svane.jpg - 8028 Bytes Nordisk Medie Nyt

Neljäs neljännesvuosijulkaisu 1996
  
    Suomenkielinen pääsivu | Arkisto – neljännesvuosijulkaisut | Yleiskatsaus   
  Sisältö

Islanti   |   Norja   |   Ruotsi   |   Suomi   |   Tanska   |   Kansainvälistä

Perspektiivi

  Medier i Norden neljännesvuosijulkaisut
löytyvät suomenkielisinä verkkojulkaisuina aina vuodelta 1994. Julkaisut sisältävät suomenkielisen koosteen skandinaavisilla kielillä ilmestyvästä Medier i Norden: Resymé –julkaisun tiedotteista.

Medier i Norden (entinen Nordisk Medie Nyt) -sivujen sisältö on vapaasti lainattavissa mikäli lähde mainitaan selvästi.

  Päätoimittaja                                           Vastaava toimittaja
Terje Flisen (TF)                                         Pääjohtaja Søren Christensen
Postboks 1726 Vika                                   Pohjoismaiden ministerineuvosto,
0121 Oslo, Norge                                       Store Strandstræde 18
Puh. + 47 22 20 80 61                                DK-1255 København K., Danmark

Medier i Norden (aikaisemmin Nordisk Medie Nyt) ISSN 1396-9331 – elektroninen julkaisu.

 

ISLANTI 

Tutkimus televisioväkivallasta 

Lapsiasiamiehen teettämä tutkimus television väkivaltaisen aineiston tarjonnasta on osoittanut, että monta kiellettyä elokuvaa mainostetaan sellaiseen aikaan, jolloin lapset katselevat televisiota. Lapsiasiamiehen tutkimuksen mukaan 2.-15.9.1996 islantilaiset televisioasemat esittivät 96 kielletyn elokuvan mainoksia ennen klo 22:a. Samalla aikavälillä televisiossa näytettiin 14 lapsilta kiellettyä elokuvaa ennen klo 22:a. Tutkimus tehtiin, koska lapsiasiamiehelle oli ilmoitettu, että lapset istuvat usein katselemassa televisiota, kun esitetään väkivaltaisia mainoksia. Lapsiasiamiehen mielestä nämä mainokset eivät ota huomioon lasten oikeutta suojeluun vahingollisilta tiedoilta. Tutkimuksen suoritti Islannin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Sen tarkoituksena oli tutkia television väkivaltaisen aineiston tarjontaa Islannissa. Kävi ilmi, että ennen klo 22:a oli Islannin televisiossa 33 kielletyn elokuvan mainosta, TV2:ssa niitä oli 52, TV3:ssa 5 ja Synissä 3. Sitä vastoin 2.-15. syyskuuta Synissä esitettiin eniten elokuvia ennen klo 22:a, nimittäin 7, TV2:ssa 6, TV3:ssa 1, muttei yhtään Islannin televisiossa.

Konferenssi
Yleisradiolautakunta järjesti tutkimuksen pohjalta avoimen konferenssin televisioväkivallasta. Opetusministeri piti konferenssissa lyhyen puheen ja sanoi, että taistelussa televisioväkivaltaa vastaan on kaksi tietä, toisaalta elokuvien kieltäminen ja toisaalta käyttäjätiedotus. Tekninen kehitys tapahtuu kuitenkin niin nopeasti, että viranomaiset eivät pysty ehkäisemään aineiston leviämistä. Siksi ministeri sanoi haluavansa valita pikemminkin toisen tien ja tehostaa elokuva-aineistoa ja tekniikkaa koskevaa tiedotusta, kehittää oppilaiden hyvää elokuvatajua ja varsinkin vedota vanhempien vastuuntuntoon. Luennoitsijat näyttivät olevan yhtä mieltä siitä, ettei televisioväkivallan kieltäminen ollut ratkaisu, sillä toisten aikuisten puolesta ei voida valita elokuvia. Tiedotus ja elokuvien määrätietoiset arvostelut ovat realistisempi vaihtoehto.

Vastuu on perheillä, mutta saattaa olla vaikeaa valvoa, mitä lapset harrastavat omissa huoneissaan, jos siellä on tietokone, televisio tai videot. Konferenssissa varoitettin myös väkivaltaelokuvien pitkäaikaisvaikutuksista. Väkivaltaelokuvat näyttävät lakkaamatta todellisuudesta vinoutunutta kuvaa mm. jalon koston, ylvään väkivallan ja kivuttoman tappelun muodossa.

Konferenssissa oli kuitenkin esillä erilaisia näkökulmia televisioväkivallasta. Jotkut olivat sitä mieltä, että televisionkatselu voisi kehoittaa yhteiskuntaa väkivaltaan ja joissakin tapauksissa jopa aiheuttaa väkivaltaa ja että lapset alkavat matkia televisiossa näkemäänsä väkivaltaa. Jotkut taas olivat taipuvaisia syyttämään televisiota yhteiskunnan virheistä. Konferenssin johtopäätös oli kuitenkin karkeasti ottaen se, että televisioasemien johtajien kannattaisi ottaa nämä yhteydet vakavasti, ja että viestintenväkivallasta huolestuneiden vanhempien pitäisi puhua lastensa kanssa asiasta rajoittaakseen huonoa vaikutusta.

JG

Kulttuuri- ja opetusministeri uudistaisi yleisradiolain 

Kulttuuri- ja opetusministeri Björn Bjarnasonin mielestä olisi parasta, että yksi edustaja kustakin poliittisesta puolueesta aloittaisi yleisradiolain uudistuksen. Ministeri pitää tällaista uudistusta järkevänä, koska voimassa oleva yleisradiolaki hyväksyttiin vuonna 1985 ja sekä Islannissa että kansainvälisestikin on sen jälkeen tapahtunut huomattavia viestintekniikan muutoksia. Lainuudistustyössä on tarkoitus lähteä mm. yleisradiolain uudistusta käsitelleen työryhmän toukukuussa esittämästä raportista, jossa ehdotettiin mm. radikaaleja muutoksia julkisten viestinten rakenteeseen ja toimintaympäristöön.

JG

TV 3:n talous järjestetään uudelleen 

Det islandske tv A/S -niminen yhtiö on vuokrannut TV 3:n toiminnan Islandsk multimedia A/S -nimiselle yhtiölle. Det islandske tv A/S ylläpitää kuitenkin toiminnan niissä televisiokanavissa, jotka ovat yhtiön hallussa nyt, mutta yhtiöt solmivat yhteistyösopimuksen hallussaan pitämiensä televisiokanavien toiminnasta. Yhtiö pyysi samalla lupaa velkasaneerauksen yrittämiseen yrityksen talouden uudelleenjärjestelyjen yhteydessä. Det islandske tv A/S -yhtiöllä on viime kuukausina ollut toimintavaikeuksia, koska amerikkalainen dekoodauslaitteeiden tuottaja on syyllistynyt laiminlyöntiin. Sopimus purettiin tämän vuoden elokuussa ja tuottajalta vaadittiin vahingonkorvausta. Uusi dekoodausjärjestelmä, ns. kertamaksutelevisio, joka antaa katsojille mahdollisuuden valita elokuvia tai tiettyjä muita ohjelmia, on tilattu.

Tuottajan tehtävien laiminlyönnin vuoksi Det islandske tv A/S ei pystynyt koodaamaan lähetyksiään sen jälkeen kun asema perustettiin vuosi sitten ja siksi yhtiöllä ei ole ollut juuri mitään tuloja. Yhtiön talouden uudelleenjärjestäminen pitää sisällään, että osakepääoma kirjataan poistetuksi, toiminta ja laitteistopääoma myydään Islandsk multimedia A/S -yhtiölle ja että on solmittu sopimus velan irtisanomisesta. Sopimusten mukaiset vaatimukset vähennettiin 65 %:lla, koska huomattavan pääoman hankkiminen TV 3:n tulevalle toiminnalle edellyttää em. toimenpiteitä. Muutama investoija on päättänyt siirtää yhtiöön uutta pääomaa sillä ehdolla, että myös yhtiön talous pystytään järjestämään uudelleen. Islandsk multimedia A/S -yhtiöllä on 13 suurosakkeenomistajaa. Yhtiön osakepääomaa on korotettu 160 milj. Islannin kruunuun osakepääomanlaajennuksen ensimmäisessä vaiheessa.

