svane.jpg - 2932 Bytes Nordisk Medie Nyt

Toinen neljännesvuosijulkaisu 1997
  
    Suomenkielinen pääsivu | Arkisto – neljännesvuosijulkaisut | Yleiskatsaus   
  Sisältö

Islanti   |   Norja   |   Ruotsi   |   Suomi   |   Tanska   |   Pohjola

  Medier i Norden neljännesvuosijulkaisut
löytyvät suomenkielisinä verkkojulkaisuina aina vuodelta 1994. Julkaisut sisältävät suomenkielisen koosteen skandinaavisilla kielillä ilmestyvästä Medier i Norden: Resymé –julkaisun tiedotteista.

Medier i Norden (entinen Nordisk Medie Nyt) -sivujen sisältö on vapaasti lainattavissa mikäli lähde mainitaan selvästi.

  Päätoimittaja                                           Vastaava toimittaja
Terje Flisen (TF)                                         Pääjohtaja Søren Christensen
Postboks 1726 Vika                                   Pohjoismaiden ministerineuvosto,
0121 Oslo, Norge                                       Store Strandstræde 18
Puh. + 47 22 20 80 61                                DK-1255 København K., Danmark

Medier i Norden (aikaisemmin Nordisk Medie Nyt) ISSN 1396-9331 – elektroninen julkaisu.

 

ISLANTI 

Saagat Internetiin 

Yhdysvaltalaisen Andrew W. Mellon -rahaston myöntämä 600.000 dollarin suuruinen lahjoitus takaa puoli miljoonaa sivua käsittävän islantilaisia saagoja koskevan aineiston toimittamisen Internetissä julkaisemista varten. Islannin kansalliskirjasto ja Cornellin yliopisto toimittavat aineiston yhteistyönä, kirjoittaa Daily News from Iceland -lehti.

Myös eräät Islannin valtionlaitokset osallistuvat rahoitukseen, minkä lisäksi jotkin yksityiset yhtiöt lahjoittavat sponsorivaroja. Käsikirjoitukset skannataan ja luetteloidaan. Projektin arvioidaan kestävän kolme vuotta, ja ensimmäiset tekstit ovat saatavilla puolentoista vuoden kuluttua.

TF/Daily News from Iceland

Viestinten yhteensulautuminen - digitalisointi Islannissa 

Tekninen kehitys on tehnyt viestintäalan toiminnan huomattavasti helpommaksi ja halvemmaksi. Islanti ei ole jäänyt osattomaksi tästä kehityksestä, vaikka se ei olekaan vielä edennyt siellä kovin pitkälle. Islannin radion (RÚV) käytössä on oma siirtojärjestelmä. Laitos päättää itse tarvittavista investoinneista, ja posti- ja telelaitos vastaa järjestelmän huollosta, valvonnasta ja asennuksista. Islannin radion mikroaaltojärjestelmää alettiin rakentaa vuoden 1970 jälkeen, eli se on jo vajaat 30 vuotta vanha. Niinpä Islannin television ohjelmansiirron uudistamisella alkaa olla kiire. Jakelun järjestämisessä on kaksi päävaihtoehtoa. Ensimmäinen vaihtoehto on mikroaaltojärjestelmän uusiminen ja sen säilyttäminen Islannin radion omistuksessa. Toisen vaihtoehdon mukaan Islannin radio luopuisi omasta siirtojärjestelmästä, myisi laitteiston posti- ja telelaitokselle ja tekisi sopimuksen tämän kanssa ohjelmien siirtämisestä koko maahan.

Halvempi ratkaisu
Kannattavuuslaskelmat eivät näytä juuri minkäänlaista ratkaisevaa eroa siinä, päädytäänkö mikroaaltojärjestelmän uusimiseen vai Islannin radion lähetysten siirtämiseen posti- ja telelaitoksen valokaapelin kautta.Kansantalouden kannalta valokaapeliratkaisu osoittautuu kuitenkin ehdottomasti halvemmaksi kuin investoiminen uuteen mikroaaltojärjestelmään, jonka tarjoamat mahdollisuudet televiestinnässä ovat rajalliset.

Mikroaaltojärjestelmän uusimista vastaan löytyy kuitenkin myös muita tekijöitä. Suurin osa laitteistosta, jota tarvitaan Islannin radion kytkemiseksi valokaapelijärjestelmään, on jo olemassa, ja suurin osa kytkentään tarvittavista investoinneista on jo tehty. Posti- ja telelaitoksen valokaapelijärjestelmä pystyisi niin muodoin jo nyt korvaamaan mikroaaltosiirron.

Siirtotavan vaihtamisesta ei koidu suuria lisäkustannuksia, ja muutos on mahdollista toteuttaa lyhyessä ajassa ilman - joka tapauksessa vain väliaikaiseksi jääviä - rajoituksia RÚV:n kokonaissiirrossa.

Laajakaistatekniikka valtaa alaa
Siirtojärjestelmästä päätettäessä on otettava huomioon myös sähköisten viestimien perinpohjaiset muutokset.

Laajakaistaverkon rakentaminen vaikuttaa vahvasti Islannin mahdollisuuteen tarjota elinvoimainen ympäristö jo tiensä raivanneelle uudelle tietotekniikalle. Multimedian ja tietoyhteiskunnan tarvitsema siirtokapasiteetti edellyttää laajakaista- ja valokaapelitekniikan käyttöönottoa.

Posti- ja telelaitoksen suunnitelmien mukaan laajakaistaverkko tulee seuraavien kymmenen vuoden aikana kattamaan 90 % maan kaupunkimaisesta asutuksesta. Vuonna 2005 odotetaan koko maan kuuluvan laajakaistatekniikan piiriin, lukuunottamatta niitä neljää viittätuhatta maatilaa, joiden yhdistäminen valokaapeliin kestänee kauemmin.

Kun otetaan huomioon Islannin radion asema maassa, kansantaloudelliset kustannukset, mikroaaltotekniikan status, posti- ja telelaitoksen valokaapelijärjestelmä, tietotekniikan taso ja sähköisten viestinten tuleva kehitys, ei Islannin radion mikroaaltojärjestelmän uudistaminen näytä järkevältä, vaikka asiasta ei ollakaan yksimielisiä. Islannin radion vapauttaminen hankalan siirtojärjestelmän hoidosta ja sähköisille viestimille tarjottavien siirtopalvelujen jättäminen posti- ja telelaitoksen hoidettavaksi vaikuttaa loogisemmalta.

Asiantuntijoiden mukaan RÚV:n lähetykset tulisi siirtää valokaapelijärjestelmään. Tällä tavoin Islannin radio voisi hyödyntää paremmin mediamaailmassa jo käänteentehnyttä tekniikkaa.

