svane.jpg - 2932 Bytes Nordisk Medie Nyt

Toinen neljännesvuosijulkaisu 1996
  
    Suomenkielinen pääsivu | Arkisto – neljännesvuosijulkaisut | Yleiskatsaus   
  Sisältö

Islanti   |   Norja   |   Ruotsi   |   Suomi   |   Ahvenanmaa   |   Tanska   |   Pohjola

Perspektiivi

  Medier i Norden neljännesvuosijulkaisut
löytyvät suomenkielisinä verkkojulkaisuina aina vuodelta 1994. Julkaisut sisältävät suomenkielisen koosteen skandinaavisilla kielillä ilmestyvästä Medier i Norden: Resymé –julkaisun tiedotteista.

Medier i Norden (entinen Nordisk Medie Nyt) -sivujen sisältö on vapaasti lainattavissa mikäli lähde mainitaan selvästi.

  Päätoimittaja                                           Vastaava toimittaja
Terje Flisen (TF)                                         Pääjohtaja Søren Christensen
Postboks 1726 Vika                                   Pohjoismaiden ministerineuvosto,
0121 Oslo, Norge                                       Store Strandstræde 18
Puh. + 47 22 20 80 61                                DK-1255 København K., Danmark

Medier i Norden (aikaisemmin Nordisk Medie Nyt) ISSN 1396-9331 – elektroninen julkaisu.

 

ISLANTI 

Radiotoimintalain uudistuksesta raportti 

Islannin kulttuuri- ja opetusministeri Björn Bjarnason esitteli huhtikuun lopussa hallitukselle radiotoimintalain uudistusta käsitelleen työryhmän raportin. Puolueet aloittavat kulttuuri- ja opetusministerin ehdotuksesta keskustelut kyseisen lain muuttamisesta ja käyttävät raporttia keskustelujen tukena. Raportin päätarkoituksena on osoittaa ratkaisuja, joilla voidaan parantaa sähköisten viestinten mahdollisuuksia kotimaisen ohjelman tuottamiseen, ja sen lähtökohtana on, että kaikilla sähköisillä viestimillä on tärkeä asema islantilaisen kulttuurin kannalta.

Raportissa todetaan, että tavoitteeseen on pyrittävä kahta keinoa käyttäen. Ensimmäinen on se, että yksityisomistuksessa olevien sähköisten viestinten kulttuurista asemaa tulee lujittaa ja parantaa niiden mahdollisuuksia kotimaiseen ohjelmatuotantoon. Tähän voidaan päästä valtuuksia lisäämällä, motivaatiota parantamalla ja pitämällä ihmiset ajatukselle lämpiminä. Toiseksi raportin ehdotukset koskevat Islannin radion, RÚV:n, julkisen palvelun roolin vahvistamista ja niiden velvoitteiden korostamista, jotka seuraavat sen erityisasemasta ja kulttuurillisesta roolista. Uusilla painotusalueilla, paremmalla työnjaolla, selkeämmillä tavoitteilla ja uudelleenjärjestelyllä RÚV voi yhä paremmin ylläpitää asemaansa ja pysyä Islannin sähköisten viestinten kärjessä kotimaisen ohjelman tuotantoa ajatellen. Raportin yhteenvedossa todetaan: "Islannin radion toiminta on ollut ja on edelleen tärkeä osa kansan kehittymistä ja kulttuuria. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että RÚV:n toimintaa ja asemaa vahvistetaan, mutta sen erityisaseman ja oikeuksien ei pidä rajoittaa muiden sähköisten viestinten mahdollisuuksia osallistua kansalliseen kulttuuritoimintaan ja kotimaiseen ohjelmantuotantoon".

Raportissa on lukuisia tämän suuntaisia ehdotuksia, mm. ehdotetaan, että parannettaisiin yksityisomistuksessa olevien sähköisten viestinten edyllytyksiä ohjelmatuotantoon. Tämä voitaisiin tehdä siten, että RÚV asteittain poistuisi mainosmarkkinoilta. Ehdotetaan myös, että RÚV lopettaisi ohjelmien sponsoroinnin ja tv-myyntiohjelmien lähettämisen. Radioasemien kulttuurirahastoa ehdotetaan lakkautettavaksi. Sen tilalle perustettaisiin sähköisten viestinten kulttuuripalkinto, joka jakaisi tunnustuspalkintoja ja tukea niille, joiden katsotaan edistävän kotimaista ohjelmatuotantoa. Käännösvelvollisuuden osalta lakiin ei ehdoteta muutoksia, mutta lastenohjelmaa lähettävien asemien lähetyksistä tulee puolet olla kotimaisia tai islanninkielisellä puheella varustettuja.

Työryhmän mielestä RÚV:n julkinen palvelurooli tulee nähdä erillään kilpailuun liittyvistä tekijöistä. Sen mielestä on tärkeää, että RÚV:n päivittäisessä toiminnassa noudatetaan pääsääntöä, jonka mukaan toiminta supistetaan niihin tehtäviin, joita ei voida sijoittaa muualle. Työryhmä esittää, että RÚV käynnistäisi keskustelut posti- ja telehallituksen kanssa koskien radio- ja televisioaineiston jakelua ja että lupamaksujen kerääminen lakkautettaisiin. Tulot muodostuisivat sen sijaan veroista tai viranomaisten suorista avustuksista. Radioneuvostoa ehdotetaan korvattavaksi viisijäsenisellä johtoryhmällä, joka yhdessä radion pääjohtajan kanssa vastaisi RÚV:n toiminnasta kulttuuri- ja opetusministerille.

Työryhmän laatiman raportin tarkoituksena oli muodostaa pohja keskustelulle radio- ja televisiolainsäädännöstä sekä radio- ja tv-asioista yleensä. Siinä mielessä raportti on täyttänyt odotukset, sillä Islannin yleiskäräjillä raportti aiheutti kiivaan keskustelun. Kaikilla kansanedustajilla on mielipiteensä raportin sisällöstä, varsinkin niistä osista, jotka koskevat suoraan Islannin radiota. Joidenkin mielestä ehdotukset menevät liian pitkälle, toisten mielestä ne jäävät puolitiehen. Ilmeisesti useimmat ovat kuitenkin sitä mieltä, että vuodelta 1985 peräisin olevan radiolain uudistaminen on välttämätöntä ja hallitukselle esitettävien muutosehdotusten valmistelutyö alkanee kesän aikana.

JG

Kiinnostus ulkomaisten ohjelmien välittämiseen kasvaa Islannissa 

Neljä uutta yhtiötä entisten lisäksi välittää ulkomaisten televisioasemien ohjelmaa Islannissa, nämä neljä ovat Syn, Bíórásin, Aksjón ja Elnet. Äskettäin radiolevityslautakunta päätti myöntää näille luvan ohjelmien välittämiseen mikroaalloilla. Aksjón ja Elnet saivat alustavan päätöksen toimiluvasta koko maan alueelle. Synillä on jo oma kanavansa. Sen toimilupaa jatkettiin seitsemällä vuodella ja myös se lähettää nykyisin ohjelmaa koko maassa.

Ulkomaisten lähetysten siirto tapahtuu Islannissa tätä nykyä mikroaalloilla, ja kanavia on varattu vain 22. Uusien yhtiöiden tullessa markkinoille radiolevityslautakunta päätti tehdä muutoksia vä liaikaisiin toimilupiin, jotka se aiemmin oli alustavasti myöntänyt Íslenska sjónvarpið'lle (Islannin televisio) ja Synille. Íslenska Úvarpsfélagið - Fjölmiðlun menetti väliaikaisen luvan relevälitykseen yhtiön ja radiolevityslautakunnan sopimuksen perusteella.

