svane.jpg - 8028 Bytes Nordisk Medie Nyt

Neljäs neljännesvuosijulkaisu 1995
  
    Suomenkielinen pääsivu | Arkisto – neljännesvuosijulkaisut | Yleiskatsaus   
  Sisältö

Islanti   |   Norja   |   Ruotsi   |   Suomi   |   Tanska   |   Pohjola   |   Kansainvälistä

  Medier i Norden neljännesvuosijulkaisut
löytyvät suomenkielisinä verkkojulkaisuina aina vuodelta 1994. Julkaisut sisältävät suomenkielisen koosteen skandinaavisilla kielillä ilmestyvästä Medier i Norden: Resymé –julkaisun tiedotteista.

Medier i Norden (entinen Nordisk Medie Nyt) -sivujen sisältö on vapaasti lainattavissa mikäli lähde mainitaan selvästi.

  Päätoimittaja                                           Vastaava toimittaja
Terje Flisen (TF)                                         Pääjohtaja Søren Christensen
Postboks 1726 Vika                                   Pohjoismaiden ministerineuvosto,
0121 Oslo, Norge                                       Store Strandstræde 18
Puh. + 47 22 20 80 61                                DK-1255 København K., Danmark

Medier i Norden (aikaisemmin Nordisk Medie Nyt) ISSN 1396-9331 – elektroninen julkaisu.

 

ISLANTI 

Tiukkaa kilpailua televisiomarkkinoilla 

Islannin televisiomarkkinoilla on viime viikkoina ollut vilkasta. Uusi televisioasema, Stöð 3 (TV 3) aloitti lähetyksensä 24.11. Stöð 3 välittää neljän ulkomaisen aseman ohjelmaa, nimittäin MTV:n, Discoveryn, Eurosportin ja CNN:n. Lisäksi asemalla on omaa ohjelmatarjontaa, joka aluksi tulee koostumaan ulkomaalaisesta aineistosta, kuten elokuvista, lastenohjelmista, sarjoista sekä musiikki- ja urheiluohjelmista. Aseman omistajilla ei ole tarkoitus itse tuottaa ohjelma-aineistoa, se ostetaan ulkopuolelta.

Stöð 3 lähettää ohjelmansa mikroaalloilla, aluksi vain pääkaupunkialueella ja lähetykset ovat koodattuja. Aseman lupamaksun hinnaksi tulee 2.000 Islannin kruunua kuukaudessa.

Viikkoa aiemmin aloitti Syn hf uuden ohjelmatarjonnan. Syn on ollut eetterissä muutamia vuosia ja on mm. välittänyt Islannin valtiopäivien Yleiskäräjien keskusteluja suorina lähetyksinä sekä pitänyt ohjelmistossaan opetuselokuvia. Viimeisen puolentoista vuoden aikana Syn- ja Stöð 2 -asemilla on ollut sopimus siitä, että Stöð 2 on käyttänyt Synin kanavaa Stöð 2:n muunninjärjestelmien muuttamisen vuoksi. Syn ei ole tähän saakka vaatinut lupamaksua lähetystensä seuraamisesta, mutta nyt asiaan tulee muutos, ja maksuksi tulee n. 2.000 Islannin kruunua kuukaudessa. Syn lähettää ohjelmaa VHF-kanavalla, ja samalla taajuudella on myös TV 2 ja Islannin tv.

Kuten yllä olevasta käy ilmi, niin Islannin lounaisosien katselijoille on nyt paljon uutta televisiotarjontaa. Ennestään markkinoilla on TV 2, jonka ohjelma on monipuolista, eli sillä on sivistävää ja tiedottavaa ohjelmaa, elokuvia, urheiluohjelmia, sarjoja, keskusteluohjelmia, lastenohjelmia ja uutisia. Islannin television TV RÚV:n tarjonta on myös vaihtelevaa koostuen samantyyppisistä ohjelmista kuin edellä mainitut. Ei Stöð 3 eikä Syn tule lähettämään uutisia. Kuten jo mainittiin, Stöð 2 ja Islannin televisio lähettävät VHF-taajuudella, mutta kristillinen Omega-asema käyttää UHF-taajuutta, jolla se lähettää pelkästään kristillistä ohjelmaa pääkaupunkialueella. Lisäksi on olemassa mikroaallot, joilla Fjölvarp (multi-tv) aiemmin käytti yksinään 8 kavanaa, mutta joka nyt on saanut kilpailijakseen Stöð 3:n tälle taajuudelle.

Televisio-ohjelman tarjonta on lisääntynyt myös Vestmannasaarilla, sillä Fjölsyn (Multivisio) aloitti marraskuun alussa 5 ulkomaisen televisioaseman ohjelmien välittämisen mikroaalloilla ja lisäksi yhdellä mikroaaltokanavalla on yhdistettyä ohjelmaa. Fjölsynin lähetykset ovat dekoodattuja, mutta asema on saanut erittäin hyvän vastaanoton.

On mielenkiintoista seurata, miten katsojat suhtautuvat aineiston ja tarjonnan kasvuun.

SJ

Islannin radion toiminnan arviointi  

Lokakuussa julkaistiin valtion tilintarkastuslaitoksen raportti "Islannin radion toiminnan hallinnollinen tarkastelu", joka on tehty yleiskäräjien raha-asiain valiokunnan toimeksiannosta.

Raportissa oletetaan, että Islannin radion, RÚV:n, omistussuhteet eivät muutu, ja että laitos edelleen kantaa lakiperusteista lupamaksua. Raportissa ehdotetaan joitakin muutoksia Islannin radion hallinnolliseen rakenteeseen. Tärkeimmät ovat, että ohjelma-aineiston esittämisen olisi oltava riippumatonta kahdesta kanavasta, 1- ja 2-ohjelmasta. Kanavien katsotaan olevan päällekkäisiä, niin että ne usein kilpailevat samasta kuulijaryhmästä.

Edelleen ehdotetaan, että radion ja television uutis- ja urheilutoimitus yhdistetään, jolloin Islannin radion kilpailuaseman oletetaan paranevan ja uutistoimitusten yhdistämisellä arvioidaan myös saatavan säästöä.

Lisäksi ehdotetaan, että ohjelmatyö television johtajan alaisuudessa lopetetaan ja siirretään muille television pääosastoille. Lisäksi raportissa esitetään radion johtajan valitsemista tietyksi jaksoksi sekä sitä, että hän yksin vastaisi radion toiminnasta opetusministeriön ja radioneuvoston alaisuudessa.

Nämä kaikki ovat ehdotuksia, eikä ole tietoa siitä, missä määrin tai milloin valtion tilintarkastuslaitoksen ehdotukset vaikuttavat Islannin radion toimintaan.

Raportissa korostetaan, että Islannin lain mukaan RÚV:n tehtävät ovat jonkin verran kattavammat ja monimutkaisemmat kuin muiden radioasemien. Se ei koske pelkästään ohjelmia, vaan myös erilaisia velvollisuuksia, joita laitokselle on asetettu ja joka ennen kaikkea koskee jakelujärjestlmijä, turvallisuustoimia ja muuta palvelua, jota Islannin radion on annettava. Tähän perustuu myös sen taloudellinen itsenäisyys ja lakiperusteinen lupamaksujen kantaminen.

SJ

Palaa sisällysluetteloon

 

NORJA 

Telenor kaksinkertaistaa tv-satelliittikapasiteetin 

Telenor Satellite Services AS on tehnyt sopimuksen Hughes Space and Communications International Inc. -yhtiön (HSCI) kanssa uuden vahvan televisiosatelliitin rakentamisesta, jossa on 15 transponderia. Satelliitti otetaan suunnitelman mukaan käyttöön asemassa "yksi aste läntistä pituutta" keväällä 1997, sanotaan lehdistötiedotteessa.

