svane.jpg - 8028 Bytes Nordisk Medie Nyt

Ensimmäinen neljännesvuosijulkaisu 1996
  
    Suomenkielinen pääsivu | Arkisto – neljännesvuosijulkaisut | Yleiskatsaus   
  Sisältö

Islanti   |   Norja   |   Ruotsi   |   Suomi   |   Tanska   |   Grönlanti   |   Kansainvälistä

Perspektiivi

  Medier i Norden neljännesvuosijulkaisut
löytyvät suomenkielisinä verkkojulkaisuina aina vuodelta 1994. Julkaisut sisältävät suomenkielisen koosteen skandinaavisilla kielillä ilmestyvästä Medier i Norden: Resymé –julkaisun tiedotteista.

Medier i Norden (entinen Nordisk Medie Nyt) -sivujen sisältö on vapaasti lainattavissa mikäli lähde mainitaan selvästi.

  Päätoimittaja                                           Vastaava toimittaja
Terje Flisen (TF)                                         Pääjohtaja Søren Christensen
Postboks 1726 Vika                                   Pohjoismaiden ministerineuvosto,
0121 Oslo, Norge                                       Store Strandstræde 18
Puh. + 47 22 20 80 61                                DK-1255 København K., Danmark

Medier i Norden (aikaisemmin Nordisk Medie Nyt) ISSN 1396-9331 – elektroninen julkaisu.

 

ISLANTI 

Ohjelmien edelleensiirto syrjäseuduille 

Tässä julkaisussa on aiemminkin mainittu, että Islannissa käytetään mikroaaltokanavia ulkomaisen ohjelma-aineiston edel-leenvälittämiseen. Jakelijat ovat pääasiassa panostaneet pääkaupunkiseutuun, mutta nyt näyttää siltä, että jakelua voidaan laajentaa.

Kaksi yhtiötä, Koillis-Islannissa sijaitseva Húsvisk fjölmiðlun hf. (Viestinyhtiö Húsavík A/S -nimisessä osakeyhtiössä) ja Sunnlensk fjölmiðlun ehf. (Etelä-Islannin viestinyhtiö) ovat hakeneet Radiolähetyslautakunnalta toimilupaa ohjelman edelleenvälittämiseen sekä Húsavíkissa että Etelä-Islannissa. Molemmissa tapauksissa on tarkoitus välittää vain ulkomaista ohjelma-aineistoa ilman omaa ohjelmatuotantoa. Sekä Islannin televisiolla (Íslenska sjónvarpið hf) että Islannin radioyhtiö oy:n viestinyhtiöllä (Íslenska útvarpsfélagið hf - Fjölmiðlun) on toimilupa ulkomaisen ohjelman lähettämiseen koko maassa, mutta ne eivät vielä ole käyttäneet sitä.

SJ

ETA-sopimus aiheuttaa muutosehdotuksen tekijänoikeuslakiin 

Opetusministeri Björn Bjarnason on tehnyt Islannin parlamentissa, yleiskäräjillä, ehdotuksen tekijänoikeuslain muutoksiksi ETA-sopimuksen perusteella. Ehdotus tehdään yleiskäräjille nyt toista kertaa.

ETA-sopimuksen mukaan Islanti on sitoutunut sopeuttamaan lainsäädäntönsä EU-valtioissa voimassa olevien tekijänoikeuksien suojan tasoon.

Ehdotuksessa käsitellään mm. sitä, miten toimitaan jälleenvälitettäessä ja jaeltaessa ulkomaista ohjelmaa kaapelijärjestelmän kautta ja mitkä säännöt koskevat oikeudenhaltijoita tällaisissa tapauksissa. Ehdotuksessa esitetyt muutokset rajoittuvat lainsäädännön sopeuttamiseen EU-direktiivien mukaiseen tekijänoikeussuojan tasoon.

SJ

Ehdotus lapsipornoa vastaan 

Oikeusministeri Thorsteinn Pálsson on tehnyt yleiskäräjille ehdotuksen rikoslain muuttamisesta koskien mm. lapsipornoa sisältävän materiaalin säilyttämistä. Jos ehdotus hyväksytään, kielletään valokuvien, filmien yms. aineiston säilyttäminen, joka sisältää kovaa lapsipornoa. Ehdotuksen mukaan rikoksen rangaistavuuteen ei vaikuta se, onko aineistoa tahallisesti haluttu levittää julkisuuteen.

Ehdotuksen perusteluissa sanotaan muun muassa, että kovaa lapsipornoa sisältävän aineiston säilyttäminen halutaan saattaa rangaistavaksi, koska näin pyritään suojelemaan lapsia seksuaaliselta hyväksikäytöltä. Uskotaan, että kieltämällä tällaisen materiaalin säilyttäminen voidaan vähentää ja ehkäistä lasten hyväksikäyttöä aineistoa valmistettaessa.

SJ

TV2 (Støð 2) arkipäivinä ohjelmaa puoleltapäivin 

Tähän mennessä televisiolähetykset on aloitettu Islannissa aikaisintaan klo 16:n tienoilla, mutta TV2 on alkanut lähettää arkipäivisin ohjelmaa klo 12:sta lähtien.

TV2, Islannin radio RÚV ja TV3 lähettävät viikonloppuaamuisin lastenohjelmaa.

Arki-iltapäivisin TV2 tarjoaa elokuvia, lastenohjelmia ja sarjoja. Uutislähetysten määrä nousee kolmeen, ja klo 19.30 lähetettävien pääuutisten lisäksi muut uutiset tulevat klo 12, 16 ja 18.

Tammikuussa Jafet Ólafsson jätti johtajan tehtävänsä Islannin radioyhtiön viestinyhtiössä, johon TV2 kuuluu, ja hänen seuraajakseen tulee Jón Ólafsson.

SJ

Kiistaa radio- ja televisioasemien kulttuurirahaston tuesta 

Radiolähetyslain mukaisesti radio- ja televisioasemien kulttuurirahaston tehtävänä on jakaa apurahoja islantilaiseen ohjelmatuotantoon, siten että kulttuuriin ja sivistystoimintaan panostetaan yhä enemmän. Rahaston tuloista 10 % saadaan kulttuurirahastomaksusta, jota kannetaan kaikista radiossa ja televisiossa esitetyistä mainoksista.

Kiinnostus kotimaiseen ohjelmatuotantoon on Islannissa suuri, sillä kun hakuaika äskettäin umpeutui, hakemuksia oli tullut kaikkiaan 212 kappaletta. Jaossa on nyt noin 30 miljoonaa Islannin kruunua, mutta hakemusten yhteenlaskettu summa oli 500 miljoonaa Islannin kruunua. Useimmat hakemukset (119 kappaletta) koskivat televis io-ohjelmien tuotantoa, 23 haki tukea televisio-ohjelmien valmisteluun ja 70 haki tukea radio-ohjelmien kehittämiseen.

SJ

Piirroselokuva Islannin suosituin 

Äskettäin julkaistiin tilasto Islannin suosituimmista teatterilevityksessä olleista elokuvista vuonna 1995. Ensimmäisellä sijalla oli elokuva Leijonakuningas, jota esitettiin islanninkielisellä puheella varustettuna. Tilaston mukaan tätä elokuvaa kävi katsomassa 57.000 henkilöä. 24 suosituinta elokuvaa olivat ulkomaalaisia (amerikkalaisia), 25. oli islantilainen Tár úr steini (Kivestä kyyneleitä), jonka katsojamäärä oli 15.500. Toinen islantilainen elokuva oli 27. sijalla, Einkalíf (Yksityiselämää), katsojia 15.000. Elokuva Tár úr steini edusti Islantia Oscar-palkintojen jaossa vuonna 1995.