Asia on saanut suhteellisen paljon julkisuutta joissakin viestimissä, mm. siksi, että samoilla omistajilla on suuria osuuksia sekä Íslenska Úvarpsfélagið - Fjölmiðlun- ja Syn-yhtiössä. Sama koskee yhtiöitä Íslenska sjónvarpið ja Bíórásin.

Islannin parlamentissa, yleiskäräjillä, keskusteltiin asialistan ulkopuolella toimilupien jakamiskäytännöstä ja radiolevityslautakunnan muusta toiminnasta. Kulttuuri- ja opetusministeri esitteli lautakunnan vastauksen, jossa muun muassa korostettiin sitä, että väliaikaisella toimiluvalla ei tarkoiteta pitkäaikasta lupaa ja että toimilupasopimus voidaan irtisanoa ilman ennakkoilmoitusta, jos siihen lautakunnan mielestä on aihetta kilpailusyistä. Lautakunnan mielestä periaate koskee myös väliaikaisista toimiluvista tehtyjä alustavia päätöksiä.

Synin ja Íslenska Úvarpiðin omistussuhteita koskevaan kritiikkiin lautakunta vastasi, ettei Islannin laissa kielletä samaa osapuolta hallitsemasta osuuksia useassa viestinyhtiössä ja et-tei myöskään osuuksien suuruutta ole määritelty.

Tv-markkinoiden tilanne on edellä kuvatusta syystä ollut julkisen keskustelun kohteena viime aikoina. Tällä hetkellä mikroaaltokanavat on jaettu seuraavasti: Islenska Uacute;varpsfélagid: 5 kanavaa, Íslenska sjónvarpið: 5 kanavaa, Syn: alustava toimilupa 3 kanavalle, Bíórásin: alustava toimilupa 3 kanavalle, Omega: alustava toimilupa yhdelle kanavalle. Lisäksi kanavia käyttävät Syn, RUV ja Stöð 3 televiestinnän tarkastuslautakunnan päätöksen perusteella. Lisäksi energiayhtiö Landsvirkjun käyttää kahta kanavaa. Nyt siis kaikki mahdolliset kanavat ovat käytössä. Artikkelia kirjoitettaessa Syn ja Bíórásin eivät kuitenkaan vielä ole tehneet sopimusta ulkomaisen ohjelman välittämisestä, mikä on edellytys sille, että radiolevityslautakunta myöntää muodollisen toimiluvan.

SJ

Yliopistolla tehty viestintätutkimus 

Islannin yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiedekunta teki tämän vuoden maaliskuussa viestintää koskevan tutkimuksen. Siitä kävi ilmi, että keskimäärin 62 % 12-18-vuotiaista islantilaisista lukee päivittäin maan pää lehtenä pidettyä Morgunblaðiðia ja n. 44 % väestöstä lukee Dagblaðið-Vísirlehteä. Edellisessä tutkimuksessa, joka tehtiin viime lokakuussa, DV:tä sanoi päivittäin lukevansa 48 % väestöstä eli lehden suosio on laskenut 4 prosenttiyksikköä, mutta sen sijaan Morgunbladidin asema on pysynyt ennallaan. Morgunbladidin tilaajia on n. 62 % vastaajista, 28 % tilaa DV:tä. Kauppalehteä vastaava Viðskiptablaðið osallistui tutkimukseen ensimmäistä kertaa. Lehti ilmestyy kerran viikossa ja n. 6 % vastaajista ilmoitti lukevansa sitä. Viðskiptablaðið ia lukevat lähinnä alan asiantuntijat, yritysjohtajat ja työnantajat ja näistä 16 % sanoi lukeneensa kyseisen viikon lehden.

Tutkimus kattoi myös sähköiset viestimet. Tällä kertaa 92 % kyselyyn osallistuneista katseli Islannin televisiota, 79 % Stöð 2:ta, 19 % Stöð 3:a ja 37 % Syniä. Noin 26 % sanoi katselevansa muita kanavia. Stöð 3 ja Syn eivät ole aikaisemmin osallistuneet tutkimukseen. Lokakuussa Islannin televisiota sanoi katselevansa 94 % ja Stöð 2:ta 83 %. Katselijamäärän väheminen on lähes merkityksetöntä, vaikka kaksi uutta tv-asemaa on aloittanut lähetykset.

Radion osalta 60 % kuunteli Bylgjania, 54 % P1:stä ja 68 % P2:ta, jotka ovat Islannin radion, RÚV:n kanavia. 37 % kuunteli muita asemia. Radion kuuntelemisessa on tapahtunut perin pieniä muutoksia edellisen tutkimuksen jälkeen.

JG

Tukea sähköisille viestimille 

Radioasemien kulttuurirahasto jakoi äskettäin sähköisille viestimille tukea ohjelma-aineiston valmistamiseen. Hakumahdollisuudesta ilmoitettiin tammikuussa, ja tukea haettiin 212 projektiin. Hakemusten yhteenlaskettu määrä nousi kaikkiaan 500 miljoonaan Islannin kruunuun, ja projektien kokonaiskustannusten summa oli 1.100 miljoonaa Islannin kruunua.

Tukea myönnettiin yhteensä 65 miljoonaa kruunua, josta noin 15 miljoonaa kohdistui radio-ohjelmien tuottamiseen ja 47 miljoonaa televisioprojekteihin. Vajaat 4 miljoonaa Islannin kruunua myönnettiin käsikirjoituksiin.

JG

Julkilausuma television toimilupamaksuista 

Islannin taiteilijaliitto päätti huhtikuun lopulla pitämässään yleiskokouksessa laatia julkilausuman, jossa kulttuuri- ja opetusministeriä pyydetään toimimaan sen hyväksi, että televisiotoimintaan myönnetystä luvasta perittäisiin maksu. Tähän asti toimilupa on myönnetty ilmaiseksi - muun muassa sellaisten satelliittikanavien välittämiseen, joiden ohjelmia ei tekstitetä islanniksi.

Julkilausumassa ehdotetaan, että tällä tavoin kerätyt varat talletettaisiin ohjelmarahastoon, joka tukisi islantilaisen ohjelman tuotantoa. Islannin taitelilijaliitto lähetti julkilausuman kulttuuri- ja opetusministeriölle, mutta ministeriö lähetti sen edelleen radiolevityslautakunnalle.

Islannin taiteilijaliiton puheenjohtaja Hjálmar H. Ragnarssson sanoo liiton kannan olevan, että ulkomaiset kanavat ovat rajallinen voimavara, ainakin toistaiseksi. "On todettu, että tämän resurssin rahallinen arvo arvioidaan hyvin korkeaksi ja yhtiöt kilpailevat energisesti kanavista. Mielestämme olisi luonnollista periä toimiluvasta oikeudenmukaista maksua ja käyttää se kotimaisen ohjelman tuotantoon," sanoo Hjálmar Ragnarsson.

JG

Yhteiset vaalivalvojaiset 

Islannin televisio ja Stöð 2 ovat pääseevät yksimielisyyteen yhteisistä lähetyksistä Islannin presidentinvaalien ääntenlaskun aikana. Vaalit järjestettiin kesäkuun lopulla. Ehdokkaille tarjottiin mahdollisuutta olla mukana televisiokeskustelussa, joka lähetettiin suorana lähetyksenä vaalien aattoiltana.

Tämä on yhtiöiden ensimmäinen yhteislähetys, vaikkakin niillä on aikaisemmin ollut ohjelmayhteistyötä vaalien yhteydessä.