Digitaalinen järjestelmä
Laajakaistaverkon rakentaminen aloitettiin vuonna 1995. Tällä hetkellä sen kautta on mahdollista siirtää jo 31 kanavaa. Lähisuunnitelmissa on järjestelmän parantaminen ja digitalisoiminen, jolloin sen kautta siirrettävien kanavien määrä voidaan moninkertaistaa. Posti- ja telelaitos suunnittelee kotimaisten kanavien sekä lisäksi 10-15 ulkomaisen kanavan siirron aloittamista laajakaistaverkossa. Tämä on vain alkusoittoa, sillä tulevaisuudessa voidaan laajakaistaverkon avulla tarjota huomattavasti laajempaa palvelua. Aivan selvää on, että posti- ja telelaitoksen toiminta merkitsee ajan mittaan täydellistä mullistusta Islannin sähköisten viestimien piirissä. Laajakaistan käyttöönotto helpottaa myös hallituksen laatiman tietoyhteiskuntaa koskevan ohjelman toteuttamista.

Valistusyhteiskunnan tielaitos
Islannin televiestintämarkkinat ovat suppeat, eikä niillä todennäköisesti ole tilaa lähetysten siirrosta käytävälle kilpailulle. Posti- ja telelaitos tuleekin niin ollen olemaan tulevaisuudessa eräänlainen valistusyhteiskunnan tielaitos.

Televisioasemat voivat ostaa pääsyn laajakaistaverkkoon ja siirtää näin ohjelmiaan sen kautta käyttäjäkunnalleen. Radio- ja tv-ohjelmia lähetetään jo nyt laajakaistaverkon kautta, ja siihen kytketyt käyttäjät eivät enää tarvitse antenneja.

Antennittomuudesta on islantilaisille suurta etua ja merkitystä turvallisuuden kannalta, sillä radioyhteyksissä on nykyoloissa usein katkoksia maaseudulla talvisaikaan ja usein juuri silloin, kun tarvittaisiin vaivatonta tiedonvälitystä.

Laajakaistaverkon kautta islantilaisten ulottuville tulee nykyiseen verrattuna moninkertaisesti tv-kanavia. Järjestelmän kapasiteetti on niin suuri, että radio- ja tv-kanavien määrän rajoittaminen tuskin tulee kysymykseen - ja kannattaa muistaa, että tuskin mikään muu asia on aiheuttanut niin laajaa keskustelua Islannissa kuin juuri se, miten viranomaiset jakavat kanavia islantilaisille radio- ja tv-asemille. Kun laajakaistajärjestelmä on rakennettu, uudet tv-asemat voivat aloittaa toimintansa ilman tietylle aaltopituudelle myönnettyä monopolia.

Laajakaistatekniikka on tulevaisuuden ratkaisu kuvan ja äänen vastaanottamiseen - sen kautta islantilaiset radio- ja tv-asemat, mm. Islannin radio, voivat siirtyä uudelle vuosisadalle.

Jónmundur Guðmarsson
(Teksti perustuu alustukseen, jonka kirjoittaja piti valtion viestinhallinnon järjestämässä pohjoismaisessa kokouksessa Fredrikstadissa, toukokuussa 1997.)

Palaa sisällysluetteloon

 

NORJA 

Viestintäasiamiehen virka ei ajankohtainen tällä hetkellä 

Norjan hallitus esitti 23. toukokuuta 1997 ehdotuksen yleisradiolain muuttamiseksi. Ehdotus liittyi kulttuuriministeriölle 14.8.1996 luovutettuun viestintäasiamiestä koskevaan selvitykseen. Selvityksessä ehdotettiin perustettavaksi viestintäasiamiehen virka. Asiamiehen tehtäviin olisi kuulunut toimia sovittelijana yksityishenkilöiden ja viestinten välisissä lehdistöetiikkaa koskevissa kiistoissa.

Viestintäetiikka päätoimittajan vastuulla
Kysymys viestintäasiamiehen viran perustamisesta ehdotetaan etenkin periaattellisista syistä jätettäväksi alan omien elimien harkittavaksi. Hallituksen käsitys on, että viestintäetiikan tulee ensisijaisesti olla päätoimittajan vastuulla. Hallitus aikoo kuitenkin seurata kehitystä tarkoin mahdollisten uudelleenjärjestelyjen varalta. Kysymyksen uudelleenarviointi saattaa tulla ajankohtaiseksi oikeusministeriön nimittämän sananvapauskomission saatua työnsä valmiiksi vuonna 1999.

Lehdistön ammattivaliokunta
Yleisradioyhtiöissä tapahtuvia eettisten normien rikkomuksia koskevat valitukset käsitellään tällä hetkellä sekä Norjan lehdistöliiton (Norsk Presseforbund) alaisessa lehdistön ammattivaliokunnassa (Pressens Faglige Utvalg) että yleisradiolaissa säädetyssä yleisradio-ohjelmien valituslautakunnassa (Klagenemnda for kringkastingsprogram). Hallitus ehdottaa valituslautakunnan lakkauttamista. Ehdotuksen mukaan kaikki Norjan lehdistössä ja yleisradiossa tapahtuvat eettisten normien rikkomuksia koskevat valitukset käsiteltäisiin tulevaisuudessa lehdistön ammattivaliokunnassa.

ETA-sopimuksen tv-direktiivin Norjalle asettamien velvoitteiden vuoksi hallitus ehdottaa, että yleisradiolakiin lisätään säädös yleisradio-ohjelmia koskevasta oikaisuoikeudesta. Säädös antaisi sille, joka ei saa valitustaan kuuluviin yleisradioyhtiössä tai lehdistön ammattivaliokunnassa, mahdolli-suuden viedä väärien tietojen oikaisua koskeva asia oikeuteen. Ehdotus ei tule käsittelyyn ennen uusien suurkäräjien kokoontumista tämän vuoden syyskuussa järjestettävien suurkäräjävaalien jälkeen.

ØC

Päivälehdistön ja yleisradiotoiminnan omistussuhteiden valvonta 

Suurkäräjät on säätänyt uuden lain päivälehdistön ja yleisradion omistussuhteiden valvonnasta (ks. myös NMN 1/97). Laki on muotoiltu valtuuslaiksi, jonka nojalla uusi valvontaelin saa valtuudet kieltää päivälehdistön ja yleisradioyhtiöiden omistusosuuksien hankkimisen tai asettaa sille ehtoja.