Katsojaluvut on laskenut Hagvangur-niminen yritys elokuvateattereilta saamiensa tietojen pohjalta. Katselmukseen otetaan elokuvat, jotka ovat ylittäneet 15.000 katselijan rajan, ja vuonna 1995 siihen ylsi 27 elokuvaa.

SJ

Lastenasiainvaltuutettu väkivaltaelokuvien mainontaa vastaan 

Lastenasiainvaltuutettu kehotti tammikuussa kilpailuneuvostoa kieltämään alle 12-vuotiaille soveltumattomien väkivaltaelokuvien mainostamisen televisiossa, elokuvateattereissa sekä videonauhoilla. Valtuutettu viittasi etenkin mainoksiin, joita esitetään televisiossa ennen klo 22:ta ja elokuvateattereissa tapahtuvaan mainontaan alle 16-vuotiaille sallittujen elokuvien yhteydessä. Lastenasiainvaltuutettu ilmaisi huolestumisensa väkivaltakohtausten esittämisestä mainoksissa ajankohtana, jolloin lapsia mitä todennäköisimmin on television ääressä tai elokuvateatterissa.

Niin kutsuttu mainontakomitea on kilpailuneuvoston neuvoa-antava elin mainonta-asioissa ja se valvoo, etteivät mainokset sisällä väärää, puutteellista tai harhaanjohtavaa tietoa, ja etteivät ne millään tavoin loukkaa lapsia.

Kilpailuviranomaiset ovat kaksi kertaa vajaan vuoden aikana viitanneet mainosten esittämistä koskevaan lainsäädäntöön. Valtuutetun kirjeen yhteydessä tutkittiin ennen klo 22:ta lähetettyjä väkivaltakohtauksia sisältäviä mainoksia viikon ajan. Kilpailuviranomaisten mukaan televisiossa esitetään nyt paljon vähemmän tällaisia mainoksia, joten kilpailuviranomaisten ja lastenasiainvaltuutetun kehotukset on otettu tältä osin vakavasti.

SJ

Tiedon voimalla 

Maaliskuun alussa ilmestyi julkaisu I kraft af oplysninger (Tiedon voimalla), jossa opetusministeriö esittelee koulutusta, kulttuuria ja tietotekniikkaa vuosina 1996-1999. Julkaisussa esitellään ministeriön yleinen ohjelma siitä, miten tietotekniikan käyttöä voidaan lisätä koulutuksen ja kulttuurin hyväksi. Julkaisussa käsitellään myös opetusministeriön alaisuuteen kuuluvia eri aihekokonaisuuksi, myös joukkoviestimiä.

Viestinnän alan tulevaisuudesta sanotaan mm. seuraavaa: "Sähköiset viestimet, puhelintekniikka ja tietotekniikka yhdistyvät todennäköisesti yhdeksi joukkoviestimeksi. Tämä viestin mahdollistaa interaktiivisen toiminnan ja mahdollistaa julkisen sektorin aktiivisen osallistumisen palveluista päättämiseen sekä vaikuttamisen siihen, mitä palveluita annetaan ja mitä tietoja välitetään.

Tulevaisuuden joukkoviestimet eivät näin ollen ainoastaan varmista aineiston saatavuutta, vaan myös sen monipuolisen esittelyn. Interaktiivisten viestinten avulla julkinen sektori voisi sopeuttaa viestinten käytön omiin tarpeisiinsa, eikä se enää olisi riippuvainen niiden ennalta määrätystä ohjelmasta."

Yksityisten joukkoviestinten osalta opetusministeriön tavoitteena on mm. turvata kilpailuehdot ja -olosuhteet, jotka mahdollistavat osallistumisen kansainvälisen viestinmaailman kilpailuun. Islannin radion osalta vahvistettiin tavoitteiksi muun muassa se, että Islannin radion (RÚV) tulee käyttää tietotekniikkaa helpottamaan tavallisen väestön tiedonsaantia, ohjelmien ja uutisaineiston saatavuutta tässä samassa ryhmässä. Lisäksi RÚV:n tulee käyttää tietotekniikkaa ohjelma-aineiston tuottamiseen. Se aikoo perustaa arkiston, joka Internetin välityksellä mahdollistaa pääsyn eri laitosten aineistoihin.

Julkaisusta käy ilmi, että RÚV on yhteistyössä erään tietokoneyrityksen kanssa alkanut julkaista uutiskatsausta Internetin välityksellä. RÚV lähettää myös ohjelmatietojaan muille viestimille digitaalisesti muodossa, mutta suurin osa tiedotustoiminnasta tapahtuu edelleen painettujen viestinten välityksellä. RÚV käyttää Internetiä yhä enemmän uutisaineiston levittämiseen ja hankkii suuren osan tiedoista interaktiivisten yhteyksien avulla, joita sillä on eri tietokantoihin.

SJ

Selkeäpuheisia toimittajia 

Kuulovammaisten yhdistys Heynarhjálp (Kuulon tuki) valitsi maaliskuussa sähköisten viestinten kaksi selkeimmin puhuvaa toimittajaa. Yhdistyksen mielestä on tärkeää, että kuulovammaiset pystyvät seuraamaan uutisia vaivatta.

Valinta tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. Valitut kaksi toimittajaa olivat Ólöf Rún Skúladóttir Islannin televisiosta ja Broddi Broddason Islannin radiosta.

SJ

"Kylmä jää" esitetään 60 USA:n kaupungissa 

Friðrik Thór Friðrikssonin elokuva Kylmä jää esitetään 60 yhdysvaltalaisessa kaupungissa lähitulevaisuudessa. Lisäksi on tehty sopimukset elokuvan esittämisestä 17 maassa. Tämä lienee suurin islantilaisesta elokuvasta tehty levityssopimus.

SJ

Palaa sisällysluetteloon

 

NORJA 

Elokuva- ja videolain uudistus 

15. toukokuuta 1987 voimaan astunut laki no 21 elokuvasta ja kuvanauhoitteesta aiotaan muuttaa perusteellisesti. Siinä yhteydessä Norjan kulttuuriministeriö haluaa mm. asettaa yhtenäiset normit väkivallalle ja pornografialle muuttamalla elokuva- ja videolakia ja rikoslakia.

Väkivallan kohdalla ministeriö ehdottaa aivan konkreettisesti, että rikoslain 382 § väkivallan kuvaamisesta muutetaan koskemaan kaikkia kuvallisia viestimiä. Muutoksen hyväksyminen merkitsisi sitä, että vä kivaltakohtauksien esittämiselle asetetaan samat rajoitukset sähköisissä ilmoitustauluissa ja tietokonepeleissä kuin televisiossa, kaikille avoimissa elokuvanäytöksissä, myytäviksi ja vuokrattaviksi tarkoitetuissa videonauhoissa jne.