JG

Palaa sisällysluetteloon

 

NORJA 

Yleisradioneuvosto asetettu 

Suurkäräjien ehtojen mukaisesti Kulttuuriministeriö asetti tämän vuoden maaliskuussa yleisradioneuvoston. Neuvoston tulee arvioida, vastaako NRK:n, TV2:n ja P4:n ohjelmatoiminta niitä yleisradiotoiminnan periaatteita, jotka käyvät ilmi mm. TV2:n ja P4:n toimilupaehdoista, sekä niitä päätavoitteita, jotka Suurkäräjät ovat asettaneet edellytyksiksi NRK:n toiminnalle. Arviointiensa perustaksi yleisradioneuvosto aikoo laatia yleisradiotoiminnan arviointikriteerit yhdessä yleisradioyhtiöiden kanssa. Lopullisesti kriteereistä päättää ministeriö. Neuvoston ei ole tarkoitus arvioida yksittäisiä ohjelmia, vaan sen tulee ottaa kantaa siihen, missä määrin yhtiöiden ohjelmisto vastaa yleisradiotoiminnan periaatteita. Arviointia tehtäessä yksittäisiä ohjelmia voidaan käyttää valaisemaan yleisempiä piirteitä. Neuvoston tulee joka vuosi antaa kirjallinen selvitys.

Neuvostoon kuuluu seitsemän jäsentä. Mukana on TV2:n ja P4:n ohjelmatoimikuntien sekä radio- ja televisioneuvoston jäseniä. Näiden lisäksi on nimitetty kulttuurielämän ja viestintätutkimuksen edustajia. Viestintä tieteiden professori Jostein Gripsrud on nimitetty johtamaan neuvostoa sen ensimmäisenä toimikautena 31.12.1999 saakka. Neuvoston sihteeristönä toimii Norjan viestintävirasto.

LPØ

NRK:n omaisuusarvio ja osakepääoma 

Norjan yleisradio muutettiin säätiöstä osakeyhtiöksi tiistaina 30. huhtikuuta 1996, jolloin pidettiin uuden yhtiön perustamiskokous. Yhtiökokouksessa siirrettiin kaikki säätiön omaisuus, oikeudet ja velvoitteet kokonaisuudessaan NRK-osakeyhtiölle ja valtio sai vastaavasti yhtiön kaikki osakkeet. Yhtiökokous päätti edelleen, että Einar Førde jatkaa yleisradion pääjohtajana samalla kun hänestä tulee NRK-osakeyhtiön toimitusjohtaja vuoden 1997 syyskuun loppuun saakka, jolloin määräaikainen työsuhde päättyy. Sen jälkeen NRK-osakeyhtiön hallitus valitsee yleisradion johtajan. Yleisradion johtajan työsuhde kestää kuusi vuotta ja sitä on mahdollista jatkaa yhden kerran.

Kulttuuriministeriö, joka on NRK-osakeyhtiön yhtiökokous, ja NRK:n työntekijät valitsivat yhtiölle uuden hallituksen, jota on laajennettu kahdella jäsenellä. Jatkuvuutta on pidetty tärkeänä: kuusi hallituksen jäsenistä ovat istuneet hallituksessa jo ennen yhtiöittämistä.

Suurkäräjät määräsivät 18. huhtikuuta NRK-osakeyhtiön osakepääoman arvon yhdeksi miljardiksi kruunuksi (vrt. NMN 1/96). Avaustase määrätään NRK-osakeyhtiön perustamishetkellä tehdyn tilinpäätöksen perusteella.

LPØ

Elokuvatuen ja elokuvalaitosten arviointi 

Statskonsult, muutosta ja tehostamista edistävä valtioelin, on analysoinut valtiolliset tukijärjestelmät ja norjalaisten elokuvien tuotanto- ja levityslaitokset. Statskonsult kirjoittaa kulttuuriministeriön tehneen huomattavaa ja hyvää työtä laatiessaan tavoitestruktuurin elokuva-alaa varten, mutta mainitsee, että tämäntyyppisen toiminnan tavoitteiden laatimiseen liittyy joitakin sekä yleisiä että erityisiä ongelmia. Statskonsult on sitä mieltä, että Norsk Film -osakeyhtiön tuotanto ei sisällöltään eikä laadultaan erottunut muusta norjalaisesta tuotannosta, ja että Norsk Film ja Norsk Filminstitutt (Norjan elokuvainstituutti) sovittavat ohjelmistonsa huonosti yhteen. Edelleen oletetaan, että markkinat eivät anna aihetta laajentaa Norsk Filmin omia studioita Jarissa tai kohentaa niiden tasoa. Kuitenkin korostetaan, että muun norjalaisen elokuvatuotannon kannalta saattaa olla kulttuuripoliittisesti arvokasta, että on olemassa tuotantolaitos pysyvine palveluineen. Statskonsultin tärkein näkökohta on, ettei valtion itse tarvitse toimia tuottajana (ts. tuotantoyhtiön tai studion omistajana) tuotannon jatkuvuuden ja laadun takaamiseksi, vaan että tämä voidaan turvata elokuvatuotantotuen avulla samalla tavalla kuin yksityisten tuottajien kohdalla.

Statskonsult viittaa siihen, että viime vuosien elokuva-alan hallintoelinten ja tukimuotojen organisaationmuutokset ovat saaneet aikaan hieman selkeämmän ja paremmin ohjattavissa olevan hallintorakenteen. Yksittäisten projektien hallinnollisia ja taloudellisia seurantajärjestelmiä on parannettu. Statskonsult osoittaa huomattavaa parantamisen varaa ja on sitä mieltä, että ohjauskeskustelua ja raportointia ministeriön ja yritysten välillä ei ole juurikaan kehitetty. Edelleen todetaan, että on olemassa tehtävien päällekkäisyyttä, epäselvää roolinjakoa ja huonoja koordinointimekanismeja laitosten ja eri tukimuotojen välillä. Tämä johtaa sekavaan ohjausstruktuuriin ja epätarkoituksenmukaiseen tehtävienjakoon.

Analyysin on teettänyt valtiovarainministeriö. Se on osa hallituksen pitkäaikaista työtä, joka tähtää parempaan tulosjohtamiseen ja valtiollisiin tukimuotoihin sisältyvien resurssien parempaan käyttöön. Valtiovarainministeriön ja kulttuuriministeriön edustajista koottu ohjausryhmä on tehnyt ehdotuksia työtä varten. Raportin on laatinut Statskonsult, joka myös vastaa kaikista arvioinneista ja johtopäätöksistä.

Raportti on mielenkiintoinen. Se osoittaa joitakin heikkouksia nykyisessä järjestelmässä. Kulttuuriministeriö ei voi kuitenkaan yhtyä kaikkiin arviointeihin. Muun muassa taiteellisen vapauden ja vapaan ohjelmistonvalinnan kunnioittaminen eri tukijärjestelmissä ovat ratkaisevia seikkoja ohjausstruktuurin ja tehtävien jaon kannalta.

Ohjausjärjestelmiä ja tukijärjestelmiä kehitetään jatkuvasti. Niinpä on jo ryhdytty toimiin korjaamaan useita niistä heikkouksista, joihin Statskonsult kiinnittää huomiota. Nykyinen järjestelmä, johon kuuluu useita toisistaan riippumattomia tuen myöntäjiä, on tietoisen politiikan tulos. Eräs nykyisen järjestelmän päätarkoitus ovat erilliset, mutta samalla vaihtoehtoiset rahoituslähteet.

Järjestelmillä on osittain eri tarkoitus ja erilaisia kohderyhmiä. Kun kerran tuen myöntäminen perustuu henkilökohtaiseen näkemykseen ja Norjassa elokuvan tuottaminen ilman valtionrahoitusta on miltei mahdotonta, on sitäkin tärkeämpää, ettei rahoitusta rajoiteta yhteen lähteeseen.

