svane.jpg - 2932 Bytes Nordisk Medie Nyt

Kolmas neljännesvuosijulkaisu 1995
  
    Suomenkielinen pääsivu | Arkisto – neljännesvuosijulkaisut | Yleiskatsaus   
  Sisältö

Islanti   |   Norja   |   Ruotsi   |   Suomi   |   Tanska   |   Kansainvälistä

Perspektiivi

  Medier i Norden neljännesvuosijulkaisut
löytyvät suomenkielisinä verkkojulkaisuina aina vuodelta 1994. Julkaisut sisältävät suomenkielisen koosteen skandinaavisilla kielillä ilmestyvästä Medier i Norden: Resymé –julkaisun tiedotteista.

Medier i Norden (entinen Nordisk Medie Nyt) -sivujen sisältö on vapaasti lainattavissa mikäli lähde mainitaan selvästi.

  Päätoimittaja                                           Vastaava toimittaja
Terje Flisen (TF)                                         Pääjohtaja Søren Christensen
Postboks 1726 Vika                                   Pohjoismaiden ministerineuvosto,
0121 Oslo, Norge                                       Store Strandstræde 18
Puh. + 47 22 20 80 61                                DK-1255 København K., Danmark

Medier i Norden (aikaisemmin Nordisk Medie Nyt) ISSN 1396-9331 – elektroninen julkaisu.

 

ISLANTI 

Tasa-arvoa sähköisten viestinten kilpailuun 

Yksityisten sähköisten viestinten kilpailuasemaa käsiteltiin äskettäin kilpailuneuvostossa, koska radioasema Ádalstöðin (Pääasema) oli tehnyt valituksen Islannin radiosta. Neuvoston mielestä yksityisten radioasemien tulee päästä tasa-arvoisempaan kilpailuasemaan suhteessa RÚV:iin (Islannin radioon). Neuvosto korostaa neljää kohtaa, jotka on otettava huomioon uutta radiolakia valmisteltaessa.

Ensinnäkin radioasemien kulttuurirahastolle suoritettavat maksut ovat suurempi rasitus niille asemille, jotka saavat tuloistaan suurimman osan mainoksista kuin niille, joilla lisäksi on lupamaksutuloja. Toiseksi neuvoston mielestä on otettava huomioon se seikka, että lakiperusteisten lupamaksutulojen vuoksi RÚV on muihin viestimiin nähden etulyöntiasemassa. Kolmanneksi neuvoston mielestä on otettava huomioon, että RÚV voi vapaasti hankkia muitakin kuin lupamaksutuloja, mikä myös vahvistaa sen kilpailuasemaa.

Neljänneksi neuvosto korostaa, että televisiokanaville pääsy on rajoitettua. Näistä osallisiksi päässeet radioasemat ovat saaneet etulyöntiaseman markkinoilla. Laitoksia, joilla on sekä radio- että televisiotoimintaa, on vaadittava erottamaan viestinten toiminta toisistaan.

Neuvosto on myös sitä mieltä, että on tehtävä päätöksiä, jotka koskevat eri sähköisten viestinten yhtaikaista käyttöä, esim. mainosten myynnin yhteydessä.

SJ

Uusi televisioasema  

Islannin radiotoimintalautakunta on päättänyt antaa uudelle osakeyhtiölle, Íslenskt sjónvarp hf.:lle (Islannin televisio oy), luvan välittää viittä televisio-ohjelmaa mikroaalloilla. Uuden aseman odotetaan aloittavan lähetyksensä lähikuukausina ensin Reykjavikissa ja sen ympäristössä. Ohjelmat ovat koodattuja ja aseman lähetyksiä vastaanotettaessa on käytettävä erityistä muunninta. Tarkoituksena on välittää ulkomaalaisten asemien ohjelmia, mutta myös oma ohjelmatuotanto on jossain määrin mahdollista.

Íslenskt sjónvarp hf:n osakkaina on suuria islantilaisia yrityksiä ja osakeyhtiöitä, mm. Nyherji hf, yksi maan suurimmista tietokone- ja konttorikoneyrityksistä; Sam-elokuvateatterit, jotka ylläpitävät elokuvateattereiden lisäksi radioasemaa; Japis hf, äänentoistolaitteiden yms. maahantuoja ja jälleenmyyjä; Texti hf, ulkomaalaisten elokuvien tekstittäjäyritys ja Árvakur hf, joka julkaisee maan suurinta päivälehteä Morgunblaðiðia.

SJ

Ulkomaalaisia sijoituksia Islannin radioyhtiöön  

Yhdysvaltalainen pankki Chase Manhattan Bank on tehnyt Islannin radioyhtiön Íslenska útvarpsfélagið hf:n kanssa sopimuksen, joka koskee yhtiön velan jälleenrahoittamista suurelta osin. Íslenska útvarpsfélagið hf. on maan suurin viestinyhtiö, joka ylläpitää televisioasemaa Stöð 2, radioasemia Bylgjan ja Stjarnan sekä välittää ulkomaisten televisioasemien ja Multi-TV:n lähetyksiä. Pankki on rahoittajana myös, kun yhtiön nykyinen enemmistö ostaa vähemmistön osakkeet. Yhtiön johdossa oli osapuolten välillä melko suuria erimielisyyksiä. Pankin tytäryhtiö Chase Investment Bank Ltd. aikoo varata 20 % osakepääomasta uuden omistajayhtiön perustamiseen. Islannin radion omistajayhtiön nimeksi tulee Fjölmiðlun hf. (Joukkovälitys oy) ja sen johtokuntaan tulee Chase Investment Bankin edustus.

Islannin radioyhtiön kanssa solmimansa sopimuksen perusteella Chase Investment Bank sijoittaa kaikkiaan 2,6 miljardia Islannin kruunua. Kyseessä on suurin ulkomaisen yrityksen ja islantilaisen viestintäyhtiön solmima tämän kaltainen sopimus.

SJ

Lupamaksuja vastustetaan 

Kulttuuri- ja opetusministeri Björn Bjarnasonille ojennettiin 17.000 henkilön allekirjoittama vetoomus, jossa vastustetaan sitä, että kaikkien televisiovastaanottimen omistavien henkilö iden on maksettava yhden televisiokanavan, ts. valtionkanavan, lupamaksut. Allekirjoitukset oli kerännyt helmikuussa 1994 perustettu Frjálst val eli Vapaa valinta -niminen järjestö, joka puolustaa valinnanvapautta joukkoviestinten suhteen. Järjestön tavoitteena on lopettaa Islannin radion pakollinen vastaanottolupa ja nykyisenlainen rahoitus katsojien valinnanvapauden turvaamiseksi.