Satelliitti, jolle annetaan nimeksi Thor IIA, välittää sekä analogisia että digitaalisia televisiokanavia Pohjois-Euroopan ja Pohjolan kaapeliverkkoihin ja yksityistalouksiin, joilla on omat parabolantennit. Uuden satelliitin osto vahvistaa Telenorin markkina-asemaa.

Telenor Satellite Services välittää entuudestaan 17 satelliitti-televisiokanavaa satelliittien Thor, Intelsat 702 ja TV-Sat välityksellä asemastaan "yksi aste läntistä pituutta". Uuden satelliitin ostamisen lisäksi Telenor suunnittelee myös lisäävänsä transponderikapasiteettiaan hankkimalla 4- 6 uutta transponderia ensi vuonna.

- Uuden satelliitin osto ensi vuonna vakiinnuttaa asemamme Pohjois-Euroopan suurimpana satelliittikanavien välittäjänä ja mahdollistaa sen, että voimme antaa Pohjolan televisiota katseleville talouksille kilpailukykyistä analogista ja digitaalista tv-tarjontaa, sanoo Hans Fjøsne, joka on Telenor Satellite Services AS televisiopäällikkö.

HCI on maailman suurin kaupallisten viestintäsatelliittien tuottaja ja on toimittanut yli 40 prosenttia nykyisin käytössä olevasta satelliittikapasiteetista.

TF/Telenor

NRK:sta osakeyhtiö 

Norjan suurkäräjät päätti 1.12. muuttaa NRK:n valtion omistamaksi osakeyhtiöksi. Keskustapuolue, Kristillinen kansanpuolue ja Sosialistinen vasemmistopuolue halusivat säilyttää nykyisen organisaation, joka on säätiömuotoinen, mutta Edistyspuolue äänesti koko uudelleenorganisointia vastaan perustellen kantaansa sillä, ettei Norja tarvitse valtionkanavaa laisinkaan.

- Kyseessä ei tokikaan ole mikään vapauttaminen. Osakeyhtiön muodostaminen merkitsee jatkuvan poliittisen johtamisen vahvistamista, sanoo kulttuuriministeri Åse Kleveland, jonka ministeriöstä tulee NRK:n yhtiökokous.

Vastustajat pelkäävät, että yhtiöittäminen saattaa vaikuttaa ohjelmapolitiikkaan ja pitkällä tähtäimellä tehdä NRK:sta enemmän kaupallisten kanavien kaltaisen. Estääkseen tämän kaltaista kehitystä he ehdottivat pitkää ja yksityiskohtaista tavoitepykälää NRK:n ohjelmapolitiikkaan.

Suurkäräjien enemmistö tyytyi päättämään, että NRK AS:n tavoitteena on harjoittaa yleisradiotoimintaa. Kaikki muut toiveet ja ihanteelliset tavoitteet jätettiin sääntöihin kirjattavaksi.

Suurkäräjät päättää edelleen NRK:n lupamaksun suuruudesta.

Edistyspuoleen ja vapaiden demokraattien esitykselle mainosten sallimisesta ja NRK AS:n muusta rahoittamisesta maksutelevisioperiaatteella ei kukaan mun innostunut. NRK:n pääjohtajasta tulee toimitusjohtaja ja hänet nimitetään kuudeksi vuodeksi, mutta virkaa on mahdollista jatkaa rajallisesti.

NRK muutettiin valtion liikelaitoksesta itsenäiseksi säätiöksi vuonna 1988. Jo silloin NRK:n johto toivoi muuttamista valtion osakeyhtiöksi, mitä Työväenpuolue vastusti. Hallitus on muuttanut mieltään uuden kilpailutilanteen vuoksi. Kaikki NRK:n ammattiyhdistykset tukevat uudelleenorganisointia.

TF/NTB

Paikallistelevisioiden toimiluvat julistetaan haettaviksi 

Paikallistelevisioiden toimilupahakemusten jättöaika umpeutui 1.10.1995. Nykyinen toimilupakausi päättyy 31.12.1995. Uusien toimilupien ehdot perustuvat suurkäräjien keväällä hyväksymiin periaatteisiin (ks. NMN 2/95), mitkä merkitsevät alalle laajaa rakennemuutosta. Yksi tärkeimpiä muutoksia on, että toimilupa-alueita on laajennettu niiltä osin kuin olosuhteet ovat sen sallineet. Nyt toimilupa-alueita on yhteensä 30. Kullekin alueelle myönnetään vain yksi toimilupa kaupalliseen, eetterivälitteiseen paikallistelevisiotoimintaan. Lisäksi koulutuslaitoksille voidaan myöntää lupa lähettää opetusohjelmaa. Kaapelivälitteiselle paikallistelevisiotoiminnalle myönnetään lupa vain erityistapauksissa. Uusia lupia ei myönnetä kesken kautta; kauden pituus on entinen, seitsemän vuotta.

Samalla purettiin säännöt, jotka estivät sanomalehtiä, viestinyhtiöitä, yksityishenkilöitä, keskusjärjestöjä ja yrittäjiä saamasta toimilupaa, kun taas kaapeliyhtiöitä ja julkisia elimiä koskeva lupakielto pidetään voimassa. Erikoistapauksissa kunnat ja kunnalliset elimet saavat kuitenkin mahdollisuuden toimilupaan, jolla voivat pitää tiedotuskanavaa paikallisessa kaapeliverkossa. Yksittäinen toimiluvanhaltija voi saada luvan useille alueille, kunhan omistajuus ei yhteensä ylitä 1/3 paikallistelevisioiden kokonaismarkkinoista, mitattuna lupa-alueen potentiaalisina katsojalukuina.

Lupa-anomuksia on tullut monilta uusilta yhtiöiltä , mutta vain harvat nykyiset luvanhaltijat ovat hakeneet uutta toimilupaa. Kaikkiaan 76 hakemusta koskee kaupallista yleistelevisiotoimintaa. Hakijoita on kaikille lupa-alueille. Mielenkiintoista on, että sanomalehdet ovat suuri hakijaryhmä , ne hakevat toimilupaa sekä yksinään että yhdessä muiden kanssa.

Lupia käsiteltäessä arvioidaan hakijoiden taloudellinen tilanne ja ammatilliset edellytykset paikallistelevisiotoiminnan harjoittamiseen. Hakijoiden taloudelliset perusteet arvioi puolueeton konsulentti. Valtion viestinhallinnon rinnalle on hakemusten käsittelyä varten nimitetty erillinen lupa-asianeuvosto, jonka odotetaan antavan esityksensä ennen joulua.

Valtion viestinhallinto julkistanee toimiluvan saaneiden nimet ensi vuoden alussa.

LPØ

Norjalaiset pitävät pohjoismaisista tv-kanavista 

Ruotsin television ohjelmat ovat paljon suositumpia Itä-Norjassa kuin maan länsiosissa. Pohjois-Norjassa suositaan erikoiskanavia, kuten Discovery, BBC, CNN ja MTV, enemmän kuin muualla maassa.

Pohjoismaiset televisiokanavat ovat edelleen suosituimpia Norjan kaapelitelevision katsojien parissa, osoittaa laaja katsojatutkimus, jonka Telenor Avidi on tehnyt yhteistyössä Bergenin kauppakorkeakoulun markkinointi-instituutin kanssa. Tutkimus oli laajin Euroopassa tehty.

Tutkimus kattoi 180.000 taloutta 1.9.- 20.10. välisenä aikana. Noin 83.000 vastasi kyselyyn kertoen, mitä kanavia he mieluiten seuraavat paikallisesta kaapeliverkostaan.