Kulttuuriministeriön käsityksen mukaan mahdolliset olennaiset muutokset elokuva-alan tukijärjestelmissä tai laitoksissa edellyttävät Norjan elokuva-alan ammattilaisten laajaa kannatusta. Statskonsultin raportti lähetettiin maaliskuussa lausuntokierrokselle asianomaisille tahoille. Johtopäätös lausuntokierroksesta on, että elokuva-ala vastustaa yksimielisesti Norsk Film- ja Norsk Filmstudio -osakeyhtiöiden yksityistämistä.

Kaikki lausuntokierrokseen osallistuneet tahot ilmaisevat sitä paitsi toivomuksenaan, että nykyinen valtiollisen elokuvatuotantotuen hoitamismalli säilyisi. Tämä merkitsee, että tukia myöntävät tahot ovat toisistaan riippumattomia.

LPØ

Viestinten omistajuuden keskittyminen estetään lailla 

Norjan kulttuuriministeri Åse Kleveland on ilmoittanut hallituksen toimenpiteistä, jotka liittyvät omistajuuskeskittymiä selvittäneen työryhmän ehdotusten seurantaan. Ehdotukset käyvät ilmi työryhmän selvityksestä Mangfold i media (Moninaisuus viestimissä), joka valmistui vuonna 1995.

Hallitus esittää syksyllä lakiehdotuksen, jolla pyritään estämään media-alan monopolisoitumista sekä alueellisesti että kansallisella tasolla. Lain tarkoituksena on turvata sananvapaus, todellinen mahdollisuus mielipiteenilmauksiin ja monipuolinen mediatarjonta.

Myös toimituksellinen riippumattomuus varmistetaan kirjaamalla lakiin toimittajien ammattisääntöjen periaatteet.

Työryhmän ehdotusten mukaisesti hallitus säätää lakiperusteiseksi velvollisuudeksi omistajuussuhteista tiedottamisen. Tämä koskee kaikkia viestinyhtiöitä, joilla on päätoimittaja.

Säädökset kootaan erilliseksi medialaiksi.
Ministeri Kleveland ei usko, että lakiehdotus vaikuttaa suurestikaan veistinten nykyisiin omistussuhteisiin. Tarkoituksena onkin lähinnä olla "kaukaa viisas" kansainvälinen kehitys huomioon ottaen. Hän korostaa myös kaikkia median aloja koskevan lainsäädännön tärkeyttä.

Omistajuussuhteita koskeva laki laaditaan samoin periaattein kuin kilpailulaki. Omistajuussuhteiden ja monipuolisuuden valvontaa varten perustetaan erillinen elin. Sille annetaan valtuudet puuttua kauppoihin, jotka ovat lain hengen vastaisia ja jopa kieltää kaupan syntyminen.

Lakiehdotuksessa valvontaelimelle esitetään mahdollisuutta arvioida yksittäisiä kauppoja harkinnanvaraisesti. Kulttuuriministeriö haluaisi laatia suuntaviivat lain tulkinnalle ja noudattamiselle. Ne olisivat myös puitteina valvontaelimen toiminnalle. Sen toimintaa koskevat valitukset käsittelisi erillinen valituslautakunta.

Jos lakiehdotus hyväksytään, se mahdollistaisi suurten viestinyhtiöiden ristiinomistuksen estämisen. Yhtiöt eivät siis voisi omistaa toistensa osuuksia. Laki koskisi niin sanomalehtiä kuin radio- ja televisioyhtiöitäkin.

LPØ

Tanskan televisiolla epävarma tulevaisuus Norjassa 

Tanskan ja Norjan pääministerien aloitteesta norjalaiset, joilla on kaapeliliittymä, ovat voineet viime talvesta lähtien seurata Tanskan DR ja TV 2 -kanavia (NMN 4/1995). Norjalaiset katsojat saivat seurata kanavia ilmaiseksi joulukuun ajan.

Tilaajatutkimukset, jonka suurimmat kaapeliyhtiöt ovat teettäneet, osoittavat, ettei suurin osa katsojista ole halukkaita maksamaan ylimääräistä tilausmaksua seuratakseen Tanskan kanavia. Tämä merkitsee sitä, että korvaus, jota kaapeliyhtiöt saavat niiden perustarjontaan kuuluvista kanavista, ei nousisi juurikaan. Nyt on käynnistetty neuvottelut, mutta radio- ja televisioyhtiöiden järjestö UBON ei vielä äskettäin ollut hyväksynyt sitä, että yksittäisen yhtiön saamaa korvausta vähennettäisiin, kun varat joudutaan jakamaan useamman kanavan kesken. Tämä johtaisi siihen, että näitä kahta tanskalaista kanavaa ei tarjottaisi kaapeliyhtiöiden "peruspaketeissa" ja kanavien jakelualue pienenisi huomattavasti, koska kanavat olisivat saatavilla vain koodattuina. Nyt vaikuttaa kuitenkin siltä, että ollaan pääsemässä yksimielisyyteen erikoisjärjestelystä, jonka mukaan kanavia välitettäisiin vuoden 1996 loppuun asti kaapeliyhtiöiden perustarjonnassa. Korvausta koskevat neuvottelut aloitetaan jälleen syksyllä.

Suurimpien kaapeliyhtiöiden kautta noin 15.000 taloutta seuraa Tanskan kanavia. Se edellyttää kanavan/kanavien tilaamista ja erityisen tilausmaksun suorittamista. Hinnaksi muodostunee noin 80 kr. kanavaa kohden.

LPØ

Palaa sisällysluetteloon

 

RUOTSI 

Ruotsi-kulttuuriverkko  

Erikoistutkija Bi Puranen, jonka tehtävänä on laatia ehdotus kokonaisstrategiaksi tietotekniikan käyttöä varten Ruotsin kulttuurilaitoksissa, jätti 18. kesäkuuta osamietinnön. Se sisältää ehdotuksia tietoteknologiaa koskevaksi kokonaisstrategiaksi sekä kartoituksen kulttuurilaitosten tietoteknologian käytöstä ja suunnitteilla olevista projekteista jms. Selvitys tulee esittää viimeistään 15. marraskuuta 1996.

KE

Digitaalisesta maatelevisiosta ei yksimielisyyttä 

Helmikuussa esitettiin selvitys Joukkoviestimistä moniviestimiin - Ruotsin television digitalisoinnista. Lausuntokierros päättyi 21. kesäkuuta. Seitsemisenkymmentä lausuntoa saatiin mm. viranomaisilta, kulttuurilaitoksilta, televisioyhtiöiltä ja asuntoyhtiöiltä.

Annettujen lausuntojen yhteenveto tehdään kulttuuriministeriössä. Sen on tarkoitus valmistua kesän aikana. Alustavasti voidaan kertoa, että monien lausunnonantajien mielestä tarvitaan täydentäviä tietoja esim. rahoituksesta ja vertailuista digitaalisiin satelliitti- ja kaapelilähetyksiin.

Kuten saattoi arvata, monet kaapelitelevisioyhtiöt vastustavat maaverkon digitalisointia. Sitä vastoin useimmat kulttuurilaitokset, ohjelmayhtiöt ja asuntoyhtiöt katsovat digitalisoitua maaverkkoa suhteellisen suopein silmin.

KE

Neuvottelut uudesta TV4:ää koskevasta sopimuksesta aloitetaan syyskuussa 

TV4:n nykyinen lähetyslupa, joka on voimassa helmikuun 1998 loppuun saakka, irtisanottiin helmikuussa TV4:n kanssa käydyn neuvottelun jälkeen.