SJ

12-vuotiaat radion johtajat 

Kaksi 12-vuotiasta poikaa, Baldur Kristjánsson ja Birgir Haraldsson johtivat radioasema Hringuria, joka viime kesänä lähetti viikon ajan ohjelmaa Reykjavikissa. Baldur ja Birgir ovat nuorimmat radion johtajat, joiden tiedetään toimineen tehtävässä Islannissa, mahdollisesti koko Pohjolassa. Aseman ohjelmat koostuivat musiikista, haastatteluista ja tietokilpailuista, ja kuuntelijat pitivät asemasta. Pojat luovuttivat aseman tuoton lastensairaala Hringurille.

SJ

Palaa sisällysluetteloon

 

NORJA 

Pornografisia televisiolähetyksiä pysäytetty 

Norjan valtion elokuvatarkastamo totesi syksyllä 1994, että ruotsalaisomistuksessa olevat maksutelevisiokanavat TV1000 ja FilmMax olivat toistuvasti lähettäneet elokuvia, joiden sisältö oli pornografinen ja jotka rikkoivat Norjan rikoslain 211 pykälää. Kanavan omistajat olivat ilmoittaneet lehdistössä, että heidän tarkoituksenaan oli poistaa sensurointipalkit pornografisista elokuvista eivätkä he näin ollen aikoneet kunnioittaa Norjan lainsäädäntöä.

Valtion joukkoviestinhallinto, jolla yleisradiolain 4- 5 §:n perusteella on mahdollisuus "kieltää sellaisten televisiokanavien välittäminen, jotka (...) lähettävät pornografiaa tai väkivaltaa Norjan lain vastaisesti ", varoitti lokakuussa 1994 tele- visioyhtiötä, Norjan kaapelitelevisioliittoa ja kaapeliverkon asiakasliittoa, että se harkitsi TV1000 ja FilmMaxin välittämisen kieltämistä norjalaisissa kaapeliverkoissa, mikäli niillä uudelleen lähetettäisiin Norjan lain vastaisia lähetyksiä.

Norjan viranomaiset varoittivat sen lisäksi, EY:n televisiodirektiivin (89/552/ETY) perusteella, Ruotsin viranomaisia ja EFTAn valvontaelintä ESAa siitä, että mainittujen kanavien ohjelman välittäminen aiottiin pysäyttää, jos ne jatkaisivat Norjan lakien vastaisen ohjelman lähettämistä. Norjan viranomaisten mukaan päätös oli mainitun direktiivin mukainen. Se antaa ETA-maille mahdollisuuden lopettaa sellaisten televisiolähetysten välittämisen, jotka ovat omiaan vakavasti vahingoittamaan alaikäisten moraalista kehitystä.

Norjan viranomaiset perustelivat asiaa sillä, että arvioitaessa, onko lähetys omiaan vakavasti vahingoittamaan alaikäisten moraalista kehitystä direktiivin 22 artiklan mukaisesti, ratkaisevia ei tule olla lähettäjä- vaan vastaanottajamaan normit.

Tarkastettaessa FilmMaxin lähetystä 10. marraskuuta 1994, todettiin myös tämän lähetyksen olevan Norjan lain vastainen. Valtion viestintähallinto teki 30. marraskuuta 1994 päätöksen FilmMaxin lähetysten kieltämisestä Norjan kaapeliverkoissa. Televisioyhtiön omistajat, yksi FilmMaxin tilaaja ja joukko norjalaisia kaapeliyhtiöitä valitti päätöksestä väittäen, että asian käsittelyssä oli tehty muotovirhe hallintomenettelylain, ETA-sopimuksen ja yleisradiolain suhteen. Edelleen väitettiin, että päätöksessä oli osaamisen puutteita ja sisällöllisiä puutteita ja että päätös oli satunnainen, kohtuuton ja sisälsi epäasiallista erilliskohtelua.

TV1000 oli tällä välin kuitenkin alkanut uudelleen sensuroida lähettämiään elokuvia. Kulttuuriministeriö epäsi valituksen toukokuussa 1995 ja piti voimassa Valtion viestintähallinnon FilmMaxia koskevan päätöksen, joka oli voimassa 22. toukokuuta 1995 lähtien. FilmMax alkoi sensuroida elokuvansa uudelleen 22. toukokuuta 1995 alkaen.

TV1000 Sverige AB haastoi kulttuuriministeriön Oslon raastuvanoikeuteen vaatimuksenaan, että ministeriön päätös FilmMaxin välittämisen kieltämisestä mitätöitäisiin.

LPØ

Perustuslakikomissio arvioimaan sananvapautta  

Hallitus asettaa komission arvioimaan sananvapauden suojaamista perustuslailla. Tämä julkistettiin 14. kesäkuuta 1995 pidetyssä kokouksessa, jossa olivat läsnä oikeusministeri Grete Faremo, kulttuuriministeri Åse Kleveland ja Norjan asianajajaliiton, Norjan päätoimittajaliiton ja Norjan lehdistöliiton edustajat.

Komissio nimitettänen syksyllä 1995. Aloitteeseen liittyen syyskuussa järjestettiin seminaari, johon osallistuivat laajalti alan järjestöt, laitokset, ammattiliitot ja alan muut edustajat. Seminaarissa pohdittiin Norjan asianajajaliiton todellista tilaa.

Oikeusministeri Faremo korosti kesäkuun kokouksessa, että uuden perustuslakisäädöksen tulee ulottua laajemmalle alalle kuin nykyisen säädöksen, joka suojaa vain oikeutta itse tuoda julki mielipiteitä. Julkisuusperiaate ja tiedotusvapaus - oikeus ottaa vastaan ja välittää tietoa - on turvattava perustuslailla.

Kulttuuriministeri Kleveland toi esiin sellaisen lainsäädännön tarpeen, joka toimii parhaalla mahdollisella tavalla nykyisessä joukkoviestintodellisuudessa. Hän viittasi lisäksi siihen, että kahden viime vuoden aikana kulttuuriministeriö on tehnyt kaksi selvitystä, jotka molemmat tulevat siihen johtopäätökseen, että perustuslain sananvapauspykälää (100 §) tulee tarkistaa.

Ministerit korostivat yhteisen todellisuudenkuvauksen tarpeellisuutta Norjan sananvapauden tilanteen osalta. Mm. tätä varten järjestettiin 19. syyskuuta seminaari, johon osallistuivat viranomaiset ja alan järjestöt.

