svane.jpg - 8028 Bytes Nordisk Medie Nyt

Neljäs neljännesvuosijulkaisu 1994
  
    Suomenkielinen pääsivu | Arkisto – neljännesvuosijulkaisut | Yleiskatsaus   
  Sisältö

Islanti   |   Norja   |   Ruotsi   |   Suomi   |   Tanska   |   Pohjola   |   Kansainvälistä

  Medier i Norden neljännesvuosijulkaisut
löytyvät suomenkielisinä verkkojulkaisuina aina vuodelta 1994. Julkaisut sisältävät suomenkielisen koosteen skandinaavisilla kielillä ilmestyvästä Medier i Norden: Resymé –julkaisun tiedotteista.

Medier i Norden (entinen Nordisk Medie Nyt) -sivujen sisältö on vapaasti lainattavissa mikäli lähde mainitaan selvästi.

  Päätoimittaja                                           Vastaava toimittaja
Terje Flisen (TF)                                         Pääjohtaja Søren Christensen
Postboks 1726 Vika                                   Pohjoismaiden ministerineuvosto,
0121 Oslo, Norge                                       Store Strandstræde 18
Puh. + 47 22 20 80 61                                DK-1255 København K., Danmark

Medier i Norden (aikaisemmin Nordisk Medie Nyt) ISSN 1396-9331 – elektroninen julkaisu.

 

ISLANTI 

Ehdotus elokuvasensuurista ja väkivaltaelokuvien kieltämisestä 

Opetusministeri on tehnyt Yleiskäräjillä ehdotuksen elokuvasensuurilaista ja väkivaltaelokuvien kieltämisestä. Lain säätämisen ensisijainen syy on estää sellaisten elokuvien esittäminen, jossa esiintyy raakaa väkivaltaa ilman, että se palvelee valistustoimintaa tai taiteellisia tarkoitusperiä, sekä suojata lapsia mahdollisimman tehokkaasti muulta sellaiselta elokuva-aineistolta, jota pidetään heille haitallisena.

Uutta ehdotuksessa on, että sen toteutuessa olisi mahdollista saattaa tietokonepelit samanlaisen sensuurivelvoitteen alaisuuteen kuin elokuvat. Kuten muuallakin, myös meidän maassamme tietokonepelit ovat yleistyneet nopeasti ja yleisesti ollaan sitä mieltä, että on sangen aiheellista pitää silmällä tarjolla olevaa aineistoa.

Islannin valtion elokuvatarkastamo on huolehtinut elokuvien sensuroinnista, mutta ehdotuksessa esitetään, että perustetaan Elokuvasensuurivaliokunta-niminen elin. Siihen kuuluisi kolme sosiaaliministerin nimittämää jäsentä, yksi elokuvatuottajain edustaja, yksi oikeusministeriön edustaja ja yksi opetusministerin nimittämä valiokunnan jäsen.

SJ

Kasvua elokuvatuotannossa 

Tänä vuonna on kaksi islantilaista elokuvaa saanut ensi-iltansa, nimittäin Biodagar ja Skyjahöllin. Biodagar on saanut hyvän vastaanoton ja kiitosta ulkomailla. Tällä hetkellä työn alla on 5 islantilaista elokuvaa, jotka todennäköisesti saavat ensi-iltansa ensi vuonna. Elokuvaväki on kovin huolissaan niistä ehdotuksista, joita on esitetty vuoden 1995 tulo- ja menoarviossa. Siinä ehdotetaan Elokuvarahaston tuen alentamista 20 %:lla, ts. 100 miljoonasta 80 miljoonaan Islannin kruunuun. Vuonna 1994 rahastolle tuli 140 apurahahakemusta, joista 11 sai myöntävän vastauksen.

SJ

Hin helgu vé (Pyhä kukkula) palkittu 

Hrafn Gunnlaugssonin elokuva Hin helgu vé sai Pohjoismaisilla elokuvapäivillä Lyypekissä ensimmäisen palkinnon. Arvostelulautakunnan lausunnossa sanottiin mm., että ohjaaja oli taiteellisella tavalla ja erityisen niukkamuotoisesti onnistunut kuvaamaan erästä jaksoa pojan elämässä ja sitä, miten energisesti lapset voivat purkaa kokemiaan pettymyksiä.

SJ

Islannin radiolla suorat lähetykset Yleiskäräjiltä 

Yleiskäräjät ja Islannin radio ovat tehneet sopimuksen suorista televisiolähetyksistä Yleiskäräjien istunnoista. Yleiskäräjiltä tulee lähetys päivittäin muun ohjelman alkamiseen, klo 17.00:ään, asti. Televisioasema Syn on lähettänyt suoria lähetyksiä Yleiskäräjiltä viimeisten kahden vuoden ajan, mutta lähetykset ovat kattaneet vain pääkaupunkiseudun. Uuden sopimuksen perusteella kaikki islantilaiset voivat seurata Yleiskäräjien keskusteluja suoraan televisiostaan.

SJ

Maalla asuvat lapset katselevat enemmän televisiota kuin kaupunkilaislapset 

Kahdeksanvuotiaat maalla asuvat islantilaislapset katselevat enemmän televisiota kuin heidän samanikäiset kaupungeissa tai suurkaupunkialueella asuvat toverinsa. Tämänikäiset pojat katselevat enemmän televisiota kuin tytöt. Tämä käy ilmi lastenkulttuuria koskevasta tutkimuksesta, joka äskettäin on julkaistu. Tutkimuksen on tehnyt Islannin opettajakorkeakoulun opettaja Bryndis Gunnarsdottir kaupungeissa ja suurkaupunkialueella vuosina 1989-1991.

Tavoitteena oli saada tietoja siitä, riippuiko lasten kulttuuripalvelujen saatavuus asuinpaikasta ja jos niin oli, millä tavoin. Tutkimuksesta kävi ilmi, että yli 75 % kaikista lapsista katselee televisiota iltaisin, 72 % lapsista sanoi juttelevansa perheensä kanssa ja 41 % sanoi tekevänsä läksyjä. Seuraavaksi tulivat pelit: 40 % lapsista sanoi pelaavansa pelejä iltaisin ja viidennelle sijalle sijoittui radion kuunteleminen, sillä 36 % lapsista sanoi kuuntelevansa radiota, mikä on juuri ja juuri puolet televisiota katselevien määrästä. Lapsista 8 % sanoi, ettei koskaan kuuntele radiota, kun taas reilut 1 % sanoi, ettei koskaan katsele televisiota.