JG

Mainostoimistojen liikevaihto kasvaa viidenneksellä 

Islannin mainostoimistojen liittoon (SiA) kuuluvan 8 mainostoimiston liikevaihto oli vuonna 1995 yhteensä vajaat 173 milj. Tanskan kruunua. Tämä merkitsee n. 21 % kasvua vuodesta 1994, mutta täytyy ottaa huomioon, että vuonna 1995 syntyi uusi toimisto, Fiton, Grafit- ja Atómstöðin-nimisten toimistojen yhdistämisen jälkeen. Ilman sitä liikevaihto on kasvanut 13 % tänä aikana.

Islannin mainostoimistot ovat viime vuosina kokeneet hyvin tiukkoja aikoja. Vuonna 1988 Islannin mainostoimistojen liittoon kuului 18 mainostoimistoa ja nyt, kahdeksan vuotta myöhemmin, jäljellä on kahdeksan. Samalla aikavälillä työntekijämäärä on supistunut 195:stä sataan, kun taas kokonaisliikevaihto on hieman noussut tällä aikavälillä kiinteinä hintoina laskettuna. Myös SiA-toimistojen markkinaosuus on ollut vakaa, se on nyt reilut 40 % mainosmarkkinoiden liikevaihdosta. SiA-toimistoilla on kuitenkin suurempi osuus liikevaihdosta suurissa viestimissä niiden mainosajan osuuden ollessa Islannin televisiossa ja TV2:ssa n. 70 %. Taloudellinen tila on myös huomattavasti parempi. Käyttöpääomatilanne on nyt vahvempi ja toimistojen oma pääomaosuus on kaksinkertaistunut viimeisten 4 vuoden aikana. Väitetään, että mainostoimistojen toiminnassa olisi saavutettu huomattavaa rationalisointia, mikä näkyy jo tuottavuuden kasvuna.

JG

Koelähetyksiä Saksassa 

Islantilainen radioasema Ómega on perustanut radioaseman Saksaan ja on lähettänyt kokeiluna ohjelmaa yhden tunnin ajan sunnuntaisin tämän vuoden huhtikuusta lähtien. Aseman lähetin on teholtaan 1 MW. Radion johtajan omien sanojen mukaan reaktioita on tullut monesta paikasta, etenkin Englannista, Saksasta, Ranskasta ja Espanjasta, mutta myös jopa Japanista ja Australiasta. Hän kertoo, että suunnitelmien mukaan lähetysaikaa pidennetään, mutta toistaiseksi kyseessä on ainoastaan kokeilu. Suunnitteilla on myös ohjelma-aineiston tuottaminen, ja ensi vuonna aloitetaan mahdollisesti säännölliset päivittäiset lähetykset.

JG

Reykjavikin elokuvafestivaali 

Reykjavikin elokuvafestivaali järjestettiin loka-marraskuun vaihteessa. Kyseessä on oikeastaan uusi aloitus, sillä festivaali järjestettiin viimeksi vuonna 1993 kulttuurifestivaalin yhteydessä. Elokuvafestivaali on omarahoitteinen instituutio, joka saa tukea ennen kaikkea valtiolta ja Reykjavikin kunnalta. Festivaalin puhemiesten mukaan tavoitteena on järjestää festivaali joka vuosi niin, että siitä tulee yksi vuoden suurimmista tapahtumista.

Festivaalilla näytettiin 40-50 elokuvaa, kaikki ulkomaisia, palkittuja elokuvia. Niiden joukossa voidaan mainita elokuvat Smoke, Steeling Beauty, Dead Man, Small Faces ja Breaking the Waves (Cannesin Grand Prix 1996). Osa ohjelmaa oli myös erityinen norjalainen elokuvafestivaali. Tunnettujen festivaalivieraiden joukossa oli suomalainen ohjaaja Mika Kaurismäki ja amerikkalainen ohjaaja Hal Hartley. Festivaalissa läsnä oli myös turkkilainen ohjaaja Canan Gerede, joka suunnittelee elokuvan Sophia Hansen -nimisen islantilaisnaisen taistelusta Turkissa elävien tytärtensä huoltajuuden saamiseksi.

JG

TV 2 nappaa englantilaisen jalkapallon 

Yksityiset televisioasemat TV 2 ja Syn ovat turvanneet itselleen yksinoikeuden lähettää Islannissa englantilaisia jalkapallo-otteluita ensi jalkapallokaudesta alkaen. Niinpä englantilainen jalkapallo, eräs Islannin suosituimmista ohjelmista, katoaa valtion televisiosta, jonka ohjelmistoon se on kuulunut vajaat kolme vuosikymmentä eli melkein Islannin television perustamisesta lähtien. Media A/S, joka omistaa TV 2:n ja ylläpitää sitä, ja Syn saavat myös yksinoikeuden Cup-turnaukseen ja jokavuotiseen hyväntekeväisyysotteluun kauden alussa. Media A/S:n sopimus divisioonaottelusta on aluksi voimassa vuoden, mutta yksinoikeus pokaaliturnauksen lähettämiseen on voimassa vuosisadan vaihteeseen saakka.

Islannin television johtajat pitävät tätä katastrofina RÚV:lle, mutta yhtiö ei kerta kaikkiaan pystynyt kilpailemaan yksityisten asemien kanssa, jotka saavat tulonsa miltei yksinomaan mainoksista ja televisiolupamaksuista. Tässä yhteydessä RÚV:n johtajat ovat mm. miettineet, onko valtion omistuksessa olevalla televisioasemalla pakko ylläpitää toista kanavaa. Ilman toista kanavaa kilpailu on täysin toivotonta.

JG

Palaa sisällysluetteloon

 

NORJA 

Muutoksia päivälehtien tuotantotukiasetukseen 

Hallitus on hyväksynyt uuden päivälehtien tuotantotukea koskevan asetuksen, koska aikaisemmat säännöt eivät riittäneet kontrolloimaan yhtymien sisäistä rahavirtaa.

Kulttuuriministeriö selvitti vuonna 1995 mahdollisuudet estää sitä, että lehdistötukea, jota maksetaan yhtymiin kuuluville sanomalehdille, jaetaan osinkona sanomalehtien osakkeenomistajille joko suoraan tai epäsuorasti. Tämän selvityksen pohjalta kulttuuriministeriö ehdotti esityksessään suurkäräjille (no 1, 1995-96), että vaadittaisiin yhtiömuodon muuttamista osakeyhtiöksi sekä yhtymien sisäisten rahasiirtojen erittelemistä ja vahvistusta siitä, että ne on suoritettu markkinaehdoin. Suurkäräjät yhtyi muutosehdotukseen.

Suurkäräjäkäsittelyssä ilmenneiden huomautusten perusteella on myös otettu mukaan ehto siitä, että tietyn suuruinen oheistoiminta on erotettava omaksi yhtiökseen. "Oheistoiminnalla" viitataan yhtiön toiminnan siihen osaan, joka ei liity oman sanomalehden julkaisemiseen. Uusi asetus päivälehtien tuotantotuesta koskee tuotantutukihakemusten käsittelyä vuodesta 1996 alkaen.

