvän aseman saavuttaneita tuottajia, joilla on kokemusta "live-action" -tyylistä ja jotka saattavat olla kiinnostuneita animaatioelokuvatuotannosta, että uusia tuottajia, jotka haluavat alun alkaen keskittyä animaatioelokuviin.

Aiomme myös ottaa selvää erityyppisistä julkisista tukimuodoista ja rahastoista Euroopassa pohjoismaisten tuottajien mahdollisuuksien kartoittamiseksi ja varsinkin sen poliittisen filosofian löytämiseksi, joka on johtanut animaation julkisten tukijärjestelmien perustamiseen. Panostaminen animaatioon on mielestämme yhtä lailla teollisuuspolitiikkaa kuin kulttuuripolitiikkaa", kutsussa sanotaan. Seminaariin odotetaan 60-70 osallistujaa. Viimeinen ilmoittautumispäivä oli 1. lokakuuta, mutta vielä voi kääntyä Pohjoismaisen elokuva- ja televisiorahaston puoleen ja kysyä mahdollisia vapaita paikkoja; faxno: +47 22 56 12 23 tai sähköposti: nftf@online.no.

Pohjoismainen elokuva- ja televisiorahasto/TF


Palaa sisällysluetteloon