Yli 71 % lapsista katselee televisiota päivittäin ja yli 38 % kuuntelee radiota yhtä usein. Televisio on siis suosittu viestin kahdeksanvuotiaiden islantilaisten keskuudessa asuinpaikasta riippumatta. Asuinpaikka ei vaikuta ohjelmavalintaan, vaikka pojat vaikuttavatkin tyttöjä innokkaammilta valitsemaan tiedottavia ohjelmia, uutisia ja urheilua.

Lapset suosivat elokuvia ja sarjoja. Radiosta lapset kuuntelevat pääasiassa musiikkia, toisella sijalla ovat lastenohjelmat. Pojat katselevat enemmän videoita kuin tytöt, eli 20 % pojista sanoo katsovansa videoita päivittäin, kun taas tytöistä 11 % kertoo vastaavaa. Tuloksista käy ilmi, että 50 %:lle lapsista ei koskaan lueta ääneen. Tutkittiin, vaikuttiko television katselu lukemista vähentävästi. Tässä suhteessa eroa ei ollut mainittavasti. Lapset, joille luetaan usein, katselevat televisiota joka päivä, ja he saavat ilmeisesti jotain irti molemmista. Tulos lienee sama kuin muissa samasta aiheesta tehdyissä tutkimuksissa. Tässä mainitaan vain se tutkimuksen osa, joka liittyy joukkoviestimiin. Tutkimuksen kohteena oli kuitenkin monia muitakin lastenkulttuuriin liittyviä seikkoja.

SJ

Palaa sisällysluetteloon

 

NORJA 

Norjan elokuvateatterit uhattuina? 

Voidaanko norjalainen järjestelmä säilyttää: lähes kokonaan kunnalliset elokuvateatterit ja kollektiivinen elokuvien vuokraussopimus Norjan elokuvatoimistojen liiton ja Kunnallisten elokuvateatterien liiton välillä? ETA-sopimus on yhä voimassa, toteaa siviiliekonomi Arild Kalkvik, ja kirjoittaa Norjan Kauppakorkeakoulun lokakuussa 1994 julkaisemassa selvityksessä: Kollektiivinen elokuvien vuokraussopimus on epäilemättä ristiriidassa EU:n kilpailusäännösten kanssa. Kalkvik on huolissaan siitä, ettei elokuva-ala sopeudu paremmin tosiasioihin. Vaikutuksia arvioidessaan Kalkvik ottaa esiin myös ETA:an liittyvän kysymyksen elokuvalippujen arvonlisäverosta, joka voi aiheuttaa lippujen hinnannousun Norjassa. Elokuvateattereiden toimilupajärjestelmään saattaa myös alkaa kohdistua muutospainetta.

Kristin Clemet, Norjan kunnallisten elokuvateattereiden liiton puheenjohtaja, sanoo Norjan valtakunnanlehdelle, Aftenpostenille, että Kalkvikin esittämät näkymät ovat mahdollisia, mutta hän ei katso norjalaisen elokuvateatterijärjestelmän olevan välittömässä vaarassa, ei ainakaan lähivuosina. Mahdollisiin yksityisiltä tahoilta tuleviin kilpailuhaasteisiin on Clemetin mukaan vastattava lisäämällä kunnallisten elokuvateattereiden tarjonnan tasoa.

TF/Aftenposten

Osloon suunnitteilla Elokuvan talo 

Norjan valtion elokuvakeskus, Statens Filmsentral ja Norjan elokuvainstituutti, Norsk Filminstitutt, yhdistettiin hallinnollisesti Det norske filminstitutt -nimiseksi laitokseksi. Nyt on tullut aika koota laitokset ja n. 70 yhteistyökumppania saman katon alle konkreettisestikin. Paikka on Dronningens gate 16 Oslossa. 5000 m2:n tilat remontoidaan ja muuton on tarkoitus tapahtua joulukuun 1995 loppuun mennessä. Silloin on käyttövalmiina kolme elokuvasalia, joista Cinemateketin käytössä tulee olemaan kaksi, toinen 200-paikkainen ja toinen 60-paikkainen. Teattereita tarjotaan elokuva-alan käyttöön sopimuksen ja tarpeen mukaan. Det norske filminstitutt on tarjonnut Dronningens gate 16:sta tiloja myös muille alalla toimiville laitoksille. Norjan valtion elokuvatarkastamo on yksi näistä.

TF/Arbeiderbladet/Aftenposten

NRK:lle kakkoskanava  

Käsitellessään vuoden 1995 valtion tulo- ja menoarviota on Suurkäräjäin Perhe-, kulttuuri- ja hallintoasiain komitean enemmistö antanut lausunnon, jossa se toteaa olevan toivottavaa, että NRK alkaa selvitellä mahdollisuuksia sellaisen televisiokanavan perustamiseen, joka voisi olla yhtiön omistaman yhden kanavan lisänä.

Kakkoskanava antaisi NRK:lle mahdollisuuden tarjota katsojilleen entistä monipuolisempaa ohjelmaa. Näin NRK:n asemaa vahvistettaisiin Norjan televisiosektorin kiristyneessä kilpailutilanteessa. Komitea viittaa siihen seikkaan, että NRK:lla on paljon käyttämätöntä ohjelma-aineistoa. Sen mielestä kakkoskanava voisi osaltaan lisätä Norjan yleisradion tarjontaa.

NRK selvittää uuteen kanavaan liittyviä seikkoja, kuten rahoitusta ja kanavan käyttämää jakelutapaa. Kun selvitys on saatu valmiiksi, asia täytynee esitellä Suurkäräjille lopullista päätöksentekoa varten.

Ei ole varmaa, milloin uusi kanava voisi aloittaa lähetykset, mutta NRK on ilmaissut haluavansa ensin laajentaa aluelähetykset lopulliseen muotoonsa. Tämän työn arvioidaan valmistuvan vasta vuosien 1995-1996 kuluessa.

ET

Toimilupa Schibstedin Kanal+ kanavalle 

Kulttuuriminsteriö antoi 31. lokakuuta tänä vuonna päivätyssä kirjeessä Schibsted A/S:lle väliaikaisen toimiluvan satelliittikanavan TV+ lähetyksiin. Lupakirjelmässä ministeriö korostaa sitä, että lähiaikoina annetaan uudet asetukset radio- ja televi-siotoiminnasta säädettyyn lakiin. Ne koskevat myös satelliittikanavia, kuten TV+:aa, ja niihin saattaa muun muassa sisältyä omistussuhteita koskevia määräyksiä. Satelliittiyhtiöiden on sopeuduttava asetusten vaatimuksiin saadakseen pysyvän toimiluvan.