MU

Uusi asetus maahanmuuttajajulkaisujen tuesta 

Uusi asetus maahanmuuttajajulkaisujen tuesta hyväksyttiin valtioneuvostossa 7.11.1996. Se tuo ennen kaikkea muutoksia tuen laskentaperusteisiin. Edellisten sääntöjen mukaan tukea annetiin sekä tilaajamäärän että irtonumeropainoksen perusteella. Irtomyyntiä ei oteta enää huomioon tukea laskettaessa mm. siksi, että on osoittautunut vaikeaksi hankkia luotettavia tietoja irtonumeropainoksesta. Jotta yksittäiset julkaisut eivät kärsisi kohtuuttomasti tukisääntöjen muutoksista, on voimassa siirtymävaiheen järjestelmä, jonka mukaan niille julkaisuille, jotka menettävät yli puolet tuestaan, korvataan puolet ensimmäisen vuoden tappiosta. Asetus astuu voimaan välittömästi ja se koskee hakemuksia vuodesta 1996 lähtien.

MU

Uudet paikallistelevisioiden toimiluvat 

Kulttuuriministeriö on käsitellyt loppuun maalähettimistä lähetettävien paikallistelevisioiden toimilupia koskevat valitukset. Viimeinkin on nyt selvä, ketkä saavat toimiluvan paikallistelevisiotoiminnan harjoittamista varten seuraaviksi 7 vuodeksi.

Toimilupien hakuaika meni umpeen 1.10.1995 (ks. NMN 4/1995). Silloin oli jätetty 76 hakemusta 30 toimilupa-aluetta varten. Hakemukset on käsitelty kulttuuriministeriön tätä tarkoitusta varten nimittämässä lupa-asianeuvostossa. Neuvosto on jättänyt yksimielisen ehdotuksensa valtion viestinhallinnolle, joka myöntää toimiluvat virallisesti. Hakemuksia käsiteltäessä otettiin huomioon hakijan ammatilliset ja taloudelliset edellytykset paikallistelevisiotoiminnan harjoittamiselle sekä hakijan suunnitelmat monipuolista ohjelmatarjontaa varten.

Toimilupia on myönnetty yhdelle maalähettimestä lähetettävälle yleisradion televisiokanavalle kutakin toimilupa-aluetta varten. Jokaisella 30 toimiluvan saaneesta on yksi tai useampi paikallinen omistaja. 19 alueella omistajien joukossa on yksi tai useampikin sanomalehti.

1/3-sääntö
Lähiradioasetusten mukaan kukaan yksittäinen toiminnanharjoittaja ei saa mahdollisuutta kattaa yli 1/3 maan paikallistelevision kokonaismarkkinoista. Suurin yksittäinen toiminnanharjoittaja on Norsk Lokal-TV AS, jolla on yhteensä 30 % markkinoista. Yhtiön tulevaisuus on kuitenkin hieman epävarma. Norsk Lokal-TV AS:n omistavat Orkla, Aller, Telenor ja A-lehdistö, jokainen omistaa 25 %. Myös A-lehdistöstä on tulossa yksi suurimmista tekijöistä paikallistelevisioalalla, sen markkinaosuus on 23 %. Mikäli A-lehdistön omistusosuus Norsk Lokal-TV AS:ssä lasketaan mukaan, sillä on 28 %:n osuus markkinoista.

Yhteistyö NRK:n kanssa
Paikallistelevisioiden toimiluvan myöntämistä koskevan uuden järjestelmän mukaan jokaista aluetta varten voidaan siis myöntää toimilupa ainoastaan yhdelle eetterin kautta välitettävälle paikallistelevisiolle. Tämän vuoksi useilla aikaisemmilla toimiluvanhaltijoilla, esim. elämänkatsomuksellisilla tai aatteellisilla järjestöillä, ei ole enää toimilupaa paikallistelevisiotoimintaa varten. Käsitellessään hallituksen paikallistelevisiotoimintaa koskevaa selontekoa (no 13, 1995-96) suurkäräjät puolsivat järjestöjen ja paikallistelevision toimiluvanhaltijoiden mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä NRK:n kanssa käyttämällä NRK:n paikallisia maalähetysasemia vapaina lähetysaikoina. Järjestelmä koskee periaatteessa NRK:n Oslon ja Bergenin maalähetysasemaa. Toimilupakausi on kolme vuotta. Lähetykset eivät saa sisältää mainoksia ja ne on lähetettävä sellaiseen aikaan, jolloin NRK itse ei käytä lähetysasemia. Hakuaika NRK:n maalähetysasemien kautta tapahtuvan paikallistelevisiotoiminnan toimilupia varten päättyi 21. lokakuuta. 26 hakemusta on jätetty.

MU

Ei kuitenkaan kahta eri NRK-maksua? 

Suurkäräjien enemmistö ei tue enää kahdenlaisia NRK-maksuja. Ehdotus kahdesta eri maksusta perustuu siihen, että 20 prosenttia Norjan väestöstä ei pysty vastaanottamaan NRK:n uutta televisiokanavaa, NRK2:ta. Niinpä näyttää siltä, että hallitus saa enemmistön taakseen siinä, että maksettavaksi tulee sama maksu riippumatta siitä näkyykö NRK2 vai ei. Kun 21. marraskuuta suurkäräjillä keskusteltiin valtion tulo- ja menoarviosta, kulttuuriministeri Turid Birkeland sanoi NRK:n olevan nyt ja tulevaisuudessakin yleisradion tukipylväs ja kahden eri maksun heikentävän NRK:n mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa. Asiasta päätetään lopullisesti, kun suurkäräjät hyväksyy joulun alla ensi vuoden tulo- ja menoarvion.

MU

Norjan ensimmäinen sähköinen päivälehti 

1. marraskuuta alkoi ilmestyä Nettavisen, täysikokoinen sanomalehti, joka ilmestyy ainoastaan Internetillä. Uusi verkkosanomalehti sisältää kaikki painetuista sanomalehdistä tutut uutishaarat. Sanomalehti haluaa antaa itsestään perinteisen yleisen uutislehden kuvan ilman liikaa syvälleluotavaa journalistiikkaa tai feature-aineistoa. Alkuvaiheessa Nettavisen on ilmainen. Ennen pitkää on kuitenkin tarkoitusrahoittaa sanomalehti tilaustuloilla. Nettavisen on hankkinut 30 miljoonaa kruunua alkupääomaa. Kun työntekijöitä on 30, lehti tulee toimeen hieman yli kaksi vuotta ilman tuloja.

MU

Palaa sisällysluetteloon

 

RUOTSI 

Uusia elokuvakonsulentteja 

Ruotsin elokuvainstituutti on nimittänyt neljä uutta elokuvakonsulenttia kolmevuotiskaudeksi. Lisäksi perustetaan uutena koulutuskonsulentin virka. Mats Arhen ja Reidar Jönsson nimitettiin kokoillan elokuvien konsulenteiksi. Charlotta Denward siirtyy lasten ja nuorten elokuvien konsulentin virkaan ja Kerstin Allrothin alana ovat lyhyt- ja dokumenttielokuvat. Elisabeth Lysander palkataan uuteen koulutuskonsulentin virkaan.

KE

TV4:lle uusi toimilupa 

Hallituksen ja TV4:n väliset neuvottelut päättyivät 28.10. Uusi toimilupa on voimassa 1.1.1997 alkaen vuoden 2001 loppuun saakka.

Mainosten osuutta lähetyksissä ei saa lisätä ja toimilupamaksuja koskevat säännöt pysyvät muuttumattomina. Toimilupaedellytysten yksityiskohtien määräämistä vähennetään, mutta hallitus asettaa tiukempia vaatimuksia joissakin asioissa.

TV4:n tulee kantaa laajempaa kulttuurivastuuta heijastamalla, tarkastelemalla ja seuraamalla Ruotsin kulttuurielämää jatkuvasti. TV4:n tulee tehdä yhteistyötä ruotsalaisten kulttuuri- ja musiikkilaitosten kanssa esitysten ja tapahtumien lähettämiseksi. Myös elokuvatuotantoa ja laadukasta televisiotuotantoa tulee edistää.