Kartoitus osoittaa, että norjalaisia kiinnostaa myös "erityispakkaukset", kanavat, jotka on yhdistetty monista ulkomaisista televisiokanavista. Telenor tekee vastaavia tutkimuksia kahden vuoden välein.

TF/NTB/Telenor

Hallituksen paikallistelevisiotoimintaa koskeva selonteko suurkäräjille  

Viime keväänä käsitellyssä hallituksen lähitelevisiota koskevassa selonteossa suurkäräjille ministeriö lausui, että se piti uuden kanavan perustamista ainoana mallina, jolla Norjassa voitaisiin varmistaa elinkelpoinen paikallistelevisiotoiminta. Samalla ministeriö edellytti, että ainoastaan suurkäräjät voi antaa luvan uudelle, koko maan kattavalle, maalähettimin välitettävälle televisiokanavalle. Suurkäräjät pyysi mainitun selonteon käsittelyn yhteydessä kulttuuriministeriötä tekemään aloitteen TV 2:n ja paikallistelevision välisen yhteistyön laajentamisesta. Ministeriö kutsui osapuolet alustavaan kokoukseen kesäkuussa 1995, mutta ei ole osallistunut neuvotteluihin sen jälkeen.

TV 2 ja paikallistelevisioyhtiöt esittivät sopimusluonnoksen ministeriölle syyskuussa (ks. NMN nro 3/95). Valtioneuvoston istunnossa 17. marraskuuta 1995 esiteltiin hallituksen selonteko suurkäräjille, johon sisältyi ministerin arvio sopimuksesta. Lyhyesti sanottuna sopimuksessa sanotaan, että olemassa oleva televisiokanava TV+ (tästä lähtien "kanava") siirretään Schibstediltä TV 2:lle.

Paikallistelevisiokanavat välittäisivät sopimuksen nojalla "kanavan" ohjelmaa omilla maalähettimillään, ja niillä olisi yhteinen velvollisuus huolehtia siitä, että "kanava" kattaa vähintään 70 % koko maasta. Kukin paikallistelevisioasema saisi paikallisen, korkeintaan kaksituntisen "ikkunan" "kanavan" lähetysajan puitteissa ja voisi muuten lähettää vapaasti omia ohjelmiaan muulloin kuin "kanavan" lähetysaikana. TV 2 puolestaan sitoutuisi mm. ostamaan tietyn määrän ohjelmia ja palveluksia paikallistelevisioyhtiöiltä. Lisäksi sopimuksessa edellytetään, että suurkäräjät siirtää NRK:n uuden lisäkanavan NRK2:n perustamista tammikuun 1. päivään v. 1998. Selonteossa ministeriö suosittelee, että suurkäräjät ei hyväksyisi tätä sopimusta. Ministeriön tärkeimmät vastaväitteet ovat:

- että sopimus rikkoo nykyisiä radio- ja televisioyhtiöiden omistussuhteita koskevia sääntöjä,

- että olisi kohtuutonta lykätä NRK2:n perustamista sen tähden, että halutaan suojella mahdollista uutta, kaupallista kanavaa ja paikallisia yhtiöitä laajennetulta yleisradiotoiminnalta,

- että vastuu siitä, että kanava kattaa vähintään 70 % maasta, annetaan paikallistelevisiokanaville,

- että TV2 saa liian suuren osuuden Norjan televisiomainonnan liikevaihdosta ja

- että hallitseva asema, jonka TV2 saisi, heikentäisi Norjan televisiomarkkinoiden moniarvoisuutta.

Olemassa olevan sopimuksen lisäksi ministeriö viittaa myös lyhyesti neljään vaihtoehtoiseen malliin, joita voitaisiin käyttää paikallistelevisiosektorin ohjelmanhankintaan. Vaikka ministeriö ei suosittelekaan tehtyä sopimusta, se pitää kiinni siitä, että tarkoituksenmukaisin ratkaisu on perustaa uusi kanava. Mikäli suurkäräjät päättää perustaa uuden kanavan, jolla on yksinoikeus yhteistyöhön paikallistelevisioiden kanssa, paras ratkaisu ministeriön käsityksen mukaan olisi valita tämä kanava hakumenettelyllä. Näin kyseeseen tulevat, asiasta kiinnostuneet piirit saisivat mahdollisuuden kilpailla. Sitäpaitsi ministeriö on sitä mieltä, että kanavalle on asetettava vaatimus yleisradiotoiminnan periaatteisiin sitoutumisesta.

LPØ

Valtion tulo- ja menoarvio vuodelle 1996 

Kultuuriministeriön tulo- ja menoarvioesitys vuodelle 1996 sisältää niukasti uutta asiaa tai muutoksia audiovisuaaliselle alalle. Suurkäräjät käsitteli esityksen 17. marraskuuta 1995. Elokuva- ja viestintätarkoituksiin, lehdist ötukea lukuunottamatta, myönnetty tuki noussee 3,9% vuodesta 1995.

Komitea lisäsi 20 kruunua ministeriön esitykseen lupamaksujen korottamisesta 15 kruunulla, niin että vuoden 1996 televisiolupa maksaa 1455 kruunua, kun se vuonna 1995 oli 1420 kr. Lupamaksukorotuksen lisäksi suurkäräjäkäsittelyssä ei tehty muita audiovisuaalista alaa koskevia muutoksia ministeriön ehdotukseen.

Uutta huomionarvoista on se, että 2,35 miljoonaa kruunua on varattu elokuvamuseon perustamiseen uuteen elokuvan taloon. Tämä keskus, Filmens Hus, pitää sisällään useimmat valtiolliset elokuvalaitokset uudesta vuodesta lähtien. Elokuvamuseon on tarkoitus olla pysyvä laitos. Lisäksi varoja on varattu elokuvan satavuotisen historian juhlimista varten.

Suurkäräjät myönsi ministeriölle mahdollisuuden perustaa neljä uutta virkaa Valtion elokuvatarkastamon uudelleenorganisoinnin yhteydessä. Uudelleenorganisoinnilla pyritään mm. vahvistamaan elokuvatarkastamon asemaa ministeriön neuvonantajana ja laajentamaan sen vastuualuetta mm. hallituksen viestintäväkivaltaa koskevan toimintasuunnitelman suhteen (ks. NMN 1/95).

Elokuvien tuotanto- ja lipputukeen on varattu 97 miljoonaa kruunua ja Norsk Film AS:n toimintaan 21 miljoonaa kruunua..

LPØ

Palaa sisällysluetteloon

 

RUOTSI 

Liikenne- ja palveluradio varustetaan DAB:lla 

Digital Audio Broadcastin (DAB) tarjoaa uusia mahdollisuuksia palvelu- ja liikenneradiolle. Ruotsin radio aloitti säännölliset DAB-lähetykset Tukholmassa 27. syyskuuta 1995. Ruotsin radio (SR) arvelee, että kolmessa vuodessa 80-85 % maasta saadaan DAB-signaalien piiriin. Samassa ajassa DAB-vastaanottimien hintojen on arveltu laskevan nykyiseltä - korkealta - tasolta noin 1.500 Ruotsin kruunuun. Jotkut taajuudet jäävät kansallisiksi, jotkut varataan aluelähetyksille. SR:n ohjelmia lähetetään yhdellä DAB-taajuudella koko maahan. DAB mahdollistaa radioasemien määrän viisinkertaistamisen.