Tämä liittyy siihen, että julkinen valiokunta selvittää parhaillaan Norjan viestinten omistussuhteita. Valiokunta esittelee mietintönsä todennäköisesti vuodenvaihteessa 1994-1995. Se saattaa aiheuttaa muutoksia nykyisiin norjalaisia viestintäyhtiöitä koskeviin omistussääntöihin. Schibsted-konserni on entuudestaan vahvasti edustettuna mainoksin rahoitettavan TV 2 eetterikanavan omistajapuolella. TV 2 ja TV+ ovat tehneet yhteistyösopimuksen ohjelmien ostosta ja mainosajan myynnistä. Uusi kanava aloittaisi todennäköisesti lähetyksensä maaliskuussa 1995 Tele-TV:n satelliitin välityksellä.

ET

NRK:n paikallislähetysten laajentaminen 

NRK aloitti 1. marraskuuta paikallislähetykset Pohjois-Norjassa. Alueen uutisia lähetetään maanantaista perjantaihin klo 18.45-19.00. Keskiviikkona lähetetään lisäksi alueellinen viidentoista minuutin mittainen makasiiniohjelma. Paikallislähetykset kattavat Nordlandin, Tromsin ja Finnmarkin läänit. Aiemmin tämän kaltaisia paikallislähetyksiä oli vain Länsi-Norjassa, Hordalandin sekä Sogn og Fjordanen lääneissä, missä katsojat ottivat ne suopeasti vastaan.

Suurkäräjäin enemmistö on suostunut NRK:n televisioluvan korottamiseen, mistä saadut varat käytetään paikallislähetysten laajentamiseen. Suunnitelman mukaan koko maassa tulee olla mahdollisuus katsoa päivittä in paikallislähetyksiä vuoden 1995 lopusta tai 1996 alusta lähtien.

ET

NRK toivoo yhteistyötä paikallisradioiden kanssa 

Kulttuuriministeriölle osoittamassaan kirjeessä NRK on hakenut lupaa kokeiluprojektin toteuttamiseen yhteistyössä etelä-tröndelagilaisen paikallisradion Radio Nea'n kanssa. Suunnitelman mukaan Radio Nea voi vapaasti käyttää NRK:n aluelähetyksiä ja uutisia lähetyksissään. Myös ammatillista yhteistyötä pyritään luomaan. Vastapalveluna NRK saa käyttää Radio Nean ohjelmamateriaalia.

Muutamat paikallisradiot ovat kuulemma kiinnostuneita lähemmästä yhteistyöstä NRK:n kanssa. Varsinkin ne ovat kiinnostuneita mahdollisuudesta täyttää NRK:n ohjelmamateriaalilla vapaan lähetysajan, johon oma tuotanto ei riitä. NRK on viime vuosina tehnyt monen laista yhteistyötä paikallisradioiden kanssa, niillä on ollut esim. yhteistä kurssitoimintaa, yhteislähetyksiä, ohjelmahankinta ajne.

Kysymystä paikallisradioiden yhteistyöstä muiden viestinten, esim. NRK:n, kanssa käsitellään lähiradiotoiminnasta annettavassa hallituksen esityksessä, joka esiteltäneen tammikuussa 1995.

ET

TV 2:n ja P4:n omistussäännöt muuttuneet 

Kuten NMN:n numerossa 3/1994 kerrottiin, on TV 2:n omistussuhteista käyty paljon keskustelua.

Monen mielestä Schibsted-konserni on omistajana saanut liikaa vaikutusvaltaa yhtiössä. TV 2:n ja P4:n johtokuntien kannattamana Kulttuuriministeriö on muuttanut näiden kahden yhtiön toimilupaehtoja.

Uusilla säännöillä määrätään siitä, milloin osakkaat määritellään yhdeksi ja samaksi omistajaksi tai omistajaryhmäksi suhteessa sääntöön, jonka mukaan yhdellä omistajalla saa olla hallussaan korkeintaan 33,3 prosenttia yhtiöiden osakkeista. Kun muutoksen jälkeen TV 2:ssa tai P4:ssa lasketaan sellaisen osakkaan omistusosuutta, jolla on yhtiössä nk. "kielteinen hallintavalta, hänen ja hänen yhtiönsä omistuksessa olevat TV 2:n tai P4:n osakkeet lasketaan yhteen. Tämä merkitsee mm. sitä, että tästä lähtien Schibsted A/S:n omistamat TV 2:n osakkeet lasketaan yhteen puheenjohtaja Tinius Nagell-Erichsenin omistamien osakkeiden kanssa. Uudet ehdot eivät koske jo tehtyjä osakeostoja.

ET

Palaa sisällysluetteloon

 

RUOTSI 

Kulttuuri ja tiedotusvälineet hallitusohjelmassa 

Sosiaalidemokraattien uusi hallitus käsitteli hallitusohjelmassaan kulttuuri- ja joukkoviestintäkysymyksiä.

- Mitä enemmän yhteiskuntamme saa vaikutteita muista maista ja kulttuureista, sitä tärkeämpää on suojata kulttuuriperintöä. Ruotsin kulttuuria ja kieltä on siksi vahvistettava ja kehitettävä . Kulttuurilla on tulevaisuudessakin oltava tärkeä osa kouluopetuksessa, sanoi pääministeri Ingvar Carlsson hallitusohjelmassaan. Luvassa oli kirjastolaki sekä taiteilijoiden olojen parantaminen.

- Joukkoviestintäpolitiikan osalta painotettiin sananvapautta, moninaisuutta ja laatua. Joukkoviestinnän alalla havaittavasta vallan keskittymissuuntauksesta laaditaan selvitys.

LM

Lehdistöselvityskomitea tekee selkoa omistussuhteiden keskittymisestä 

Lehdistöselvityskomitea -94 on saanut tehtäväkseen laatia viimeistään joulukuun 1. päivään mennessä katsauksen joukkoviestinten omistussuhteiden keskittymisestä. Katsausta käytetään tausta-aineistona hallitusohjelman lupaamassa selvityksessä, joka koskee joukkoviestinten vallankeskitystä.

Lehdistöselvityskomitean on luovutettava ehdotuksensa suorasta ja välillisestä lehdistötuesta tuotantoavustuksesta yms. ja arvonlisäverosta vapauttamisesta ja mainosveron alentamisesta huhtikuun 1994 puolivälissä.