Omistuksen valvonta
Suurkäräjien päätös on yhtä poikkeusta lukuunottamatta samansisältöinen kuin hallituksen lakiehdotus. Ainoastaan valvontaelin on muuttunut. Hallitus ehdotti valvontaelimeksi valtion viestinhallintoa (Statens medieforvaltning), mutta suurkäräjät päätti sen sijaan perustaa uuden, pelkästään omistussuhteiden valvontaan keskittyvän elimen (Eierskapstilsynet). Tämä valvontaelin on täysin riippumaton hallituksesta, jolloin vältetään kaikkinainen keskustelu valtuuksien mahdollisesta poliittisesta väärinkäytöstä. Sen päätöksistä on mahdollista valittaa valituslautakunnalle, jolla myös tulee olemaan itsenäinen asema hallitukseen nähden. Valvontaelin voi puuttua viestinalan ostoihin, mikäli yksittäinen omistaja siten saisi huomattavan omistajanaseman ja mikäli tämä omistajanasema olisi ristiriidassa sananvapautta, todellisia ilmaisumahdollisuuksia ja monipuolista mediakuvaa edistämään säädetyn lain kanssa. Lakiesityksen tekstiin on tehty täsmennyksiä helpottamaan harkinnanvaraisten tapausten ratkaisua, niin että niiden ennalta-arvattavuus paranee. Tekstissä mainitaan mm. ostoon normaalisti puututtavan, mikäli yksittäinen taho sitä kautta saisi haltuunsa yli 1/3 päivälehdistön kokonaispainoksesta tai mikäli oston myötä syntyy ns. ristiinomistus sellaisten mediakonsernien välillä, jotka kukin erikseen omistavat yli 10 prosenttia päivälehdistön kokonaispainoksesta. Kriteerinä voi olla myös se, että yksittäinen viestintäalan yritys saisi oston kautta liian hallitsevan aseman paikallisesti tai alueellisesti rajallisella alueella.

Mielipiteitä muokkaavat viestimet
Laki tulee aluksi koskemaan vain mielipiteenmuokkauksen kannalta tärkeimpiä viestimiä eli päivälehdistöä ja yleisradiotoimintaa. Arvioitavaksi tulee kuitenkin, pitäisikö laki ulottaa myös uusiin sähköisiin viestimiin. Laki astuu voimaan valtioneuvoston päätöksen jälkeen.

ØC

Muita viestintäpoliittisia toimia 

Suurkäräjät on lisäksi hyväksynyt ne konkreettiset ehdotukset viestintäpoliittisiksi toimiksi, joita hallitus ehdotti viestintäalan omistussuhteita koskevassa suurkäräjien selonteossa (ks. NMN 1/97). Siinä ehdotettiin säädettäväksi laki, jonka mukaan viestimillä on oltava päätoimittaja ja jonka mukaan omistajien ja päätoimittajan välisen suhteen on perustuttava ns. päätoimittajanjulistukseen, jossa todetaan toimituksellinen vapaus suhteessa omistajiin. Lakiin ehdotetaan myös sisällytettäväksi velvollisuus tiedottaa omistussuhteista aktiivisesti.

Oma viestintälaki?
Hallitus tulee myöhemmin esittämään konkreettisia ehdotuksia kyseisten toimien toteuttamiseksi. Siinä yhteydessä hallitus aikoo myös arvioida, pitäisikö kaikki nämä määräykset kerätä erilliseksi viestintälaiksi.

ØC

Elokuvakorkeakoulu Norjaan - vihdoinkin 

Norjan ensimmäinen elokuva- ja televisioalan korkeakoulu saa ensimmäiset opiskelijansa syksyn kuluessa, kirjoittaa NTB. Lillehammerin elokuvakorkeakouluun pyrkineistä 380 hakijasta noin 30 on saanut opiskelupaikan, ja he voivat aloittaa opintonsa ennen joulua. Eniten hakijoita oli käsikirjoittaja- ja ohjaajalinjalle. Opettajat on saatu kaikille kuudelle linjalle: käsikirjoittaminen, ohjaus, tuotanto, ääni, leikkaus ja kuvaus.

Pedagoginen miljöö
Elokuvakorkeakoulun johtaja on Malte Wadman. Vielä opiskelijoiden hakuajan mennessä umpeen 15. toukokuuta Wadman oli ainoa paikalla oleva viranhaltija. Hän on periaatteellisista syistä korostanut sitä, että opettajien ja luennoitsijoiden on oltava suurimmaksi osaksi norjalaisia elokuva-alan ihmisiä. Norjalaisen pedagogisen miljöön luominen on tärkeää, sillä suurin osa Norjan elokuva-alalla työskentelevistä on itseoppineita, ilman muodollista elokuva-alan koulutusta, sanoo Wadman.

TF/NTB

Palaa sisällysluetteloon

 

RUOTSI 

Naapurimaiden televisio-ohjelmat kaapeliverkossa 

Ruotsalaisilla tulee olla mahdollisuus naapurimaiden televisio-ohjelmien katseluun, ja kaapeli-tv:n katsojien tulee saada itse päättää ohjelmatarjonnasta. Nämä ovat keskeisimmät ehdotukset naapurimaiden televisio-ohjelmia koskevassa selvityksessä, jonka Lennart Bodström luovutti kulttuuriministeri Marita Ulvskogille 28. huhtikuuta.

Selvityksen laatijan mukaan Ruotsi on yksi niistä harvoista Euroopan maista, joissa television katsojat voivat seurata naapurimaiden ohjelmia vain hyvin rajoitetusti. Mm. Saksassa, Sveitsissä, Itävallassa ja Belgiassa naapurimaiden kanavien sisältymistä ohjelmatarjontaan pidetään itsestään selvänä. Lisäksi ruotsalaiset kaapelitelevisioyhtiöt eivät hänen mukaansa ole edes kiinnostuneita levittämään norjalaisten ja tanskalaisten julkisen palvelun yhtiöiden ohjelmatarjontaa, vaikka sille ei ole teknisiä tai tekijänoikeudellisia esteitä.

Selvityksen laatijan mukaan ruotsalaisten kaapelitelevisioyhtiöiden tulee olla velvollisia lähettämään norjalaisen ja tanskalaisen julkisen palvelun kanavia kohtuullista korvausta vastaan niille ruotsalaisille asiakkaille, jotka sitä haluavat.

Selvityksessä ehdotetaan edelleen, että tilaajat voisivat vaikuttaa kaapelitelevisioyhtiöiden ohjelmatarjontaan. Mallina voitaisiin pitää esim. Norjaa, jossa kuluttajan vaikutusmahdollisuuksia koskeva lainsäädäntö antaa tilaajille mahdollisuuden päättää ohjelmatarjontaan sisällytettävistä ohjelmista.

KE

Radio ja televisio tehostetun valmiustilan aikana 

Hallitus antoi 27. toukokuuta esityksen radion ja television asemasta tehostetun valmiustilan ja rauhanaikaiseen yhteiskuntaan kohdistuvien vaikeiden koettelemusten aikana (Radio och TV under höjd beredskap och vid svåra påfrestningar på samhället i fred, 1996/97:158).