LPØ

Muutos konserniin kuuluvien sanomalehtien lehdistötukeen 

Lehdistötukea ei vastaisuudessa voida maksaa lehden omistajille, vaan sen tulee mennä lyhentämättömänä lehden toimintaan ja ylläpitoon. Hallitus päätti 13. heinäkuuta 1995 tiukentaa lehdistötukiasetuksen määräystä, jossa kielletään lehdistötukea saavia sanomalehtiä jakamasta voittoa. Määräyksen muutos merkitsee sitä, että voidaakseen saada lehdistötukea sanomalehti ei ole saanut maksaa konserniosuutta emoyhtiölle tukivuotta edeltävänä vuonna.

Alkuperäisessä säädöksessä asetettiin tuen saannin ehdoksi, ettei sanomalehti ole jakanut voittoa tukivuotta edeltävänä vuonna. Asetuksen 3 §:n muutos merkitsee sitä, että konserniosuus tytäryhtiöltä emoyhtiölle rinnastetaan tässä yhteydessä voittoon.

Tämän määräyksen tarkoituksena on varmistaa, että lehdistötukea käytetään tukea saavan lehden julkaisemiseen, ja ettei tukea makseta omistajille voittona.

Alkuperäinen säädös muotoiltiin ennen kuin konserninmuodostus oli yleistynyt Norjan lehdistössä, ja toistaiseksi on ollut epäselvää, miten konserneihin kuuluvia sanomalehtiä tulee käsitellä tämän säädöksen osalta. Tähän saakka siitä ei ole koitunut ongelmia, koska emoyhtiöt ovat maksaneet omistajille voittoa vain vähäisessä määrin tai eivät lainkaan. Tilanne on nyt kuitenkin muuttumassa. A-pressen-konserni on ensimmäistä kertaa maksanut voittoa omistajille vuodelta 1994. Samaan aikaan sanomalehti Dagens Næringsliv on hakenut lehdistötukea vuodelle 1995. Viimeksi mainittu maksaa emoyhtiönsä kautta omistajilleen voittoa, jonka määrä ei ole merkityksetön, n. 20 milj. kruunua vuonna 1993.

Tilanne ei siis ollut periaatteessa uusi, mutta antoi aihetta voimassa olevan säännön muuttamiseen tai tiukentamiseen.

Konserneihin kuuluvat sanomalehdet voivat kuitenkin edelleen maksaa emoyhtiölleen osuutensa konsernin todellisista hallintokuluista, nk. hallinto-osuuden. Seurannan vuoksi hallinto-osuuden sallituksi ylä rajaksi on asetettu 1 % lehden toimintatuloista, lehdistötukea lukuunottamatta. Ministeriö voi nyt aloittaa työn tarpeellisten seuranta- ja kontrollointitoimien kehittämiseksi, mm. varmistaakseen, ettei lehdistötuki päädy omistajille kiertoteitse.

LPØ

Kulttuuriaineisto puuttuu paikallisradioista ja P4:sta 

Kulttuurineuvoston Norjan Gallupilla teettämä sisältöanalyysi osoittaa, että kulttuuriaineisto puuttuu lähes täysin paikallisradioista ja valtakunnalliselta mainosrahoitteiselta kanavalta. Paikallisradioissa taide- ja kulttuuriaineiston osuus on 10 % lähetysajasta, P4:ssa vain 4%.

Sisältöanalyysi on osa laajaa tutkimusta, jonka tavoitteena on kartoittaa mainittujen kanavien ohjelmaprofiilia ja erityisesti niiden kulttuuriprofiilia. Tutkimus tehtiin kuuntelemalla 276 tuntia 72 paikallisradion lähetyksiä sekä P4:n ohjelmaa 60 tuntia. Lisäksi on haastateltu 112:a paikallisradioiden päätoimittajaa eri puolilla maata. Tutkimus käsittää erilaisia aineistoalueita, mm. kulttuuria, uutisia, urheilua, viihdettä ja muuta aineistoa. Tämä on ensimmäinen tämäntyyppinen paikallisradion lähianalyysi.

Tutkimuksessa on käytetty EBUn kulttuuriaineiston luokitusta mittausten pohjana. Jotta olisi saatu niin selvä kuva kulttuuriprofiilista kuin mahdollista, mittaukset on tehty yksittäisten ohjelmien tasolla, niin että kaikki maininnat kuvataiteesta, arkkitehtuurista, kirjallisuudesta, teatterista, elokuvista ja muista ilmaisumuodoista on otettu mukaan.

Paikallisradioissa kulttuuriaineiston osuus vaihteli suuresti. Parhaisiin tuloksiin pääsivät lähiradiot, joiden rahoitus ei perustu mainosten myyntiin, kun taas nk. kaupallisissa radioissa osuus oli pienin. Haastattelut osoittavat kuitenkin, että 70% haastatelluista päätoimittajista haluaisi lähettää enemmän kulttuuriaineistoa. Se onkin haaste norjalaisille kulttuurilaitoksille ja Norjan paikallisradioille.

Täydellinen tutkimusraportti ilmestyy piakkoin painettuna, ja sitä voi tilata Norjan kulttuurineuvostosta (Norsk kulturråd).

LPØ

Ristiriitainen luonnos paikallistelevisioden ja TV 2:n sopimukseksi  

Ehdotus paikallistelevisioiden liiton NFL:n ja TV 2:n sopimukseksi on herättänyt suuresti huomiota. Ristiriitaisia mielipiteitä herättää ehdotus, että kanavan omistaisi TV 2 ja edellytys, että NRK lykkäisi suunnittelemansa lisäkanavan aloittamista kahdella vuodella. Lisäksi ehdotetaan, että perustetaan televisiokanava, jossa olisi ns. ohjelmavalikko jota paikallistelevisioyhtiöt voivat käyttää omien lähetystensä lisäksi, joita suunnitelman mukaan voidaan lähettää jopa neljä tuntia päivässä.

Sopimusehdotuksen mukaan TV 2 maksaisi paikallistelevisioyhtiöille 75-80 milj. kruunua, mm. korvauksena paikallistelevisioyhtiöiden osuudesta maanlaajuiseen mainosten myyntiin, ohjelmatuotantoon ja uutisaineiston hankkimiseen uudelle kanavalla ja TV 2:lle.

Ehdotuksen tausta on Suurkäräjäin aiemmin tänä vuonna käsittelemä paikallisradiotoimintaselonteko (ks. NMN nro 2/95). Yksi selonteon tavoitteista oli varmistaa paikallistelevisioille paremmat toimintaehdot. Suurkäräjäin enemmistön esityksessä sanotaan että se toivoo TV 2:n ja paikallistelevisioyhtiöiden selvittävän keskenään kyseeseen tulevat yhteistyömuodot.

