svane.jpg - 2932 Bytes Nordisk Medie Nyt

Kolmas neljännesvuosijulkaisu 1994
  
    Suomenkielinen pääsivu | Arkisto – neljännesvuosijulkaisut | Yleiskatsaus   
  Sisältö

Islanti   |   Norja   |   Ruotsi   |   Suomi   |   Tanska   |   Pohjola

  Medier i Norden neljännesvuosijulkaisut
löytyvät suomenkielisinä verkkojulkaisuina aina vuodelta 1994. Julkaisut sisältävät suomenkielisen koosteen skandinaavisilla kielillä ilmestyvästä Medier i Norden: Resymé –julkaisun tiedotteista.

Medier i Norden (entinen Nordisk Medie Nyt) -sivujen sisältö on vapaasti lainattavissa mikäli lähde mainitaan selvästi.

  Päätoimittaja                                           Vastaava toimittaja
Terje Flisen (TF)                                         Pääjohtaja Søren Christensen
Postboks 1726 Vika                                   Pohjoismaiden ministerineuvosto,
0121 Oslo, Norge                                       Store Strandstræde 18
Puh. + 47 22 20 80 61                                DK-1255 København K., Danmark

Medier i Norden (aikaisemmin Nordisk Medie Nyt) ISSN 1396-9331 – elektroninen julkaisu.

 

ISLANTI 

Islannin Radioyhtiön hallitus riitelee 

Viime keväästä lähtien Islannin Radioyhtiön hallituksessa on ilmennyt levottomuutta ja riitaisuuksia. Yhtiön toiminnassa ovat TV-asema TV2, ulkomaisia TV-ohjelmia välittävä multimediakanava sekä radioasema Bylgjan. Aseman omistusosuuksia koskevat dramaattiset kiistat johtivat uuden enemmistön syntymiseen. Uusi radiojohtaja Jafet Olafsson korvasi elokuussa entisen radionjohtajan Pall Magnussonin joka sanoi itsensä irti aikaisemmin kesällä.

Yhtiö aloitti syyskuussa TV2:ssa uuden ohjelman nimeltä Bingo-Lotto ruotsalaisen mallin mukaan.

SJ

Mainosten ja ohjelma-aineiston päällekkäisyys  

Kuluttajaneuvostolta tuli heinäkuussa viestintävälineitä ja mainontaa tutkineen työryhmän selonteko nimeltä "Overlapning mellem reklamer og andet stof i medierne". Tarkastelun kohteena ovat olleet erityisesti elektroniset viestintävälineet.

Tutkimus osoittaa että varsin usein lähetykset keskeytetään mainoksin ilman että laissa on annettu mahdollisuudet siihen. Lisäksi käy ilmi että laissa mainittuja piilomainonnan kieltäviä määräyksiä rikotaan eri tavoin. Lisäksi käy ilmi että ulkopuolisten suoranaista osallistumista kustannuksiin ilmenee ohjelmien uusintalähetysten yhteydessä tavalla joka on ristiriidassa radiolähetyslain ja Eurooppalaisen taloudellisen yhteistyösopimuksen sääntöjen kanssa.

Radionlevityslain § 4:ssä no 68/1985 sanotaan: "Mainonnan tulee olla helposti ymmärretävää ja se tulee lähettää muodossa joka erottaa sen selvästi muusta ohjelmasta (esim. tunnuksin ja äänimerkein erotettuna) ja ne tulee lähettää erityisinä mainosjaksoina ohjelmien välillä. Samassa pykälässä sanotaan: "Piilomainontaa on mikä tahansa sanallinen tai kuvallinen tavaroita, palveluja, tavaramerkkejä tai toimintaa koskeva esitys jonka suorittaa joku joka valmistaa tavaroita tai myy palveluja ja kun tämä lähetetään radio- tai televisio-ohjelman mainosjaksojen ulkopuolella; edelleen kun kyseisen esityksen tarkoitus on radioaseman välityksellä palvella mainonnan markkinoita tai johtaa kuluttajat harhaan."