Esityksessä ehdotetaan rauhanaikaisen rakenteen säilyttämistä mahdollisimman pitkälle myös tehostetun valmiustilan ja rauhanaikaiseen yhteiskuntaan kohdistuvien vaikeiden koettelemusten aikana. Julkisten yhtiöiden tulee sellaisissa tilanteissa olla toimintavalmiudessa entiseen tapaan. Yhtiöiden tulee tehdä suunnittelutyönsä yhteistyössä psykologisesta puolustuksesta vastaavan hallituksen kanssa, jolta myös muiden radio- ja televisioyhtiöiden tulee saada tukea ja neuvontaa valmiussuunnitteluunsa. Siitä koituvat kustannukset yhtiöiden on katettava itse, ilman valtiolta saatavaa korvausta.

Kaupallisilla paikallisradioilla on tällä hetkellä velvollisuus lähettää viranomaisten tiedotuksia hätätilanteissa. Esityksessä ehdotetaan, että paikallisradioiden luvanhaltijoiden tulee olla velvollisia lähettämään varoituksia, joiden tarkoituksena on suojella ihmisiä, omaisuutta tai ympäristöä.

KE

Esitys tv-lupamaksujärjestelmäksi 

Hallitus antoi 26. toukokuuta eduskunnalle esityksen tv-lupamaksujärjestelmän muutoksiksi (Vissa förändringar i TV-avgiftssystemet, 1996/97:165). Hallitus ehdottaa siinä erityisen lupamaksutavan vakinaistamista, jolloin lupamaksujen suorittaminen pääsäännöstä poikkeavalla tavalla mahdollistuu.

Hallitus ei ehdota muutoksia sääntöön, jonka mukaan saman sairaalan, hoitolaitoksen tai muun vastaavan laitoksen kaikista televisiovastaanottimista maksetaan vain yksi lupamaksu, mikäli vastaanottimet on tarkoitettu hoitoa saavien käyttöön.

KE

Lisää laadukkaita televisio-ohjelmia 

Hallitus on nimittänyt professori Leif Furhammarin selvittämään, mitkä toimenpiteet voisivat lisätä kotimaisten laatutelevisio-ohjelmien tuotantoa. Leif Furhammar on elokuvatieteen professori. Hän on tuottelias kirjoittaja, elokuvaaja sekä radio- ja televisio-ohjelmien tuottaja.

Furhammarin on mm. tehtävä ehdotus kokeilutoiminnaksi, joka auttaisi itsenäisiä tuottajia ja ohjelmayhtiöitä laatimaan ja levittämään kotimaisia laatuohjelmia.

Televisiotarjonnan - ja ulkomaisen tuotannon osuuden - kasvaessa vahva kotimainen televisio-ohjelmateollisuus on tärkeä ruotsin kielen säilyttämiseksi ja moninaisuuden turvaamiseksi, mutta myös ruotsalaisen kulttuurin levittämiseksi ja työllisyyden lisäämiseksi nopeasti kasvavalla alalla. Jotta Ruotsin televisio tulevaisuudessakin pystyisi tarjoamaan virikkeitä muilta kulttuuripiireiltä kuin angloamerikkalaiselta, on tärkeää edistää kansallista televisiotuotantoa, niin että televisio-ohjelmateollisuuden moninaisuutta tuetaan ja kasvua edistetään.

Selvityksen on määrä olla valmis viimeistään 15.11.1997.

KE

Maksutelevisio Ruotsin televisioon 

Ruotsin televisiolle tulee antaa mahdollisuus perustaa maksutelevisiokanava normaalin julkisen palvelun toiminnan ohella. Näin ehdottaa maksutelevisiota koskevan osamietinnön Betal-TV inom Sveriges Television laatija Gunnel Färm. Digitaalitelevisiota koskevaan selvitykseen liittyvä osamietintö luovutettiin kulttuuriministeri Marita Ulvskogille 11. huhtikuuta.

Gunnel Färm esittää lisäksi seuraavat ehdotukset:

Maksutelevisiotoiminnan on pyrittävä täydentämään tavanomaisten SVT1- ja SVT2-kanavien ohjelmatarjontaa. Tavanomaisten kanavien ohjelmatoimintaa tulee jatkaa nykyisillä periaatteilla ohjelmien valinnan, laatuvaatimusten, uusintojen ym. suhteen.

Maksutelevision jakeluun tulee käyttää digitaalista maaverkkoa sitä mukaa kuin verkkoa rakennetaan. Mikäli halutaan käyttää muita jakelutapoja, niiden on perustuttava digitaalitekniikalle ja olla pitkällä tähtäyksellä maan väestön pääosan ulottuvilla.

Mikäli Ruotsin television maksutelevisiotoiminnassa käytetään useita erilaisia jakelutapoja, on vastaanottotavasta riippumatta voitava käyttää samoja dekoodauslaitteita.

Maksutelevisiotoiminnan tulee kuulua yhdelle tai useammalle osakeyhtiölle, jotka ovat joko kokonaan tai suurimmaksi osaksi Ruotsin television omistuksessa.

Maksutelevisiotoiminta tulee rahoittaa sen käyttäjiltä perittävillä maksuilla. Pyrkimyksenä on kulujen kattaminen niillä kokonaisuudessaan. Yleisradiotilillä olevia varoja saa käyttää ainoastaan maksutelevisioyhtiöiden osakepääomaan, ei toiminnasta koituvien juoksevien menojen kattamiseen.

Ruotsin television tulee soveltaa liiketaloudellisia periaatteita myydessään ohjelmaoikeuksia ja teknisiä palveluja omille maksutelevisioyhtiöilleen. Ohjelmaoikeuksien myynti muille ohjelmayrityksille ei saa vahingoittaa oman maksutelevisiotoiminnan tavoitteita.

Huhtikuun 25. päivänä pidetyssä kokouksessa, jossa oli edustettuna suuri osa tv-alaa, kävi ilmi enemmistön suhtautuvan ehdotuksiin negatiivisesti.

Maksutelevisiota koskeva osamietintö on luettavissa myös Internetissä, osoite http://www.sb.gov.se/info_rosenbad/departement/kultur/sou97_60/.

KE

Television mainosssäädökset muuttuvat 

Kuten NMN:n viime numerossa kerrottiin, TV4:n aluelähetykset ovat herättäneet kiivasta keskustelua. Hallitus päätti 13. maaliskuuta esityksestä, joka sisältää muutoksia radio- ja televisiolaissa oleviin mainossäädöksiin. Hallituksen esityksen edellytyksenä oli TV4:n ja paikallistelevisioyhtiöiden pääseminen sopimukseen aluelähetysten jatkamisesta. Sopimus on saatu aikaan. Lainmuutoksen esitetään astuvan voimaan 1. heinäkuuta 1997.

TV4:n lupaehtoihin on lisätty vaatimus, jonka mukaan TV4:n tulee lähettää ja tuottaa alueohjelmia lupajakson aikana. Aluelähetyksiä tulee olla vähintään yhtä monella alueella ja vähintään samassa määrin kuin vuonna 1996.