Kulttuuriministeri Marita Ulvskog ja TV4:n johto tapasivat toisensa 23. toukokuuta ja päättivät aloittaa neuvottelut TV4:n uudesta lähetysluvasta syyskuun puolivälissä.

KE

Markkinalainsäädäntö viedään EY-tuomioistuimeen 

Ruotsin kuluttaja-asiamies toivoo EU:n arvioivan, voivatko markkinalain määräykset koskea myös satelliittitelevisiokanavien kautta lähetettyä mainontaa. Asia koskee esim. epäasiallisen mainonnan ja alle 12-vuotiaisiin lapsiin suunnatun televisiomainonnan kieltoa. Samalla kun TV4, jonka lähetykset välitetään maaverkon kautta, joutuu alistumaan sääntöihin, ne eivät koske niitä satelliittikanavia, joiden hallinto sijaitsee muualla kuin Ruotsissa.

Ruotsin viranomaiset ovat muuten arvostelleet TV4:ää lapsiin suunnatun televisiomainonnan kiellon rikkomisesta. On mm. kiistelty siitä, missä määrin voidaan tehdä ero 12-vuotiaille ja 13- 14-vuotialle tarkoitetun mainoksen välillä.

EY-tuomioistuimen käsittelyssä epäiltiin sitä, pystyykö Ruotsi ylipäänsä pitämään kiinni erityisryhmille tarkoitetun televisiomainonnan kiellosta. Ratkaistavaksi jää kysymys, ovatko Ruotsin lait ristiriidassa EU:n lakien kanssa. Myös alkoholimainonnan kieltoa saatetaan arvioida uudelleen. Asian käsitteleminen saattaa kestää kauan. Toiset uskovat, että päätös tehdään jo syksyllä, kun taas pessimistisemmät vihjaisevat puolen vuoden, kenties jopa vuoden käsittelyajasta.

TF

Ruotsissa elokuvien suurtuotantoa 

Tänä keväänä ja kesänä on käynnistetty 11 kokoillan elokuvan valmistustyöt. Näistä viisi on komedioita ja kuusi lastenelokuvia.

Yksi lastenelokuvista toteutetaan pohjoismaisena yhteistyönä. Kyseessä on Maria Gripen kirjaan perustuva "Glasblåsarens barn". Tärkeimmissä osissa ovat Stellan Skarsgård, Pernilla August, Thommy Berggren ja Elin Klinga. Elokuvan ohjaa Anders Grönros, joka on aiemmin hyvällä menestyksellä ohjannut Maria Gripen "Agnes Cecilia, en sällsam historia". Tuotannossa on myös uusi versio elokuvasta "Mästardetektiven Blomkvist lever farligt" Göran Carmbackin ohjaamana.

TF/Svenska Dagbladet

Uusia konsulentteja elokuva-alalle 

Kun elokuvakonsulentin virkojen hakuajan päättyessä hakemuksia oli tullut 300. Vielä ei ole varmaa, kuinka monta virkaa perustetaan. Lars Engqvist, Ruotsin elokuvainstituutin johtaja sanoo, että kolmen vuoden jälkeen on aika saada konsulenttijärjestelmään henkilöitä, jotka voivat täydentää ja vahvistaa sitä.

Eräässä haastattelussa Engqvist sanoo toivovansa, että Ruotsi pitäisi laajan elokuvatuotantonsa tämän hetkisellä tasolla, eli tuottaisi noin 25 kokoillan elokuvaa vuodessa. "Meillä on yksinkertaisesti oltava varaa epäonnistua silloin tällöin, ja sitä ei ole, jos tuotanto on vain 10-15 elokuvaa vuodessa," hän sanoo. Sen sijaan Ruotsin suuret tuottajat haluaisivat enemmän tukea pienemmälle määrälle projekteja.

Vain muutama ruotsalainen elokuva ylittää 700.000 katsojan rajan, mikä on edellytys sille, että elokuva ei jäisi tappiolliseksi. Tavallinen määrä 300.000 maksanutta katsojaa. Kun rahoitus hoidetaan konsulenttijärjestelmän avulla, se mahdollistaa sellaisten elokuvien tuottamisen, joista ei tule kassamagneetteja.

TF / Nordic Film News

Palaa sisällysluetteloon

 

SUOMI 

Digitalisoinnista periaatepäätös - radio- ja televisiotoimiluvat hakuun 

Liikenneministeriö julisti toukokuun lopussa haettavaksi toimi- luvat valtakunnalliseen analogista tekniikkaa käyttävään radio- ja televisiotoimintaan. Hakuaika päättyi kesäkuun lopussa.

Hallitus sopi analogisten radio- ja televisiolupien haettavaksi julistamisesta toukokuussa. Samalla hallitus teki periaatepää- töksen yleisradiotoiminnan digitalisoinnista.

Uusien analogisten lupien saajilta aiotaan vaatia sitoutumista digitalisointiin. Toimilupien ehtoja selvitettiin erikseen ministerityöryhmässä sekä eduskuntaryhmissä.

Valtakunnallisen radioluvan ehdoksi asetetaan sitoutuminen tekemään yhden ohjelmakanavan rakentamista vastaava sijoitus tulevan digitaalisen radiotoiminnan jakeluyhtiön osakepääomaan. Muita ehtoja ovat mm. ohjelmiston riittävä monipuolisuus ja lähetysverkon ulottaminen kattamaan 85 % väestöstä vuoteen 2000 mennessä. Alueellista mainontaa ei sallita. Toimilupakausi on 10 vuotta.

Televisioluvan saajalta halutaan sitoutuminen ottamaan omalla kustannuksella käyttöön kaksi digitaalisen jakeluverkon ohjelmakanavaa, jos Suomessa otetaan käyttöön maanpäällinen digitaalinen televisioverkko. Lähetysverkko on rakennettava siten, että näkyvyysalue kattaa kolmen vuoden kuluessa 70 prosenttia väestöstä. Maksettavaksi tulee myös julkisen palvelun maksu, joka on vuosittain enintään 33 % mainosajan myynnin liikevaihdosta. Määräyksiä annetaan myös suomenkielisten ohjelmien osuudesta ja riippumattomilta tuottajilta hankittavien teosten määrästä. Televisiolupa aiotaan myöntää viideksi vuodeksi. Liikenneministeriölle jo aiemmin toimitetut viisi lupahakemusta otetaan huomioon päätöstä tehtäessä.

Valtioneuvosto aikoo kiinnittää hakijoita arvioidessaan huomiota erityisesti ohjelmiston kotimaisuuteen ja laatuun sekä viestinnän kokonaisuuden monipuolisuuden turvaamiseen ja siinä yhteydessä viestintävälineiden omistuksen keskittymiseen.

Liikenneministeriö on pyytänyt Yleisradiota ryhtymään pikaisiin toimiin digitaalista yleisradiotoimintaa hoitavan tytäryhtiön perustamiseksi. Yleisradiolta halutaan myös suunnitelma jakelukanavan yhtiöittämisestä. Digitaaliset radioluvat julistettaneen hakuun vielä kuluvan vuoden lopulla ja televisioluvat ensi vuoden alussa.