Kulttuuriministeri Kleveland totesi sopimusehdotuksen käsittelyn yhteydessä, että hänestä on valitettavaa, että TV 2 on käyttänyt Suurkäräjäin sille myöntämää neuvotteluoikeutta paikallistelevisioiden kanssa suojatakseen kilpailuasemaansa ei-kaupalliseen NRK:hon nähden. Kleveland viittasi siihen, että hallitus on paikallisradiotoimintaa käsittelevässä selonteossaan luonnehtinut nyt esille tuotua vastaavan mallin, mutta sillä edellytyksellä, että tällaiselle kanavalle toimilupa myönnettäisiin todellista kilpailua edistävällä tavalla.

Kulttuuriministeri muistutti myös, että Suurkäräjät olivat kovin yksimielisiä siitä, että suuriin omistajakeskittymiin johtava kehitys on huolestuttavaa ja että nyt ehdotuksen toteutuessa maan suurin viestinyhtiö, jolla ei ole kilpailijaa, saisi yksinoikeuden Norjan kaupalliseen paikallistelevisiotoimintaan.

Ministeriö käy sopimusehdotuksen perusteellisesti läpi, ennen kuin se esitetään Suurkäräjille, todennäköisesti syksyn 1995 aikana.

LPØ

Palaa sisällysluetteloon

 

RUOTSI 

"Joukkoviestinten väkivalta ja lapsen oikeudet" -konferenssi 

Konferenssin järjesti Ruotsin Unesco-toimikunta yhteistyössä Ruotsin Unicef-komitean ja kulttuuriministeriön kanssa Lundissa 26.-27. syyskuuta.

Järjestäjät pyrkivät vaikuttamaan maailmaanlaajuiseen keskusteluun, jota käydään viestinten väkivaltakuvausten vaikutuksista. Yhtenä konferenssin tärkeimmistä tavoitteista on kutsua viestinten edustajia, poliitikkoja ja etujärjestöjä yheistyöhön. Tavoitteena on päästä yksimielisyyteen siitä, miten saada aikaan kehitys, joka olisi lapsille parhaaksi.

Konferenssiin kokoontui yli 150 osallistujaa sekä Ruotsista että muualta: kirjailijoita, taiteilijoita, tuottajia, viestinten hallinnosta ja taloudesta vastaavia edustajia sekä poliitikkoja. Ohjelmassa oli mm. neljä paneelikeskustelua:

- Mikä on tutkimuksen tämänhetkinen tilanne (tekninen kehitys ja lapsen käsitys mediaväkivallasta)

- Shakespearesta Stephen Kingiin (onko väkivallan kuvaamiselle taiteellisia perusteita?)

- Sananvapaus ja lapsen oikeudet (joukkoviestinten suhde lapsen oikeuksien julistukseen)

- Miten voimme jatkaa esim. Unescon ja Unicefin työtä? Keskustelua johti kulttuuriministeri Margot Wallström.

Muutaman kuukauden kuluessa Ruotsin Unesco-toimikunta laatii vihkosen, johon on koottu konferenssin keskustelut.
Ruotsin Unesco-toimikunnan (Svenska Unescorådet)
puh. +468405 10 00, faksi +46 8 411 04 70.

TF

Elokuva tulevaisuuden kulttuuri- maisemassa 

Elokuun lopussa Lars Engqvist, Ruotsin Elokuvainstituutin johtaja, esitteli elokuvapoliittisen toimintasuunnitelman "Elokuva tulevaisuuden kulttuurimaisemassa". Leimaa-antavinta sille on alueiden ja kuntien elokuvapoliittisen kehityksen kannustaminen vuoteen 2000.

Alla lainataan muutamia yksittäisiä ohjelmakohtia (kaikki osatavoitteet eivät ole mukana):

Arvokkaan ruotsalaisen elokuvatuotannon edistäminen
Tavoite 2000:

* Kansallisen kulttuuriperinnön, kielen ja oman historiamme ja nykyaikamme tuntemuksen säilyttämiseksi ja kehittämiseksi ruotsalaisen elokuvatuotannon on lisättävä osuuttaan Ruotsin elokuvamarkkinoilla.

* Ruotsalaisen elokuvan tulee päästä keskeiseen asemaan kansainvälisellä elokuva-areenalla ja Ruotsin tulee säilyttää asemansa yhtenä dokumenttielokuvien tuotannon johtajamaana.

* Lasten- ja nuorisoelokuvien tulee saada sama asema kuin aikuisten elokuvienkin.

Arvokkaan elokuvan jakelun ja esittämisen edistäminen
Tavoite 2000:

* Lähivuosina on jokaisessa kunnassa ja maakunnassa panostettava voimakkaasti elokuvan vakiinnuttamiseksi tärkeäksi osaksi yleistä kulttuuripolitiikkaa.

Elokuvien ja elokuva- ja kulttuurihistoriallisesti kiinnostavan aineiston säilyttäminen:

Tavoite 2000:

* Ruotsin Elokuvainstituutin tehtävänä tulee olla elokuvaperinnön säilyttäminen. Kokoelmien tulee olla tutkimuksen ja tieteen käytettävissä ja niitä tulee aktiivisesti pitää esillä sekä näyttelyitä että esityksiä järjestämällä.

Kansainvälinen yhteistyö
Tavoite 2000:

* Kansainvälisen toiminnan tavoitteena on levittää ruotsalaista elokuvakulttuuria koko maailmaan ja näin vahvistaa Ruotsin kulttuuri-identiteettiä. Ruotsin Elokuvainstituutin tulee olla päävastuussa tältä osin tehtävistä panostuksista.

Toimintasuunnitelma, 45-sivuinen julkaisu, on saatavana Filmhusförlagetista, puh.+468665 11 00.

Aikakauslehti TM 139 / TF

Digitaaliset radiolähetykset alkavat 

Pian alkaa kaikki olla valmista digitaalisten radiolähetysten seuraamiseksi. Ruotsin Radio aloitti säännölliset maanpäälliset lähetykset syyskuun 27.:nä eli ensimmäisenä maailmassa yhtä aikaa BBC:n kanssa. Myöhemmin syksyllä myös yksityiset ohjelmayhtiöt voivat aloittaa digitaalilähetykset Ruotsissa. Kuluttajille tarkoitetut vastaanottimet tulevat markkinoille ensi vuonna. Lumipallo voi alkaa vieriä...

Digitaalitekniikalla äänenlaatu paranee, taajuuksia voidaan hyödyntää paremmin ja häiriöt vähenevät FM-tekniikkaan nähden. Uuden tekniikan käyttöönotossa ongelmana on klassinen kanan ja munan ongelma. Lähetysten kuuntelemiseen tarvitaan uudet vastaanottimet. Ellei ole lähetyksiä, ei myydä laitteita. Siksi ensimmäiset lähetykset kaikuvat kuuroille korville.