Hallitus asettaa myös vaatimukseksi, että TV4 saattaa ohjelmat toimintarajoitteisten vastaanotettaviksi ja että TV4 lähettää lastenohjelmia ruotsiksi tai jollain muulla pohjoismaisella kielellä. Tähän saakka on kiinnitetty eniten huomiota aluelähetyksiä koskeviin kysymyksiin. Toimilupaehdot vaativat myös alueprofiilin säilyttämistä. Toiminta tulee järjestää niin, että lähetykset heijastavat eri puolilla maata tapahtuneita asioita. Uutisvälityksessä ja yhteiskunnallisia asioita seurattaessa on lähdettävä erilaisista näkökulmista, jottei tapahtumia arvioitaisi yksipuolisesti tukholmalaisnälökulmasta. Tukholman ulkopuolella toimivien tuotantoyritysten on oltava mukana ohjelmatuotannossa.

TV4:n mielestä paikalliset yhtiöt ovat kannattamattomia ja siksi TV4:n on vaikeaa jatkaa paikallisten televisio-ohjelmien lähettämistä erityisissä ikkunoissa.

KE

Norjan televisio Ruotsin kaapeliverkossa? 

Ruotsin hallitus on asettanut erikoistutkijan arvioimaan, kannattaako norjalaisten televisiolähetysten määrän Ruotsin kaapeliverkossa lisätä. Tutkijan tulee arvioida norjalaisten televisiolähetysten kysyntää ruotsalaisten televisioyhtiöitten ja katsojien keskuudessa.

Voidakseen arvioida kysyntää televisiokatsojien keskuudessa vankemmalta pohjalta, tutkijan tulee ottaa selvää, voidaanko koekaudella aloittaa lähetykset joissakin kaapelitelevisioverkoissa.

KE

Komission aloite alaikäisten suojelemiseksi uusien tietopalveluiden vahingollista sisältöä vastaan 

Lokakuussa EU:n komissio julkaisi vihreän kirjan alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta uusien av-palveluiden ja muiden tietopalveluiden sisällöstä. Vahingollisella sisällöllä tarkoitetaan ennen kaikkea väkivaltakohtauksia ja pornoa, jota levitetään uusina on line -palveluina, televisiopalveluina ja tietopalveluina, esim. Internetin kautta.

Komissio korostaa sitä, että asia ei koske niinkään sisältöä sinänsä, vaan uutta kommunikaatiotapaa verrattuna perinteisiin viestimiin. Komission mielestä uusien viestimien kautta tuskin lähetetään enemmän kyseenalaista ja vahingollista aineistoa, mutta uusien palveluiden avulla aineisto on tullut näkyvämmäksi ja on muihin verrattuna helpommin käytettävissä.

Komissio ottaa esille joitakin kysymyksiä, jotka liittyvät eri tiedotusketjun tekijöiden oikeusturvaan ja vastuuseen, valvontajärjestelmään, joka tarjoaa vanhemmille mahdollisuuden rajoittaa vahingollisen sisällön saavutettavuutta. Lisäksi siinä käsitellään kansainväliseen yhteistyöhön liittyviä asioita.

Komissio on pyytänyt jäsenvaltioiden mielipiteet vihreästä kirjasta helmikuun loppuun mennessä. Ruotsin kulttuuriministeriö on lähettänyt vihreän kirjan lausuntokierrokselle muutamille ruotsalaisille järjestöille ja lausuntokierros päättyy 30.1.1997.

KE

Seminaari pohjoismaisista kulttuuriverkoista 

Tukholmassa pidettiin 18.-19.11. pohjoismainen seminaari digitaalisista kulttuuriverkoista. Isäntänä oli selvitystyöryhmä Kulturnät Sverige. Virkamiehiä Norjasta, Suomesta, Islannista, Grönlannista, Fäärsaarilta, Ahvenanmaalta ja Pohjoismaiden ministerineuvostosta oli keskustelemassa kulttuuriverkkojen kehityksestä Pohjoismaissa. Oletetaan, että kirjallisuutta, taidetta, musiikkia, teatteria, museoesineitä ja asiakirjoja koskeva informaatio on helpommin saatavissa digitaalisten kulttuuriverkkojen kautta. Ihmisille annetaan myös mahdollisuus osallistua keskusteluryhmiin verkon kautta tai luoda virtuaalisia taideteoksia. Lisäksi tiedotus kulttuuritapahtumista helpottuu ja tekniikan avulla voidaan helposti esim. varata lippuja.

KE

Palaa sisällysluetteloon

 

SUOMI 

Televisiokanavat etsivät hyviä käsikirjoittajia 

Suomen televisioalalla korostetaan sitä, ettei Suomesta löydy tarpeeksi hyviä ideoita televisio-ohjelmia varten. Suurin ongelma on puute hyvistä käsikirjoitusten tekijöistä.

Pentti Järvinen ja Olli Tola haluavat muuttaa tilannetta ja ovat käynnistäneet Drama 2001 -hankkeen, jonka tarkoituksena on kouluttaa käsikirjoittajia ja sarjaelokuvien tuottajia. Hankkeen tavoitteena on tuottaa 2-4 draamasarjaa Ylen Ykköselle ja TV2:lle muutaman vuoden sisällä.

Helsingin Sanomat/NordvisjonsNytt

Vähemmän televisiomainoksia - enemmän televisionkatselua 

Tammikuusta syyskuuhun 1996 Suomessa käytettiin 3,2 miljardia Suomen markkaa televisiomainoksiin. Kasvu edellisvuodesta oli 2,1 % eli huomattavasti arvioitua vähemmän. Samalla on käynyt ilmi, että television merkitys mainonnan välineenä kasvaa. Suomen Gallupin elokuussa julkaisemassa tutkimuksessa osoitettiin, että ensimmäistä kertaa televisio sai muita viestimiä enemmän yleisön päivittäistä huomiota.

On käynyt ilmi, että keskivertosuomalainen katselee televisiota 162 minuuttia, kuuntelee radiota 155 minuuttia ja lukee sanomalehtiä 79 minuuttia päivässä. Eniten katseltu kanava oli MTV3, sitä katsottiin 84 minuuttia päivittäin.

TF/MTV3:n yleiskatsaus

Julkisen palvelun maksusta vilkas keskustelu 

Hallituksen syyskuun lopussa tekemä päätös neljännen tv-kanavan toimiluvasta on avannut keskustelun julkisen palvelun maksusta. Toimiluvan saanut Ruutunelonen joutuu maksamaan Yleisradiolle pienempää julkisen palvelun maksua kuin jo ennestään toimiva kaupallinen tv-kanava MTV.

MTV on ollut tyytymätön päätökseen ja pyytänyt siitä kilpailuviranomaisten lausunnon. Kilpailuvirasto totesi lausunnossaan, että koko maksusta tulisi luopua, koska se haittaa kilpailua.

Kilpailuvirasto puolestaan on saanut arvostelijoikseen tahot, joiden mukaan kaupallisen kilpailun näkökohdin ei saa sivuuttaa laissa määriteltyjä YLE:n julkisen palvelun tehtäviä. YLE:n rahoitus joutuisi suuriin vaikeuksiin, jos muiden yhtiöiden maksuista luovuttaisiin. Lupamaksuihin tulisi suuria korotuspaineita.

Liikenneministeri Tuula Linnainmaa on ilmoittanut aikovansa asettaa toimikunnan selvittämään julkisen palvelun yleisradiotoimintaa ja sen rahoitusta.

KK

DAB etenee 

Liikenneministeriöön on ilmoittautunut 40 digitaalisesta radio-toiminnasta kiinnostunutta tahoa. Näistä 10 on kiinnostunut valtakunnallista radioluvasta. Ministeriö käynnistää hakijoiden kanssa neuvottelut siitä, miten sovittaa yhteen tarpeet lähetyskapasiteetista. Myös ns. multiplex-yhteistyön pelisäännöistä on määrä keskustella. Varsinaiset hakemukset ministeriö haluaa tammikuun loppuun mennessä

Yleisradion digitaalisen radion palvelusuunnitelmat ovat saaneet hallintoneuvoston hyväksynnän. Yleisradio aikoo lähettää digitaalisen radioverkon valmistuttua nykyisen ohjelmistonsa sekä ula-lähetyksinä että DAB:ssa. Lisäksi yhtiö aloittaa uusia, vain DAB:issa kuultavia lähetyksiä.