LM

Erimielisyyttä paikallisradiohuutokaupasta 

Radio Energy, jonka pääomistaja on ranskalainen NRJ, on nousemassa Ruotsin johtavaksi kaupalliseksi radioyhtiöksi 24. marraskuuta tapahtuneen lähetysoikeuksien huutokaupan jälkeen. Nyt Energy voi lähettää seitemältä toista paikkakunnalta Ruotsissa.

Viime hetkeen saakka sosiaalidemokraatit yrittivät estää huutokaupan toteutumisen. Astuessaan virkaansa (lokakuussa) kulttuuriministeri Margot Wallström arvosteli sitä tapaa, jolla edellinen, porvarillinen hallitus oli hoitanut kysymystä yksityisestä mainosrahoitteisesta radiosta, paikallisradiosta. Kriittisesti Margot Wallström ennen kaikkea suhtautui siihen, että lupa myönnetään eniten huutokaupassa tarjoavalle.

Lakiesitys huutokauppaamisen lopettamiseksi sai suuren enemmistön valtiopäivillä, mutta Maltillinen kokoomuspuolue, Kansanpuolue ja Kristillisdemokraattinen yhteiskuntapuolue käyttivät perustuslain vähemmistönsuojasäännöstä siirtääkseen lakiehdotuksen käsittelyä 12 kuukaudella. Valtiopäivät vaati kuitenkin, että paikallisradiota koskevat säädökset tarkistettaisiin parlamentaarisessa selvityksessä.

Ruotsin paikallisradiolain mukaan kukaan ei voi saada enempää kuin yhden radiotoimiluvan, mutta esiintymällä eri yksityishenkilöiden edustajana pystyi Radio Energyn johtaja Bertil Damberg huutamaan perä ti yksitoista tarjolla olleista 23 toimiluvasta. Samana päivänä tuli julkisuuteen myös se, että Energy oli ostanut toimiluvan, joka oli kiistellyllä upsalalaisella Livets Ord-uskonlahkolla. Ennestään Energyllä oli kuusi lupaa.

Suuret tiedotusvälineverkot ostivat muitakin jäljelle jääneistä toimiluvista. Kinnevikin omistama Medvik, jolla on Z-radion lähetykset, sai toimiluvan kolmen kaupungin, Uddevallan, Trollhättanin ja Vänersborgin, alueelle sekä Östersundin molemmat toimiluvat. Bonnierin omistama Megapol hankki toimiluvat Skövdeen ja Falunin ja Borlängen alueelle.

Toimilupamaksuista tuli yleensä suuria. Yhdeksän luvan hinnaksi tuli yli 1 miljoonaa SEK vuodessa, huippunoteeraus oli Falunin ja Borlängen alueella, missä lupien hinnoiksi tuli 2,3 ja 2 milj. SEK vuodessa. Toinen Östersundin ja Åren alueen luvista maksoi
2 050 000 SEK, toinen saman alueen lupa taas
1 750 000 SEK vuodessa.

LM

Elokuvainstituutti sai uuden johtajan 

Mainostelevisioyritysten tulot kasvoivat jonkin verran hitaammin vuoden 1994 kolmannen neljänneksen aikana kuin edellisen neljännesvuoden aikana. Ensimmäisten kolmen neljännesvuoden kuluessa televisiomainostulot ovat lisääntyneet 57,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Koko vuoden 1994 liikevaihdoksi kolmen johtavan kanavan osalta (TV4, TV3 ja Femman) ennustetaan 2,2 miljardia kruuunua. TV4:n markkinaosuus on noin kaksi kolmasosaa eli 1,4 miljardia.

LM

Yhdellä viidestäkymmenestä on CD-ROM 

Sifo on tehnyt Info-lehdelle tutkimuksen, jonka mukaan CD-ROM-lukupäitä on toistaiseksi vain kahdella prosentilla ruotsalaisista. Yhdellä prosentilla kyselyyn vastanneista (sattumanvarainen 1024 henkilön otos) oli yhteys johonkin ulkopuoliseen tietokantaan. Kahdellakymmenellä prosentilla oli tietokone kotona, ja kuudella prosentilla modeemi. Ikäryhmässä 16-24 vuotta oli tietokone 24 prosentilla, mutta 65-74-vuotiaiden ryhmässä vain neljällä prosentilla. Seitsemällä prosentilla kaikista vastanneista oli kannettava tietokone.

Radio- ja televisiolaitteita oli kutakuinkin kaikissa kodeissa. Vastanneista 65 %:lla oli käytössä teksti-TV, 45 %:lla oli kaapeli-TV-liittymä ja 12 %:lla oli oma parabolantenni.

TF

Palaa sisällysluetteloon

 

SUOMI 

Video-on-demand vuonna 1995 

Teleyhtiö HPY Helsingissä on ilmoittanut haluavansa aloittaa video-on-demand (tilausvideo) -palvelun kesällä 1995. Kolmisenkymmentä helsinkiläistä taloutta liitetään videolähettimeen ADSL-tekniikalla (Asymmetric Digital Subscriber Line). Palvelu käyttää tavallisia puhelinlinjoja. Kokeilu toteutetaan yhteistyössä Tampereen teknisen korkeakoulun kanssa ja projekti kuuluu EU:n RACE-ohjelman alaiseen Diamond-osaprojektiin. Philips toimittaa videolähettimen (johon video-ohjelmat tallennetaan) ja "mustat laatikot", jotka sijoitetaan kokeiluun osallistuvien koteihin. Screen Digestin mukaan HPY on neuvotellut Suomen suurimman kaapelitelevisioyhtiön, Helsinki Television kanssa mahdollisista yhteistyöprojekteista, joissa tilausvideo on keskeisenä yhteistyökohteena.

TF/Screen Digest

Informaatioyhteiskunnan kulttuuripolitiikan kehittäminen 

Opetusministeriö asetti 3.11.1994 asiantuntijaryhmän selvittämään digitaalisen teknologian vaikutuksia kulttuurin kehitykseen ja kulttuuripolitiikan kehittämistarpeita informaatioyhteiskunnassa ja tiedon valtaväylillä.