Kolmen kiireisen heinäkuun viikon aikana Wiesbadenissa Euroopan maat pääsivät sopimukseen digitaalilähetysten taajuuksia koskevasta suunnitelmasta. Kukin maa saa yhden taajuusryhmän maan sisäisten lähetysten kattamiseen ja yhden alueellisia ohjelmia varten. Järjestelmän valmistuttua Ruotsi voi lähettää jopa kuutta koko maan kattavaa stereo-ohjelmaa. Lisäksi kuutta ohjelmaa voidaan lähettää 19:llä eri alueella.

Aluksi lähetykset aloitetaan Ruotsin kolmen suurkaupungin alueella ja jollakin muulla alueella. Laajentaminen riippuu siitä, miten yleisö ottaa vastaan uudet laitteet.

Lähetystaajuudet jaetaan Ruotsin Radion ja yksityisten radioyhtiöiden kesken. Hallitus päättää Radio- ja televisioviraston esityksen pohjalta, mitkä yksityiset yhtiöt saavat harjoittaa lähetystoimintaa.

Digitaalilähetysten vastaanotinten ensimmäinen sukupolvi esiteltiin elokuun lopulla Berliinissä pidetyssä radioalan näyttelyssä Internationale Funkaustellung. Ne ovat toistaiseksi melko kömpelöitä kaksiosaisia autoradiovastaanottimia, joista osa sijoitetaan tavaratilaan. Odotettavissa lienee, että vastaanottimet pian pienenevät ja tulevat kätevimmiksi ja että hinta jo alun alkaen olisi melko käypä.

LM

Palaa sisällysluetteloon

 

SUOMI 

Nuoret haluavat MTV3:n "Jyrkin" 

Syyskuun ensimmäisenä päivänä alkoi iltapäiväohjelma "Jyrki", joka on suunnattu nuorille television katsojille. Malli on Toronton "MuchMusic"-kanavalta ja ohjelma on eurooppalaisittain uuden tyyppin en. Melkein 40 prosenttia katsojista on 15 - 24-vuotiaita.

MTV:n tutkimus- ja viestintäosaston johtaja, Marianne Mäkelä, sanoo, että Jyrkiä katsoo nyt alkuvaiheessa 100.000- 200.000 katsojaa. Kohderyhmästä on tavoitettu seitsemän prosenttia. Kohderyhmän asenteita ja mielipiteitä on mitattu ja palaute on ollut myönteistä.

MTV mittaa katsojalukuja ja -rakennetta päivittäin Finnpaneelin TV-tutkimuksen avulla. Syyskuussa tehtiin viikottainen yhteenveto, joka oli käytettävissä seuraavan viikon puolivälissä. Myöhemmin syksyllä mittauksia supistetaan siten, että yhteenvedot tehdään kuukausittain.

MTV/TF

.

Aikuiset katsojat pitävät eniten YLE:n televisio-ohjelmista 

Keväällä 1995 suomalaiset katselivat televisiota suunnilleen yhtä paljon kuin edellisenä vuonna; 153 minuuttia päivässä. Sekä YLE:n että MTV:n osuus oli 47 %. YLE:n TV 1:n osuus oli 24,6; TV 2:n 20,6 ja FST:n (ruotsinkielisten lähetysten) osuus 1,5 prosenttia.

YLE:n televisio-ohjelmista pitivät eniten 46 - 55-vuotiaat. Kaksi kolmasosaa nuorisosta katseli muita kuin YLE:n ohjelmia. Viikonloppuisin YLE on vahvimmillaan: lauantaina ja sunnuntaina yli puolet katsojista seuraa YLE:n ohjelmaa, mutta maanantaina osuus laskee kolmasosaan.

Linkki/NordvisionsNytt/TF

Jääkiekon MM-otteluiden televisionti YLE:lle 

Suuret urheilutapahtumat ovat hintansa arvoisia, sanoo Heikki Lehmusto, YLE:n televisiotoimialan johtaja. Jääkiekon MM-otteluiden televisiointioikeudet vuosille 1995-97 maksoivat YLE:lle 10 miljoonaa markkaa. Paketti, jolla oikeudet saa vuosiksi 1998, 1999 ja 2000 maksaa 31,5 miljoonaa markkaa. Ennätyksellisen korkea hinta on seurausta tarjouskierroksesta, jossa YLE:llä oli optio ostaa oikeudet korkeimman tarjouksen summalla. Markku Vainikka, TV 2:n urheilutoimituksen päällikkö, pit ää itsestään selvänä, että YLE hakee lupaa myydä mainosaikaa jääkiekon MM-otteluiden televisioinnin yhteyteen. YLE:llä on optio myös vuosien 2001 ja 2002 MM-otteluiden televisiointioikeuksiin.

Linkki/NordvisionsNytt/TF

Selvitysmies linjaa sähköistä joukkoviestintää  

Liikenneministeriö käyttää selvitysmiestä apuna sähköisen joukkoviestinnän strategioiden ja linjausten hahmottelemisessa. Uusi liikenne- ja viestintäministeri Tuula Linnainmaa (kok) pyysi selvitysmieheksi Jouni Mykkäsen, Yleisradion eläkkeellä olevan resurssijohtajan.

Ministeri Linnainmaan mukaan joukkoviestinnän kokonaitilanne kaipaa selvittämistä ennen kuin tehdään toimilupa- tai muita alaa koskevia ratkaisuja.

Sähköisen joukkoviestinnän tarkastelun on tehnyt ajankohtaiseksi digitaalitekniikan käyttöönotto lähivuosina radio- ja televisiotoiminnassa. Siihen liittyy myös Yleisradion jakeluverkon mahdollinen yhtiöittäminen.

Kiinnostavia toimilupahakemuksia on myös vireillä. Suurimpien kaupunkien kaapeliverkoissa toimiva PTV (Paikallistelevisio) Oy on hakenut toimilupaa valtakunnalliseen televisiotoimintaan. MTV Oy:n arvellaan olevan edelleen kiinnostunut valtakunnallisesta radioluvasta.

Selvitysmiehen työ täydentää ministeriössä käynnissä olevia, virkamiestyönä tehtäviä viestintäselvityksiä. Liikenneministeriön asettama Suomen DAB-foorumi toimii selvitysmiehen taustaryhmänä. Työn odotetaan valmistuvan vuoden loppuun mennessä.

KK

Palaa sisällysluetteloon

 

TANSKA 

Paikallisradio- ja -tv-työryhmän vuosikertomus 1994 

Työryhmän ensisijainen tehtävä on tehdä lopulliset hallinnolliset päätökset valitusasioissa, joissa paikallinen työryhmä on evännyt ohjelmatoimintahakemuksen ja peruuttanut paikallisen ohjelmatoimiluvan.