Uutena palveluna aloitetaan nuoren aikuisyleisön elämäntapaan kytkeytyvä palvelu, joka painottaa myös naisyleisön tarpeita. Ohjelmisto koostuu työhön, perhe-elämään, vapaa-aikaan, ihmissuhteisiin, kulttuuriin ja yhteiskuntaan liittyvistä asioista. Myös lastenohjelmat kuuluvat tähän palveluun.

YLE lisää tarjontaansa myös musiikittoman, vain puheohjelmia sisältävän vaihtoehdon. Pääosin hyödynnetään olemassa olevaa tuotantoa.

Kansalaisten opiskelua tukeva peruspalvelu pohjautuu yhteistyöhön YLE:n ulkopuolisten koulutusyhteisöjen kanssa. Ruotsinkielisiä palveluja täydennetään mm. alueellisilla erillispalveluilla.

KK

Palaa sisällysluetteloon

 

TANSKA 

Tanskan elokuvamarkkinat kasvussa 

Jos vuosi 1996 päättyy yhtä lupaavasti kuin miltä marraskuussa vaikutti, siitä tulee erittäin hyvä vuosi Tanskan elokuva- ja elokuvateatterialalle. Näyttää siltä, että Tanskassa käytiin 19 % enemmän elokuvateatterissa, mikä on melkein puolet pohjoismaisesta kasvusta. Biografklubb Danmark (Tanskan elokuvateatterikerho) ja Det Danske Filminstituts Lanceringsordning (Tanskan elokuvainstituutin julkaisutuki) ovat ilmeisesti vaikuttaneet myönteisesti asiaan.

Ilahduttavaa tanskalaisten kannalta on myös se, että kotimaisten elokuvien markkinaosuus on 15-17 %. Tässä tanskalaiset voittaa ainoastaan Ruotsi (18-20 %). Suomessa kotimaisten elokuvien markkinaosuus on 3,5-4,5 %, Islannissa 6,5- 7,5 % ja Norjassa 7-8,5 %. Kaikki luvut ovat arvioita - hyvä joulukausi voi muuttaa niitä.

TF/Nordic Film News

Ehdotus uudeksi elokuvalaiksi 

Kulttuuriministeri Jytte Hilden esitteli lokakuun lopussa ehdotuksen uudeksi elokuvalaiksi. Siinä esitetään Tanskan elokuva-instituutin, Valtion elokuvakeskuksen (Statens Filmcentral) ja Tanskan elokuvamuseon yhdistämistä yhdeksi laitokseksi, jonka nimeksi tulisi Det Danske Filminstitut - Tanskan elokuvainstituutti. Näin koottaisiin yhden hallinnon alle kolmen laitoksen toiminta-alat -elokuvat, lyhyt- ja dokumenttielokuvat ja elokuvien säilyttäminen ja elokuva-aineiston arkistoiminen. Uuden instituutin hallitus koostuisi enintään seitsemästä jäsenestä, joista kulttuuriministeri nimittäisi kolme. Lisäksi asetettaisiin kolme neuvostoa, joista jokainen valitsisi oman edustajansa hallitukseen. Seitsemännen jäsenen valitsisivat elokuvainstituutin työntekijät. Hallitus valitsisi johtajiston, jonka päällikkö olisi juoksevasta toiminnasta vastaava hallinnollinen johtaja.

Lakiehdotus liittyy siihen, että mainitut kolme laitosta muuttivat vastikään elokuvan taloon, Filmhusetiin, Kööpenhaminassa. Talossa on elokuvateattereita ja se tarjoaa hvyät mahdollisuudet aktiiviseen ja ulospäin suuntautuneeseen toimintaan. Laitosten muutto taloon mahdollistaa niiden kytkemisen Filmhusetin yleisölle suunnattuun toimintaan ja näin voidaan tehdä tanskalaisia elokuvia ja Tanskan elokuvapolitiikkaa tunnetuksi aivan uudella tavalla. Tämä edellyttää kuitenkin yhteistyötä ja koordinointia paljon useammilla kohdin kuin aikaisemmin. Siksi lakiehdotuksessa esitetään näiden kolmen laitoksen yhdistämistä, niin että niillä olisi yhteinen hallitus ja johto, jonka päällikkö olisi hallinnollinen johtaja. Näin varmistettaisiin tehokas organisaatio, joka voi olla Tanskan elokuvan ja elokuvapolitiikan "kasvot" ulospäin. Ammatillisten ja taiteellisten erityispiirteiden vaalimiseksi perustetaan samalla kolme neuvostoa: pitkien elokuvien neuvosto, lyhyt- ja dokumenttielokuvien neuvosto ja museoneuvosto. Nevostojen on tarkoitus toimia elokuvainstituutin asiantuntijaeliminä omilla aloillaan.

Lakiehdotus on vuonna 1995 alkaneen prosessin tulos. Tuolloin kulttuuriministeri pyysi Performance A/S -konsulenttiyritystä tutkimaan, millaisiin organisaatiomuutoksiin laitosten muutto Filmhusetiin antoi aihetta. Konsulenttiyrityksen päätelmä oli, että laitokset kannattaisi yhdistää saman hallinnon alaisuuteen. Konsulenttien raporttia seurasi keskustelu laitosten johtajien ja elokuva-alan edustajien kesken, ja keskustelun pohjalta laadittiin uuden elokuvalain "raakaluonnos". Luonnos on ollut laajalla lausuntokierroksella kesän aikana ja saatujen lausuntojen perusteella on laadittu nykyinen lakiehdotus. Ehdotus hyväksyttäneen syksyllä, ja pian sen jälkeen voidaan alkaa rakentaa uutta instituuttia. Ja jos kaikki menee hyvin, Tanskan elokuvainstituutti on täysin toimintavalmis jo vuoden 1997 alkupuoliskolla.

CVA

TVS - uusi urheilukanava 

Tanskan radio (DR), TV 2, Tanskan jalkapallounioni (DBU) ja Tanskan puhelinyhtiö TeleDanmark ovat yhdessä perustaneet TVS:n, Tanskan uuden urheilukanavan. Uuden aseman omistaa osakeyhtiö, jonka osakkaina ovat mainitut neljä yhteistyö-osapuolta. TeleDanmark omistaa 40 % osakkeista, ja muut 20 % kukin.

TVS aloittanee lähetykset 1.3.1997 ja sen koodatut lähetykset voidaan vastaanottaa joko satelliitin tai kaapelin kautta. Tärkeä perusta aseman olemassaololle on DBU:n kanssa tehty puitesopimus tanskalaisten jalkapallo-otteluiden lähetysoikeuksista radiossa ja televisiossa. DR ja TV 2 ovat ostaneet DBU:lta tanskalaisten jalkapallo-otteluiden oikeudet kahdeksaksi vuodeksi 551 miljoonalla Tanskan kruunulla ja osa näistä oikeuksista myydään edelleen TVS:lle. Kilpailuneuvosto hyväksyi sopimuksen vasta äskettäin, sillä tutkittiin, johtaako tämä television urheilulähetysten monopolisoitumiseen. Erityisesti arvosteltiin sopimuksen lauseketta, joka olisi antanut DR:lle ja TV2:lle ensisijaisen oikeuden jatkaa sopimusta kahdeksan vuoden jälkeen. Kun DR ja TV2 suostuivat poistamaan lausekkeen, kilpailuneuvosto päätti hyväksyä sopimuksen. Sopimus on kuitenkin hyväksytettävä myös EU:n kilpailuviranomaisilla.