Viestintävälineiden käsitellessä ryhmän selontekoa molempien TV-asemien, RÚV:in ja TV2:n uutistoimitusten edustajat huomauttivat että he pitivät tarkkaan huolta siitä että mainostajilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa uutisiin tai tapaan jolla uutisia välitetään. Urheiluaineiston ja kalliin kulttuuriaineiston yhteydessä sitävastoin on lupa hankkia sponsorointituloja.

SJ

Televisiotoiminta kiinnostaa 

Radionlähetyslakiin kevään 1993 aikana tehtyjen muutosten seurauksena Islannissa ilmeni suurta kiinnostusta ulkomaisten TV-asemien ohjelmien levittämiseen mikroaaltojen välityksellä. Tänään kyseisenlaista ohjelmaa välittää vain Det Islandske Radioselskab A/S; se lähettää ohjelmat muuttamattomina ja lyhentämättöminä pääkaupunkialueella.

Useita hakemuksia on jätetty koskien lupaa TV-toimintaan sekä pääkaupunkialueella että maakunnissa. Siten on ajateltavissa että pääkaupunkialueen asukkaille tulee olemaan tarjolla entistä enemmän televisiokanavia lähitulevaisuudessa.

SJ

Televisiolähetyksiä optisten kaapeleiden välityksellä 

On ilmennyt tahoja jotka ovat kiinnostuneita kokeilemaan optisten kaapeleiden käyttöä TV-ohjelmien levittämiseen sekä kotimaisen että ulkomaisen aineiston osalta.

Yritys nimeltä Texti A/S on saanut radionlevitysvirastolta luvan lähettää TV-ohjelmia optisten kaapeleiden välityksellä pääkaupunkialueella. TV-asema "Nyt TV" ei ole toistaiseksi aloittanut lähetyksiä, mutta se sai toimiluvan kesäkuussa.

SJ

"Biodage" sai Amanda-palkinnon 

Fridrik Thor Fridrikssonin elokuva "Biodage" ("Elokuvapäivät") jonka ensi-ilta oli kesällä, sai norjalaisen Amanda-palkinnon parhaana pohjoismaisena elokuvana Haugesundin elokuvafestivaaleilla Norjassa. Perusteluissa todettiin että elokuva on suuren yleisön elokuva ja se antaa myönteisen kuvan kansanomaisesta kulttuurista. Myös sen runollisuutta ja inhimillisyyttä kiitettiin.

"Biodage" esitettiin myös Montrealin elokuvafestivaaleilla syyskuussa ja se herätti suurta kiinnostusta maahantuojien keskuudessa. Sopimus sen näyttämisestä Japanissa ja Saksassa ja seitsemässä muussa maassa on jo tehty. Syyskuussa se esitettiin mm. Hampurissa ja Köpenhaminassa. Se esitetään myös Århusissa pidettävien Islannin viikkojen aikana.

SJ

Reykjavikin kaupunginhallituksen kokoukset radioidaan 

Reykjavikin pormestari allekirjoitti hiljattain sopimuksen jonka mukaan kaupunginhallituksen kahdesti kuukaudessa pidettävät kokoukset radioidaan suorina lähetyksinä.

Tämä ei ole mitenkään erikoista Islannissa, sillä muutamissa kauppaloissa käytäntöä on jo noudatettu aikaisemmin; kauppalaneuvostojen kokouksia on jopa televisioitu suorina lähetyksinä muutamien alueasemien toimesta jonkin aikaa.

Esimerkkeinä voidaan mainita Hafnarfjördur, Saudarkrokur ja Olafsfjördur. On syytä mainita myös että TV-asema SAN televisioi suoraan Islannin valtiopäivien kokouksia, ja kyseiset lähetykset on otettu varsin hyvin vastaan.