KK

Elokuvien rahoitusehtoihin esitetään muutoksia 

Opetusministeriön asettama elokuvan rahoitustyöryhmä antoi keväällä ehdotuksensa. Työryhmä esittää useita eri tapoja edistää suomalaisen elokuvan tuotantoedellytyksiä. Työryhmä ehdottaa, että

1) elokuvan tuotantotuki kaksinkertaistetaan vuoteen 2000 mennessä

2) vahvistetaan tuotantoyhtiöiden toimintaedellytyksiä Suomen elokuvasäätiön ja kauppa- ja teollisuusministeriön välisenä yhteistyönä toteutettavan kehittämisohjelman avulla

3) pyritään lisäämään markkinarahoitusta takauksia kehittämällä

4) levitykseen perustuvasta maksusta luodaan uusi rahoituslähde elokuvatuotannolle

5) laajennetaan kotimaisen elokuvan rahoituspohjaa lisäämällä sponsorirahoitusta

6) elokuvateattereiden pääsylipputulojen arvonlisävero alennetaan 6 %:iin ja

7) valtakunnallisille tv-kanaville asetetaan velvoite hankkia 30 % ohjelmista riippumattomilta tuottajilta.

KHK

YLE menestyy juhlavuotenaan 

Suomen Yleisradio viettää tänä vuonna 70-vuotisjuhlaa. Ja se voi viettää merkkivuottaan menestyksestää n varmana. Vuoden 1995 toimintakertomuksessa kerrotaan YLE:n taloudellisen tilanteen kehittyneen odotettua paremmin. Liikevaihto kasvoi ja kehitys on antanut kasvualustaa uusille panostuksille nopeasti muuttuvassa media-ajassa.

Sekä johtajisto että henkilökunta ovat tätä nykyä erityisen kiinnostuneita digitaalisen tekniikan kehityksestä. YLE valmistautuu kehitykseen mm. osallistumalla kansalliseen multimediaprojektiin.

YLE:n ohjelmien katselija- ja kuuntelijaluvut pysyttelevät suhteellisen vakaina. Johtoporras on kuitenkin sitä mieltä, että kilpailun lisääntyminen ja siihen liittyvä kanavien lukumäärän kasvu uhkaa tulevaisuudessa YLE:n asemaa ja siksi työntekijöiden koulutukseen ja kehittämiseen tullaan käyttämään paljon voimavaroja.

Toimintakertomuksen esipuheessa YLE:n toimitusjohtaja Arne Wessberg sanoo yleisradion menestyksen riippuvan yhteydestä yleisöön, ja että olemassaolon oikeutus luodaan hyvällä ohjelmatoiminnalla. Hänen mukaansa kriittinen ja vaativa yleisö löytää YLE:n lähetykset ja pysyy niille uskollisena vain, jos ohjelmat ovat laaja-alaisia ja niistä kuvastuu luomisen ilo.

TF/YLE:n vuosikertomus 1995

Palaa sisällysluetteloon

 

AHVENANMAA 

Ahvenanmaan oma radio- ja tv-yhtiö aloitti lähetykset 

Yleisradion omistama Radio Åland siirtyi historiaan 1.5.1996 ja uusi maakunnan itsensä omistama yhtiö Ålands Radio/TV aloitti lähetykset. Radio Ålandin henkilöstö ja laitteisto siirtyivät uudelle yhtiölle.

Uuden hallintoneuvoston johtaja, maakuntakäräjäin varapuhemies Ray Söderholm sanoi vihkimispuheessaan, että vapaa sana saa leijua vapaasti Ahvenanmaan eetterissä. Tutkiva, sitoutumaton journalistiikka on vastaisuudessakin johtava periaate eikä yhtiön työntekijöiden tarvitse pelätä, että toimintaan puututaan poliittisin perustein.

TF/Nordisk Kontakt

Palaa sisällysluetteloon

 

TANSKA 

Viestintäpolitiikka vuosina 1997-2000 

Hallitus ja kaikki Tanskan kansankäräjien puolueet (lukuunottamatta Enhedslisten-puoluetta) päätyivät 10.5. tänä vuonna, pitkään jatkuneiden neuvottelujen jälkeen, viestintäpoliittiseen sopimukseen, joka asettaa puitteet Tanskan radiolle ja televisiolle seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Sopimuksen tavoitteena on varmistaa Tanskan sähköisten viestinten ja tanskalaisen elokuvan mahdollisimman suuri riippumattomuus sekä niiden väljät toimintapuitteet. Lisäksi halutaan tukea viestinten kykyä vastata kasvavaan ulkomaiseen kilpailuun ja niihin haasteisiin, joita tekniikan kehittyminen asettaa.

Sopimuksen kohdista voidaan mainita seuraavat tärkeät seikat:

Sopimuskautena Tanskan valtiollisille televisiokanaville, Danmarks Radio (DR) ja TV 2, varataan merkittävän suuria lisävaroja kotimaiseen elokuvatuotantoon, kaikkiaan 295 miljoonaa Tanskan kruunua.

Molempien kanavien taloudellista vapautta lisätään. Nykyinen budjettiraamijärjestelmä lakkautetaan ja vastaisuudessa TV 2 saa täyden hallintaoikeuden mainos- ja lupamaksutuloihinsa, samoin DR omaan osuuteensa lupamaksutuloista. Lisäksi DR:lle ja TV 2:lle annetaan mahdollisuus tytäryhtiöiden perustamiseen ja yhteistyön aloittamiseen muiden yhtiöiden kanssa esimerksiksi maksutelevisiotoiminnassa. Ne saavat myös luvan teletoiminnan harjoittamiseen. Yleisradiopalvelujen velvoitetta laajennetaan muun muassa siten, että televisioyhtiöitä vaaditaan osallistumaan kotimaiseen elokuvatuotantoon nykyistä aktiivisemmin ja käyttämään enemmän riippumattomia tuottajia. Yleisradiopalveluvelvoitteen täyttämisestä on esitettävä tilitys.

Pikimmiten aloitetaan keskustelut TV 2:n muuttamisesta osakeyhtiöksi, joka olisi velvollinen antamaan yleisradiopalveluita. Tavoitteena on, että mahdollinen uusi järjestely astuisi voimaan 1.1.1998.

Paikallisradiot ja -televisiot saavat oikeuden verkostotoimintaan tietyin ehdoin. Paikallis-tv:n ehtoihin kuuluu muiden muassa se, että paikallisesti tuotettua uutis- ja ajankohtaisohjelmaa lähetetään vähintään yhden tunnin ajan illassa ja että lähetysaikaa annetaan ei-kaupallisten asemien käytettäväksi lähemmin määriteltyinä ajankohtina.

Paikallisradioiden lähetystehoa nostetaan 30 W:sta 160 W:iin. Näin asemien on mahdollista laajentaa kantavuusalueitaan.

Ei-kaupallisille radio- ja televisioasemille varataan vuotuinen 50 miljoonan kruunun "potti", joka rahoitetaan muun muassa kaupallisilta televisioilta perittävillä maksuilla ja lupamaksuilla.

Lisäksi perustetaan kaksi nelivuotista yhteisrahastoa, jotka ovat suuruudeltaan 5 miljoonaa kruunua vuodessa. Ne varataan paikkallistelevisio- ja teletoimintakokeiluihin sekä mediakoulukokeiluihin.

Lupamaksu nousee vain 3,3 % vuodessa, mikä vastaa yleistä hinta- ja palkkakehitystä.

Sopimukseen ei voida sen voimassaoloaikana tehdä muutoksia ilman, että molemmat osapuolet ovat niistä yksimielisiä.

Syksyllä esitetään tarvittavat muutosehdotukset 1.1.1997 voimaan astuvaan radio- ja televisiolakiin.

Paikallisradiota ja -tv:tä koskevat uusia sääntöjä voidaan täysin alkaa soveltaa vasta sitä mukaa, kuin nykyiset toimiluvat menevät umpeen, elleivät asemat vapaaehtoisella sopimuksella siirry uuteen järjestelmään aikaisemmin. Ne sopimuskohdat, jotka eivät vaadi laki tai asetusmuutosta, toteutetaan mahdollisimman nopeasti. Yksi tällainen on paikallisradioiden lähetysteho.