Sopimuksen hyväksymisen jälkeen TVS lähetti lehdistötiedotteen, jossa se ilmoitti, että entinen jalkapallomaajoukkueen pelaaja ja nykyinen Silkeborgs Super Liga joukkueen valmentaja Preben Elkjær on nimitetty yhtiön johtajaksi. Joulukuun ensimmäisenä päivänä hän alkaa yhdessä muun johdon kanssa 50 työntekijän rekrytoinnin ja tavoitteena on, että henkilökunta olisi koossa viimeistään 1. marraskuuta 1997, koska lähetykset on tarkoitus aloittaa silloin. Preben Elkjærin valinnan myötä on selvää, että ohjelmien pääpaino tulee olemaan jalkapallossa, mutta suunnitelmien mukaan myös muut urheilulajit ovat ohjelmistossa, esim. pyöräily ja ralliautoilu. Myös viihde-elokuvien lähettämistä harkitaan.

DR:ää ja TV 2:a on arvosteltu siitä, että ne ovat myyneet oikeudet maksulliselle kanavalle, jota vain pieni osa Tanskan väestöstä pääsee seuraamaan. Aiemmin vastaavia urheiluohjelmia on voinut seurata vapaasti DR1:n ja TV 2:n kanavilta. DR1:n ja TV 2:n mukaan asiaa korjataan sillä, että tärkeimmät ohjelmat ja urheilutapahtumat lähetään sekä TVS:n että DR1:n tai TV 2:n kautta.

CVA

Tanska lakkauttaa elokuvasensuurin 

Kielto korvataan neuvonannolla ja valtion elokuvasensuurin tilalle tulee lasten ja nuorten viestinneuvosto Tanskan kulttuuriministerin lakiehdotuksessa, joka nyt on käsitelty ensimmäisen kerran kansankäräjillä.

Elokuvalakiehdotuksessa, jonka kulttuuriministeri äskettäin on esitellyt, ehdotetaan valtion elokuvasensuurin (Statens Filmcensur) ja 12:n ja 16:n vuoden ikärajoitusten lakkauttamista. Tämä toteutetaan lakkauttamalla elokuvasensuurilaki. Nykyisin voimassa oleva laki kieltää elokuvateatteriesitykset alle 12- tai 16-vuotialle silloin, kun valtion elokuvasensuuri on määrännyt kyseisen ikärajan. Lisäksi aiotaan lakkauttaa videonauhoja koskeva laki, jossa määrätään elokuvasensuurin mukaisista merkinnöistä ja kielletään välittämästä tai vuokraamasta videokasetteja alle 12- tai 16-vuotiaille, jos elokuvaa ei ole hyväksytty näille ikäryhmille sopivaksi.

Kiellot korvataan yhä paremmilla ohjeilla ja neuvoilla, jotka suunnataan vanhemmille. Jatkossakin kuluttajien täytyy saada tieto elokuvan soveltuvuudesta lapsille ja nuorille, ja edelleen aiotaan säilyttää valtiollinen asiantuntijaelin lapsia ja nuoria koskevissa asioissa, joka arvioi elokuvien soveltuvuuden ja varmistaa kunnollisen tiedottamisen. Siksi perustetaan lasten ja nuorten viestinneuvosto (Medierådet for Børn og Unge), joka korvaa elokuvasensuurin. Neuvoston tehtävänä on arvioida elokuvia ja siltä pohjalta varmistaa, että tarpeellisia ohjeita välitetään lasten ja nuorten vanhemmille ja muille, jotka ohjaavat lasten ja nuorten viestinkäyttäytymistä, esimerkiksi opettajille.

Ehdotus on syntynyt kansankäräjien enemmistön suosituksesta ja joukkoviestimissä käydyn vilkkaan keskustelun pohjalta. Julkisessa keskustelussa on pohdittu paljolti sitä, suojaako neuvonantotoiminta tarpeeksi niitä lapsia, jotka eivät saa tarvitsemaansa tukea vanhemmiltaan. Tämän vuoksi lakiin on jätetty mahdollisuus, että lasten ja nuorten viestinneuvoston kanssa neuvoteltuaan kulttuuriministeri voi antaa määräyksen ns. "parental guidance" - säännön käyttöönotosta. Sääntö on jo käytössä joissakin maissa, ja merkitsee sitä, että päästääkseen katsomaan elokuvaa, joka on luokiteltu hänen ikäluokalleen soveltumattomaksi, lapsen on oltava aikuisen seurassa.

CVA

Palaa sisällysluetteloon

 

POHJOLA 

Pohjoismainen televisio Yhdysvalloissa 

Kun ei kerran kotimaassa onnistu, kokeillaan ulkomailla! Nyt on mahdollista katsella pohjoismaisia televisio-ohjelmia Yhdysvalloissa. Pohjoismaiden ministerineuvosto antaa puoli miljoonaa Tanskan kruunua uuden pohjoismaisen televisiokanavan perustamiseen. Maailman suurin kaapelitelevisioyritys Telecommunications Inc. (TCI) on solminut yhteistyösopimuksen Denverissä sijaitsevan norjalaisomisteisen Steinco Inc. -yhtiön kanssa pohjoismaisten julkisten televisioyhtiöiden tuotannon esittämiseksi. Kaikki pohjoismaiset julkiset televisioyhtiöt tukevat projektia.

Koelähetykset, jotka tänä päivänä saavuttavat 100 yliopistoa, aloitettiin tämän vuoden helmikuussa. 2-3 vuoden sisällä ne laajennetaan päivittäisiksi nelituntisiksi lähetyksiksi. 3 milj. kotia pystyy jo nyt vastaanottamaan lähetykset, ja vuodesta 2000 lähtien 20 miljoonaa kotitaloutta on liittynyt kanavaan. Arvioltaan 17 milj. amerikkalaisella on pohjoismaiset juuret. Ohjelmaprofiili rakentuu samalla tavalla kuin pohjoismaiset lupamaksuilla rahoitetut televisiokanavat: uutisia, elokuvia ja kulttuuri- ja luonto-ohjelmia esitetään runsaasti. Tulevaisuudessa kanavan rahoitus perustuu mainos- ja sponsorointituloihin.

- Hanke on mielestämme rohkea ja uudistava. Sitä paitsi ajankohta tuntuu sopivalta tv-alan huimaavaa teknologista kehitystä ajatellen. Kanava tarjoaa hyvät mahdollisuudet pohjoismaisen televisiokulttuurin esittämiseksi ja antaa arvokkaita kokemuksia nykyaikaisesta televisiojakelusta, sanoo Pohjoismaiden ministerineuvoston esittelijä Martin Tangeraas.

Kiinnostus "etnisiä" kanavia kohtaan on voimakkaassa nousussa Yhdysvaltain kaupallisessa ja viihteeseen perustuvassa televisiomaailmassa. Pohjoismainen televisioikkuna saattaa raivata tien pohjoismaiselle elinkeinoelämälle Yhdysvalloissa ja lisätä turismia.



Pohjoismaille yhtenäinen tekijänoikeussuoja 

Pohjoismaiden tekijänoikeuslait on nyt koordinoitu niin, että kansalliset lait ovat pykälä pykälältä keskenään yhtenäisiä. Pohjoismaiden kulttuuriministereille, jotka ovat tehneet lainsäädännön yhtenäistämisaloitteen, esiteltiin viime vuosien työn tulos. Alan ammattilaisille ja kirjastoille tarkoitetussa julkaisussa annetaan yleiskatsaus lainsäädännöstä.

Tekijänoikeudet tulevat kulttuuripoliittisesti ja taloudellisesti yhä tärkeämmäksi: ellei taitelijoiden ja muiden lain tarkoittamien henkisen työn tekijöiden oikeuksia suojata, ei yhteiskunnassa ole myöskään taiteellista tai luovaa tuotantoa.

Esimerkiksi Norjassa tekijänoikeuksien piiriin kuuluva toiminta on jo nykyisin kolme prosenttia bruttokansantuotteesta, eli sen osuus on yhtä suuri kuin maa- ja metsätalouden ja kaivostoiminnan yhteensä. Tekijänoikeudet koskevat kustannusalaa, lehdistöä ja teatteri-, elokuva- ja musiikkialaa. Ne ovat keskeisiä myös kansainvälisissä kauppasopimuksissa, mm. maailmankauppajärjestön, WTO:n, sopimuksissa.