Elokuvateattereissa näytettävälle pornografialle elokuva- ja kuvanauhoitelaki asettaa tällä hetkellä jonkin verran ankaramman normin kuin rikoslaki. Mm. 211 § koskee myytäviksi ja vuokrattaviksi tarkoitettuja videonauhoja ja televisiota. Lausuntokierrokselle lähetetyssä mietinnössä puidaan sitä, onko kohtuullista pitää kiinni ankarammasta rajasta elokuvanäytösten kohdalla vai pitäisikö höllentää normeja, niin että kaikilla kuvallisilla viestimillä olisi yhteiset säännöt. Ministeriö pyytää lausunnonantajilta näkemyksiä tähän kysymykseen ottamatta siihen itse lopullista kantaa.

LPØ

Yleisradiotoiminnan digitalisointi 

Täysin digitalisoitu yleisradiotoiminta tarkoittaa kaikkien tuotanto- ja jakeluyksikköjen digitalisoimista nauhoittamisesta vastaanottamiseen. Siirtyminen analogisesta radiotoiminnasta digitaaliseen on jo täydessä vauhdissa. Kehitys on päässyt pidemmälle tuotantovaiheessa kuin jakeluun liittyvässä toiminnassa.

Digitaalinen infrastruktuuri sisäistä liikennettä varten ja digitaaliset tallennus-, koostamis- ja toistojärjestelmät ovat jo hyvää vauhtia korvaamassa vanhempia analogisia järjestelmiä koko maata kattavissa lähettimissä. NRK on yhteistyössä P4:n ja Telenorin kanssa kokeillut digitaalisia ääniradiolähetyksiä (DAB) alkuvuodesta 1994 lähtien. NRK:n ensimmäinen digitaalinen radiokanava "Alltid Klassisk" ("Aina klassista") aloitti koelähetykset 2. lokakuuta 1994. P1, P2, Petre (P3) ja P4- kanavia lähetetään nykyisin digitaalisina rinnakkaislähetyksinä kahden lähettimen kautta, jotka saavuttavat 30 % väestöstä.

Kulttuuriministeriö on vastikään lähettänyt lausuntokierrokselle mietinnön, jossa selostetaan yksityiskohtaisesti sitä teknologiaa, johon digitaaliset ääniradiolähetykset perustuvat. Siinä puidaan myös erilaisia tämän teknologian käyttöönottoon liittyviä ongelmia. Mietintö tulee muodostamaan rungon DAB:tä koskevalle selonteolle, jonka hallitus esittää suurkäräjille, ja joka luo puitteet DAB:n käyttöönotolle Norjassa. Ministeriö toivoo saavansa lausuntojen avulla enemmän selkeyttä mm. siihen, millä periaatteella toimiluvat tulisi myöntää ja miten jakaa taajuuskapasiteetti tarkoitusten kesken, jotka on asetettava tärkeysjä rjestykseen. Selvyyttä se toivoo myös siihen, mitä lisäpalveluja tämän verkoston avulla tulisi tarjota digitaalisten radiolähetysten lisäksi ja kuinka DAB:tä voidaan käyttää paikallisradiotoiminnassa.

Lisäksi on tärkeää selvittää, millä aikavälillä pitää siirtää analogisesta FM:ään perustuvasta radiosta digitaaliseen radioon ja kuinka kauan täytyy lähettää kummallakin järjestelmällä rinnakkain, ennen kuin sallitaan FM:ään perustuvan järjestelmän lopettaminen.

Mietinnössä ehdotetaan, että tavalliset DAB-lähetykset aloitetaan vuonna 1998 edellyttäen, että 70 % väestöstä pystyy vastaanottamaan niitä ja että markkinoilla on helposti saatavissa kohtuuhintaisia DAB-vastaanottimia. Digitaalisten kuvalähetysten (DVB) käyttöönotto tapahtuu Norjassa niinkuin useimmissa muissakin maissa hieman myöhemmin. NRK ja Telenor osallistuvat sekä DAB- että DVB-projekteihin, joissa laaditaan standardeja digitaaliselle televisiolle Euroopassa.

Lähes 200 järjestöä eri puolilla maailmaa on hyväksynyt digitaalisten televisiolähetysten määritelmät, joista DVB-projekti on päättänyt mm. kuvamateriaalin digitaalista lähettämistä varten kaapelin ja satelliitin kautta. DVB-projektin johtoryhmä on myös hiljattain hyväksynyt maalähettimistä lähetettävän digitaalisen kuvamateriaalin (television) määritelmät.

Strategia-asiakirjassaan vuosiksi 1996-2000 NRK on asettanut tavoitteekseen ottaa ensimmäisten joukossa käyttöön digitaalisen teknologian tuotanto- ja lähetystekniikassa ja uusia palveluja varten. NRK on tässä yhteydessä suorittanut tarpeelliset kokeilut digitaalisten kuvasignaalien muokkauksesta tuotannossa ja lähettämisessä sekä niin sanotusta bittikomprimoinnista, joka on ratkaiseva kuvalaadun kannalta ja näin ollen määrää myös sen, kuinka laajoja palveluja voidaan tarjota määrätyllä kaistanleveydellä. Keskeinen haaste on turvata, ettei taajuuskaistoja käytetä nyt sillä tavalla, että digitaalisten yleislähetysten laajentaminen tulee myöhemmin vaikeaksi.

Internet tarjoutuu pikku hiljaa mahdolliseksi kuvien lähetyskanavaksi. Toistaiseksi useimpien ihmisten laitteissa on niin pieni tiedonsiirtokapasiteetti, että videoiden katseleminen Internetillä ei ole mikään houkutteleva vaihtoehto. LAVA-niminen tutkimusprojekti on määräaikaisena kokeiluna tarjonnut NRK:n Pohjois-Norjan alueuutiset Internetillä. LAVA (Leveranse Av Video over ATM), videonauhojen lähettäminen ATM:llä, on useampien norjalaisten tutkijaryhmien välinen yhteistyöprojekti, johon osallistuu myös NRK. Tarkoituksena on, että katsojat voisivat itse valita, milloin he haluavat katsoa (tässä tapauksessa) uutiset tietokonepäätteestään.

Palvelu vaatii tällä hetkellä kylläkin erityiset laitteet (työaseman ja laajakaistaverkon). Kokeilulla pyritään saamaan selville, missä määrin Internet pystyy pyynnöstä välittämään televisio-ohjelmia. Pidemmällä tähtäimellä tämä saattaa luultavasti olla kiintoisaa kaupallisessa mielessä. NRK osallistuu myös Telenor Forskning yhtiön Videotori-projektiin, jotta saataisiin lisää kokemuksia mm. ohjelmatilausten toimittamisesta.

LPØ

NRK:n omaisuusarvio ja osakepääoma 

Huhtikuun aikana NRK muutetaan säätiöstä osakeyhtiöksi, jossa valtio omistaa kaikki osakkeet (Vrt. NMN 4/95). Ehdotus NRK-yhtiön alkutaseesta ja osakepääomasta tehtiin helmikuun lopussa. Osakepää oman suuruudeksi ehdotetaan yhtä miljardia kruunua. Tilintarkastustoimisto Ernst & Young on tehnyt NRK:sta arvoanalyysin ja myös laatinut esityksen alkutaseeksi.