HB

DR 2, Tanskan yleisradion satelliittikanava 

Kuten Nordisk Medie Nyt -lehdessä on aiemmin kerrottu, hallitus teki 20.1.1995 sopimuksen Tanskan yleisradiopalvelujen tehostamisesta. Sopimuksen puitteissa Danmarks Radio (DR) sai luvan aloittaa satelliittikanavan koelähetyksen, joissa käytetään uutta digitaalitekniikkaa. Sopimuksessa on erillinen kohta, jossa päätetään siitä, että kansankäräjät tekee myöhemmässä vaiheessa lakiehdotuksen, joka antaa DR:lle kiistattoman lakiperusteisen oikeuden uusien ohjelmien satelliittilähetyksiin.

Lakiehdotus hyväksyttiin kansankäräjillä 31.5.1996. Ehdotuksen perusteena oli epäilys DR:n oikeudesta lähettää nykyisin voimassa olevan lain perusteella sellaista julkisen palvelun piiriin kuuluvaa ohjelmaa, jota voivat vastaanottaa vain lautasantennin tai kaapeli-tv-liittymän hankkineet katsojat. Arviolta 65 % Tanskan talouksista pystyy seuraamaan satelliittikanavaa.

Kokeilu hyväksyttiin kahdesta syystä: ensinnäkin satelliittikanava täydentää DR:n nykyistä lähetystoimintaa ja toiseksi se mahdollistaa sen, että DR oppii digitaalitekniikan käytön ennen kuin digitaaliset maakanavat otetaan käyttöön. Näin ollen DR osallistuu tekniikan kehitykseen tällä kokeilullaan, joka alkanee 30.8. tänä vuonna.

HB

Elokuvia äänestämällä 

"Tätä voisi melkeinpä kutsua nimellä 'video-on-demand' ("tilausvideo") - se on erittäin älykästä, uutta ja teknisesti kehittynyttä", kirjoittaa Tanskan yleisradion Danmarks Radion sisäinen lehti DRåben. Se jatkaa: "DR:ssä sen nimi on kuitenkin "Tast en film" ("näppäile elokuva"), eikä se ole ihan sama asia."

Kuutena kesäperjantaina DR:n katselijat saavat puhelimitse äänestää haluamaansa elokuvaa. Eniten ääniä saanut elokuva esitetään. DR on valinnut 30 elokuvaa, joista viisi kerrallaan osallistuu perjantai-iltojen äänestykseen.

TF/DRåben.

David Rose Eurooppalaiseen elokuvakorkeakouluun 

Tanskan Ebeltoftissa sijaitseva European Film College on palkannut David Rosen johtamaan elokuva-alan ammattilaisten täydennyskoulutusosastoa. Rose on viimeisten 20 vuoden ajan ollut tärkeä ja näkyvä henkilö Englannin ja Euroopan elokuvantuottajain maailmassa. Hänen uransa alkoi BBC:n tuottajana, myöhemmin hän siirtyi Channel Four:in palvelukseen. Rosen runsaasta tuotannosta voidaan mainita "Paris, Texas" ja "A room with a view".

Ebeltoftin elokuvakorkeakoulun täydennyskoulutusosasto sai vuonna 1995 tunnustusta mm. yhdysvaltalaisilta tuottajilta.

TF

Palkintosadetta kesäkuussa 

Tanskan radion (DR TV:n) lasten- ja nuortentoimitus varmisti taas kesäkuussa itselleen ensimmäisen palkinnon, "Prix Jeunesse", kansainvälisillä lastenohjelmain festivaaleilla elokuvallaan "Os det er bare os".

Samaan aikaan voitti tanskalainen Lars von Trier ensimmäisen palkinnon Uruguayn kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla televisiosarjallaan "Riget", joka on jo aiemmin niittänyt lukuisia palkintoja.

TF/DR:n teksti-tv

Palaa sisällysluetteloon

 

POHJOLA 

Aftonbladet kasvaa norjalaisen pääoman avulla 

Huhtikuun lopussa norjalainen mediakonserni Schibsted osti 49,9 prosenttia ruotsalaisen iltapäivä lehti Aftonbladetin osakkeista. Norjassa Schibsted omistaa mm. sanomalehdet Aftenpostenin ja Verdens Gangin ja osan TV2:sta. Schibstedin toiminta on kauan ollut vahvasti ylijäämäinen.

Kauppa on pohjoismaisissa oloissa suuri. Se on Schibstedin ensimmäinen suurempi panostus Norjan ulkopuolella. Schibsted maksoi osakkeista 360 miljoonaa kruunua. Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestö LO saa neljä jäsentä Aftonbladetin hallitukseen, kun taas Schibsted saa kolme.

Yhteistyösopimuksessa osapuolet ovat sopineet, että Schibsted on vastuussa sanomalehden toiminnasta. LO valvoo pääkirjoituksista ja kulttuurisivuista vastaavan toimittajan valintoja ja turvaa Aftonbladetin sosiaalidemokraattisen profiilin jatkamisen.

Schibsted on mahdollisista ostajista paras vaihtoehto, tätä mieltä on Göteborgin yliopiston mediataloustieteen professori Karl-Erik Gustafsson. Tärkeintä kaupassa on Gustafssonin mielestä Aftonbladetille siirtyvä osaaminen.

- Norjalaisten iltapäivälehtien toiminta, erityisesti VG:n, on samanlaista kuin ruotsalaisten iltapäivälehtien toiminta niiden ollessa todella suuria, sanoo Gustafsson Norjan tietotoimisto NTB:lle.

Hän korostaa, että norjalaiset matkustivat aikanaan Ruotsiin saadakseen tietoja suuren irtonumeroina myytävän sanomalehden toiminnasta. Schibstedin osto on eräs tapa palauttaa tietoa Ruotsille, hän sanoo. Aftonbladet on Ruotsin vanhin päivittäin ilmestyvä sanomalehti, se on perustettu vuonna 1830. Viime vuosina sanomalehti on vahvistanut asemansa Ruotsin irtonumerosanomalehtien markkinoilla kilpailevan Expressenin kustannuksella.

Viime vuonna Aftonbladetin arkipainos kasvoi 3.100 kappaleella 362.000 kappaleeseen. Expressenin painos laski kokonaista 52.600 kappaletta 413.200 kappaleeseen. Viime vuodenvaihteen jälkeen suuntaus on jatkunut. Maaliskuussa ero näiden kahden sanomalehden painosten välillä oli vain 23.000 kappaletta.

Aftonbladetin liikevaihto oli viime vuonna 1,16 miljardia kruunua ja ylijäämä oli 35 miljoonaa kruunua. Sanomalehti on ollut kokonaan Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestö LO:n omistuksessa vuodesta 1956 lähtien.

TF/Norjan tietotoimisto (NTB)

Palaa sisällysluetteloon

 

PERSPEKTIIVI 

Internet Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa: Vahva väline uusien yhteyksien luomiseen 

Viime vuosina Ruotsin viranomaiset ovat aloittaneet useita suuria panostuksia saattaakseen tietotekniikan lasten ja nuorten käyttöön, varsinkin kouluissa.

Valtion tietotekniikan komissio totesi jo vuonna 1994, että kaikkien koululaisten tulee oppia käyttämään tietotekniikkaa, ja että se tulee ottaa apuvälineeksi kaikkeen koulutukseen ja kaikkiin aineisiin.

Palkansaajarahasto Kompetens och Utveckling, KK-säätiö, joka hallinnoi niin kutsuttua IT-miljardia (informaatiotekniikkaan varattua miljardia kruunua), käyttää kolmen vuoden aikana lähes 700 miljoonaa kruunua tietotekniikan käytön kehittelyyn kouluissa.