SJ

CARTOON antaa tukea 

Lehtemme NORDISK MEDIE NYT toimittaja on saanut CARTOON:ilta kirjeen joka koskee EU:n Media-ohjelman piirroselokuville jaettavaa tukea. Carine Haquart oli lukenut lehtemme englanninkielisen version ja kaivannut tietoa CARTOONin tuesta Islannin kohdalta lehtemme viime numerossa julkaistun runsaskätistä MEDIA-tukea koskevan artikkelin yhteydessä.

Jon Egilsson (Green Door Animation) on saanut 5000 ECUn tuen CARTOON:ilta piirroselokuvasarjansa "Stufur" tekemiseen. Tuki tullaan käyttämään projektin graafiseen kehittelyyn.

TF

Palaa sisällysluetteloon

 

NORJA 

Norja kokeilee DAB'ia 

Norjan valtakunnallinen radioyhtiö NRK on alkanut kokeilla DAB'in (Digital Audio Broadcasting) käyttöä. Tämä uusi radiotekniikka takaa CD-levyjen laatuisen äänentoiston ja mahdollistaa myös entistä paremman taajuuskapasiteetin hyväksikäytön. Koelähetykset tapahtuvat pääkaupungin ympäristön alueilla. Koetoiminta on yhteisprojekti johon osallistuvat Lennätinhallitus, Lennätinhallituksen tutkimuslaitos, Valtion lennätinhallinto, NRK ja yksityinen radiokanava P4.

Teknisiä kokeiluja jatketaan vuoteen 1997; tämän jälkeen arvellaan voitavan siirtyä tavallisiin koelähetyksiin ja myös valtakunnallisen lähetysverkon rakentamisen uskotaan olevan mahdollista. Säännölliset DAB-lähetykset tulevat olemaan ajankohtaisia sitten kun markkinoille on tullut kohtuuhintaisia ja tarkoituksenmukaisia radiovastaanottimia. Suurkäräjät tulee päättämään miten DAB'in tajuusfrekvenssejä tullaan hyödyntämään.

ET

Audiovisuaalisen alan tuotantorahasto on saanut hallituksen ja johtajan 

Norjassa perustettiin 1. heinäkuuta Audiovisuaalisen alan tuotantorahasto jonka turvin tuetaan näytelmäelokuvien tuottamista ja lähiradiotoimintaa. Kuluvana vuonna on jaettavissa vielä 28 miljoonaa Norjan kruunua. Ensi vuonna on jaossa 50-60 miljoonan kruunun vuotuinen tuki.

Rahaston hallituksen nimeää Kulttuuriministeriö kuultuaan muita osapuolia joita ovt NRK, TV2, Norjan elokuvayhdistys, Norjan elokuva- ja videotuotajien liitto, Norjan lähiradioliitto sekä Norjan televisioyhtiöiden liitto. Rahaston hallitus nimettiin kesäkuussa. Hallituksen johtoon tuli teatterijohtaja Tom Remlov, varapuheenjohtaja on johtaja Turid Hundstad. Muita hallituksen jäseniä ovat apulaisjohtaja Anne T. Diesen, lakimies Per Schrader-Nilsen, tuottaja John M. Jacobsen, lavastaja Anne Siri Bryhni sekä toiminnanjohtaja Lars Bruusgaard. Kirsten Bryhni on hallituksen toimesta valittu rahaston johtajaksi.

ET

Uusia televisiokanavia 

NRK kaavailee uuden televisiokanavan perustamista. Tämä olisi satelliittikanava nykyisen NRK:n televisiokanavan rinnalla. Erityisesti suurien urheilutapahtumien yhteydessä on koettu lisäkanavan olevan tarpeellinen. Uuden kanavan toivotaan olevan käytössä 1996. NRK:n kanavan laajentamista koskeva päätös tulee Suurkäräjien ratkaistavaksi. Myös viestintäyhtiö Schibsted haluaa aloittaa oman satelliittikanavan nimeltä TV Pluss, ja se on hakenut toimilupaa siihen. Sen lähettämä anomus tulee käsittelyyn kun yhtiö on täydentänyt anomustaan tarvittavilla lisätiedoilla.