Laadukkaan äänentoiston lisäksi DAB-järjestelmällä on se etu, että sillä voidaan välittää tekstitiedotteita ja tekstiä liitettynä kuviin. Näin voidaan tehostaa liikenne- ja palvelutoimintaa, josta SR:llä erityisesti on vastuu, koska se on julkisen palvelun yhtiö.

SR on aloittanut yhteistyön muiden alaan liittyvien tahojen, kuten tielaitoksen, poliisin, säätiedotuspalveluiden, vakuutusyhtiöiden yms. kanssa. SR ottaa vastuun tiedon tarkastamisesta ja lähettämisestä. Uutta, paremmin varustettua liikenne- ja palveluradiota kehitetään kolmella samanaikaisella tasolla:

- paikallisesti (25 paikallisradioasemalla)

- alueellisesti (kuudessa uudessa liikennetoimituksessa, joka toimii yhteistyössä P4:n kanssa)

- valtakunnallisesti (Tukholman toimituksessa, jolla on koordinointivastuu kaikista valtiollisista kanavista ja P4-verkosta).

Valtakunnallinen toimitus toimii vuorokauden ympäri koko vuoden. Sille siirtyvät nykyiset hälytys- ja palvelutehtävät, lisäksi se saa muutamia uusia tehtäviä, mm. liikenne- ja palvelutiedotteiden välittäminen valtakunnallisella kanavalla ja paikallisesti P4:ssa, toimituksellinen vastuu liikenneradion tietokannasta sekä RDS:n ja uusien digitaalisten lisäpalveluiden kehittämisestä. Se ottaa vastaan perustiedotteet hälytyskeskuksesta, poliisilta, pelastuspalvelusta ja tie-, rautatie-, lento- ja merenkulkuliikenteen tiedotteet ja pystyy valvomaan ja raportoimaan muista yhteiskunnallisista toimenpiteistä ja tarpeellisista infrastruktuuriin liittyvistä seikoista. Yleisö voi soittaa vihjeitä tarkoitukseen varattuun vihjepuhelimeen. Säästä ja teiden kunnosta tiedotetaan kolmen-neljän tunnin ennustein suurehkon tai rajallisen alueen osalta.

Kaikki tiedotteet tallennetaan erityiseen tietokantaan, johon kaikilla maan liikennetoimituksilla on pääsy. Tietokanta rakennetaan digitaalisen kartan ympärille, niin että tieto voidaan tallentaa maantieteellisesti ja oikea alue löytyy erittäin nopeasti.

Nykyinen RDS-TMC-järjestelmä (TMC- Traffic Message Channel), jossa on tekstinsiirtomahdollisuus ja jota on rakennettu eri puolille Eurooppaa vuodesta 1994 lähtien, liitetään uuden liikenne- ja palvelutoimituksen toimintaan.

TF/Mediebrev nro 90 (SR/SVT/UR)

Toimitusten ovet auki? 

Tutkijoiden ja muuten erityisesti kiinnostuneiden tulee saada esteettä tutustua toimitusten työskentelyyn. Tätä mieltä on journalistiikan tutkija Stig-Arne Nohrestedt Örebron korkeakoulusta. Hän lanseerasi käänteisen julkisuusperiaatteen Göteborgin kirjamessujen etiikkakeskustelussa. Yleisölle pitää antaa mahdollisuus ottaa selvää, mitä menetelmiä tiedotusvälineet käyttävät, kuitenkin ilman, että lähdesuojaa vaarannetaan, hän sanoo.

TF/Pressens Tidning 17/95

Ei vielä uutta tv-kanavaa, kehottaa digitaaliselvitys 

Pääjohtaja Lars Jeding, joka hallituksen toimeksiannosta selvittää digitaalisten, maanpäällisten televisiolähetysten edellytyksiä, jätti väliraportin marraskuun puolivälissä. Selvittäjän mielestä valtiolla tulisi vastaisuudessakin olla aktiivinen rooli radio- ja televisiotoiminnassa. Selvityksen mukaan maanpäälliset lähetykset mahdollistavat keskeisten periaatteiden suojaamisen paremmin kuin muut välitystavat. Tätä taustaa vasten Lars Jedingin mielestä olisi epäsuotuisaa, jos tehtäisiin päätös neljännestä analogisesta maaverkosta ennen kuin digitaalitelevision mahdollisuuksista voidaan saada tarkempi käsitys.

LM

TV3 on brittiläinen, ei ruotsalainen 

Radio- ja televisiotoiminnan tutkintalautakunta on päätynyt siihen, että Ruotsin satelliittilakia ei voi soveltaa TV3:n lähetyksiin. Laki koskee niitä ohjelmapalveluiden laatijoita ja vastuutahoja, joiden kotipaikka on Ruotsi. Tutkintalautakunta totesi, että kyseisen kanavan tehtäviä hoitaa TV3 Broadcasting Group, jonka pääkonttori on Englannissa.

Näin ollen Iso-Britannia vastaa siitä, että TV3:n lähetykset noudattavat EU:n televisiodirektiiviä mm. mainosten määrän mainoskatkoja koskevien sääntöjen osalta.

LM

Viimeinen paikallisradiohuutokauppa? 

Marraskuun 22. päivänä myytiin 11 paikallisradiolupaa huutokaupassa. Kalleimmaksi nousi Östersund-Åre, jonka toimiluvan hinnaksi tuli 2,2 milj. kr. vuodessa, kun Södertäljen lupa nousi 1,85 miljoonaan ja Sundsvallin 1,75 miljoonaan kruunuun vuodessa. Sen sijaan Västerbottenissa sijaitsevan Lyckselen toimiluvan hinnaksi muodostui 24.000 kr/v ja Norbottenin Arjeplogin 21.300 kr/v. Malå ja Gällivaaran toimiluville ei löytynyt ostajia.

Huutokaupan jälkeen pohdiskeltiin, olivatko tietyt ostajat sellaisten yritysten kätyreitä, joilla on toimilupa alueella. Esimerkiksi Östersundin ja Åren alueen toimiluvan osti tuntematon henkilö asiamiehen välityksellä.

Pohdinnoille antaa pontta se, että Ruotsin valtiopäivät käsittelee joulukuun alussa lakiesityksen, joka kieltää paikallisradiohuutokaupat. Esitys käsiteltiin ensimmäisen kerran vuosi sitten, mutta päätöstä lykättiin erityissäännön vuoksi, joka antaa valtiopäivien vähemmistölle mahdollisuuden siirtää sellaisia päätöksiä, joiden voidaan katsoa rajoittavan ilmaisuvapautta. Jos valtiopäivät päättää huutokauppojen lopettamisesta, uusia lupia ei voida välittää. Välikäden ostama toimilupa voidaan palauttaa ja nykyinen luvanhaltija jää alueen ainoaksi.

Parlamentaarinen paikallis- ja lähiradion selvityskomitea on asetettu. Sen puheenjohtaja on kansanedusta Kurt-Ove Johansson (s). Ensi vuoden lokakuun alkuun mennessä komitean tulee jättää sääntömuutosehdostuksensa, joilla pyritään "toteuttamaan alkuperäiset tavoitteet paikallisradioiden monipuolisuudesta ja niiden ankkuroimisesta paikallisyhteisöön". Uusien sääntöjen on tarkoitus mahdollistaa lähiradioiden kehittyminen elinvoimaisiksi radioyhtiöiksi, joilla on paikallisituntumaa ja demokraattinen toimintatapa.

Ruotsin radion (Sveriges Radio) eri kanavien ja yksityisen paikallisradion sisältökartoituksessa todettiin, että Ruotsin radion ohjelmatarjonta on tasapainoisen monipuolista, kun taas paikallisradio lähettää likipitäen yksinomaan musiikkia. Paikallinen sisältö on merkityksetöntä tai olematonta. Tutkimuksen on tilannut Ruotsin radio.