Jakeluverkon arvon arvioidaan olevan 1.841 miljoonaa kruunua. NRK:n verkko-osuuden arvioidaan olevan 1.661,6 miljoonaa kruunua. Jakeluverkon arvo on saatu arvioimalla uuden samantasoisen verkon rakentamiskustannuksia. Tavallisesti lasketaan jakeluverkon markkina-arvo. Ongelma on siinä, ettei Pohjolassa eika muualla Euroopassa ole olemassakaan toimivia markkinoita, joiden avulla olisi mahdollista laskea Norjan oloihin sopivia markkinahintoja.

Television ohjelma-arkiston arvon arvioidaan olevan 29 miljoonaa kruunua. Tulevaisuudessa tuotettavan materiaalin käyttöoikeus on arvion mukaan noin 54 miljoonan kruunun arvoinen. Radion ohjelma-arkiston arvoa ei ole laskettu. NRK:n kiinteistöjen kokonaismyyntiarvo on noin 1.737 miljoonaa kruunua. Useimmat kiinteistöt liittyvät NRK:n varsinaiseen toimintaan. Ne kiinteistöt, jotka voidaan myydä toimintaa haittaamatta, ovat myyntiarvoltaan noin 73 miljoonaa kruunua. Näitä ovat NRK:n omistamat vapaa-ajan talot, rakentamattomat tontit, asunnot jne..

LPØ

Television aluelähetykset kattavat koko Norjan 

Radion aluelähetykset ovat kattaneet koko valtakunnan jo useamman vuoden ja helmikuusta 1996 lähtien myös television alueohjelmat, NRK-television alueittain tehdyt lähetykset, nähdään koko maassa, kun kaikki alueet saavat omaa aluettaan koskevat uutislähetyksensä. Alueuutiset lähetetään eetteriin eri alueilla ennen NRK:n päivittäisiä valtakunnallisia Dagsrevyen-uutislähetyksiä.

NRK:n aluetoimistot ovat kehityksen kärjessä, kun uusi digitaalinen teknologia otetaan käyttöön. Niissä NRK on voinut kokeilla tulevaa digitaalista radio- ja televisiotoimintaa. Toteuttaessaan aluelähetykset koko maassa NRK saa mahdollisuuden kokeilla uutta televisiotekniikkaa ja luoda sen alusta lähtien, saada kokemuksia siitä, kuinka se vaikuttaa työprosesseihin, henkilöstöön ja johtoon, ja kuinka resursseja parhaiten käytetään ja kehitetään.

LPØ

Palaa sisällysluetteloon

 

RUOTSI 

Uudet toimintaehdot julkisen palvelun yhtiöille  

Ruotsin hallitus on tehnyt valtiopäiville ehdotuksen julkisen palvelun radion ja television yleisradiotoiminnaksi vuosiksi 1997-2001. Ehdotuksen pääkohdat ovat seuraavat:

- Yleisradion julkisia palvelutehtäviä tehostetaan ja selkiinnytetään. Ohjelmayhtiöiden kulttuurivastuuta vahvistetaan. Yhteistyötä eri kulttuurilaitosten kanssa lisätään, samoin kuin ulkopuolisten ohjelmantuottajien osuutta. Julkisen palvelun yhtiöiden tulee heijastella monikulttuurista yhteiskuntaa. Laadunseurannasta on otettava suurempi vastuu. Saamelle, suomelle ja Ruotsin puolen Torniolaaksossa puhutulle suomenkielelle, "meän kielelle", on annettava erityisasema kielellisten ja etnisten vähemmistöjen ohjelmatoiminnassa.

- Ohjelmayhtiöiden harjoittaman uutisoinnin ja yhteiskunnallisten asioiden seurannassa on tultava esiin eri näkökulmia, ei ainoastaan Tukholman. Tähän tulee pyrkiä sijoittamalla toimituksia tai yhteiskuntatoimitusten päätöksentekoelimiä Tukholman ulkopuolelle.

- Tukholman ulkopuolella tapahtuvan yleisen ohjelmatuotannon osuuden tulee kasvaa asteittain 55 prosenttiin Ruotsin televisiossa ja Ruotsin radiossa. Lisäyksen tulee ensisijaisesti tapahtua käyttämällä riippumattomia ohjelmantuottajia ja ulkopuolisia yhteistyökumppaneita.

- Jos ohjelmayhtiö haluaa aloittaa uusia ohjelmakanavia, sille tulee hakea hallituksen suostumus.

- Lähetykset tulee rahoittaa televisioluvin. Televisioluvista saadut varat on käytettävä lyhentämättöminä julkisen palvelun toimintaan. Mainospohjaista rahoitusta ei saa olla lainkaan. Sponsorointi sallitaan vain Ruotsin television urheilulähetysten yhteydessä.

- Ohjelmayhtiöille asetetaan tiukemmat määräykset julkisen palvelun toteutumisen seurannasta.

- Toimilupakausi on viisi vuotta, vuodesta 1997 vuoteen 2001 sekä Ruotsin radiolla että Ruotsin televisiolla. Ruotsin opetusradion lupien tulee olla voimassa vuosille 1997 ja 1998 odotettaessa selvitystä opetusradion tulevasta roolista.

KE

TV4:n sopimus irtisanottu 

Ruotsin hallitus päätti 8. helmikuuta sanoa irti TV4:n toimilupasopimuksen. TV4:n nykyinen lähetyslupa on voimassa vuoden 1998 helmikuun loppuun.

Hallitus ja TV4 ovat yhtä mieltä siitä, että sopimus tulee purkaa, jotta voitaisiin puolueettomasti keskustella lähetysluvan uudistamisesta. TV4:n ja kulttuuriministeriön väliset keskustelut alkavat keväällä. Ennen kuin uuden lupakauden edellytyksiä voitaisiin arvioida, on ratkaistava eräitä muitakin kysymyksiä, esim. kysymykset digitaalisesta maanpäällisestä televisiosta ja uusista tv-kanavista.

KE

Uusi radio- ja televisiolaki 

Monivuotisen selvitystyön jälkeen hallitus jätti radio- ja televisiolakiesityksen eduskunnalle. Nykyisin alaa säätelee seitsemän erillistä lakia, jotka uuden lain myötä kootaan yhdeksi. Radio- ja televisiosäännöstöä on tarkoitus yksinkertaistaa ja yhtenäistää. Lain ehdotetaan astuvan voimaan tämän vuoden joulukuun 1. päivänä.

Ehdotus perustuu voimassaoleviin sääntöihin, mutta tiettyjä asiamuutoksia kuitenkin ehdotetaan:

- Yksityiskohtaisia, luonnollisen kaltaisia väkivaltakohtauksia ja pornografisia kuvauksia ei saa esittää televisiossa sellaiseen aikaan ja sillä tavoin, että lapsilla olisi merkittävä riski nähdä ohjelmia, ja kun kohtausten näyttämistä muutoin ei voida pitää puolustettavana, niin kuin esim. uutislähetysten yhteydessä.

- Otetaan käyttöön erityinen maksu niille, jotka tietyissä tapauksissa rikkovat määräyksiä tai mainontaehtoja yms. Edelleen ehdotetaan, että markkinoinnin "haittamaksua" tulee voida käyttää tiettyjä sääntöjä, esim. lapsiin kohdistuvan mainonnan kieltoa, rikottaessa.

- Lähetysten toimilupavelvoitetta rajoitetaan hieman.