Ministeriö pyytää lisätietoja mm. siitä keille kuuluu kanavan omistusosuudet, millaista ohjelmaa sen on tarkoitus lähettää ja kaavaillaanko yhteistyötä muiden televisiokanavien kanssa.

Lehdistössä julkaistujen tietojen mukaan myös Kinnevik-konsernilla on tekeillä suunnitelmia kahden uuden satelliittikanavan perustamisesta norjalaisia katsojia ajatellen.

Kysymyksessä on naisille tarkoitettu erityiskanava TV6 sekä nuorison oma kanava ZTV. Entisestään lähettää Kinnevikin omistama TV3 norjaksi tekstitettyjä ohjelmia Englannista satelliittien välityksellä.

ET

Elokuvakorkeakoulu vuonna 1996? 

Kauan kaivattu elokuvakorkeakoulu tulee todenäköisesti aloittamaan toimintansa vuoden 1996 syyskaudella Lillehammerissa. KUF (Kirkko-, opetus- ja tutkimusministeriö) on tehnyt varauksen valtion vuosibudjettiin kolmivuotisen elokuvakorkeakulun perustamiseksi. Sen opetusaineina tulee olemaan elokuvan ääni, kuvaus, ohjaus, tuotanto, toimittaminen sekä käsikirjoittaminen. Lillehammerissa on ennestään opistoasteista elokuvakoulutusta sekä hyviä tiloja ja välineistöä talviolympiakisojen jäljiltä.

Elokuva-alan työntekijät ovat vastustaneet koulun sijoittamista Lillehammeriin pitäen Osloa itsestäänselvänä maan ensimmäisen elokuvakorkeakoulun sijaintipaikkana, koska alan ammattilaisten valtaosa toimii pääkaupungissa, mikä seikka takaa parhaiden opettajavoimien saannin. Lillehammeriin on 200 kilometrin matka Oslosta.

Päätökseen koulun sijainnista tuskin enää pystytään vaikuttamaan. Elokuvan ammattilaiset ovat muuten erittäin tyytyväisiä siihen että valtion budjettiin on tehty varaus nimenomaan kolmivuotisen korkeakoulun perustamiseksi joka samalla sisältää kuusi opintosuuntaa. Aikaisemmat kaavailut kaksivuotisista opinnoista saivat aikanaan ammattikunnan taisteluasemiin. KUF esitti viime kesänä että elokuvakorkeakoulu perustettaisiin Lillehammerin aluekorkeakoulun yhteyteen, mikä takaisi taloudellisesti edullisemman vaihtoehdon.

Kulttuuriministeriö on lausunut huolestumisensa sen johdosta että KUF oli muuttanut suunnitelmiaan ilman että ministeriötä ja elokuva-alan ammattikuntaa oli informoitu. KUF'issa on tapahtunut ilmeisesti pantu merkille, sillä valtion budjetin yhteyteen on tehty lisähuomautus: "On tärkeää että saadaan perustetuksi yhteistyö elokuva-alan ja muiden oppilaitosten ja erityisesti sen ja taidealan korkeakoulujen kesken."

TF

TV2:n omistusosuudet aiheuttavat ongelmia 

Norjan viestintävälineiden omistussuhteita koskevien lakien mukaan kenelläkään ei ole lupa omistaa enempää kuin 33,33 % yhden ja saman yhtiön osakkeista.

Norjan markkinoiden hallitseva hahmo on Schibsted-konserni jonka omistukseen kuuluvat mm. Aftenposten ja VG. Viimemainitusta on nyt tullut Pohjolan eniten luettu sanomalehti. Schibsted omistaa 33,33% TV2:sta. Schibstedin hallituksen puheenjohtaja Tinius Nagell-Erichsen omistaa 2 % TV2:n osakkeista ja samalla 25,6 % Schibstedin osakkeista. Tämän johdosta joko Schibsted-konsernin tai Nagell-Erichsenin on myytävä osakkeita, niin että TV2:n osalta omistusosuus yhteensä ei muodostu suuremmaksi kuin 33,33%.