KE

Ehdotus uusiksi lehdistötukisäännöiksi 

Kulttuuriministeri Marita Ulvskogille luovutettiin kevään aikana kaksi ehdotusta uusiksi lehdistötukisäännöiksi.

Toisen ehdotuksen tekijä on joukkoviestinten moninaisuuden puolesta toimiva neuvosto (Rådet för mångfald inom massmedierna). Siinä esitetään, miten saman alueen päivälehtien yhteistyötä voitaisiin stimuloida lehdistötuen kautta toimituksellisen itsenäisyyden siitä kärsimättä. Neuvosto on valtiollinen komitea, jonka tehtävänä on lisätä moninaisuutta ja vähentää vahingollista vallan keskittymistä viestinalalla. Yhteistyötukea voitaisiin myöntää enintään viideksi vuodeksi toimintatuen sijaan sellaisille lehdille, joilla tällä hetkellä on oikeus tähän tukimuotoon. Yhteistyötukea tulee voida jakaa viisivuotiskaudeksi niin, että esimerkiksi jakson alussa maksetaan suurempi tukisumma, joka pienenee jakson loppua kohti.

Toisessa, lehdistötukineuvostolta (Presstödsnämnden) tulleessa ehdotuksessa esitetään ylimääräisen toimintatuen myöntämistä vuosille 1997 ja 1998. Lehdistötukineuvoston lähtökohtana on silmiinpistävin alaa kohdannut ilmiö, painosten pieneneminen, joka yhdistyneenä mm. paperin hankinnasta aiheutuneisiin lisäkustannuksiin on aiheuttanut monille lehdille suuria taloudellisia ongelmia.Toimintatukea saavat lehdet kärsivät suuresti painosten pienenemisestä, sillä tuen suuruus määräytyy painosten suuruuden mukaan. Ylimääräinen tuki voisi auttaa näitä lehtiä pääsemään vaikeasta taloudellisesta tilanteestaan.

Molemmat ehdotukset perustuvat osaksi samaan analyysiin lehtialalla vallitsevasta tilanteesta. Tämänhetkiset vaikeudet aiheuttavat ensi sijassa kannattavuuden laskua sekä suuri- että pienilevikkisten lehtien osalta. Kaksi lehteä, jotka kilpailevat samalla paikkakunnalla, saattavat molemmat joutua tappiolle suhteessa muihin viestimiin.

KE

Palaa sisällysluetteloon

 

SUOMI 

YLE suunnittelee digitaalisia tv-lähetyksiä 

YLE:n suunnitelmat digitaalisten tv-lähetysten aloittamiseksi perustuvat maanpäälliseen jakeluverkkoon. Suunnitelmien mukaan Suomeen rakennetaan seuraavien kahden vuoden aikana vähintään kaksi digitaalista tv-verkkoa täydentämään nykyisten analogisten verkkojen toimintaa. Digitaalisia verkkoja tullaan käyttämään sekä YLE:n omien kanavien että kaupallisten kanavien ohjelmiston siirtoon. Lisäksi niiden piiriin otetaan erilaisia interaktiivisia palveluja.

YLE:n suunnitelmat seuraavat Ruotsin ja Englannin digitaalilähetysten strategiaa. Myös USA:ssa painopiste on tällä hetkellä maanpäällisissä digitaaliverkoissa, joiden toiminta suunnitellaan alkavaksi vuoden kuluttua eli samaan aikaan kuin maanpäälliset digitaalilähetykset Englannissa. YLE aloittaa koelähetykset maanpäällisen digitaaliverkon kautta syksyllä 1997.

Satelliittilähetykset
Satelliittivälitteiset digitaalilähetykset ovat sen sijaan jo käynnissä. Kesäkuussa aloitetaan digitaalisen satelliittikanavan, TV Finlandin, koelähetykset. Syyskuun 1. päivästä lähtien lähetykset on tarkoitus vakinaistaa. TV Finland -kanavan ohjelmisto rakentuu YLE:n TV1- ja TV2-kanavien sekä MTV3:n ohjelmille. Kanava on sama, jolla tähän asti on lähetetty ohjelmia Ruotsissa asuville suomalaisille (ns. Nacka-lähetykset).

TV Finland -kanavan ohjelmia on mahdollista vastaanottaa digitaalisen satelliittivastaanottimen tai paikallisen kaapeliverkon kautta. Vastaanotosta tullaan perimään maksu. Nacka-lähetykset tulevat jatkumaan entiseen tapaan, eikä niistä peritä maksua.

Ohjelmat lähetetään aluksi Intelsat 707 -satelliitin kautta, positiosta 1 aste länteen. Satelliitin näkyvyysalue kattaa Pohjoismaat sekä Keski- ja Etelä-Euroopan Välimeren rannikolle saakka. Suurien paraboliantennien avulla TV Finland näkyy myös Pohjois-Afrikassa, Etelä-Italiassa ja Kanariansaarilla. Norjan Telenor vastaa satelliittilähetysten teknisestä puolesta. Televisio-ohjelmien lisäksi mukaan otetaan kaksi digitaalista radiokanavaa.

TF/YLE

Tampere perustaa multimediapalkinnon 

Tampereen kaupunki perustaa multimediapalkinnon. Palkintosumma on 70.000 markkaa, ja se jaetaan ensimmäistä kertaa marraskuussa, jolloin Tampere toimii kansainvälisen multimediafestivaalin isäntänä. Palkinnonsaaja valitaan kansallisen, elokuussa julistettavan multimediakilpailun osanottajien joukosta. Kilpailun ja palkinnon tarkoitus on mm. edistää multimedia-alalla tapahtuvaa innovatiivista työtä ja kehitystä.

TF/FNB/Hufvudstadsbladet

Fuusion tuloksena uusi suomalainen mediakonserni  

"Suomen mediakenttä selkiytyi melkoisesti eilen (22. huhtikuuta), kun Aamulehti-konserni ja MTV ilmoittivat yhdistymisestään", kirjoitti Hufvudstadsbladet ja lisäsi: "Molempien yhtiöiden osakekurssien rakettimaisen nousun jälkeen ryhmän markkina-arvo on jo yli kolme miljardia markkaa. Näin putoaa aikaisempi yksinvaltias, mm. Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Oy, selväksi kakkoseksi."

"Ale-hinnat"
Aamulehden osakkeet nousivat lähes 25 %, ja MTV:n osakkeiden arvo kaksinkertaistui. Spekulaatiot siitä, pysyykö uusi mediakonserni suomalaisten omistuksessa, alkoivat heti. "Aamu-TV:n suurin omistaja on jo nyt ruotsalainen Marieberg, ja myös amerikkalaisten ja manner-Euroopan mediajättien kerrotaan pitävän suomalaisten mediayhtiöiden hintoja suoranaisena alennusmyyntinä", kirjoitti Hufvudstadsbladet. Marieberg, joka omistaa noin 20 % osakkeista, nousee yhdeksi uuden yhtiön suurimmista yksittäisistä omistajista.