KE

Ruotsin maaverkko digitaaliaikaan 

Helmikuun 13:na esiteltiin selvitys Från massmedia till multimedia - att digitalisera svensk television - Joukkoviestinnästä multimedian - Ruotsin television digitalisointi), joka on ehdotus teknisistä ja muista edellytyksistä radio- ja televisiolähetysten lisäämiseksi.

Selvityksessä ehdotetaan, että yhteiskunnan omistama maanpäällinen verkko, jota nykyisin käytetään SVT1:n, SVT2:n ja TV4:n lähetyksiin, tulee mahdollisimman pian laajentaa digitaalisiin lähetyksiin. Selvityksessä sanotaan seuraavaa:

- Digitaalitekniikka mahdollistaa ohjelmakanavien määrän moninkertaistamisen.

- Vastaanottimen päälle tai sen sisään asennettavalla yksinkertaisella antennilla televisiolähetykset voidaan vastaanottaa missä tahansa ilman suuria häiriöitä.

- Ohjelmapalveluista voidaan tehdä joustavampia. Ensimmäisen laajennusvaiheen arvioidaan mahdollistavan kahdeksan kanavaa. Kahden vuoden kuluttua verkkojen kapasiteetin pitäisi 24 kanavaa.

Selvityksessä ehdotetaan, että analogisia lähetyksiä jatketaan rinnakkain digitaalisten kanssa korkeintaan 10 vuotta kestävän siirtymävaiheen ajan. Sen jälkeen voidaan jatkaa digitaalisen, maanpäällisen verkon laajentamista. Noin vuonna 2010 tulee Ruotsissa olla mahdollisuus 50 kanavan lähettämiseen maanpäällisen verkon välityksellä.

KE

Poliittinen enemmistö digitaalisen tv:n puolesta 

Digitaalisesta televisiosta, julkisen palvelun toiminnasta ja tulevasta ruotsalaisesta televisiotuotannosta on tehty poliittinen päätös. Sosiaalidemokraatit, Keskustapuolue ja Kansanpuolue tekivät yksimielisen päätöksen digitaalisten, maanpäällisten televisiolähetysten pikaisesta aloittamisesta. Tätä perustellaan sillä, että

- tarjontaa on lisättävä,

- uusia kotimaisia kanavia on aloitettava,

- lähetysten on ulotuttava koko maahan,

- parannetaan koti- ja pohjoismaisten ohjelmien asemaa,

- useammilla paikallisilla ja alueellisilla televisiokanavilla mahdollistetaan tehokkaampi hajauttaminen,

- voidaan asettaa kulttuuripoliittisia perusvaatimuksia estämään väkivaltaa ja lapsille suunnattua mainontaa ja lisäämään toimintaesteisten palvelujen saatavuutta.

Puolueet korostavat nopeiden päätösten tärkeyttä sekä sitä, ettei nyt kannata aloittaa lähetyksiä analogisella tekniikalla. Niin kutsuttujen M4- ja M5-verkkojen taajuuksia tulee käyttää digitaalilähetyksiin. Mainitut kolme puoluetta ovat myös yksimielisiä julkiseen palveluun kuuluvien toimintojen tehostamisesta ja selkiyttämisestä.

Lähetykset tulee rahoittaa televisiolupamaksuin, mainoksia ei sallita. Ohjelmayhtiön kulttuurivastuuta tullaan tiukentamaan. Yhteistyötä muiden kulttuurilaitosten kanssa tulee lisätä ja ohjelmayhtiöiden tulee lisätä freelancetyöntekijöiden ja riippumattoman tuotannon osuutta, on näiden kolmen puolueen näkemys.

Päätöksessä käsiteltävä kolmas alue ovat panostukset, jotka varmistavat Ruotsin kotimaisen televisiotuotannon kulttuurisisällön ja laadun vastaisuudessa. Puolueet ovat yksimielisiä siitä, että kotimaisten ohjelmien osuutta tulee lisätä ja niiden monipuolisuutta kannustaa. Riippumattomien televisiokuvaajien ja tv-tuottajien tulee saada enemmän sellaisia rahoituslähteitä, jotka ovat toisistaan riippumattomia, on puolueiden mielipide. Televisioalan koulutusmahdollisuuksia tulee myös parantaa.

KE

Palaa sisällysluetteloon

 

SUOMI 

Kulttuurinen tietoyhteiskunta - ehdotus toimintaohjelmaksi 

Tammikuussa opetusministeriön asettama asiantuntijaryhmä antoi mietintönsä, jossa luodaan kulttuurisen tietoyhteiskunnan strategiset perusteet ja lähtökohdat opetusministeriön toimintaohjelmaksi vuosille 1997 - 2000.

Asiantuntijaryhmä esittää, että opetusministeriö tekisi aloitteen suomalaisen kulttuurin tietovekkostrategian luomiseksi kulttuurisektorin omista lähtökohdista käsin. Strategian tulisi kattaa kulttuurilaitokset sekä valtion ja kuntien kulttuuritoiminnat. Verkkoon voisivat liittyä myös kulttuurin alan ja taiteilijoiden järjestöt, tilaisuuksien järjestäjät ja kulttuurin eri lohkoilla toimivat yritykset.

Asiantuntijaryhmä esittää myös, että uutta tekniikkaa hyödynnetään taiteen ja kulttuurin eri alojen ammattilaisten koulutuksessa. Ehdotusessa painotetaan erityisesti kirjastojen, museoiden, audiovisuaalisen alan ja lastenkulttuurin edistämistä. Esitys kattaa myös vapaakappalelakiin, radio- ja televisio-ohjelmiin sekä elokuvien ennakkotarkastukseen ja tekijänoikeuteen liittyviä toimenpiteitä.

KHK

Selvityksiä digitalisoinnista  

Yleisradiotoiminnan selvitysmies Jouni Mykkänen ehdotti tammikuussa lähetysverkkojen digitalisointia sekä uusia valtakunnallisia radio- ja tv-kanavia.

Liikenneministeriön tilaamassa yleisradiotoiminnan strategiaselvityksessä selvitysmies Mykkänen katsoo, että hallituksen tulisi tehdä pikaisesti periaatepäätös digitalisoinnista. Mykkäsen mielestä sekä valtakunnalliseen mainosradioon että uuteen valtakunnalliseen kaupalliseen tv-kanavaan voidaan myöntää toimilupa.

Mykkänen ehdotti, että digitalisoidut verkot rakentaisi Yleis- radio yhdessä kaupallisten toimiluvan haltijoiden kanssa. Digi- talisointiin ei käytettäisi valtion varoja. Selvitys sisältää myös ehdotuksen verkkotoimintojen muodostamisesta Ylen tytäryhtiöksi.

Selvitysmies jakaa joukkoviestinnän kehityksen kolmeen vaiheeseen. Nykyjakso on siirtymäaikaa analogisesta jakelusta digitaaliseen. Seuraava vaihe on digiaika, jota seuraa verkkojen aika. Vuoteen 2010 mennessä radio- ja tv- sekä tele- ja tie- totekniikka ovat pitkälti sulautuneet samaan järjestelmään.

Digitalisointihankkeen selvitysmies halusi käynnistettäväksi tiedustelulla, jossa selvitettäisiin kiinnostusta olla mukana tässä kansallisessa investoinnissa. Samassa yhteydessä tulisi haettavaksi television toinen valtakunnallinen kaupallinen toimilupa. Aiemmin liikenneministeriöön jätetyt neljä toimilupa- hakemusta otettaisiin huomioon valtioneuvoston päättäessä toimiluvasta. Toimilupaan liitettäisiin ehto mukanaolosta digitalisoinnissa.