Digitaalitekniikka helpottaa tekijänoikeuksien suojaamien teosten käyttöä -- myös väärinkäyttöä -- ja käytön seuranta on yhä vaikeampaa. Tanskan, Suomen, Ruotsin ja Norjan lainsäädäntö perustuu jo 1930-luvulla tehtyyn yhteistyöhön. Islanti tuli mukaan vuonna 1972. Tällä vuosikymmenellä EU:n vaikutus on ollut voimakas. EU:n direktiivien tekijänoikeuksien suoja on hyvin laaja. Eurooppalaiseen lainsäädäntöön on epäilemättä vaikuttanut pohjoismainen, varsin kattava tekijänoikeussuoja.

Lisätietoja: Pohjoismaiden ministerineuvosto, esittelijä Martin Tangeraas (N), +45 33 96 03 84) tai tiedotuspäällikkö Berth Sundström (FIN), +45 33 96 03 57.



Varoja digitaaliseen kehitykseen 

Pohjoismaisen kulttuuri- ja joukkoviestinyhteistyön johtoryhmä työskentelee tätä nykyä digitaalitekniikan kehityksen aiheuttamien viestinpoliittisten haasteiden parissa. Johtoryhmä keskittyy erityisesti kulttuuri- ja sisältönäkökohtiin. Johtoryhmällä on käytettävissään rajallinen määrä projektivaroja. Varoja voidaan käyttää osarahoituksena toimintaan, joka edistää pohjoismaista yhteistyötä uusien sähköisten viestinten parissa, esim. cd-rom- tai verkostotuotannossa.

Lapsille ja nuorille suunnatun fiktion ja draaman tuotanto on erityisasemassa. Varoja voidaan hakea myös esimerkiksi seminaari- tai kurssitoimintaan tai muuhun toimintaan, joka voi edistää verkostojen muodostumista ja ammatillista osaamista uusien viestinten ja kertomismuotojen käytössä. Varoja voidaan myös tietyssä määrin hakea projektikehittelyyn.

Kriteerit:
- selkeä pohjoismainen ulottuvuus

- kansallista perusrahoitusta ja omaa pääomaa vähintään 50 %,

- EU-rahoitusta on oltava mukana (esim. INFO 2000, RAPHAEL)

- tuotantotuen tulee edistää pohjoismaista infrastruktuuria ja pohjoismaisia verkostoja

- projektien on oltava innovatiivisia ja niiden tulee edistää Pohjoismaiden kulttuuria

- projekteilla on oltava spiraalivaikutusta työllisyyteen ja elinkeinojen kehitykseen

- projektien tulee olla sopusoinnussa viestinalan kulttuuripoliittisten kärkikysymysten kanssa (erityisesti lapset ja nuoriso) tai niiden tulee käsitellä esimerkiksi vierasvihaa, rasismia, väkivaltaa jne.

- projektitukea ei myönnetä laitehankintoihin

- etusijalla ovat projektit, jotka vaativat todellista yhteistyötä, eivät ainoastaan yhteisrahoitusta.

Lisätietoja antaa Marilou Pehrson Pohjoismaiden ministerineuvosta, puh. +45 33 96 03 96, faksi: +45 33 93 62 51, sähköposti: mpe@nmr.dk.

Palaa sisällysluetteloon

 

KANSAINVÄLISTÄ 

Uudet ajat kansainvälisissä tekijänoikeuksissa 

Tätä kirjoitettaessa oli vuosisadan suurin tekijänoikeuksia koskeva neuvottelukierros juuri käynnistynyt. WIPO (World Intellectual Property Organization) on seitsemän vuoden valmistelutyön jälkeen jättänyt kolme asiakirjaa käsiteltäviksi Geneven diplomaattikonferenssissa (2.-20. joulukuuta). Ehdotukset on tehty siksi, että voimassa olevat monenkeskeiset sopimukset (lähinnä Bernen sopimus liitteineen) ei kata uusien sähköisten viestinten tekijänoikeuksia tarpeeksi hyvin.

Yksi asiakirjoista käsittelee perinteisiä tekijänoikeuden sovellusaloja, kirjallisuutta ja taideteoksia. Yksi käsittelee ääninauhoitteiden tekijänoikeuksia, joka käsittää säveltäjät, musiikin tuottajat, muusikot jne. Tätä ryhmää ei ole mainittu Bernen sopimuksessa, ja siksi se on jäänyt kansainvälisen tekijänoikeussopimuksen ulottumattomiin. Kolmannen asiakirjan tavoitteena on antaa oikeussuoja sellaisten tietokantojen sisällölle, mikä ei itsessään ole luovan toiminnan tuote, mutta jonka tuottamiseen on kuitenkin käytetty paljon voimavaroja.

Kokoukseen osallistuu yli 800 henkilöä WIPO:n 160 jäsenmaasta, YK:n jäsenmaista, jotka eivät ole WIPO:n jäseniä ja 150 etujärjestöstä, joille on myönnetty oikeus osallistua kokoukseen. Alan yritysten liikevaihto on maailmanlaajuisesti laskettuna valtavan suuri. Päätökset tulevat olemaan erittäin tärkeitä kansainvälisen viihde- ja tietoelektroniikan kaupan kehitykselle.

Konferenssi voi hyväksyä asiakirjaluonnokset enemmän tai vähemmän siinä muodossa kuin ne nyt ovat - kolmena erillisenä asiakirjana - tai yhdistää ne yhdeksi dokumentiksi. Bernen sopimukseen on nyt liittynyt 119 maata. Monet ovat liittyneet siihen vasta viime aikoina, mutta hyvin monet ovat vielä ulkopuolella. Kaikesta huolimatta on vielä pitkä matka, ennen kuin saadaan aikaan kansainvälinen konsensus maiden omien sopimusten pohjalta. Kolmiosaista ehdotusta perustellaan sillä, että näin kansallisille prosesseille jää enemmän joustonvaraa.

Haluatko lisätietoja? Niitä saat esimerkiksi Norjan kulttuuriministeriön vuonna 1996 julkaisemasta kirjasesta "Skape - Bevare - Formidle - Grunnlagsmateriale for IT-plan for kultursektoren". Tekijänoikeuksia ja tietosuojaa käsittelevä luku on myös Internetillä osoitteessa http://odin.dep.no/kd/publ/96/it-plan/it-pla15.html#E9E32.

Palaa sisällysluetteloon

 

PERSPEKTIIVI 

Nordicom - viestinalan pohjoismainen tiedotuskeskus 

Nordicom - Joukkoviestinnän tutkimuksen pohjoismainen dokumentointikeskus - on perustettu levittämään tietoa Pohjoismaiden median- ja viestinnäntutkimuksesta. Pohjoismaisen koordinoinnin rahoittaa Pohjoismaiden ministerineuvosto.

Elämme tietoyhteiskunnassa. Tiedosta on tullut yhä tärkeämpi resurssi energian, raaka-aineiden ja pääoman rinnalle. Jotta voitaisiin vastata yhä kansainvälisemmän yhteiskunnan ongelmiin ja haasteisiin, tietotasoa on kehitettävä monipuolisesti tutkimuksen ja koulutuksen avulla. Tutkimustoiminta, joka ylittää tieteenalojen ja varsinkin tiedekuntien väliset rajat, on tätä taustaa vasten äärimmäisen tärkeää tietotason kehittämiselle. Viestinten, median, tutkimus on loistava esimerkki poikkitieteellisestä tutkimuksesta.