Asiantuntijaryhmän tehtävänä on

1) Tehdä tilannekatsaus kulttuuripoliittisesti vaikuttavasta informaatioteknologian kansainvälisestä kehityksestä ja arvioida kulttuuripolitiikan kannalta merkittävät asiat ja kehityssuunnat; tässä yhteydessä tulee ottaa huomioon myös Euroopan unionin toiminta informaatioyhteiskunnan kehittämisessä sovellutusten ja sisältöjen kannalta sekä kulttuurinäkökulman osalta;

2) arvioida teknologian ja kulttuuripalvelujen tuotantotapojen ja markkinoiden kehitystä, ja niihin liittyviä mahdollisuuksia ja uhkia kulttuuripolitiikan kannalta taiteen ja viestinnän eri aloilla; erityisesti kirjallisuuden, kirjastojen, musiikin,

3) selvittää kulttuuripolitiikan kannalta multimedian kehitynäkymät ja käyttömahdollisuudet taiteissa ja tiedonvälityksessä sekä kulttuuriperinnön säilyttämisessä ja elävöittämisessä;

4) laatia muuttuvan viestintäympäristön vaatimat ehdotukset kulttuuripolitiikan kehittämisen strategiasta sekä laatia ehdotus toimenpideohjelmaksi kulttuuripoliittisten toimenpiteiden kehittämisestä ottaen huomioon olemassa olevat tukijärjestelmät.

Asiantuntijaryhmän tulee suorittaa tehtävänsä 31.12.1995 mennessä.

KK

Valtakunnallisesta mainosradiosta eri näkemyksiä  

Valtakunnallisesta mainosradiosta odotetaan ratkaisua Suomessa. Liikenneministeri Ole Norrback on valmis myöntämään toimiluvan, mutta suurissa hallituspuolueissa ollaan varauksellisempia.

Hakijoita on ollut keväästä alkaen kolme: MTV Oy, helsinkiläinen paikallisradio Radio Ykkönen ja Muumimaailma Oy. Ministeri Norrback on ajanut toimilupaa MTV Oy:lle.

Nyt tilanne on mutkistunut, koska hakemuksia on tullut yksi lisää. Sen taustalla on ruotsalainen viestintäyhtiö Kinnevik, jolla on jo paikallisradiotoimintaa muissa pohjoismaissa. Sen hakemus on huolellisesti valmisteltu. Mukaan on ilmoitettu otettavan myös suomalaisia tahoja.

Tilanteeseen tuo lisää jännitettä se, että hakijat tähyävät selvästi jo joidenkin vuosien päästä alkaviin digitaalisiin radiolähetyksiin. MTV:n yksi omistajista on Nokia, jota kiinnostavat myös digitaalisten radiovastaanottimien markkinat.

Liikenneministerin tavoitteena on viedä lupa-asian hallituksen käsittelyyn joulukuussa.

KK

Ohjelmatarjonta polaroituu Suomessakin 

Kun Länsi-Euroopassa on käyty poliittista keskustelua joukkoviestinnästä (esim. EU:n Green Paper ja Think tank), on viime aikoina todettu, että television kasvanut ohjelmatarjonta on johtanut tarjonnan polaroitumiseen toisaalta kotimaiseen ja toisaalta amerikkalaisiin ohjelmiin. Eurooppalaisten ohjelmien lähetysaika alkuperämaan ulkopuolella ei ole kasvanut, vaikka tarjonta kokonaisuudessaan on lisääntynyt.

Väite polaroinnista tuntuu pitävän paikkansa myös Suomen valtakunnallisten televisiokanavien suhteen. Yleisradio lisäsi varta vasten TV-uudistuksensa yhteydessä kotimaisten ja amerikkalaisten ohjelmien osuutta. Kotimaisten ohjelmien osuus kasvoi 54:stä 58:aan prosenttiin. Amerikkalaisten ohjelmien osuus ulkomaisesta tarjonnasta kasvoi kymmenellä prosenttiyksiköllä ja eurooppalaisten ohjelmien osuus väheni vastaavasti. Ilmeisesti oli taloudellisinta lisätä ohjelmatarjontaa tällä tavalla. Toisaalta ryhdyttiin tuottamaan enemmän omia ohjelmia jo olemassaolevalla tuotantokoneistolla. Toisaalta ostettiin amerikkalaisia ohjelmia, jotka ovat halvempia kuin eurooppalaiset.

Myös MTV:n kasvanut ohjelmatarjonta on nostanut kotimaisten ja amerikkalaisten ohjelmien osuutta. Vuonna oli 1993 MTV:n ohjelmista 58 prosenttia kotimaisia, mikä oli noin 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin 1980-luvun alussa. Ulkomaisesta ohjelmatarjonnastaan MTV tuo nykyään huomattavasti aiempaa suuremman osuuden Yhdysvalloista. Edellisen vuosikymmenen alussa amerikkalaisten ohjelmien osuus oli noin 50 prosenttia tarjonnasta, viime vuonna 85 prosenttia. Eurooppalaisten ohjelmien osuus on vastaavasti supistunut noin 40 prosentista 12 prosenttiin. Näin suuri muutos herättää kysymyksen, eikö Euroopassa tosiaankaan nykyään tuoteta kaupalliseen televisioon sopivia ohjelmia.

Ulkomaisen ohjelmatarjonnan rakenne on piirre, joka erottaa Yleisradion MTV:stä. Ainakin Suomessa, ja todennäköisesti muuallakin Euroopassa, on eurooppalaisten ohjelmien lähettäminen jäänyt yleisradioyhtiöitten tehtäväksi. Sama koskee pitkiä elokuviakin. Yleisradioyhtiöiden tulevaisuus on näin ollen keskeisessä asemassa Euroopan unionin audiovisuaalista joukkoviestintää koskevassa politiikassa. Yksi tämän politiikan tavoitteista on juuri edistää eurooppalaisten ohjelmien näyttämistä Euroopassa.

Rauli Kohvakka, Tilastokeskus, Suomi.

Palaa sisällysluetteloon

 

TANSKA 

"Danmarks Radio 1995-2005" -selonteko  

Kesäkuussa 1994 Danmarks Radion (Tanskan Radion) pääjohtaja, Christian S. Nilssen, alkoi laatia selontekoa Danmarks Radion toiminnan pohjaksi vuosille 1995-2005.