LM

Palaa sisällysluetteloon

 

SUOMI 

Elokuvasäätiölle uusi johto 

Suomen elokuvasäätiön hallintoneuvosto valitsi toimitusjohtajaksi Yleisradion entisen resurssijohtajan Jouni Mykkäsen ja tuotantojohtajaksi Villealfa OY:n tiedotuspäällikön Erkki Astalan. Seitsenhenkistä hallitusta, joka vastaa toimistaan opetusministeriölle, ei ole vielä nimetty. Henkilövalintojen yhteydessä lakkautettiin vuodesta 1982 toiminut hallintoneuvosto sekä asiantuntijoista koostuva tuotantolautakunta. Myös elokuvasäätiön säännöt uusittiin.

KHK

Ahvenanmaalle oma radio- ja televisioyhtiö 

Ahvenanmaalla on mahdollisuus perustaa oma radio- ja televisioyhtiö 1.7.1996 YLE:n mallin mukaisesti. Ahvenanmaan maakuntapäiväin keskustelussa oltiin edelleen yhtä mieltä periaatteellisista seikoista. Vielä on koko joukko kysymyksiä ratkaistavina, esim. millaisia sijoituksia on tehtävä uuteen tekniikkaan ja kuinka voidaan suojata toimituksellinen integriteetti ohjelmatuotannossa.

Uuden yhtiön osakepääomaksi arvioidaan tulevan kolme miljoonaa Suomen markaa. Tämän tulee riittää sekä YLEn Ahvenanmaalla olevan laitteiston lunastamiseen että pienehköihin uushankintoihin.

Omasta radio- ja televisioyhtiöstä on keskusteltu Ahvenanmaalla jo 1960-luvulta lähtien. Asia tuli uudelleen ajankohtaiseksi vuonna 1993, kun Ahvenanmaan uusi itsehallintolaki astui voimaan. YLEn laitteiston lunastamista on käsitelty paikallisissa komiteoissa, jotka ovat selvitelleet prosessin viestintäpoliittisia, juridisia, taloudellisia ja teknisiä puolia.

TF/NordvisionsNytt/Hbl

Luvattomat maksavat YLE:lle 250 miljoonaa markkaa 

Tv-vastaanottimen omistavista kotitalouksista 13,4% on jättänyt lupamaksun maksamatta. Tämä on enemmän kuin EBU:n keskiarvo (10,3%), mutta hieman parempi kuin Norjan määrä (16 - 17%). Tämä merkitsee vuosittain 250 miljoonan markan tappiota. Lupamaksun maksamiseen liittyvää markkinointia ja palvelua parantamalla sekä YLE että NRK pyrkivät saamaan lisää maksajia.

TF/NordvisionsNytt/Linkki

10 x USA Suomen elokuvateattereissa 

Elokuvateatterilevityksessä olleista elokuvista kymmenen eniten katsottua olivat kaikki yhdysvaltalaisia, ja kaikkein eniten katsojia sai Forrest Gump. UIP välitti kahdeksan näistä kymmenestä. Eniten katsottuun suomalaiseen elokuvaan (Vä äpeli Körmu - Taisteluni) myytiin lippuja paljon alle puolet siitä määrästä, mitä Beverly Hillsin kytät 3 - elokuvaan, joka oli kymmenentenä eniten katsottujen listalla.

TF / Films from Finland 2/95

Mediakentässä odottava tunnelma 

Suomen joukkoviestintäala odottaa selvitysmies Jouni Mykkäsen esityksiä. Liikennemisteri antoi syksyllä Mykkäselle toimeksiannon luoda viestintästrategioita pohjaksi mm. tuleville toimiluparatkaisuille. Esitys julkistetaan tammikuun alussa.

Erityisiä paineita on toimilupaan uuteen kaupalliseen televisiokanavaan sekä valtakunnalliseen mainosradioon. Luvista ovat kiinnostuneita useat tahot. Viimeksi viestintäyhtiö SBS on ilmoittanut tulevansa mukaan kisaan tv-toimiluvasta.

Samanaikaisesti paikallisradiokilpailu kiristyy. Yksi ensimmäisistä ja isoimmista paikallisradioista, Radio Ykkönen Helsingissä, on mennyt konkurssiin. Ykkönen oli myös pääkaupunkiseudun ainoa kokonaan kotimaisessa omistuksessa ollut radioasema. Sen kaatoi mainostulojen supistuminen, mikä puolestaan johtui radioiden lisääntymisestä ja kilpailun kovenemisesta.

KK

Palaa sisällysluetteloon

 

TANSKA 

Telealan liberalisointi etenee 

Tutkimusministeri Frank Jensen (keskustapuolue) on valmis siirtämään Tanskan telealan - sekä tieto- että puhelinliikenteen - säätelyn purun päivämäärää vuoden 1996 puolivälin tienoille. Alunperin liberalisoinnin piti astua voimaan 1.1.1998.

Näin ilmoitti tutkimusministeri 18.10.1995 Teleteknisen yhtiön konferenssissa, jossa käsiteltiin telealan kilpailua.

- Pyrin siihen, että hallitus pääsee opposition kanssa yksimielisyyteen laajapohjaisesta poliittisesta telepolitiikan periaatesopimuksesta ennen joulua. Jos näin tapahtuu, olen valmis nopeuttamaan liberalisointia vuoden 1996 puoliväliin, sanoo Frank Jensen.

Tutkimusministeri pitää kiinni siitä, että säännöstelyn purun lopullinen päivämäärä ei ole ratkaiseva. - Ratkaisevaa on, että välttämättömien muutosten edellytykset ovat olemassa ennen kuin infrastruktuuri alistetaan kilpailulle, Frank Jensen toteaa.

Tämä merkitsee sitä, että suuri osa nk. 2-vaiheen telelainsäädännöstä toteutetaan jo keväällä 1996, kun taas täydentävät säännökset toteutetaan syksyllä 1996. Pääseikkoja kevään lainsäädännössä tulevat olemaan peruspalvelujen antamisen velvoite (ts. sellaisten telepalvelujen saatavuus, joiden tulee olla kaikkien käytettävissä) ja väliaikainen yhteisliikenteen säätely kilpailevien yhtiöiden välillä.

Tutkimusministerin aloite pohjautuu EU-komission tämänhetkiseen toiveeseen kiirehtiä televerkon liberalisointia vuoden 1998 tammikuun alusta 1996 puolivä liin. Komission ei kuitenkaan kiirehdi sellaisen infrastruktuurin liberalisointia, jota käytetään tavanomaiseen puhelinliikenteeseen.

- Tieto- ja puhelinliikenteen erottaminen toisistaan on käytännössä mahdotonta, joten aion edetä nopeammin kuin komissio, sanoo Frank Jensen.

HB

Mietintö sähköisistä viestimistä 

Lokakuussa 1995 hallituksen asettama viestintäkomitea antoi mietinnön nro 1300 sähköisistä viestimistä. Niin poliitikot kuin lehdistökin otti sen erityisen suopeasti vastaan mainiten, että se sisältää monia arvokkaita ja oleellisia tietoja.

Alla käsitellään vain yhtä mietinnön näkökohtaa, nimittäin tulevaisuuden radio- ja televisiomaiseman ratkaisumallia (yhdistelmämallia), jota komitean enemmistö (23 jäsentä 28:sta) tuki.