Radiossa voidaan Mykkäsen mielestä ottaa käyttöön vapaana oleva analoginen valtakunnallinen taajuusalue ilman, että se on teknisesti ristiriidassa digitalisoinnin aloittamisen kanssa. Hän ehdotti vapaan taajuusalueen välitöntä käyttöönottoa siten, että ensimmäiseen valtakunnalliseen kaupalliseen radiokanavaan olisi mahdollista jättää toimilupahakemuksia maaliskuun loppuun saakka. Toistaiseksi hakemuksia ei ole jätetty. Samalla paikallisradioille sallittaisiin ketjuuntuminen. Yleisradio ja kaupalliset toimiluvan haltijat aloittaisivat radioverkkojen digitalisoinnin.

Digitalisoidussa järjestelmässä voitaisiin ehdotuksen mukaan myöntää alueellisia toimilupia radioon ja televisioon. Koska digitalisoitu radio jakaantuu laajemmille lähetysalueille kuin nykyinen paikallisradiotoiminta, Suomen pitäisi asettaa tavoitteeksi uuden taajuusalueen saamisen paikallisradioiden tarpeisiin niiden luonteen ja olemassaolon turvaamiseksi.

Toimilupien käsittelyn yhteydessä tulisi selvitysmiehen mielestä korostaa ohjelmallisia painopisteitä. Toimiluvan hakijoiden olisi esitettävä ohjelmalliset suunnitelmansa.

Jos uusi valtakunnallinen tv-toimilupa myönnetään, pitäisi siinä määritellä Yleisradion ja MTV:n ulkopuolisten ns. independent-tuottajien osuudeksi vähintään 30 prosenttia. Tv-toimilupaan tulisi myös liittää velvoite osallistua ns. julkisen palvelun maksuun verkkovuokran ohella. Selvitysmiehen työn aikana nousi esiin ajatus julkisen palvelun maksun eli toimilupamaksun keräämisestä valtiolle. Mykkäsen mukaan tämä vaatisi kuitenkin erillisen selvityksen.

Selvityksessä arvioidaan, että televisiomainonnan osuus kaksinkertaistuu lähivuosina ja saavuttaa kahden miljardin markan tason, vaikka mediamainonnan kokonaismäärä ei juurikaan kasvaisi. Sähköisen viestinnän mainontaosuus noussee 15 vuoden kuluessa tasoihin lehtimainonnan kanssa. Tämä huomioon ottaen selvitysmies sallisi lehdistön mukanaolon omistajana radio- ja televisiotoiminnassa.

Selvityksen hahmottamassa kansallisessa strategiassa lähdetään siitä, että julkisen palvelun velvoittein lakisääteisesti toimiva Yleisradio Oy ja toimilupien haltijoina olevat kaupalliset radio- ja televisioyritykset täydentävät toisiaan. Viestintäpoliittinen tasapaino muodostuu siitä, että yhtäältä pidetään huolta Yleisradion selviytymisestä lakisääteisistä tehtävistään ja toisaalta sallitaan uusia kaupallisia toimilupia. Monopoleja radio- ja televisiotoiminnassa ei sallita. Kotimaisen omistuksen tulee olla riittävän laajaa.

Suomen ja Ruotsin tulisi neuvotella keskenään Suomen TV4:n tulevaisuudesta ja Ruotsiin lähtevien Suomen televisio-ohjelmien siirtämisestä satelliittiin. Ruotsinsuomalaiset saisivat tällöin mahdollisuuden seurata Suomen ohjelmia kaikkialla Ruotsissa.

Selvitystä seuranneessa keskustelussa ehdotettu aikataulu on osoittautunut liian optimistiseksi. Digitalisoinnista ja sen kustannuksista tarvitaan lisätietoa ennen päätöksentekoa. Liikenneministeriön työryhmä pohtii lähetysverkkojen digitalisoinnin järjestämistä maaliskuun loppuun saakka. Lisäksi keskusteluissa on suhtauduttu epäillen mm. paikallisradioiden vapaaseen ketjuuntumiseen.

KK

Palaa sisällysluetteloon

 

TANSKA 

Natsilainen paikallisradio 

Kuten tämän lehden numerossa 4/95 mainittiin, antoi Paikallisten radio- ja televisioasian valiokunta 28. marraskuuta 1995 natsilaiselle paikallisradiolle toimiluvan ohjelman lähettämiseen Kööpenhaminan eteläpuolella.

Asiaa on sittemmin käsitelty Tanskan päivälehdissä, mutta keskustelu on tullut kiivaammaksi viime aikoina, kun radio aloitti lähetyksensä 28. helmikuuta 1996. Radio lähettää ohjelmaa kaksi kertaa viikossa kolmen tunnin ajan.

Asia on saanut huomiota myös ulkomailla, ainakin päätellen niistä lukuisista yhteydenotoista, joita kulttuuriministeriöön on tullut ulkomaisilta toimittajilta.

Toimilupaa myöntäessään paikallisten radio- ja televisioaisian valiokunta asetti radio- ja televisiolainsäädäntöön tukeutuen ehdoksi, "että Radio Oasenin lähetysten ei saa sisältää tiettyihin väestö ryhmiin kohdistuvia hyökkääviä tai alentavia ilmauksia. Ohjelmat eivät saa millään tavoin edistää rotuun, sukupuoleen, uskontoon tai kansallisuuteen kohdistuvaa vihaa. Tämän määräyksen rikkomisesta seuraa toimiluvan välitön peruuttaminen, vrt. § 55, 3 kpl."

Radio saanee suuren kuulijakunnan jo pelkästään siksi, että halutaan kontrolloida, ettei se riko määräystä.

HB

Satelliitti- ja kaapelilautakunnan vuosikertomus 1995 

Satelliitti- ja kaapelilautakunta on äskettäin julkaissut vuosikertomuksensa vuodelta 1995.

Satelliitti- ja kaapelilautakunta tekee lopullisen hallinnollisen päätöksen toimiluvan myöntämisestä sellaiselle yhden pai- kallisalueen kattavalle ohjelmatoiminnalle, joka tapahtuu satelliitin tai yhteisantennin välityksellä. Lisäksi päätetään tällaista toimintaa koskevan luvan peruuttamisesta tai lakkauttamisesta sekä lain tai sen perusteella annettujen määräysten rikkomisen seuraamuksista. Tämän lisäksi lautakunta toimii ministeriön neuvonantajana mainitunlaisen ohjelmatoiminnan osalta.

Mainittakoon lisäksi, että Satelliitti- ja kaapelilautakunta on tähän mennessä myöntänyt neljä ohjelmatoimilupaa alla mainituille yrityksille. Kaikki toimiluvat ovat tällä hetkellä käytössä.

1) Z-TV. Lupa televisio-ohjelmatoiminnan harjoittamiseen satelliitin kautta. Z-TV on osa Kinnevik-konsernia. Kanava keskittyy nuorille suunnattuihin ja nuorisoa käsitteleviin lähetyksiin.

2) CIAC A/S. (DK4-kanava) Toimilupa kaapelivälitteiseen televisio-ohjelmatoimintaan. Ohjelmatoiminta kattaa eri alueita: politiikka, yhteiskunta ja ympäristö, viihde ja kulttuuri, opetus, elinkeinoelämän aineisto, julkinen keskustelu.