Median keskittyminen jatkuu
"Viranomaisten ei odoteta kyseenalaistavan fuusiota, mutta MTV:n toimilupa käsitellään hallituksessa uudelleen omistussuhteiden muuttumisen takia. Myös valtakunnallisen mainosradiokanavan toimilupa tulee uuteen käsittelyyn. Media-alalla tapahtuvan keskittymisen arvioidaan jatkuvan vielä jonkin verran, mahdollisesti Sanoma Oy ja turkulaisen Turun Sanomat -yhtiön yhteistyön tiivistymisen kautta. Nämä kaksi omistavat jo nyt yhdessä neljännen maanpäällisen tv-kanavan," kirjoitti Hufvudstadsbladet. Uusi mediakonserni alkaa toimintansa muodollisesti vuoden 1998 alussa.

TF/FNB/Hufvudstadsbladet

Palaa sisällysluetteloon

 

TANSKA 

Neljäs valtakunnallinen radiokanava 

Tanskassa on neljä valtakunnallista radiokanavaa. Tanskan radio käyttää kolmea niistä julkisen palvelun radiotoimintaan. Neljäs valtakunnallinen kanava vapautuu vuoden 1998 lopussa, kun Tanskan radion digitaaliradiokokeilu (DAB) päättyy. Ennen kanavan tulevaa käyttöä koskevaa päätöstä Tanskan kulttuuriministeri haluaa yhdessä viestintäpoliittisten puheenjohtajien kanssa muodostaa itselleen yleiskuvan siitä, mitkä tahot ovat kiinnostuneita kanavasta ja millaista ohjelmatarjontaa niillä olisi.

Valtakunnallisia ohjelmia
Toimiluvasta kiinnostuneita varten laaditaan ilmoitus, joka julkaistaan Tanskan suurimmissa sanomalehdissä.

Ohjelmapolitiikkaa tai ohjelmien koostumusta koskevia vaatimuksia ei esitetä etukäteen. Neljättä kanavaa edellytetään kuitenkin käytettävän ohjelmien lähettämiseen koko Tanskaan lähes vuorokauden ympäri, ja sen uutis- ja ajankohtaislähetysten tulee olla asiallisia ja puolueettomia.

Talous
Lisäksi kiinnitetään huomiota talouden vakauteen. Kanavan rahoittamista koskevaa perusteellista selvitystä pidetään tärkeänä etenkin, koska kanavan toimintaan ei tulla käyttämään julkisia, esim. lupamaksuista saatavia varoja.

Neljännen kanavan toiminnasta kiinnostuneiden yhteydenottoja ei pidetä varsinaisina hakemuksina, joten kulttuuriministeriö ei myöskään ole velvollinen tekemään päätöstään niiden perusteella. Lehti-ilmoitukset julkaistaan lähiaikoina. Kulttuuriministeri ja viestintäpoliittisten yhdistysten puheenjohtajat uskovat voivansa ottaa kantaa asiaan alkusyksystä.

CVA

Tanskan kulttuuriverkko 

Tanskan kulttuuriministeri avasi Tanskan kulttuuriverkon virallisesti 3. huhtikuuta 1997. Verkko on kuitenkin ollut käytössä jo vuodesta 1996. Tanskan kulttuuriverkko on yksi kulttuuriministeriön tietotekniikkaa ja -yhteiskuntaa käsittelevän hallituksen toimintasuunnitelmaan (IT-politiske handlingsplan 1995: Fra vision til handling - Informationssamfundet år 2000) liittyvistä toimista.

Yhteistyö
Projektin tarkoituksena on saada aikaan yhteistyötä julkisten kulttuurilaitosten välille mm. eri alojen välisten yhteisten kulttuurinvälitysprojektien kehittämiseksi sekä helpottaa kansalaisten pääsyä kulttuuritarjonnan piiriin. Internetin kautta kulttuurilaitokset voivat ilmoittaa toiminnastaan, luoda virtuaalinäyttelyjä ja saavuttaa kansalaiset riippumatta maantieteellisistä etäisyyksistä tai aukioloajoista.Verkkoon kuuluu toistaiseksi 50 kulttuurilaitosta, joissa voi vierailla niiden kotisivujen kautta. Kotisivuilla on tietoa laitosten toiminnasta, digitaalisista näyttelyistä ja teksti-äänikokoonpanoista, luetteloista sekä viitteistä ja linkeistä toisiin koti- ja ulkomaisiin kulttuurilaitoksiin. Tavoitteena on saada kaikki Tanskan kulttuurilaitokset mukaan kulttuuriverkkoon. Kaikkiin Tanskan kirjastoihin ollaan nyt hankkimassa tietokoneita, jotta kaikille tanskalaisille varmistettaisiin pääsy kulttuuriverkkoon Internetin kautta.

Tärkeä periaate
Tärkeä periaate Tanskan kulttuuriverkon perustamisessa on lisäksi ollut projektin johdon desentralisoiminen siten, että jokainen laitos on itse vastuussa oman kotisivunsa ajantasaistamisesta. Näin halutaan välttää verkon jähmettyminen useiden laitosten nyt työskenneltyä ensimmäistä kertaa yhdessä laadittaessa yksittäisiä kotisivuja.

Kulttuuriministeriö on mm. myöntänyt pilottiprojekteihin 3,5 miljoonaa kruunua sekä vuodelle 1996 että vuodelle 1997 osaksi hyvinkin laajan materiaalin välittämiseen sopivien metodien kehittämiseksi, niin että kaikille voitaisiin taata pääsy materiaalin pariin helpolla tavalla. Seitsemän pilottiprojektia on jo käynnissä, ja varoja on myönnetty lisäksi yhdeksälle muulle projektille. Mikäli haluaa saada vaikutelman niistä elämyksistä ja tiedoista, joita verkossa on mahdollista välittää, voi tällä hetkellä tutustua näihin seitsemään projektiin seuraavissa osoitteissa: Tanskan äännehistoria: http://www.sb.auu.dk/dlh/, Tanskan demografinen tietokanta: http://ddd.sa.sk/, Tanskan kulttuuriaikakauslehdet 1917-45: http://www.kb.dk/ktss/, Jumalat ja haudat: http://www.natmus.dk/kulturnet, Tanskan arkkitehtuuri kuvina ja tekstinä: http://www2.a/aarhus.dk/ser, Tanskan taidehakemisto: http://www.kulturnet.dk/homes/kid/, Rud Langgaard - tanskalaisen säveltäjän esittely tekstin, kuvien, musiikin ja puheen kautta: http://www.kulturnet.dk/langgaard

CVA

Tanskan DAB-radion esittely 

Toukokuun 27. päivänä Tanskan radion DR:n pääjohtaja Christian S. Nissen ja kanavapäällikkö Pelle Aarslev paljastivat juhlallisesti Bang & Olufsenin uuden digitaaliradiovastaanottimen, jollaisia on valmistettu 500 koekappaletta. DAB:ia (Digital Audio Broadcasting) on kokeiltu parin viime vuoden aikana pohjoismaisessa julkisen palvelun toiminnassa. DAB-järjestelmä tarjoaa lähetyksiä tuottaville yhtiöille suuremman taajuuskapasiteetin ja kuulijoille CD-laatua olevan äänentoiston. Radiossa oleva näyttö tarjoaa lisäksi mahdollisuuden informaation - esim. juuri lähetettävän oopperan libreton tms. - välittämiseen.