Työryhmä tekee myös päätökset asioissa, joissa luvanhaltija vaatii oikeutta itsenäiseen ohjelmatoimintaan usealla paikallisalueella. Tämän lisäksi työryhmä päättää yhteisen lautakunnan nimittämisestä alueille, joilla sen toimialan piiriin tulee kuulumaan enemmän kuin viisi kuntaa.

Uutta työryhmän toiminnassa on, että Kulttuuriministeriölle lankeavista veikkausvaroista on varattu 7,5 milj. paikallisradiotoimintaan. Pottia on jatkettu vielä vuodella vuosikertomusvuoden loputtua. Työryhmä on jakanut varat kulttuuriministeriön vahvistamien linjausten mukaisesti.

Potista on annettu paitsi ei-kaupallisille paikallisradioille suunnattua toimintatukea, myös projektitukea, jota on voitu jakaa kaikille, myös puhtaasti kaupallisille paikallisradioille.

Toimintatukea on myönnetty seuraavien periaatteiden mukaisesti:

Paikallisradiolla on oikeus tukeen, kun

1) sillä on ollut säännöllistä lähetystoimintaa viimeisen 1/2 vuoden ajan,

2) se painottaa ohjelmissaan paikallista tiedotustoimintaa ja/tai lähetysalueella käytävää julkista keskustelua tai vastaa joidenkin erityisryhmien tarpeisiin,

3) sillä ei ole palkattuja työntekijöitä lukuunottamatta julkisin varoin palkattua työvoimaa,

4) sillä ei ole mainos- tai sponsorituloja tai lähetysajan myynnistä tulevia tuloja eikä

5) sen lähetysaika ylitä 40 tuntia viikossa.

Projektitukea myönnetään hakemuskohtaisen harkinnan perusteella.

Vuoden alussa työryhmä teki periaatepäätöksen varata 5 milj. kruunua toimintatukeen ja 2,5 milj. projektitukeen.

Tukea on luvattu 240 paikallisradiolle, näistä 70 on projekteja.

Ensimmäisellä toimintatukikierroksella tukeen oikeutetut radiot saivat 75 kr lähetystuntia kohden. Tuki koski jaksoa 1.1.-31.3. ja suurin tukisumma, joka yksittäiselle radiolle myönnettiin, oli 39.000 kr (lähetysaika 40 tuntia viikossa 13 viikon ajan). Pienin summa annettiin radiolle, joka lähettää ohjelmaa vain 1 tunnin viikossa, tämä sai 975 kr kolmeksi kuukaudeksi.

Toinen toimintatuen jakokierros koski jaksoa 1.4.-31.10. Tukeen oikeutetut asemat saivat 68 kr. lähetystuntia kohti. Suurin radioasemalle myönnetty summa oli 81.600 kr (40 tuntia/vk 30 viikon ajan). Pienin määrä, 2.040 kr myönnettiin radioasemalle, joka lähettää yhden tunnin viikossa.

Yhteenlaskettu vuotuinen toimintatuki on 3.015 pienimmälle paikallisradiolle ja 120.600 suurimmalle.

Projektitukina jaetut summat liikkuivat 4.400 ja 150.000 kruunun välillä. Työryhmä on esimerkiksi pannut painoa sille, että tuki osoitetaan radioiden työntekijöiden pätevöittä miseen. Hakemusten, jotka koskevat vain teknisen laitteiston hankkimista, ei katsota täyttävän projektituen myöntämisperusteita.

Jumalanpalvelusten radiolähetyksiin haettiin tukea usealla hakemuksella, joissa oli esitetty useita erilaisia ratkaisuja. Työryhmä myönsi tähän tarkoitukseen tukea 2 radioasemalle ja pyysi perusteellista raporttia projektista käytettäväksi myöhemmissä jumalanpalvelusten lähettämistä koskevien tukihakemusten käsittelyssä.

Potti siirretään vuodelle 1995 samojen suuntausten mukaisesti, kun työryhmä kuitenkin on saanut mahdollisuuden - erityistapauksissa konkreettisten ja yhteisten arviointien perusteella - myöntää tukea radioasemalle, joka ei muuten olisi tukeen oikeutettu.

HB

Tanskan Radion (DR) kaupallinen osasto kukoistaa 

DR-Video/DRIVE on kymmenen vuoden aikana kehittynyt näkyväksi ja kunnioitetuksi osaksi Tanskan joukkoviestinmarkkinoita, kirjoittaa Tanskan Radion sisäinen julkaisu "DRåben". Osastosta on tullut myös liiketoiminnallisesti kannattava; se tuottaa tuloja konsulenttipalveluillaan sekä videokasetteja ja CD-ROM-levykkeitä julkaisemalla. Tämän vuoden tuotto tulee olemaan n. viisi miljoonaa kruunua kokonaisliikevaihdon ollessa 20 miljoonaa. Vuonna 1989 osastolla oli n. 20 asiakasta, nykyisin niitä on 300. Lisäksi nimikkeiden hinta on noussut 50:stä 430:een.

Asiakkaina ovat ennen kaikkea kirjastot ja koulutuslaitokset. Aluksi oli tarkoitus koota DR-ohjelmia, joita valikoidut kirjastot voisivat lainata. Mahdollisimman laajan kokoelman saamiseksi DR-Video on tehnyt sopimukset Polygramin ja Nordisk Filmin kanssa voidakseen tarjota musiikkivideoita ja elokuvia. Vuonna 1992 Tanskan radion ohjelmaosastot mahdollistivat tuotannosta leikattujen otosten myynnin. Se on kaksinkertaistanut DR-Videon liikevaihdon. Pian asiakkaat voivat tilata Tanskan Radiosta videoita Internetin kautta, ja television tietoiskuissa tiedotetaan mahdollisuudesta lainata Tanskan Radion ohjelmia kirjastosta.

DRIVE-yksikkö (DRs Interaktive Video Enhed) tunnetaan parhaiten siitä, että se on tuottanut Grönlantia esittelevän laserlevykkeen ja CD-ROM-levyn neljä-viisi vuotta sitten. Sittemmin on tuotettu yhteistyössä opetusministeriön ja Pioneerin kanssa video- ja CD-ROM-julkaisu Danske Billeder (Tanskan kuvia). Tuotanto käsittää n. 15.000 kuvaa Tanskan museoista.