3) Voice of Scandinavia. Toimilupa radio-ohjelman välittämiseen satelliitin avulla. Ohjelmavalikoima koostuu pääasiassa nuorisomusiikista.

4) Danish Satellite TV. Lupa televisio-ohjelmatoimintaan satelliitin välityksellä. Ohjelmatoiminnan ilmoitetaan olevan luonteeltaan pääasiassa pornografista.

HB

Tanskan Radio 

Tanskan radio (Danmarks Radio eli DR) on saanut luvan aloittaa satelliittikanavakokeilun, jossa hyödynnetään uutta digitaalitekniikkaa ja joka täydentää nykyistä mastovälitteistä ohjelmatarjontaa.

Uuden kanavan arvioidaan valmistuvan lopullisessa laajuudessaan vuonna 1998. Sen tavoitteena on parantaa kotimaisen ohjelman tarjontaa Tanskassa siten, että kotimaista tuotantoa olisi valittavissa koko illan, opetusohjelmista viihteeseen sekä useita "kapea-alaisia" ohjelmia. Tämä voi onnistua, jos ohjelmaa lähetetään yhdellä kanavalla illan parhaaseen lähetysaikaan ja toisella kanavalla muuhun aikaan.

Tanskan radion edellytetään rahoittavan uuden satelliittikanavan sekä laitteisto- että käyttökulut 16.9.93 vahvistetun televisiolupasopimuksen budjetin puitteissa. Lisäksi satelliittikanavan ohjelmia koskee "must carry -sääntö".

Perjantaista 30. elokuuta 1996 lähtien DR TV lähettää ohjelmaa kahdella uudella kanavalla: DR 1 uudistuu, siitä tulee kansanomaisempi ja viihteellisempi yleisradiopalvelut säilyttäen, DR 2 on aivan uusi kanava, ennalta-arvaamaton pikkusisko, jonka juontajat sekä esittelevät ohjelmat koko illan klo 20:stä 23.30:een että lukevat uutiset suorissa lähetyksissä niin studiossa kuin sen ulkopuolella.

Televisiopäällikkö Bjørn Erichsen esitteli äskettäin pidetyssä lehdistötilaisuudessa nämä kaksi uutta kanavaa, joita Tanskan radio tuottaa yhdellä lupamaksulla. DR 2 on ylimääräinen vaihtoehto katsojille, jota välitetään satelliitilla noin 60 prosentille katsojista. Bjørn Erichsen on vakuuttunut siitä, että vaihtoehto on niin suosittu, että loputkin 40 % haluavat pian varmistaa sen itselleen.

- Kaikki tunnetut omatuotanto-ohjelmamme tarkastetaan ja uudistetaan, niin että ne saavat uudet kasvot - ainoa poikkeus on eräs lastenohjelma, Bamse og Kylling (Nalle ja kananpoika), kertoo television johtaja. Molemmat kanavat saavat selkeän profiilin. DR 1 lähettää klo 18.30 uutisten jälkeen viihdettä ja tietokilpailuja, suosittuja kulttuuri- ja kuluttajaohjelmia, joiden jälkeen on tunnin mittaisen pääuutislähetyksen vuoro klo 21.00. Illan päätteeksi lähetetään koti- tai ulkomaista draamaa. Noin tunnin mittainen uutislähetys on viisi kertaa viikossa mukaan luettuna sunnuntain erikoislähetys Søndagsmagasinet.

HB

Palaa sisällysluetteloon

 

GRÖNLANTI 

Viestinvastuulain toteuttaminen Grönlannissa 

Grönlannin itsehallintoviranomaisten kokouksessa keväällä 1996 on esitetty työjärjestysehdotus Grönlannin viestinvastuulaiksi. 135 vuotta sen jälkeen, kun ensimmäinen grönlantilainen sanomalehti ilmestyi, Grönlantiin ollaan luomassa historian ensimmäistä viestinvastuulakia. Toisin kuin Tanskassa, Grönlannissa ei ole koskaan ollut lehdistölakia. Viestinvastuulain käyttöönoton myötä grönlantilainen lainsäädäntö uudistuu.

Lakiehdotuksen toteutuessa Grönlannin viestinlaki on hyvin yhteneväinen Tanskan lain kanssa. Huomioon on tietysti otettu tietotekniikan viimeaikainen kehitys, sillä julkisten, kaikkien saatavilla olevien tietoverkkojen artikkelinkirjoittajat ja toimittajat (Internetlehdet) voidaan saattaa vastuuseen. Vastuu koskee niin Grönlannin kotimaista uutistuotantoa kuin dynaamisia viittauksia ulkomaiseen uutistuotantoon. Viimeksi mainitulla tarkoitetaan hypertekstiviittauksia, joilla voidaan saattaa muista tietoverkoista eri puolilta maailmaa saatujen tekstien ja kuvien saattamista osaksi kaikkien saatavilla olevaa tietoa.

Nicholas Symes/TF

Palaa sisällysluetteloon

 

KANSAINVÄLISTÄ  

Euroopan parlamentti haluaa tiukentaa tv-direktiiviä 

Tiukemmat säännöt eurooppalaisten ohjelmien kiintiölle, enemmän valtaa vastaanottajamaille, lapsille suunnatun mainonnan kieltäminen ja väkivaltasuodattimet televisiolaitteisiin. Tällainen yhteenveto voidaan tehdä Euroopan parlamentin televisiodirektiiviin tekemistä muutosehdotuksista.

Parlamentin lausunto sisälsi 62 muutosehdotusta ja sen olisi pitänyt valmistua ennen vuodenvaihdetta, mutta äänestys päästiin järjestämään vasta 14. helmikuuta. Lopullisessa äänestyksessä ehdotuksen puolesta äänesti 292 edustajaa, ja 195 äänesti vastaan ja 25 tyhjää. Koko sosialistiryhmä äänesti ehdotuksen puolesta, samoin kaikki Ranskan edustajat puolueväristä riippumatta.

Lausunto merkitsee sitä, että ohjelmakiintiöiden tulee olla ehdottomia. Viittaus siihen, milloin se käytännössä on mahdollista, poistetaan. Pitkiä studio-ohjelmia ei saa laskea eurooppalaiskiintiöön, ellei niitä voida lukea draama- tai dokumenttiohjelmiksi tai ne eivät sisällä suoria taiteilijaesiintymisiä.

Vastaanottajamaan päätäntävaltaa tulee voida lisätä siten, että vastuuvaltiosta päätettäessä otetaan huomioon lähetyksen kohdemaa. Vastaanottajamaalla tulee myös olla mahdollisuus ryhtyä toimenpiteisiin, jos lääkkeiden tai alkoholin mainontaa tai lapsille suunnattua mainontaa koskevia sääntöjä rikotaan.

Lapsille suunnattua mainontaa koskevia sääntöjä tiukennetaan kieltämällä sellainen mainonta, joka vetoaa lapsiin hyödyntäen heidän kokemattomuuttaan ja hyväuskoisuuttaan. Toistaiseksi direktiivi on kieltänyt vain tämän kaltaiset "suorat" yritykset.