Danmarks Radion johtokunta hyväksyi selonteon lopullisessa muodossaan 8. marraskuuta 1994, minkä jälkeen julkaistiin seuraava lehdistötiedote:

Johtokunta on 8. marraskuuta 1994 pitämässään kokouksessa päättänyt:

1. että selonteko annetaan julkiseen käsittelyyn yhdessä Danmarks Radiossa käydyn sisäisen keskustelun kanssa ja asetetaan pohjaksi poliittisten päätöksentekijäin kanssa käytäville keskusteluille,

2. että Danmarks Radion linja on se, että lupamaksun tulee edelleen olla Danmarks Radion rahoitusperusta kyseisenä ajanjaksona,

3. että määritelty arvoperusta ja ideologinen perusta muodostavat tärkeimmät suuntaviivat Danmarks Radion ohjelmapolitiikalle,

4. että kyseisenä ajanjaksona Danmarks Radion tavoitteena tulee olla 2 televisiokanavaa ja 4 radiokanavaa,

5. että alueradiojärjestelmä saa yhdeksän Tanskankanavan perustamisella paljon selvemmin profiloidun ohjelmatarjonnan,

6. että television lähetysajan pidentämistä valmisteltaessa keskitytään ohjelmien kehittämiseen, erityisesti yhteiskunta- ja asia-aineiston laajentamiseeen. Satelliittitekniikka otetaan nopeasti käyttöön, niin siirrettäessä televisiosignaaleja teknisesti yksittäisiin lähetysmastoihin kuin kanavilla, joissa kokeilupohjalta satelliittitekniikkaa käytetään maanpäällisten yhteyksien lisänä,

7. että aloitetaan klassisen musiikin digitaaliset radiolähetykset (DAB), niin että Danmarks Radiosta ja kuuntelijoilta voidaan kerätä kokemuksia tästä uudesta tekniikasta,

8. että rationalisoinnit ja siitä johtuvat henkilöstö - ja muiden menojen supistukset toteutetaan, jotta saadaan vapautetuksi varoja kasvavaan ohjelmatuotantoon. Vuosina 1995-1996 varataan kaikkiaan n. 80 milj. kruunua sellaisten virkojen lakkauttamiseen vuoden 1996 loppuun mennessä, joista voidaan luopua rationalisoinnin ja työtehtävien uudelleenjärjestelemisen seurauksena,

9. että on harkittava tarkkaan ylimääräisten investointien tarve, jotka alustavasti on arvioitu n. 300 milj. kruunuksi (1995-2005), ja joka on eräiden suunniteltujen rationalisointitoimien ja uudelleenjärjestelyjen toteutumisen edellytys,

10. että DR 2005 -suunnitelman jatkona haetaan lupaa kattaa erojärjestelyistä ja investoinneista (ks. kohdat 8 ja 9) aiheutuva ylimääräinen rahoitustarve Radiorahastoon säästetyistä lupamaksuista tapahtuvalla kertaotolla,

11. että sopimusjärjestelmää edelleen yksinkertaistetaan,

12. että Danmarks Radion taloudellista joustavuutta lisätään supistamalla säännöllisiä kuluja, toteuttamalla rationalisointisuunnitelmat ja perustamalla johtamisjärjestelmiä, jotka lisäävät joustavuutta,

13. että johto toteuttaa perusteellisia analyysejä pystyäkseen keväällä 1995 esittelemään konkreettisen päätöksenteon perustan DR 2005 -suunnitelmalle myös ohjelmalinjauksen osalta.

HB

Raportti "Tietoyhteiskunta vuonna 2000"  

Maaliskuussa 1994 nimitetty työryhmä, joka käsitteli aihetta "Tietoyhteiskunta vuonna 2000" (Nordisk Medie Nyt nro. 2/1994) jätti lokakuussa satasivuisen raportin sekä liitteen, missä useita raportin ehdotuksia syvennetään. Työryhmä sai tehtäväkseen kuvata tanskalaisten mahdollisuuksia laatia Tanskan tiedonsiirtopolitiikan linjaukset tulevassa tietoyhteiskunnassa sekä tunnistaa lähivuosien erityiset panostusalueet ja osoittaa mahdollisten lainmuutosten tarve.

Raportin Tanskan lehdistössä saamasta huomiosta päätellen voidaan arvioida työryhmän täyttäneen tehtävänsä ja raportin on myös mainittu olevan "tärkeä lisäys matkasuunnitelmaan Tanskan edetessä tietoliikenteen valtatiellä".

Raportissa on 17 kappaletta. Seuraavassa käsitellään vain 5 ehdotusta, jotka saattavat kiinnostaa erityisesti Nordisk Medie Nyt -lehden lukijoita, sillä lainaamme raportin yhteenvetoa.

Tanskan strategia tietoyhteiskunnassa
Oikein käytettynä tiedonsiirtotekniikka voi edistää taloudellista kehitystä sekä parantaa elämänlaatua ja julkisia ja yksityisiä palveluita. Siksi meidän on laadittava strategia, jolla Tanska voi sijoittua tietoyhteiskuntaa kohti kulkevan kehityksen etulinjalle. Strategiassa on panostettava tietoliikennetekniikan laajaan käyttöön, ja sen on perustuttava sellaisiin arvoihin kuin avoimuus, demokratia ja vastuu kaikista yhteiskunnan jäsenistä, niin etteivät tanskalaiset jakaudu tiedonsiirron osalta A- ja B-luokan kansalaisiin.

Julkissektorin on toimittava aktiivisesti yhdessä yksityissektorin kanssa ja oltava edelläkävijänä tiedonsiirtotekniikan tehokkaassa käytössä. On asetettava konkreettisia tavoitteita, jotka toteutetaan lähivuosina ja ennen vuotta 2000.

Viestimet uusilla teillä
Teknologinen kehitys muuttaa tulevina vuosikymmeninä ratkaisevasti viestinten toiminnan ehtoja. Radio- ja televisiotoimintaa ja televerkkoa koskevan lainmuutoksen tulee antaa toimintamahdollisuus uusille kanaville ja yhtiöille, myö s maanlaajuisille, mainosrahoitteisille radioasemille. Yleisradioiden tulee myös päästä raja-alueille tarjoamaan uusia vuorovaikutuspalveluja ja harjoittamaan muuta kaupallista toimintaa, mielellään yhteistyössä muiden ohjelmanlähettäjien tai-välittäjien kanssa.

Uusia ja halvempia telepalveluita
Kehittyneisiin teleyhteyksiin perustuvan tietoliikennetekniikan käyttöä yrityksissä, julkisissa laitoksissa ja yksityisesti on edistettävä huomattavin laajakaistapalvelujen hinnanalennuksin, vapauttamalla hybridiverkko ja laajentamalla nopeakytkentäisten yhteyksien tarjontaa. Tanskan hallituksen on myös tehtävä EU:ssa aloite kansainvälisen teleliikenteen hintojen alentamiseksi.

Avoin yhteiskunnan tietoverkko
Tietokone- ja televerkkoa tulee kehittää niin, että niistä muodostuu yhtenäinen "yhteiskunnan tietoverkko", joka on tavalliselle kansalaiselle ja yritykselle yhtä selkeä ja helppokäyttöinen kuin puhelin.

Strategian toteuttaminen
Jotta tietoyhteiskuntaa koskeva offensiivinen strategia saadaan toteutekuksi, yhteiskunnalta vaaditaan laajamittaista mahdollisuuksien ja ongelmien tiedostamista ja niistä keskustelemista.