Viestintäkomitean suositukset radio- ja televisiotoiminnan alalle

Suositukset, jotka muuttavat nykyistä radio- ja televisiotoiminnan alaa, on merkitty *-merkillä. Niistä tärkeimpiä ovat:

- DR (Tanskan radio) ja TV 2 muutetaan osakeyhtiöiksi

- lähettimien omistusoikeus siirtyy DR:lle ja TV 2:lle

- P4 liitetään DR:ään

- Paikalliset, aatteelliset asemat saavat julkista tukea

- Paikallisradiot saavat rajallisen mahdollisuuden osallistua verkostoon

- Paikallistelevisiotaajuudet tarjotaan käyttöön toimilupamenettelyllä

- Mainoksia koskevat säännöt mukautetaan lähelle EU-tasoa

1. DR ja TV 2
DR ja TV 2 jatkavat julkisen palvelun laitoksina. DR rahoitetaan lupamaksuin, TV 2 mainoksin ja lupamaksuin.

*DR:n ja TV 2:n tulee pitää julkisen palvelun kirjanpitoa.

Ohjelmaneuvostoja vahvistetaan.

*Sekä DR että Tanskan TV 2 muutetaan osakeyhtiöiksi, niin että ne saavat suuremman vapauden käynnistää uusia toimia. Tässä yhteydessä TV 2:n velka raukeaa. Lisäksi annetaan mahdollisuus muutta TV 2:n aluelähetykset osakeyhtiöiksi, jos se osoittautuu tarkoituksenmukaiseksi.

*DR:lle ja TV 2:lle siirtyy omistusoikeus nykyisiin lähetysjärjestelmiinsä. Muille käyttäjille turvataan samat oikeudet kuin nykyisin.

*DR:lle annetaan - vähemmässä määrin kuin TV 2:lle - alihankintavelvoitteita.

DR säilytetään kokonaisuutena (ts. sitä ei jaeta radio- ja televisio-osastoon).

Jos TV 2:n mainostulot pettävät, niitä kompensoidaan yhteisen televisioluvan maksua korottamalla (ts. ei lupatulojen uudelleenjaolla). Lupamaksujen korotuksista on sovittava monivuotisten lupasopimusten yhteydessä.

TV 2:n alueelliset asemat jatkavat osana TV 2:ta, mutta niille annetaan enemmän lähetysaikaa TV 2:n maanlaajuisesta lähetysajasta. Niiden itsenäisyys säilytetään.

2. Taajuudet
*P4 siirtyy DR:lle.

*DR käyttää maanlaajuista DAB-taajuutta kolmen koko maata kattavan radio-aseman rinnaikkaislähetysten välittämiseen. Kahta alueellista DAB-taajuutta käytetään alueradioiden rinnakkaislähetyksiin. Muut (harvat) DAB-mahdollisuudet annetaan toimilupahuutokauppaan.

*Kolmatta televisiokanavaa käytetään digitalisointiin. DR ja TV 2 saavat kumpikin 2 digitaalista kanavaa - toinen rinnakkaislähetyksille.

3. Paikalliset asemat
*Aatteellisesti painottuneet paikallisradio- ja televisioasemat saavat julkista tukea (valtiontuki/veikkaustulot/"kansanopisto-malli"/kunnalliset viestintäpajat). Tukea jakaa keskuslautakunta. Asemilla ei saa olla mainostuloja.

*Paikallisradiorakenne säilytetään nykyisellään, mutta kattavuusalueiden laajeneminen mahdollistetaan (ts. kuuluvuus useiden kuntien alueelle).

*Yhteislähetykset sallitaan paikallisradioille rajallisessa määrin, ts. yöradiot ja uutislähetykset.

*Paikallistelevisiotaajuudet annetaan toimilupahuutokauppaan. Eniten tarjoava asema saa toimiluvan, joka antaa mainosmonopolin alueen paikallistelevisiossa. Aseman tulee lähettää paikallista aineistoa ja ajankohtaisohjelmaa. Sen tulee asettaa lähetysaikaa ei-kaupallisten paikallistelevisioasemien käyttöön. Toimilupamaksut menevät rahastoon, josta tuetaan aatteellisia paikallisradio- ja televisioasemia.

Paikallistelevisiot eivät saa lähettää yhteislähetyksiä. (On kuitenkin huomautettava, että viestintäkomitean ennemmistö puoltaa paikallistelevisioasemien yhteislähetyksiä.)

4. Mainossäännöt
*Nykyiset mainossäännöt sopeutetaan EU-säännöstöön, kuitenkaan ei sallita mainoskatkoja, jotka keskeyttävät ohjelman.

*Mainokset sallitaan kaapelitelevisiossa.

*Paikalliset mainokset sallitaan.

Viestintäkomitean mietintöä nro 1300 voi tilata osoitteesta:

Statens Information, INFO-service
Postboks 1103
1009 København K
puh. +45 33 37 92 28, faksi +45 33 37 92 99

HB

Natsilainen paikallisradio 

Viimeaikoina on yksi Tanskan keskustelluimpia aiheita ollut kysymys paikallisen radiotoimiluvan myöntämisestä uusnatsilaiselle yhdistykselle.

Ohjelmaluvan myönsi paikallinen radio- ja televisiolautakunta. Nykyinen radio- ja televisiolaki mahdollistaa sen, että kunnanvaltuustot kaikkiaan viidessä naapurikunnassa voivat asettaa yhteisen lautakunnan.

Tässä asiassa juuri tällainen lautakunta eväsi lupahakemuksen.

Hakija valitti päätöksestä paikallisradio ja -televisioasiain valiokuntaan, jonka tehtävänä mm. on tehdä päätökset valitusasioissa paikallisen ohjelmatoiminnan lupa-asioiden osalta.

Paikallisradio ja -televisioasiain valiokunta käsitteli asian 12.10.1995 pidetyssä kokouksessaan ja päätti velvoittaa lautakunnan antamaan hakijalle toimiluvan.

Koska valiokunnan päätöksellä on periaatteellinen merkitys, ja kun asia on luonteeltaan näin ainutlaatuinen, päätös julkaistaan tässä lyhentämättömänä.

1. Paikallisradio ja -televisioasiain valiokunta on 10. lokakuuta 1995 pitämässään kokouksessa käsitellyt Radio Oasen -nimisen yhdistyksen valituksen, joka koski paikallisradion toimilupahakemuksen epäämistä. Epäämispäätöksen on tehnyt Greven, Solrødin, Ishøj'n ja Vallensbækin kuntien paikallisradiolautakunta 16. elokuuta 1995.

2. Paikallisradio ja -televisioasiain valiokunta on käsitellyt asian seuraavien tietojen perusteella:

2.1. Kirjeessä, joka on päivätty 17. elokuuta 1995 paikallisradiolautakunta perustelee päätöstään sillä, että yhdistyksen lausunnot päivälehdissä eivät lautakunnan käsityksen mukaan ole sopusoinnussa hakemuksessa kuvattujen ohjelmasuunnitelmien kanssa. Näihin lausuntoihin viitaten lautakunta on perustellut pelkäävänsä, että Radio Oasen tulee harjoittamaan lainvastaista toimintaa ja pyrkii hakemuksen epäämällä estämään sitä tapahtumasta.

2.2. Kirjeessä, joka on päivätty 5. syyskuuta 1995 Radio Oasen -yhdistys valittaa päätöksestä. Yhdistys viittaa siihen, että 23. kesäkuuta 1995 lautakunta myönsi luvan, jonka ehtona oli yhdistyksen sääntöjen muuttaminen yleisen yhdistyslain mukaisiksi. Muutokset tehtyään yhdistys lähetti säännöt lautakunnalle, ja on sitä mieltä, että hakemus voidaan hylätä vain sillä perusteella, että uudistetut säännöt eivät noudata yhdistyslakia.