Lisäksi kaikki ohjelmat on annettava ulkopuolisen tahon tutkittavaksi, jotta todettaisiin, ovatko ne lapsille haitallisia. Ohjelmat varustetaan huomaamattomalla tietokonesignaalilla, jonka tulee voida aktivoida uusiin televisiovastaanottimiin rakennettava suodatinjärjestelmä. Tällä tavoin vanhemmat voivat kontrolloida, etteivät lapset katsele haitallisia ohjelmia.

Ministerineuvoston odotetaan päätyvän yhteiseen kannanottoon televisiodirektiiviehdotuksen osalta ennen kesää. Sen jälkeen seuraa uusi käsittelykierros parlamentissa.

Lars Marén/Kulttuuriministeriö/Tukholma

Palaa sisällysluetteloon

 

PERSPEKTIIVI 

Radio Yhdysvalloissa ja Pohjolassa: yksi viestin - kaksi maailmaa 

Kansalaiset ja kuluttajat. Nämä kaksi identiteettiä kuvaavat parhaiten perinteistä eroa pohjoismaisten radioyhtiöiden ja kaupallisen amerikkalaisen radion välillä.

Kirjoitan tätä artikkelia kaupallisen radion synnyinmaassa, Yhdysvalloissa. Olen täällä puolen vuoden ajan vierailijaprofessorina Teksasin yliopistossa Austinissa, radio-, televisio- ja elokuva-alan laitoksella.

Pohjoismaiset yleisradioyhtiöt ovat viime aikoina ottaneet käyttöön kanavaprofiloinnin vastatakseen kaupalliseen kilpailuun. Uudistustyön perimmäistä tarkoitusta on vaikeaa selvittää amerikkalaisille oppilaille. Ajatus kansallisesta yleisradiosta on täysin vieras nykyajan nuorille amerikkalaisille. Heidän on vaikeaa ymmärtää, miten yksi ainoa asema voi huolehtia useista rinnakkaisista kanavista.

Monopolit
Historiallisesti, ja jopa nykyäänkin, voidaan käsite yleisradiomonopoli määritellä eurooppalaisen radion tärkeimmäksi tunnusmerkiksi. Kaupallisen radion työskentelytavat, arvot ja normit voittavat alaa uudessa monipuolisessa radiokulttuurissa.

Pohjoismaissa radio ja valtio liittyvät historiallisesti läheisesti toisiinsa. Juuri tästä syystä amerikkalainen radiomaailma on aivan toisenlainen. Luonnollisestikin radio on myös hoitanut valtion asioita kansakunnan historian kriittisissä vaiheissa, mutta radiota on aina pidetty ennen kaikkea yksityisyrittäjyytenä, "bisneksenä".

Kansalaiset ja kuluttajat. Nämä kaksi identiteettiä kuvaavat parhaiten perinteistä eroa pohjoismaisten radioyhtiöiden ja kaupallisen amerikkalaisen radion välillä. Historiallisesti katsoen kansalaisuus on pohjoismaisen yleisradion tuottama (rakentama) keskeinen identiteetti. Amerikkalaista radiota hallitsee tavaroiden ja populaarikulttuurin markkinointi. Markkinointi on aina ollut niin keskeistä kaupallisen radion historiassa, että sen tärkeimpänä tehtävänä voidaan katsoa olleen kuulijoiden tuottaminen ja myyminen mainoksille.

Yhdysvaltalaisen kadunmiehen ja -naisen mielestä valtiovalta on välttämätön paha, jota tarvitaan vain pitämään rikolliset kurissa ja puolustamaan valtiota ulkopuolista vihollista vastaan. Tämänkaltainen perusvihamielinen asenne valtiota kohtaan selittää ainakin osittain, miksi julkinen, ei-kaupallinen yleisradiotoiminta on jäänyt Yhdysvalloissa marginaaliseksi ilmiöksi.

Edes Pohjoismaissa ei usko valtiovaltaan kaiken hyvän takaajana ole yhtä vahva kuin ennen. Aiemmin oltiin sitä mieltä, että kansalliset yleisradioyhtiöt osallistuivat myönteisessä mielessä kansalaisten opetukseen, koulutukseen ja viihdyttämiseen. 1980-luvun loppua kohden yleisradioon alettiin liittää perin kielteisiä tunnusmerkkejä. Liberaalitaloudellisessa kielenkäytössä kansallinen yleisradio muuttui sananvapauden paternalistiseksi ja byrokraattiseksi esteeksi.

Public service
Verrattaessa yleisradiotoimintaa kaupalliseen radioon siitä on yhä useammin alettu käyttää nimitystä julkisen palvelun radio, "public service"-radio. Tämä historiallinen nimitys on peräisin brittiläisen BBC:n historiasta.

Englantilainen radiohistorioitsija Paddy Scannel on yksi niistä viestinten tutkijoista, jotka suhtautuvat myönteisesti julkiseen palveluun. Hänestä kansallisella yleisradiotoiminnalla on ollut erittäin suuri osuus valtiovallan demokratisointiin ja poliittiseen päätöksentekoon länsieurooppalaisissa maissa. Yleisradio on toiminut välittäjänä valtiovallan ja yksityisen kansalaisen välillä. Se on muuttanut politiikan ja poliittisen retoriikan sellaiseksi, että sitä voidaan ymmärtää ja käsitellä arkielämässä. Tämä on puolestaan johtanut siihen, että yksityisihmisten mahdollisuus vaikuttaa poliittisiin prosesseihin on oleellisesti parantunut.

Julkisen palvelun toiminnan eli yleisradiotoiminnan historiallinen arvo on äskettäin tunnustettu myös EU:n joukkoviestinpolitiikassa. EU-maiden edustajat osallistuivat Euroopan neuvoston joukkoviestintäpolitiikkaa käsittelevään ministerikokoukseen (Praha, Tshekkia, 7.-8.12.1994) ja allekirjoittivat julkilausuman, joka on allekirjoittaneiden osapuolten tahdonilmaus "julkisen palvelun" yleisradiotoiminnan kehittämisen turvaamiseksi uudessa kilpailutilanteessa.

Samanarvoinen vaihtoehto
Ministerikokouksen julkilausuma käyttää adjektiivia "voimakas" (englanniksi strong) viitatessaan tulevaisuuden yleisradiotoimintaan. Kyseessä ei ole ainoastaan julkisen palvelun säilyttäminen radion marginaalisena muotona, historiallisena jäänteenä. Viime kädessä tulee säilyttää perinteisten kansallisten yleisradioiden olemassaoleva rahoitusperusta, niin että se voidaan säilyttää kaupallisen radion tasavertaisena vaihtoehtona.

Yhdysvaltalaisilta radiokanavilta kuulee harvoin uutisia. Omaa uutistuotantoa tai uutisten analysointia ei ole. Se on liian kallista. Poliittinen journalismi, laaja politiikan seuranta ja analysointi, joka ottaisi huomioon erilaiset näkökohdat ja poliittiset kannat, puuttuu miltei tyystin.

Pohjoismaissa ovat jopa etukäteen kapea-alaisina pidetyt kulttuurikanavat pystyneet säilyttämään jokseenkin laajan kuulijakunnan. Uutis- ja ajankohtaisaineistoa lähettävät kanavat kilpailevat tasa-arvoisesti kaupallisen radion kanssa.

Taisto Hujanen, sähköisen viestinnän apulaisprofessori, Tampereen yliopisto


Palaa sisällysluetteloon