Joukkoviestinten yhteiskunnallisen roolin ja toimintaehtojen tunteminen on nykyisin erittäin tarpeellista. Pohjoismaiden viestinjärjestelmässä tapahtuu suuria muutoksia. Tutkijat, poliittisten päätösten tekijät, viestinyhtiöt, toimittajat, opettajat, opiskelijat ym. etsivät jatkuvasti uutta tietoa. Tiedonvaihto on välttämätöntä paitsi oman maan sisällä, myös pohjoismaisella, eurooppalaisella ja kansainvälisellä tasolla. Uusi tieto on edellytys sekä hedelmälliselle viestintutkimukselle että rakentavalle viestinpolitiikalle ja viestinalan myönteiselle kehitykselle ajassa, jossa viestimet tulevat yhä tärkeämmiksi yhteiskunnan talous- ja kulttuurielämälle.

Tavoite
Tutkimus täyttää yhteiskunnalliset ja tieteelliset tavoitteensa vain, jos sitä tehdään tunnetuksi eri käyttäjäryhmille. Ne kuitenkin poikkeavat toisistaan, ja ne käyttävät tutkimustietoja eri tavoin, joten odotukset ovat erilaisia. Siksi tarvitaan nk. "information brokers", "tiedon tulkkeja", jotka voivat tulkita eri käyttäjien toiveita ja toimittaa näille oleellista tietoa. Viestinalan "tiedon tulkitsijana" toimii Nordicomin yhteistyö, jonka pohjoismaisen koordinoinnin rahoittaa Pohjoismaiden ministerineuvosto.

Pohjoismaat ovat pieni osa Eurooppaa ja maailmaa. Kansainvälistymisen aikakaudella, jolloin joukkoviestimet tulevat yhä tärkeämmiksi, Pohjoismaiden on välttämätöntä saada äänensä kuuluville. Tämä ei toteudu ilman yhteistoimintaa. Nordicom on toiminut jo hieman yli 20 vuotta Pohjoismaiden media-areenalla ja pyrkinyt lujittamaan ja kehittämään pohjoismaisuutta sekä täällä kotikentällä että kansainvälisissä yhteyksissä. "Tiedon tulkinta" on keskeinen osa sen toimintaa. Muu maailma, samoin kuin Pohjoismaat itsekin, pitävät itsestäänselvänä, että näissä yhteyksissä Pohjoismaat ovat yksi kokonaisuus.

Pohjoismaat yhdessä
Nämä ovat Nordicomin toiminnan puitteet. Sen tavoitteet ovat:

* antaa Pohjoismaiden tutkimus- ja koulutuslaitoksille sekä tutkimusten käyttäjille -- poliittisten päätösten tekijöille, viestinyhtiöille, toimialajärjestöille, toimittajille, opettajille, kirjastoille jne. -jatkuvasti tietoa median, journalistiikan ja viestinnän tutkimuksen tuloksista. Nordicomin työn tarkoituksena on edistää alan kehitystä ja vaikuttaa siihen, että tutkimusta hyödynnetään media- ja kulttuurikysymyksissä;

* luoda pohjoismaiselle tutkimukselle asema kansainvälisissä tutkijayhteyksissä. Nordicomin toiminnan tulee osaltaan lisätä pohjoismaisen mediantutkimuksen saamaa huomiota ja hyvää mainetta, viittauksia pohjoismaisiin tutkimuksiin sekä Pohjoismaiden osallistumista monikansallisiin tutkimusprojekteihin;

* esiintyä Pohjoismaiden yhteisenä edustajana eurooppalaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa tai järjestöissä, jotka laativat aineistoa media- ja kulttuuripoliittisten kysymysten käsittelyn pohjaksi. Lähinnä kyseessä on vertailevan pohjoismaisen viestintilaston laatiminen, jonka pohjalta voidaan jatkuvasti seurata Pohjoismaissa tapahtuvaa viestinalan kehitystä.

Muutostyö
Viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana Nordicom on tehnyt laajaa muutostyötä. Tärkeä osa sitä on ollut pohjoismaisen mediakehitystä koskevan tiedotuspalvelun luominen, lähinnä yhteispohjoismaisen viestintilaston hoitaminen. Tilaston kysyntä on erittäin vilkasta, koska eri käyttäjäryhmillä on suuri tarve seurata media-alan kehitystä jatkuvasti. Tilaston tehtävänä on kuvata todellisuutta sekä osoittaa kehityssuuntia ja viestinalan uusia ilmiöitä. Hyvä yhteinen tilasto tulee epäilemättä yhä tärkeämmäksi kansainvälisessä kanssakäymisessä. Esimerkiksi EU:ssa monet laitokset ja ryhmät laativat aineistoa media- ja kulttuuripoliittisten kysymysten käsittelyn pohjaksi. Näissä yhteyksissä Pohjoismaat käsitetään yhdeksi kokonaisuudeksi.

Nordicomin viestintilastotyö antaa uutta tietoa, jos saadaan aikaan tehokas yhteistyö pätevien viestintutkijoiden kesken, jotka voivat analysoida eri tiedot ja tuoda tutkimukseen eurooppalaista ja kansainvälistä näkökulmaa.

Yksi perusedellytys pohjoismaiselle mediakehityksen tiedotuspalvelulle on hedelmällinen yhteistyö niiden laitosten kesken, jotka eri Pohjoismaissa laativat kansallisia viestintilastoja. Ruotsin ja Norjan Nordicom-keskukset ja Suomen Tilastokeskus huolehtivat siitä, että kansallista mediakehitystä seurataan järjestelmällisesti. Kansallisten laitosten saamia tuloksia voidaan työstää pohjoismaisesti niin, että tilastot laaditaan vertailukelpoisiksi sekä Pohjoismaiden keskinäiseen että ulkopuoliseen käyttöön.

Koottuja viestintilastoja ei toistaiseksi ole Islannissa eikä varsinkaan Tanskassa. Eri tilastokeskusten aineiston kerääminen ja käsittely vaatii pohjoismaiselta koordinoinnilta suurta työpanosta. Tanskan viestinkomitea ehdottaa kuitenkin mietinnössään jonkinlaisen kansallisen viestintilaston kokoamista. Nordicom toivoo myös sen toteutumista.

Joulukuussa 1995 Nordicom julkaisi ensimmäisen pohjoismaisen viestintilaston. Vuonna 1996 on koottu tarkempi tilasto, johon liittyy mediantutkijoiden laatimat maakohtaiset analyysit. Se julkaistaan kirjana talven aikana (Nordic Media Trends 3).

Marraskuussa julkaistiin yleisradiopalveluita selvittelevä kirja "Nordisk forskning om public service. Radio och TV i allmänhetens tjänst". Yleisradiopalvelut nousevat keskeisiksi, kun keskustellaan siitä, miten julkisen palvelun viestimet voivat lujittaa asemaansa kilpaillessaan keskittyvän ja kansainvälistyvän kaupallisen viestinsektorin kanssa. Pohjoismaissa public service on merkinnyt - ja merkitsee edelleen - yleisöä palvelevaa televisiota. Keskustelussa viitataan usein yhteiseen, pohjoismaiseen julkisen palvelun malliin. Sen tutkiminen niin historialliselta kuin nykyisyydenkin kannalta lisää merkittävästi tietoa Pohjoismaissa tapahtuneesta viestinten kehityksestä. Yksi ydinkysymyksistä koskee julkisen palvelun sisältöä uudessa viestinmaisemassa. Näyttää olevan useita syitä koota tutkijoita käsittelemään aihetta aikana, jolle on tunnusomaista viestinalan perusteellinen muuttuminen.

Käyttäjäkeskeinen
Nordicom on käyttäjäkeskeinen organisaatio. Dokumentoimalla tehokkaasti viestinten tutkimusta ja kehitystä ja tiedottamalla niistä Nordicomin pyrkimyksenä on olla Pohjoismaiden, Euroopan ja muun maailman "clearinghouse", jonka perustana on tehokas pohjoismainen verkosto. Vuonna 1997 Nordicom käynnistää UNESCOn toimeksiannosta myös kansainvälisen clearinghouse-toiminnan selvitelläkseen viestinväkivallan vaikutusta lapsiin.

Ulla Carlsson, Nordicomin johtaja


Palaa sisällysluetteloon