Edelleen yhdistys on sitä mieltä, että lautakunta harjoittaa sensuuria, kun se asettaa radion rahastonhoitajan journalistisesti työstetyt lausunot päätöksensä perustaksi ja näin ollen rikkoo perustuslain pykälää 77.

2.3. Greven ym. kuntien paikallisradiolautakunta kirjoittaa 27. syyskuuta 1995, että lautakunta - vaikka yhdistys on korjannut sääntöjään - päätyi olemaan myöntämättä toimilupaa Radio Oasen -yhdistykselle niiden lausuntojen vuoksi, joita yhdistyksen johtokunnan jäsen Jonni Hansen, on antanut lehdistölle lautakunnan kokoukseen mennessä. Lautakunta arvioi, ettei hakemus yhtäpitävä yhdistyksen todellisten tavoitteiden ja pyrkimysten kanssa, ja lautakunta korostaa kahta seikkaa.

Lautakunta on sitä mieltä, että sääntömuutokset voidaan asettaa kyseenalaisiksi, koska voidaan epäillä, missä määrin johtokunta on tehnyt muutokset aikoen todella noudattaa niitä käytännössä vai onko muutokset tehty vain toimiluvan saamiseksi. Lautakunta epäilee sääntöjen kohtaa 2 tukijäsenyydestä. Kohdan mukaan kuka tahansa lähetysalueella asuva tanskalainen voi liittyä yhdistyksen jäseneksi, mikä lautakunnan käsityksen mukaan ei ole sopusoinnussa sen kanssa, että Jonni Hansen on Berlingske Tidende -lehden haastattelussa ilmaissut, että tanskalaiset juutalaiset eivät pääse radion studiotiloihin, ja näin ollen on pääteltävissä, että tämä tanskalaisryhmä tuskin on tervetullut yhdistyksen jäseneksi.

Useiden päivälehdissä julkaistujen lausuntojen vuoksi lautakunta asettaa edelleen kyseenalaiseksi sen, että kattaako yhdistyksen hakemuksessa kuvattu ohjelmasuunnitelma sellaisen ohjelmatoiminnan, jota radioasema todellisuudessa aikoo harjoittaa ja voiko radio odotettavissa olevalla ohjelmasisällöllään varmistaa paikallisen osallistumisen tai tukemisen sekä onko radio todella kaikille avoin.

Edelleen lautakunta on ymmärtänyt, ettei radion tavoitteena ole kattaa paikallisia ja maata koskettavia poliittisia aiheita ja alakulttuureita vivahteikkaasti, vaan että radion pyrkimykset todellisuudessa ovat oleellisesti yksisuuntaisempia.

3. Valiokunta lausuu tämän pohjalta seuraavaa:

Se seikka, että lautakunta 23.6.1995 päivätyssä kirjelmässään on ilmoittanut, että se myöntää toimiluvan paikallisradiotoimintaan valituksen esittäjälle sillä edellytyksellä, että yhdistyksen sääntöjä muutetaan, ei estä lautakuntaa täyttämästä lupaustaan, sikäli kuin - kuten lautakunta mainitsee - myöhemmin on käynyt ilmi, että jos ne olisivat olleet voimassa lupauksen antamisen ajankohtana, olisivat vaikuttaneet siten, ettei lupausta olisi annettu.

Valituksen kohteena olevan päätöksen osalta lautakunnalla on ollut oikeus käsitellä asia siltä pohjalta, että hakija on sellaisten henkilöiden yhdistys, jotka toimivat natsilaisen ideologian levittämiseksi, kuten päivälehdistössä on kirjoitettu. Valituksen tekijä ei ole osoittanut konkreettisia virheitä päivälehdistön tiedoissa.

Se seikka, että valituksen tekijä ei hakemuksessaan ole esiintynyt avoimin kortein ohjelmasuunnitelmien osalta, vaan ainoastaan kuvannut niitä hyvin yleisin sanakääntein, ei sinänsä riitä hakemuksen hylkäämisen perusteluksi. Se riittäisi perusteluksi vain, jos voitaisiin todistaa, että näin on tehty lautakunnan harhauttamiseksi, mikä voisi vahvistaa oletusta, ettei hakija myöhemminkään aio noudattaa voimassaolevia sääntöjä.

Päätöksen täytyy siksi perustua siihen, missä määrin natsilaisen asenteen voidaan olettaa vaikuttavan ohjelmatoimintaan, ja onko se riittäva peruste luvan epäämiseen.

Asiassa, josta kirjoitettiin lakialan julkaisussa Ugeskrift for Retsvæsen 1989, s. 399, eräs tanskalainen tuomioistuin määräsi rangaistuksen toimittajalle, joka televisiouutisissa oli haastatellut rasistisia ajatuksia julkituoneita uusnatseja. Toimittaja, joka oikeutetusti osoitti, ettei lähetystä oltu tehty sillä tarkoituksella, että tuotaisiin julki rasistisia lausumia, vaan jotta tiedotettaisiin yleisölle uusnatsien asenteista, oli sitä mieltä, että tuomio merkitsi ilmaisuvapauden rajoittamista tavalla, joka oli ristiriidassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen kanssa. Siksi hän vei asian Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, jossa hän voitti jutun.

Se että mainitussa uusnatsijutussa suojattiin ilmaisuvapautta tavalla, joka vastaa muissa sellaisissa asioissa tehtyjä päätöksiä, joissa ilmaisuvapautta on punnittu muita perusvapauksia esim. kotirauhan suojaamista, vastaan, eivät kuitenkaan voi olla perustana käsiteltävänä olevassa asiassa.

Ensinnäkin se eroaa näistä siten, että asioissa, joista aiemmin on annettu päätös, oli kysessä tavallinen uutisviestinten harjoittama mielipiteistä tiedottaminen. Kyseisessä asiassa on keskeistä kuitenkin se, että ilmaisunvapautta vaativa taho on itse näiden mielipiteiden edustaja.

Toiseksi toistensa kanssa vastakkain asetettujen etujen ristiriita ei vielä ole tullut ajankohtaiseksi, sillä niin voi tapahtua vasta, kun valituksen esittäjä saa anomansa toimiluvan. Päätös, jota valitus koskee, on nä in ollen tehty sellaisen ennusteen pohjalta, jossa arviodaan, millaisiksi valituksen tekijän ohjelmat oletetussa tilanteessa muodostuisivat.

Lisäksi tämä tapaus eroaa aikaisemmista ilmaisunvapaustuomioista siten, että tässä mahdollisesti annetaan valituksen tekijälle oikeus julkiseen etuun, milliaiseksi radiotaajuus katsotaan.

Tätä seikkaa on kuitenkin arvioitava siltä pohjalta, että kyseiseen lähetysaikaan ei ole ollut muita hakijoita. Näin ollen ei ole syntynyt sitä tavallista tilannetta, jossa lautakunta lupaa myöntäessään joutuu suorittamaan harkintaa eri hakijoiden välillä. Valiokunnan mielipide, joka on tullut julki useissa päätöksissä, on, että lain vaatimus lautakunnan pyrkimisestä monipuoliseen ohjelmatarjontaan toteutuu parhaiten, kun vapaa lähetysaika täytetään.

Tältä pohjalta ja asiaan vaikuttavien seikkojen valossa valiokunnan kanta on, ettei ole riittävää perustetta olettaa, että valituksen esittäjä käyttäisi toimilupaa lainvastaiseen toimintaan eikä lautakunnalla näin ollen ole ollut riittävää perustetta evätä haettua toimilupaa.