500 koekuulijaa
Tanskan radion CD-laatuisia DAB-lähetyksiä on voinut kuulla 400 Gallupin kautta sattumanvaraisesti valittua henkilöä Kööpenhaminan ja Holstebron alueella sekä 100 muuta erityisesti kiinnostunutta ja sopivaa kuulijaa. B&O:n radio on yhtiön klassista design-mallia, ja projektin käyttöön on julkisista kehitysvaroista myönnetty 22 miljoonaa Tanskan kruunua. Radiota on luonnehdittu maailman ensimmäiseksi kotikäyttöön tarkoitetuksi digitaaliradiovastaanottimeksi. DAB-järjestelmä tuodaan kansainvälisille markkinoille virallisesti Berliinissä 30.8. - 7.9. järjestettävässä kansainvälisessä radioalan näyttelyssä (Internationale Funkausstellung Berlin). Syksyn kuluessa B&O:n radiota voi ostaa kaupoista. Hinta ratkaisee, saadaanko kuluttajat joukolla houkuteltua DAB-ostoksille. Pääjohtaja Christian S. Nissen käytti B&O:n radion paljastustilaisuutta hyväkseen korostaakseen sitä, että ilman vauhdittajana toimineen DR:n resursseja DAB-kehitys ei olisi edennyt Tanskassa kuin nyt on tapahtunut. DR antaa luonnollisesti DAB-kokeilun tulokset kaikkien niitä haluavien käytettäväksi, sanoi pääjohtaja Nissen.

TF/DRåben

"Auktoriteetit ovat kaatumassa" 

"Tietoyhteiskunta kääntää ylösalaisin monia perustavia asioita yhteiskunnassamme. Auktoriteetit ovat kaatumassa, ja vallitsevat arvot ja oikeudet asetetaan kyseenalaisiksi", sanoo tutkimusministeri Jytte Hilden tietotekniikkaa käsittelevän selonteon Autoriteter står for fald - IT-politisk redegørelse til Folketinget 1997 esipuheessa. Julkaisu ilmestyi toukokuussa.

Noviiseja
Esipuheessa sanotaan lisäksi seuraavaa: "Tämä selvitys pyrkii saamaan aikaan avointa ja laajaa keskustelua tietoyhteiskunnan mahdollisuuksista ja ansoista - keskustelua, jossa on lupa olla sekä kriittinen että innostunut. Olemme yhä edelleen uuden ajan noviiseja. Selvitystä seuraa syksyllä tietotekniikkaa käsittelevä toimintasuunnitelma, jossa on eri aloja koskevia konkreettisia aloitteita sisällytettäväksi hallituksen vuoden 1998 tulo- ja menoarvioehdotukseen."

Ihminen esiin
Det Fri Aktuelt -lehti kommentoi aloitetta huomauttaen, että Jytte Hilden haluaa kaikkien tanskalaisten tutustuvan tietokonevallankumoukseen. "Keskustelu on pyörinyt tarpeeksi kauan vain laitteiden ja ohjelmien ympärillä. Nyt on aika keskittyä kaikkiin niihin ihmisiin, jotka työskentelevät tietotekniikan parissa ja joille siitä saattaisi olla iloa. Kaikkien tulee päästä osallisiksi tekniikan tarjoamista monista mahdollisuuksista", sanoo Jytte Hilden Det Fri Aktuelt -lehden mukaan.

TF/Forskningsministeriet/Det Fri Aktuelt

Palaa sisällysluetteloon

 

POHJOLA 

Hakemustulva Pohjoismaiseen elokuva- ja tv-rahastoon 

Pohjoismaisen elokuva- ja tv-rahaston hallitus käsitteli lukuisia hyviä projektihakemuksia vuoden ensimmäisten kuukausien aikana. Vuoden 1997 projektitukirahat oli jaettu kokonaisuudessaan jo toukokuun alussa sekä elokuvien, tv-sarjojen, lyhytfilmi- ja dokumenttiprojektien osalta. Monet projektit olivat olleet jo pitkään jonossa odottamassa hallituksen budjettipäätöstä. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että rahastolla ei ole enää lainkaan rahaa jaettavaksi v. 1997 alkavaksi tarkoitettuihin projekteihin. Näin todetaan rahaston toukokesäkuun tiedotteessa.

Vaje
Rahasto aloitti toisen toimintajaksonsa (1995-99) ensimmäisellä jaksolla (1990-1994) tukirahojen jaon yhteydessä syntyneen vajeen varjossa. Vuosina 1995 ja 1996 vajetta saatiin tiedotteen mukaan supistettua noin 20 miljoonaa kruunua, mutta vielä puuttuu 22 miljoonaa. Rahaston hallitus on saanut Pohjoismaiden ministerineuvostolta kehotuksen päästä vajeesta kokonaan eroon vuoden 1998 loppuun mennessä. Hallitus päätti lohkaista jäljellä olevat 22 miljoonaa vuoden 1998 budjetista, jolloin vuosi 1997 pystytään vielä pitämään "normaalivuotena". Rahaston mahdollisuudet projektien tukemiseen ovat siis ensi vuonna huomattavasti vähäisemmät kaikilla aloilla. Tämä on erityisen ongelmallista aikana, jolloin rahaston tarve näyttää vain lisääntyvän, "... mutta laihana lohtuna pidettäköön sitä, että pohjoismainen elokuva- ja tv-ala on saanut rahaa ennakkoon", todetaan rahaston tiedotteessa.

Evaluointi
Rahaston projektit näyttävät selviytyvän suhteellisen hyvin sekä arvostelijoiden että yleisömenestyksen suhteen. Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa 25.9.97 pidettävään evaluointikokoukseen rahasto yrittää koota niiden "rahaston elokuvien" tulokset, joilla on ollut ensi-ilta. Rahasto on tukenut mm. vuoden norjalaista yleisömenestystä, elokuvaa Budbringeren, joka voitti kriitikoiden palkinnon Cannesin elokuvafestivaaleilla (Semain de la Critique) ja joka on myyty lähes 30 maahan.