Tietotekniikkaa täyteen ahdetut linja-autot ovat kiertäneet Ruotsin kouluja innostaakseen muun muassa Internetin käyttöön.

Hallitus on asettanut vähintäinkin nuorekkaan IT-neuvoston, Ungdomens IT-rådin, jonka nuorin jäsen on vasta 14-vuotias! Neuvoston tehtävänä on edistää tietotekniikan käyttöä nuorten ja lasten parissa. Kesä kuussa 1996 hallitus on antanut tuoreen esityksen (1995/96:125), jossa se lupaa panostaa yhä enemmän informaatioteknologiaan yleensä, mutta varsinkin kouluissa.

Suuria eroja
Internetin käyttömahdollisuuksien osalta panostukset ovat jo kantaneet hedelmää, ainakin toisen asteen kouluissa. Ruotsin kouluhallituksen mukaan peräti kaksi kolmesta kunnallisesta toisen asteen koulusta on liittynyt Internetiin. Peruskoulutasolla liittymän on hankkinut kuitenkin vasta joka kuudes.

Kuntien väliset erot ovat kuitenkin suuret. Esimerkiksi oppilaiden määrä tietokonetta kohden vaihtelee Storumanin 6,8:sta Torsbyn 138:aan. Mutta Internetin käyttö opetuksessa vaatii enemmän kuin tietokoneita ja liittymiä. Kaikkien koulussa toimivien on saatava tietoa siitä, miten ja mihin uutta tekniikkaa käytetään.

Koulujen oma tietoverkko
Siitä syystä kouluhallitus on kahden viime vuoden aikana rakentanut kattavan Internet-resurssin Ruotsin koulujen käyttöön: Skoldatanätet-tietoverkon. Sen kotisivuilta saa apua lähinnä neljällä pääalueella:

* Perustietoa Internetistä uusille käyttäjille.

Vasta-alkajille ja vähän edistyneemmillekin kerrotaan yksinkertaisesti ja selkeästi, mitä HTML, MUD, IRC ja muut tietoverkkokäsitteet merkitsevät.

* Luettelot tietolähteiden linkeistä.

Kuten tiedetään, Internet on valtavan laaja. Skoldatanätet sisältää luettelon linkeistä, jotka ovat koulun kannalta erityisen kiinnostavia: muun muassa eri tietokannoista ja sähköisistä sanomalehdistä. Lisäksi siinä on Internet-kompassi, loistava verkko-opas, jonka on tehnyt Malmön pedagoginen keskus.

* Luettelo Ruotsin koulujen kotisivuista.

Korvaamaton apu niille, jotka haluavat luoda yhteyksiä muihin kouluihin. Toukokuun lopussa luettelossa oli linkit 310 kouluun.

* Projektiesittelyitä.

Sisältää esimerkkejä projekteista, joissa Internetiä käytetään koulutyöskentelyyn. Projekteihin voi joko osallistua tai käyttää niitä inspiraation lähteinä omiin projekteihin.

* Keskustelusivu.

Tällä sivulla on mahdollisuus keskustella muiden opettajien ja oppilaiden kanssa. Sivu sisältää mm. sähköisen ilmoitustaulun ja viittauksia Usenetin konferensseihin, jotka voivat tulla kyseeseen Ruotsin kouluissa: esim. swnet.utbildning.datapedagogik, on yksi näistä. Nimensä mukaisesti siinä keskustellaan tietokoneiden käytöstä opetuksessa.

Tämä kouluhallituksesta. Millaiselta tilanne näyttää kouluissa?

Yli 300 koululla on siis omat kotisivut, joilla ne esittelevät itseään. Emme tietenkään ole voineet tutustua niihin kaikkiin, mutta nopea selailu osoitti, että useinkaan niillä ei ole kovin paljon aineistoa, ne ovat enemmänkin nopeasti koottuja näyteikkunoita, joissa on lyhyt esittelyteksti, muutama kuva ja sähköpostiosoite.

Suunnittelun puutetta ja sattumanvaraisuutta
Kalmarin korkeakoulun opiskelijat tekivät maaliskuussa Internetin käyttöä koskevan kyselytutkimuksen peruskouluissa ja lukioissa, ja siinä monet koulut kuvaavat Internetin käyttöä ilmaisuilla: ei kovin suunnitelmallista, sattumanvaraista.

Vain muutamilla kouluilla oli konkreettiset suunnitelmat Internetin käytölle. Kahta lukuunottamatta kaikki koulut ilmoittivat, että vähemmän kuin puolet opettajista käytti Internetiä. Mutta ongelmista ja vastalauseista huolimatta käynnissä on kuitenkin useita projekteja, joissa Internetiä käytetään tavalla tai toisella tiedonhakuun ja/tai yhteyksien pitoon sähköpostitse.

Muutama esimerkki: Haningessa toimiva Fredrika Bremerin lukion Learning Bridge on useita vuosia käynyt kirjeenvaihtoa sähköpostitse yhdysvaltalaisten sisarkoulujensa kanssa. Botkyrka Friskola ja Kidlink järjestävät kansainvälisen taidenäyttelyn verkostossa. Köpingeskolan Trelleborgissa kommunikoi liettualaisen ystävyyskuntansa kanssa verkon välityksellä.

Uusia mahdollisuuksia
Internetin myötä on kehittynyt aivan uusia mahdollisuuksia ihmisten kohtaamiseen maantieteellisista rajoituksista riippumatta. Siksi verkosta tulisi voida kehittyä tehokas väline pohjoismaisten yhteyksien lujittamiseen.

Olemme onnistuneet löytämään kaksi yhteispohjoismaista projektia: IT-NORD, jossa kaksi toisen asteen oppilaitosta niin Suomesta, Ruotsista kuin Tanskastakin valmistaa yhdessä sähköistä sanomalehteä. Projekti saa Pohjoismaiden ministerineuvoston tukea ja lehden ensimmäisen numeron on tarkoitus ilmestyä lokakuussa. Vastaava yhteistyöprojekti Pohjois-kalotilla on nimeltään Silvertärnan.

Paljon, paljon enemmän pitäisi kuitenkin pystyä saamaan aikaan, jos vain oikeanlaista kasvualustaa löytyy. Uskomme, että perusedellytys kukoistavan pohjoismaisen Internet-yhteistyön kehittymiselle Pohjolan koulujen välillä, on se, että sekä opettajat että oppilaat voivat olla yhteydessä toisiinsa joustavasti ja voivat saada inspiraatiota toistensa ideoista ja projekteista.

Kokoavat verkkojen resurssit
ODINilla, pohjoismaisella koulutietoverkolla tulisi olla tässä toiminnassa itsestäänselvä pääosa. Nykyisellään se ei kuitenkaan valitettavasti ole juuri muuta kuin pohjoismaisten kouluverkkojen linkkijono, ja osa siihen kuuluvista linkeistä on sisällöltään perin kevyitä.

Pohjoismaisten koulujen opettajilta ja oppilailta puuttuu siis elävä kohtauspaikka Internetissä. Uskomme, että pohjoismaiselle Internet-yhteistyölle olisi erittäin suurta hyötyä sellaisen mahdollisimman pikaisesta perustamisesta. Esimerkiksi ODINia voitaisiin kehittää siten, että siitä muodostuisi kokoava verkkoresurssi, jossa esiteltäisiin yhteispohjoismaisia Internet-projekteja, käytäisiin keskusteluja. Lisäksi sinne voitaisiin koota pohjoismaisten koulujen luettelo.

Anita Hjelm, viestintäpedagogi
Patrik Bernhard, frilance-toimittaja


Palaa sisällysluetteloon