Radio- ja televisiotoimintalain 49 §:n, 2 mom perusteella lautakunta voi kuitenkin luvan myöntämisen yhteydessä asettaa ehtoja siitä, että lähetykset eivät saa sisältää tiettyihin väestöryhmiin kohdistuvia hyökkäyksiä tai halveksunnan ilmauksia.

Mainitun lain 55 §:n 3 mom mukaan tällaisen ehdon rikkomisen perusteella lupa voidaan peruuttaa ilman, että on välttämätöntä odottaa mahdollista oikeuskäsittelyä kunnianloukkauksen, rotusyrjinnän tai muun sellaisen pohjalta."

Paikallinen lautakunta on pitänyt kaksi kokousta valiokunnan päätöksen vuoksi. Ensimmäisen kokouksen jälkeen yksi lautakunnan jäsenkunnista ilmoitti eroavansa lautakunnasta välittömästi, ja toinen kunta ilmoitti, että harkitsi lautakunnasta eroamista.

Toisesta kokouksesta, joka pidettiin 22.11., puuttui kahden kunnan edustaja, eikä lautakunta ollut päätösvaltainen. Läsnäolleet jäsenet päättivät sen vuoksi lähettää asian valiokuntaan lopullista päätöksentekoa varten.

Paikallisradio ja -televisioasiain valiokunta päätti 28.11.1995 pitämässään kokouksessa myöntää Radio Oasenille toimiluvan lautakunnan koko toimialueella huolimatta siitä, että valiokunnan mielestä kunnat eivät voi vetäytyä yhteisestä lautakunnasta.

Kysymystä kuntien vetäytymisestä käsitellään erillisenä, eikä siihen puututa tässä lähemmin.

HB

Palaa sisällysluetteloon

 

POHJOLA 

Lasten viestintätietous

Suomen Elokuva- ja televisiokasvatuksen keskus, ETTK, osallistuu yhteispohjoismaisen viestintäpedagogiikan projektin suunnitteluun. ETTK tekee yhteistyötä eräiden koulujen ja viestintäpedagogien Ana Gravitzin, Jorge Popon ja Marja Seilolan kanssa, jotka kaikki asuvat Ruotsissa. Suomen opetusministeri on myöntänyt valtionapua projektille, joka ei saa tukea pohjoismaisista varoista.

Projektin pohjana on Gravitzin ja Popon kehittämä viestintäpedagoginen malli Lapset-Viestimet-Tieto. Siinä korostetaan kuvien lukemiskykyä, erityisesti liikkuvien kuvien, kuten television, videon ja elokuvan kuvien. Leikkien ja aikuisten ohjauksen välityksellä lapset saavat itse tehdä kuvista huomioita, löytää niiden rakenteita, tutkia elokuvia ja tehdä elokuvia itse. Valittujen koulujen oppilaat osallistuvat projektiin erittäin innokkaasti.

TF/Peili/Nordisk Nyhetsbulletin om Barn & Kultur

Yhteispohjoismainen laajakaistaverkko

Norjalainen Telenor, tanskalainen Tele Danmark ja ruotsalainen Telenordia on päättänyt perustaa yhteispohjoismaisen laajakaistatietoverkon. Ensi vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä yritykset voivat alkaa käyttää verkostoa sähköiseen viestinsiirtoon ja Internet-liittymiin, videokonferensseihin ja paljoon muuhun. Teho on 64 Kb:stä/s alkaen aina 34 Mb:iin/s.

Telenor, Tele Danmark ja Telenordia ovat viime kesästä lähtien tehneet yhteistyötä englantilaisen BT:n kanssa tämän verkon perustamiseksi. "Verkko pää tettiin perustaa nyt, koska olemme saaneet asiakkailta palautetta, joka osoittaa heidän tarvitsevan ja haluavan näitä palveluja", sanoo Telenor Global AS:n toimitusjohtaja Bjørn M. Kopperud.

Jo 1. helmikuuta 1996 palvelut voidaan ottaa kaupalliseen käyttöön Oslon, Tukholman, Göteborgin ja Malmön alueilla sekä koko Tanskassa. Palveluja aletaan tarjotaan laajalti Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa vuoden 1996 aikana.

TF/NTB/Telenor

Sleipnir-stipendejä nuorille pohjoismaisille taiteilijoille

Noin 80 nuorta taiteilijaa sai varoja Pohjoismaisen ministerineuvoston Sleipnir-stipendijärjestelmästä syksyllä 1995. Hakemuksia tuli lähes 2,8 miljoonan Tanskan kruunun edestä ja apurahoja myönnettiin yhteensä hieman yli 800.000 kruunua.

Sleipnir on vuoteen 1997 kestävä kokeilu. Nuoret pohjoismaiset taiteilijat teatterin, tanssin, kuvataiteiden, suunnittelun, arkkitehtuurin, musiikin, elokuvan ja kirjallisuuden aloilta voivat hakea matka-apurahaa voidakseen vaihtaa kokemuksia ja oppia - Pohjolan valtionrajojen yli. Stipendejä jaetaan kaksi kertaa vuodessa ja hakemukset käsittelevällä komitealla on vuosittain jaettavanaan kolme miljoonaa Tanskan kruunua aina vuoteen 1997 saakka.

Kaikkiaan kuusi elokuvan parissa työskentelevää henkilöä sai matka-apurahaa tänä syksynä. Apurahojen määrät vaihtelevat 4.000:sta 11.000 kruunuun.

Lisätietoja Sleipnir-stipendeistä antavat Pohjoismaiden ministerineuvostossa konsulentti Gunilla Hellmann, puh. +45 33 96 03 97 tai tiedotuspäällikkö Anders Gummesson, puh. +45 33 96 03 57.

TF

Pohjoismainen radiotutkimusseminaari

Markkina-ajattelu oli aiemmin tuntematon käsite pohjoismaiden julkisen palvelun yhtiöiden perinteessä. Kun radio-ohjelmat ja pohjoismaisten radioyhtiöiden reunaehdot ovat muuttuneet, ovat myös kommunikaatio- ja viestintätutkimus muuttuneet. Tämä oli lähtökohtana pohjoismaiselle radiotutkimusseminaarille, joka järjestettiin Tampereen yliopistolla 26.- 29. lokakuuta 1995. Seminaari oli osa pohjoismaista tohtorinväitösohjelmaa, ja sen rahoitti NorFa (Pohjoismainen tutkijankoulutusakatemia). Osallistujia oli kaikista muista Pohjoismaista paitsi Islannista.

Keskeisenä seikkana erityisesti historiallinen näkökulma, radioyhtiöiden uuden kilpailutilanteen analysointi ja radiotutkimuksen korostaminen tärkeänä osana viestintätutkimusta.

Göteborgilainen NORDICOM julkaisee kirjan pohjoismaisesta radiotutkimuksesta, mm. Tampereen seminaarin pohjalta. Kirja julkaistaan englanninkielisenä elokuussa 1996 ja näin ollen pohjoismaista tutkimusta voidaan esitellä suurelle yleisölle.

TF / T. Hujanen, Tampereen yliopisto

Palaa sisällysluetteloon

 

KANSAINVÄLISTÄ 

EU:n televisiokiintiöitä ei tiukenneta

EU-maiden kulttuuriministerit päättivät 20. marraskuuta, ettei televisiodirektiiviä muuteta eurooppalaisten ohjelmien kiintiöiden osalta. Säännöt arvioidaan kuitenkin uudelleen viiden vuoden kuluttua. Virallinen päätös saadaan vasta, kun EU-parlamentti on antanut lausuntonsa esityksestä. Espanjan puheenjohtajiston suunnitelmien mukaan Ministerineuvosto päättää yhteisestä kannasta ennen vuodenvaihdetta.

LM


Palaa sisällysluetteloon