Tietoyhteiskunnan on saatava keskeinen sija Kansankäräjäin ja kunnanvaltuustojen poliittisella asialistalla, ja on laadittava toimintasuunnitelma tuleville aloitteille.

Tutkimusministeri on ilmoittanut, että hän esittää Kansankäräjillä tammikuussa 1995 esityksen toimintasuunnitelmaksi.

Raporttia on myytävänä kirjakaupoissa ja sitä voidaan tilata osoitteesta:
Schultz Information
Herstedvang 10
2630 Albertslund
Tlf. +45 43 63 23 00

HB

Palaa sisällysluetteloon

 

POHJOLA 

Vihreää valoa Pohjoismaiselle elokuva- ja televisiorahastolle seuraaviksi viideksi vuodeksi  

Pohjoismaiden kulttuuriministerit kokoontuivat Kööpenhaminaan 2. joulukuuta 1994, ja ovat hyväksyneet uuden sopimuksen ja uudet säännöt Pohjoismaiselle elokuva- ja televisiorahastolle. Seuraavien viiden vuoden aikana, tästä vuodenvaihteesta vuoteen 2000, rahasto jatkaa toimintaansa keskeisenä pohjoismaisen elokuva- ja televisioalan verkoston rakentajana.

Vuodesta 1990 elokuva- ja televisiorahasto on antanut tukea 170 elokuva- ja televisiotuotannon kohteelle. Niistä 66 on ollut elokuvia, useat niistä ovat saaneet kansainvälisiä palkintoja. Niiden lisäksi tukea on saanut 17 mittavahkoa televisio-ohjelmaa ja joukko lyhyt- ja dokumenttielokuvia.

Rahaston vuotuiseksi tueksi on sovittu reilut 51 miljoonaa Tanskan kruunua. Pohjoismainen Ministerineuvosto antaa kolmasosan, pohjoismaiset televisioyhtiöt kolmasosan ja pohjoismaiset filmi-instituutit kolmasosan. Rahaston edellisestä toimintakaudesta on muuttunut se, että yleisradioverkkojen lisäksi muutkin televisioyhtiöt osallistuvat siihen. Norjan TV 2 ja Ruotsin TV 4 ovat mukana, ja Suomen MTV haluaa osallistua vuodesta 1996.

Kööpenhaminan kokouksessa kulttuuriministerit päättivät antaa vuonna 1995 kolme miljoonaa kruunua ylimääräisenä tukena vahvistaakseen pohjoismaisen elokuvan ja televisiotuotannon jakelua Pohjoismaiden sisällä.

Jakelu ja markkinointi ovat avainsanoja rahaston uusissa säännöissä. Jakelutoimiin käytetään enemmän rahaa ja on mahdollista tukea muidenkin elokuvien kuin rahaston tuotantotukea saaneiden jakelua. Pääsääntö tuen saamiseksi on vähintään kahden Pohjoismaan välinen markkinointi- ja jakelusopimus.

Rahasto haluaa panostaa enemmän pienempään elokuvamäärään. On toivottavaa panostaa "vetonauloihin", elokuviin, jotka vetoavat suureen yleisöön. Enää ei vaadita, että elokuvalle saataisiin rahoitus monesta Pohjoismaasta, eikä enää ole ylärajaa sille, kuinka suurelle osuudelle projektista rahasto voi antaa tukea. Rahasto saa vastuun uusiin panostusalueisiin osoitettujen varojen käytöstä elokuvakulttuurin tukemiseksi ja elokuvien jakelutarkoituksiin. Varoja voidaan käyttää myös jakeluun, joka tapahtuu ei-kaupallisten kanavien, kuten kirjastojen, koulujen ja Pohjola-talon kautta. Filmkontakt Nord, jonka tehtävänä on pohjoismaisen lyhyt- ja dokumenttielokuvan tuotannon edistäminen, rahoitetaan vuosien 1994 ja -95 vaihteesta alkaen elokuva- ja televisiorahaston varoin.

Monet tahot ovat ilmaisseet pelkonsa siitä, että Pohjoismainen elokuva- ja televisiorahasto muutetaan sellaiseksi, että se tyydyttää suurten tuotantoyhtiöiden tarpeita Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Varojen keskittyminen suurehkoihin tuotantoihin voi estää muiden Pohjoismaiden pieniä yhtiöitä saamasta huomiota hakemuksilleen, ovat jotkut väittäneet. Arvostelijat ovat myös korostaneet sitä, että varojen keskittyminen saattaa johtaa siihen, että taiteellisesti uusia uria luovat, pienen yleisön elokuvat eivät saa tukea.

Rahaston sääntöihin on kirjattu määräys, joka estää tällaisen kehityksen. Rahaston hallituksen on valvottava paitsi sitä, että tuki jakautuu maantieteellisesti oikeudenmukaisesti, myös sitä, että vastaisuudessakin tuetaan elokuvia, joilla voidaan olettaa olevan suurta taiteellista arvoa.

TF

Bonnierin vaikutusvalta kasvaa 

Tidnings AB Marieberg, Ruotsin ja Pohjolan suurin sanomalehtiyhtymä, on ostanut suomalaisen Aamulehti-yhtymän osakkeita ja talletustodistuksia summalla, joka vastaa 17,6 %:ia pääomasta ja 3,9 % äänioikeudesta eli 240 miljoonalla Ruotsin kruunulla. Aamulehden liikevaihto oli vuonna 1993 n. 1,3 miljardia Suomen markkaa. Yhtymä julkaisee Tampereen seudun aluelehteä Aamulehteä, jonka levikki on 135.000, talouselämää palvelevaa Kauppalehteä, Iltasanomia, ja sillä on intressejä sekä graafisella alalla että tietokonealalla.

Mariebergiä hallitsee Bonnier-yhtymä, joka Bonnierin Affärsinformationin kautta omistaa talouselämän lehdet Børsen'in Tanskassa ja Dagens Industri'n Ruotsissa. Bonnier jatkaa kansainvälistä panostustaan ja on nykyisin Euroopan 16:ksi suurin viestintäyhtiö. On muun muassa oletettavaa, että se ostaa useita norjalaisia viestintäyhtiöitä. Bonniers omistaa nykyisin 100 % norjalaisen J. W. Cappelenin kustannusyhtiön ja Bedriftsøkonomisk forlag -nimisen kustannusyhtiön kaikki osakkeet. Lisäksi sillä on 19,4 % Bergens Tidende -lehden osakkeista.