Yksi DRIVEn strategioista onkin laaja yhteistyö museoiden kanssa, mutta parhaillaan selvitetään myös, mitä mahdollisuuksia on opetuksessa ja valmennuksessa käytettävään tuotantoon. Projekti on kehitetty Sähköalan kehitysneuvoston ja opetusministeriön kanssa. Toinen projekti tutkii kieltenopetusmateriaalin valmistamista yhdessä Ruotsin Radion ja Suomen Yleisradion kanssa. Paljon odotetaan myös Juutinrauman siltaprojektin puitteissa tehtävältä yhteistyöltä; tarkoituksena on mm. testata A/S Øresundsforbindelsen -yhtiön tiedotuskeskuksen laitteistoa Kastrupin lähellä.

DRåben/TF

Raportteja valtioneuvoston joukkoviestinkomitealta 

Kesällä julkaistiin joukko valtioneuvoston joukkoviestinkomitean raportteja. Ne ovat osa selvitysprojekteja, "joiden tarkoituksena on selvittää Tanskan joukkoviestinnän eri puolia", kuten raporttien esipuheessa mainitaan. Komitean selvitystyöhön ovat osallistuneet monet tutkijat, mutta myös muut joukkoviestinnän kanssa tekemisissä olevat tahot. Alun pitäen raportit oli tarkoitettu komitean sisäisen työskentelyn tueksi.

Kesäkuussa julkaistiin raportti "Julkinen palvelu Tanskan televisiossa - käsitteet, tilanne ja näkymät", jonka oli kirjoittanut Kööpenhaminan yliopiston yhteydessä toimiva Henrik Søndergaard. Søndergaardin pääyhteenveto oli, että Tanskan televisio on yllättävän korkeatasoinen. Julkisen palvelun kanavat DR ja TV 2 täyttävät yhdessä yleisradiolle asetettavat odotukset: ne ovat yleisöä palvelevaa televisiotoimintaa, jonka tuotanto on monipuolista. Vaikka 70 % tanskalaisista katsoo TV 2:ta tai DR:ää - mikä on eurooppalaisittain paljon - näillä kanavilla tulee Søndergaardin mielestä olemaan vaikeuksia tason säilyttämisessä television kehityksen ollessa nykyisenlaista.

"Multimedia ja tekniikan kehitys" on Jens F. Jensenin kirjoittaman raportin otsikko. Hän kirjoittaa johdannossaan: "Multimedia on erittäin laaja ja monimutkainen ilmiö ja alan kehitys on tälläkin hetkellä myrskyistä." Siksi Jensen rajaa raportin koskemaan vain tietyn tyyppisiä multimedian välineitä: multimediamikroa ja interaktiivista televisiota. Internetin kaltaisten ilmiöiden on katsottu jäävän raportin pääaiheen ulkopuolelle.

Ole E. Andersenin kirjoittaman raportin "Joukkoviestinnän tarjonta ja kulutus Tanskassa 1983-1994" tavoitteena on "antaa mahdollisimman oleellinen ja objektiivinen kuva joukkoviestinnän kehityksestä aikavälillä 1983-1994. Kvantitatiivinen selvitys, joka perustuu käytettävissä olevaan materiaaliin, ja jonka tarkoituksena on esittää kehitys lukuina..."

Stig Hjarvardin raportin "Uutisviestinten rooli poliittisessa demokratiassa" perusoletus on, että "...poliittinen demokratia ja viestinten rooli siinä on viime vuosina uudelleen herättänyt keskustelua".

"Porvarillista puhetta. Vastaanottajan perspektiivi uutisviestintään demokraattisessa prosessissa", jonka on laatinut Klaus Bruhn Jensen, on hyödyllinen lehdistöteorioiden, vastaanottajan näkökulman ja viestintäpolitiikan aakkosten katsaus.

Raportteja saa Tanskan kirjakaupoista tai osoitteesta:

Statens Information, INFO-service

Postboks 1103

1009 København K

Puh. +45 33 37 92 28, fax: +45 33 37 92 99

TF

Palaa sisällysluetteloon

 

KANSAINVÄLISTÄ 

Scandinavian Film News 

Elokuussa ilmestyi yhteispohjoismaisen, englanninkielisen julkaisun Scandinavian Film News tuorein numero. Lehden julkaisemisen taustavoima on Pohjoismaiden elokuvainstituuttien yhteinen organisaatio Scandinavian Films. Lehden tilaajarekisteri on siirretty Osloon, Pohjoismaiseen elokuva- ja televisiorahastoon, joka on ottanut julkaisemisen vastuulleen. Tällä hetkellä on epäselvää, minkä muotoisena ja millä kielellä lehti jatkaa. Asiasta keskustellaan Scandinavian Filmsin hallituksen ja Pohjoismaisen elokuva- ja televisiorahaston välisessä kokouksessa lokakuussa.

Useat pohjoismaiset elokuvainstituutit julkaisevat omaa uutiskirjettään. Ruotsin elokuvainstituutti esitteli uutiskirjeensä ensimmäisen numeron tämän vuotisilla Cannes-festivaaleilla. Suomalaisilla on uutiskirje nimeltään "Films from Finland", jota Suomen elokuvasäätiö julkaisee pari kertaa vuodessa. Norjan elokuvainstituutti aloittaa uuden julkaisun vuoden vaihteessa, kun laitos muuttaa uuteen Elokuvan taloon Oslossa.

Scandinavian Film News/TF

Tanskan DR TV ja TV 2 Norjan kaapeliverkkoon 

Hyviä uutisia niille norjalaisille, jotka ovat toivoneet tanskalaisia televisio-ohjelmia: pääministerit Poul Nyrup Rasmussen Tanskasta ja Gro Harlem Brundtland Norjasta kertoivat elokuussa Grönlannissa pidetyssä pohjoismaisessa pääministerikokouksessa, että Norjan Telenor on löytänyt tanskalaisia tv-signaaleita Norjasta.

Nyt on tarvittavat tekniset asennukset pian tehty, ja Norjan Østfoldissa ja Telemarkissa voidaan alkaa seurata Tanskan ohjelmaa. Norjalainen Tandberg on toimittanut Telenorille ensimmäisen erän digitaalisia muuntimia, ensimmäisiä laatuaan. Toimituksen arvo on 20 miljoonaa Norjan kruunua ja muuntimia käyttävät kaapelitelevisioyhtiöt signaaleiden vastaanottamiseen. Katsojat tosin vastaanottavat televisiosignaalit analogisesti, mutta digitaalitekniikan käyttö tässä projektissa on kuitenkin huomiotaherättävää - myös maailmanlaajuisesti. Vain eräässä yhdysvaltalaisprojektissa (jonka Telenor on arvioinut) on käytetty vastaavaa tekniikkaa.

Norjassa kaapeliverkkoon on liittynyt noin 600.000 taloutta. Vielä ei tiedetä, kuinka monet kaapeliyhtiöt alkavat välittää tanskalaista ohjelmaa. Ensimmäiset norjalaisasiakkaat pystyvät seuraamaan Tanskan televisiota joulukuussa 1995, ilmoittaa Telenor.