Kulttuuriministeriö on kääntynyt sekä Oikeusministeriön lakiosaston että Hallituksen lakiasiantoimiston puoleen asiassa. Näiltä tahoilta ilmoitetaan: Onko lakia rikottu vai ei riippuu Nagell-Erichsenin vaikutusvallasta Schibstedissä. Samalla todetaan että Nagell-Erichsenillä ei ole vaikutustvaltaa päättää asioista Schibstedissä. Johtopäätökseksi tulee siten että omistussuhteet eivät ole ristiriidassa lain kanssa.

Kaikki eivät ole yhtä mieltä asiassa josta on syntynyt julkinen keskustelu. Myös poliitikot ovat osallistuneet siihen ja monella taholla odotetaan että Kulttuuriministeriö tekisi aloitteen asiassa. Näin tulee tuskin tapahtumaan ennen kuin Omistus-valiokunta on esittänyt selontekonsa, minkä odotetaan tapahtuvan vuodenvaihteessa.

TV2:n osakkeita oli hiljattain myynnissä usean kymmenen miljoonan arvosta. Sanomalehti Dagens Næringsliv tiesi kertoa syyksi siihen sen että pienemmät osakkeidenomistajat valittivat Schibstedin ja Egmontin ylivallasta, molemmilla kun on 1/3 osakkeista.Nagell-Erichsen olisi voinut käyttää etuoikeuttaan ja ostaa osan osakkeista. Aftenpostenille hän kertoo että se ei häntä kiinnosta."Syy siihen on että ymmärrän hyvin miksi liian suuria omistusosuuksia vastustetaan", hän toteaa, mutta ei halua antaa lausuntoa siitä miten paljon osakkeista hänen mielestään pitäisi joutua yhden omistajan käsiin.

TF

Vuoden 1995 kulttuuribudjetti 

Kulttuuriministeriön esitys ensi vuoden budjetiksi koskien elokuva- ja viestintäkohteita on 535,5 miljoonaa, mikä merkitsee 4,5 % lisäystä kuluvaan vuoteen verrattuna.

Painoa pannaan entistä enemmän yhteistyölle ja paremmalle resurssien hyväksikäytölle tarkoituksena lisätä elokuvien ja televisiotuotannon määrää. Tätä taustaa vasten on myös nähtävä Audiovisuaalisen tuotantorahaston perustaminen. Rahasto sijoitetaan Norjan elokuvainstituutin toimitiloihin ja sen tarkoituksena on nimenomaan lisätä kansallisen audiovisuaalisen tuotannon määrää.

Vuoden 1995 elokuvien ja televisiotuotannon määräraha on 164,5 miljoonaa kruunua. Samalla pyritään estämään väkivaltaisten kuvausten leviämistä kuvallisessa viestinnässä. Hallitus ehdottaa pitkän tähtäimen toimintasuunnitelmaa ja elokuva- ja videolain tarkistamista. Tarkoitukseen on osoitettu 3,5 miljoonaa kruunua. Elokuva- ja datateknologian kehitys nostaa uusia kysymyksiä koskien väkivalta- ja seksielokuvien levittämistä. Erityisesti lasten ja nuorten suojelemiseksi lakia halutaan tarkistaa ja valvontaa lisätä.

Television lupamaksuja ehdotetaan korotettavaksi 65 kruunulla, eli 1390 kruunuun väritelevision osalta. Mustavalkoisen television lupamaksuksi tulee 600 kruunua.

Sanomalehtituki pysyy entisellään, eli tarkoitukseen on varattu 286,6 miljoonaa kruunua. Budjetissa ehdotetaan 17,6 miljoonaa viestinnän tutkimiseen ja lehtimiesten jälkikoulutukseen. Tutkimusmäärärahat ehdotetaan käytettäviksi koko mediasektorilla ja siten että erityistä painoa pannaan lehdistöetiikan kysymyksiin.