TF/Dagens Næringsliv

Keskipohjolan elokuvia 

Film i Mittnorden (Keskipohjolan elokuvia) on Sundsvallissa 2.-5. marraskuuta 1995 järjestettävän konferenssin nimi. Konferenssi käsittelee pohjoismaista elokuvatuotantoa, erityisesti Keskipohjolassa niin amatöörien kuin ammattilaisten tuottamia elokuvia. Rajat ylittävä alueellinen elokuvayhteistyö on yhä ajankohtaisempaa, toteaa Keskipohjolan kulttuuriyhteistyön työryhmä, joka järjestää konferenssin. Järjestäjät ovat hakeneet tukea pohjoismaiselta kulttuurirahastolta.

Tämä aluetason virkamiehistä koostuva työryhmä on koordinoinut Keskipohjolan kulttuuriyhteistyötä vuodesta 1981 lähtien. Yhteistyössä on mukana kaksi lääniä Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Vuodesta 1984 ryhmä on ollut mukana järjestämässä vuotuisia kulttuuritapahtumia, joiden teemat ovat vaihdelleet mm. taidekäsityöstä kulttuurimatkailuun ja kirjallisuteen.

TF

Palaa sisällysluetteloon

 

KANSAINVÄLISTÄ 

Euronews lähettää edelleenkin 

Yleiseurooppalainen uutiskanava Euronews on lähettänyt ohjelmaa viidellä kielellä yli kaksi vuotta. Tänä aikana on toiminnan tappiollisuus vähäisten ilmoitustulojen vuoksi noussut noin 27 miljoonaan US dollariin. Tänä syksynä kanavan omistajat, neljä yleisradioyhtiötä, päättivät tukea yhtiötä uudella pääomalla, jotta kanava voisi toimia vielä kaksi vuotta. Nämä neljä yhtiötä ovat France Television, italialainen RAI, espanjalainen TVE ja sveitsiläinen SSR-SRG. Varmistaakseen kaapeli- ja satelliittikanavan pysyvän rahoituksen yhtiöt tarjoavat 49 prosenttia Euronewsin osakkeista yksityisille.

Ohjelmatarjontaan ei ole suunniteltu suuria muutoksia, mutta Euronews aikoo laajentaa lähetyksensä 20 tunnista 24 tuntiin päivittäin. Omistajayhtiöt toivovat, että katsojamäärien kasvutrendi jatkuu. Syyskuussa 1994 oli 17 miljoonalla kaapelitelevision katsojalla mahdollisuus ottaa vastaan Euronewsin lähetykset, mikä on 15 prosentin lisäys kesäkuusta 1994.

TF/The European

UIP-ratkaisua ei tänä vuonna? 

NMN:n numerossa 3/94 kerroimme, että United International Pictures (UIP) pyysi EU-komissiota uusimaan poikkeusluvan EU:n kilpailusäännöksistä. Poikkeusluvan voimassaoloaika päättyi 1993. UIP on amerikkalaisten elokuvayhtiöiden Universalin, Paramountin ja M-G-M:n jakeluyhteistyöyhtiö (USA:n ja Kanadan ulkopuolella). EU-komissaari Karel van Miert sanoo asian olevan vaikeimpia hänen käsiteltävänään olleita. Ei ole varmaa, että ratkaiseeko komissio asiaa vuonna 1994.

EU-komission miettiessä kysymystä UIP syyttää EU:ta taloudellisten takuiden tukkimisesta kahdelta elokuvalta, joiden jakelusta yhtiön pitäisi huolehtia. UIP:n edustaja väittää, että European Film Distribution Office, EFDO, MEDIA-ohjelmaan kuuluva järjestö, ei ole antanut takuita elokuvien "Maniaci Sentimentali" ja "Nostradamus" tuottajien jakelulainalle, koska ne olivat valinneet UIP:n jakelijakseen.

TF/Reuter/AP

Uutta EU-rahaa Pohjolaan? 

Nyt kun Ruotsi ja Suomi liittyvät EU:hun, pääsemme jo varhaisessa vaiheessa vaikuttamaan aktiivisesti unionin tietoliikennepolitiikkaan, joka on yhä tärkeämpi tulevaisuuden ala. Mutta muitakin mahdollisuuksia on käytettävissä. Mm. pohjoismaiseen yhteistyöhön, jopa EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, voidaan saada uusia varoja.

Jäsenyyden avulla päästään osallisiksi EU:n tukiohjelmaan Interreg, joka kuuluu rakennerahastoihin. Se myöntää avustuksia erimuotoiseen alueiden väliseen yhteistyöhön EU:n sisällä ja siihen rajoittuvissa maissa. Miksipä ei esimerkiksi haettaisi varoja Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaisten joukkoviestinyhteistyöhön?

Nykyään "media services" kuuluu kulttuurin ja koulutuksen tavoin niihin alueisiin, joihin voi saada avustusta Interregiltä. Ja rahasta ei siellä näytä olevan mitään puutetta. Interregin budjetti vuosille 1994-99 on 2,9 miljardia ECUa (n. 26,4 miljardia SEK).

EU:n tavallista kulttuuriohjelmaa pitäisi myös voida käyttää pohjoismaiseen yhteistyöhön. Siinä on tavallisesti vaatimuksena, että kolme jäsenmaata on mukana tukea anovassa projektissa. Tällöin EU:n ulkopuolisetkin maat saavat usein "hypätä kelkkaan".

Komission kulttuuriosasto DG X antaa avustuksia mm. elokuva- ja televisiojuhlille ja audiovisuaalisen teollisuuden asiantuntijakokouksille. Se kannustaa myös verkostomuotoiseen kulttuuriyhteistyöhön.

Uusina tukilähteinä EU:n jäseneksi tuleville maille avautuvat Aluerahasto ja Sosiaalirahasto-nimiset rakennerahastot. Ne ovat tukeneet monenlaisia kulttuuriprojekteja, varsinkin ensiksi mainittu. Aluerahasto tukee mm. Glasgow Film Fundin ja liverpoolilaisen Moving Image Development Agencyn (MIDA) rahoitusta.

Aluerahastoista puhuttaessa ei sovi unohtaa, että niiden pääasiallinen tavoite on auttaa alueita ja ryhmiä, joita työttömyys ja muut rakennemuutoksiin liittyvät ongelmat koettelevat erityisen ankarasti, ja kannustaa niitä uusiin taloudellisen toiminnan muotoihin. Tukea anovan projektin on siksi voitava osoittaa liittyvänsä näihin tavoitteisiin.

Anna Celsing/Bryssel


Palaa sisällysluetteloon