TF

Palaa sisällysluetteloon

 

PERSPEKTIIVI 

Koulu, viestimet ja media-kasvatus 

Ihanteellisimmillaan mediakasvatus kattaa kaikki viestimet painetuista tiedotusvälineistä multimediaan. Se on sekä oma aineensa että oppiaineiden rajat ylittävä aihe, koska joukkoviestinnän antennit ulottuvat kaikkiin perinteisiin kouluaineisiin. Se kattaa sekä joukkoviestinanalyysin että -tuotannon. Aihetta ei käsitellä moralisoiden, vaan mukana on sekä kriittinen perspektiivi että esteettinen ulottuvuus.

Kun 1990-luvun lapset tulevat ensimmäiselle luokalle, heillä on tullessaan - kuten lapsilla aina on ollut - koko joukko kokemuksia ja tietoa, jota he ovat hankkineet arkielämässä perheen ja ystävien parissa. Uutta on se, että nykyisin heillä on myös kokemusta joukkoviestimistä. Voitaisiin puhua viestinten "rinnakkaiskoulusta", jonka on vaikea saada jalansijaa koulussa, koska joukkoviestinkulttuuri määritellään koulun sivistysperinnettä vähempiarvoiseksi.

"Viestinten rinnakkaiskoulun" ja virallisen koulun väliseen jännitekenttään sijoittuu mediakasvatus.

Mitä mediakasvatus on?
Mediakasvatus on joukkoviestimiä koskevaa ja niiden avulla toteutettavaa koko peruskoulun kestävää opetusta 1.- 10. luokilla. Mediaopetusta annetaan eri aineden yhteydessä ja sitä voidaan toteuttaa niin yksittäisten aineiden puitteissa kuin eri aineiden välisenä läpäisyaiheena. Se on opetusta, johon kuuluu joukkoviestinanalyysi ja -tuotanto, joka ei ole pelkästään kriittistä, vaan hyväksyy ja ymmärtää sen, että lapset ja nuoret käyttävät musiikkia, eläviä kuvia ja multimediaa ja että nämä kiehtovat heitä.

Joukkoviestintä kehittyy parhaillaan yhä kansainvälisemmäksi ja kaupallisemmaksi. Television alkuaikoina viestinten käyttäjää pidettiin pohjoismaissa henkilönä, jota tuli valistaa. Demokratia ja valistus olivat keskeisiä käsitteitä, aivan kuin koulunkin perusperiaatteissa. Television kaupallistuessa sen omakuvassa tapahtuu kuitenkin asteittaista muutosta. Kysymys on enemmän viihteestä kuin valistuksesta haluttaessa saada katsojat seuraamaan mainoksia. Toisin sanoen television käsitys roolistaan on muuttumassa, koska joukkoviestinten vastaanottajiin ei enää suhtauduta kuin valistettaviin kansalaisiin vaan heitä pidetään kuluttajina.

Kasvatus
Koulun velvollisuutena on edelleen kasvattaa demokratiaan. Näin ollen virallisen koulun ja viestinten "rinnakkaiskoulun" välinen kuilu kasvaa koko ajan, ja koulu joutuu erityisasemaan sekä sähköisten kuvallisten viestinten ja yleensäkin joukkoviestinten että sananvapauden ja demokratian suhteen.

Pedagogiikan haasteena on sellaisen didaktiikan kehittäminen, jossa opettaja hyödyntää oppilaiden osaamista viestinkulttuurin alalla ja samalla ylläpitää ja kehittää alakohtaista perspektiiviä. Näin vaalitaan perinteistä kulttuuria, samalla kun hyväksytään uudet kulttuuri-ilmiöt. Lisäksi näin edistetään sen seikan ymmärtämistä, että mennyt ja nykyinen kulttuuri kietoutuvat tiiviisti yhteen musiikin, kuvataiteen, kirjallisuuden ja arkkitehtuurin koko esteettisessä kirjossa. Kaikissa on menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden elementtejä, niin kirjallisuuden klassikossa kuin MTV:n musiikkivideossakin.

Kehitystyö
Onko tällaista mediakasvatusta käytännössä lainkaan olemassa?

Kyllä, ylläkuvatun laista mediakasvatuksen kehitystyötä on tehty jo muutaman vuoden Tanskan peruskoulussa. Opetusta ovat toteuttaneet "tulisielut" oman viestimiä kohtaan tuntemansa kiinnostuksen ja viestinten sivistävän funktion pohjalta. He ovat usein olleet itseoppineita. Opetuksessa on käytetty monia joukkoviestimiä, mutta usein pääpaino on ollut elävissä kuvissa. Oleellista ja yhteistä saaduille kokemuksille on, että ne osoittavat koulussa olevan tarvetta "mediaverstaalle", missä voitaisiin työskennellä niin äänen, kuvan, atk:n kuin uusien yhdistelmienkin parissa.

Vuodesta 1983 olen seurannut joitakin Tanskan peruskoulussa tehtyjä mediakasvatuksen kehitystyöhankkeita ja vuonna 1993 tein alan opettajien keskuudessa kyselytutkimuksen, jossa kartoitin heidän näkemystään mediakasvatuksesta.

Pätevöittäminen
Tuleeko oppilaiden pätevöityä viestintäyhteiskuntaan ja pystyä täyttämään asetetut vaatimukset; onko tarpeen tuntea, ymmärtää ja käyttää ajan kieltä ja kulttuuria - ja varsinkin pystyä tekemään valintoja? Nykykieleen sisältyy sekä puhuttu että kirjoitettu kieli, se kattaa äänen, kuvat ja uudet ilmaisukeinojen yhdistelmät, sellaisina kuin ne ilmenevät television "teksteissä" ja multimedian monipuolisissa esteettisissä ilmaisumuodoissa.

Tanskan vuonna 1993 annettu peruskoululaki avaa opetukselle uusia mahdollisuuksia, sillä joukkoviestintä tulee valinnaisaineeksi 8.- 10. luokille. Edelleen laissa pannaan painoa sille, että joihinkin kouluaineisiin liitetään mediaopetusta, ja uutuutena on 9. ja 10. luokan projektityö, jota todennäköisesti tullaan toteuttamaan mm. joukkoviestintään liittyvin tehtävin. Edistystä on toisin sanoen tapahtumassa, mutta niin kauan kuin aine ei ole pakollinen opettajankoulutuksessa, on hankalaa vaatia opettajia toteuttamaan mediakasvatusta peruskoulussa.

Birgitte Tufte, ped. tri
Tanskan opettajakorkeakoulu


Palaa sisällysluetteloon