Kesäkuussa pidetään kolmas ja viimeinen "New Nordic Film Experience", nuorille pohjoismaisille elokuvantekijöille tarkoitettu työpaja. 30-40 nuoren tuottajan, käsikirjoittajan ja ohjaajan on siinä tarkoitus keskustella siitä, miten heidän omat projektinsa ovat kehittyneet viime kesänä Ebeltoftissa pidetyn ensimmäisen kokouksen jälkeen.

Haugesund-festivaali
Haugesundin elokuvafestivaalin aikana järjestetään kolmas New Nordic Films -esitys, jossa esitellään kymmenen uutta pohjoismaista elokuvaa pohjoismaisille ja kansainvälisille jakeluportaan edustajille. Rahasto toivoo, että nämä päivät toimivat myös pohjoismaisten tuottajien, rahoituslähteiden ja konsulenttien kohtauspaikkana. Suunnitelmissa on myös järjestää syksymmällä kaksi seminaaria: toinen tekstin toimittajille (script editors) ja toinen pohjoismaiselle animaatioalalle. Kaikkiaan 18:lle pitkän elokuvan hankkeelle on myönnetty tuotantotukea v. 1997. Tukea on lisäksi myönnetty 18 lyhyt- ja dokumenttielokuvaprojektille ja kuudelle tv-sarjalle.

TF/Info.brev fra Nordisk film- og TV-fond

Pohjoismaiden kulttuuriministerit Kalmarissa: julkista palvelua vahvistettava 

Pohjoismaiden kulttuuriministereillä oli kokous Kalmarissa 13. kesäkuuta. Ministerit olivat erityisen kiinnostuneita viestintä-alasta, joka heidän mielestään soveltuu hyvin aktiivisen pohjoismaisen yhteistyön kohteeksi. Pohjoismaista viestintäpoliittista yhteistyötä tulee jatkaa ja vahvistaa, avainsanoina keskinäinen konsultointi, tiedotus ja koordinointi.

Maidenvälisyyden aspekti ilmenee mm. Pohjoismaisen elokuva- ja tv-rahaston työssä. Mutta Pohjolan ääni kuuluu hyvin myös muualle maailmaan keskeisissä viestintäalan linjauksissa vallitsevan yksimielisyyden ansiosta.

EU on tärkeä tekijä kansallisen viestintäpolitiikan ehtojen kannalta riippumatta siitä, että eri Pohjoismaiden kytkentä siihen on erilainen. Se antaa hyvät mahdollisuudet koordinoida maiden suhtautumista viestintäalan kysymyksiin. Ministerit pitävät joukkoviestimiä edelleen tärkeinä kulttuurin välittäjinä ja olennaisena osana demokraattista kehitystä. He eivät usko viestintäalan kehitystä voitavan kokonaisuudessaan jättää markkinoiden ja kilpailulainsäädännön johdettavaksi. Alaa koskevia ideoita tulee esittää sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti.

Julkinen palvelu
Kulttuuriministerit antoivat Kalmarin kokouksen aikana seuraavan lausunnon: Pohjoismaiden ministerineuvosto toteaa pohjoismaisen yhteistyön perustaksi, että julkisen palvelun yleisradiotoiminta (radio/TV) on keskeinen kulttuuri- ja mediapoliittinen vaikutuskanava Pohjoismaissa, ja aikoo jatkaa työtään julkisen palvelun varmistamiseksi ja kehittämiseksi sekä kansallisesti että EU:n piirissä.Kulttuuriministerien mielestä unionisopimuksen tarkistamisen yhteydessä on todettava, että julkinen palvelu on yleisön etujen mukaista palvelua ja että kansallisilla viranomaisilla on kaikki mahdollisuudet varmistaa julkisen palvelun säilyminen ja kehittäminen eri tukimuotojen kautta.

TF

Avainsanoina digitalisointi ja kansainvälistyminen 

Pohjoismaiden kulttuuriministerit päättivät vuonna 1995 koordinoida - niin pitkälle kuin mahdollista - Pohjoismaiden suhtautuminen kulttuuriasioita koskeviin, lähinnä linjaukseen liittyviin kysymyksiin. Tämä on ohjannut Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisen kulttuuri- ja joukkoviestinyhteistyön johtoryhmän työtä viime vuosina.

Kaksi keskeistä avainsanaa ovat olleet digitalisointi ja kansainvälistyminen. Samalla on kiinnitetty huomiota perinteisiin yhteistyöalueisiin, joita ovat naapurimaiden tv-lähetykset, Pohjoismainen elokuva ja tv-rahasto ja muu projektitoiminta. Johtoryhmä antoi raportin toiminnastaan Pohjoismaiden kulttuuriministereille Kalmarin kokouksessa 13. kesäkuuta. Kulttuuriministerit antoivat johtoryhmälle seuraavat tehtävät:

- laatia ehdotus toimiksi, joilla voidaan edistää pohjoismaista multimedia-alan yhteistyötä myös EU:n piirissä. Tässä yhteydessä tulee korostaa tuotannon sisältöaspektia sekä pienten maiden ja kieliyhteisöjen tarpeita.

- selvittää, miten voidaan kehittää joustava tiedotusjärjestelmä sekä toimintalinjojen kehittämisen tarpeisiin että tietoyhteiskunnan kehitykseen EU:lta saatavaa tukea koskevan tiedottamisen tarpeisiin.

- jatkaa eri viestintämuotojen konvergenssiin liittyvien kysymysten selvittämistä läheisessä yhteistyössä kansallisen tason kanssa. Tavoitteena on paras mahdollinen koordinointi pohjoismaisella tasolla sekä pohjoismaisten kulttuuripoliittisten intressien tehokkaampi edistäminen Euroopassa ja kansainvälisesti.

- jatkaa pohjoismaisen televisio-, radio- ja elokuva-arkistojen arkistomateriaalin käyttöön liittyvien ongelmien selvittämistä tarkoituksena löytää vaihtoehtoisia ratkaisuehdotuksia. Asiasta on jo olemassa pohjoismainen selvitys.

- lähettää rajojen yli tapahtuvaan tv- ja verkkotoimintaan liittyviä rangaistus- ja korvauskysymyksiä käsittelevä raportti Straffe- og erstatningsmessige spørsmål ved grenseoverskridende sendinger i fjernsyn og nettverk (laatinut professori Jon Bing, Norja) lausuntokierrokselle asianomaisille kansallisille elimille.

Kulttuuriministerit tulevat myöhemmin käsittelemään lausuntokierroksen tuloksia. Samalla pohditaan myös Pohjoismaiden välisten tai koko Eurooppaa koskevien muodollisten lakipohjaisten tai muiden ratkaisujen tarvetta ja mahdollisesti myös sitä, missä muodossa tällaisia ratkaisuja tulisi tarjota.

TF


Palaa sisällysluetteloon