TF

Palaa sisällysluetteloon

 

RUOTSI 

Kulttuuriministeri kuuntelee kansan mieltä 

Kulttuuriministeriö on esittänyt 35 radio ja televisiopolitiikkaa koskevaa kysymystä valmistellessaan uutta sopimusta joka tulee koskemaan Ruotsin Radiota, Ruotsin Televisiota sekä Ruotsin Koulutusradiota. Lain on tarkoitus astua voimaan 1.tammikuuta 1997.

Kysymykset on julkaistu lehtisessä nimeltä "En radio och TV i allmänhetens tjänst!" joka on lähetetty viranomaisille ja eri järjestöille. Myös Ruotsin Television "ilmoitustaululla" on yleisöä pyydetty esittämän mielipiteiän. Ministeriö haluaa vastaukset 1. marraskuuta mennessä. Kysymykset koskevat valtion tulevaa vastuuta radion ja television suhteen tilanteessa jossa sekä radio- että televisiokanavien määrä on jo varsin suuri.

Tarvitseeko valtion kantaa vastuuta siitä että ohjelmat kattavat maantieteellisen leviämisen, erityisten yleisöryhmien ja erityisiä ohjelmatyyppejä koskevat tarpeet? Miten paljon vastuuta valtiolla tulee olla? Miten toteuttaa toivomukset? Onko perustettava erityisiä radio- ja TV-yrityksiä nimenomaan yleisön palvelua silmälläpitäen, vai onko syytä hoitaa asiat lakiteitse asettamalla vaatimuksia jotka koskevat kaikkia, vai antaa taloudellisia kiihokkeita tiettyjen tehtävien hoitamista varten? Miten määritellä yleisönpalvelun yritysten tehtävien rajat? Miten pitkiä lähetysten tulee olla ja miten toiminta tulee rahoittaa?

LM

Neljäs maalähetteinen TV-kanava? 

Ruotsissa ehdotetaan neljännen maalähetteisen ja mainosten avulla rahoitetun TV-kanavan perustamista. Sen on tarkoitus olla valtakunnan kattava ja osoittaa erityistä huomiota paikallisiin ja alueellisiin ohjelmiin. Kulttuuriministeriö on ehdotuksen takana joka on lähetetty lausuntokierrokselle.

Sen odotetaan toimivan samojen sääntöjen mukaan kuin TV4. Tämä edellyttää mm. puolueettomuutta, asiallisuuta ja demokratian noudattamista ja että se lähettää lapsille tarkoitettua ohjelmaa, uutisia ja ohjelmia joissa esiintyy ruotsalaisia taiteilijoita ja joiden tekijänoikeuksien omistajat ovat ruotsalaisia.

Hallitus tekee päätöksen toimiluvan myöntämisestä sen jälkeen kun Radio- ja Televisiolaitos on käsitellyt anomukset. Lupaa ei myönnetä tahoille joilla jo on lupa harjoittaa kaupallista radio- ja TV-toimintaa.

LM

775 miljoonaa informaatioteknologialle  

Hallituksen informaatioteknologiaa hoitava toimikunta (ks. NMN2/94) ehdottaa yhteensä 775 miljoonaa kruunua entisten palkansaajajärjestöjen varoista osoitettaviksi eri projekteihin joiden tarkoituksena on pyrkiä lisäämään informaatioteknologian käyttöä. Lähes puolet varoista ehdotetaan koulujen käyttöön. Vammaisten informaatiotarpeen hoitamiseen ehdotetaan 35 miljoonaa kruunua ja kulttuurialueen tarpeisiin 25 miljoonaa.

Komissio esittää suuren joukon eri suosituksia, mm. että julkisen sektorin julkaisut saatetan datapäätteiden ulottuville ja että kirjastoja käytetään elektronisen informaation ja yhteiskunnallisia kysymyksiä, kirjallisuutta, taidetta ym. aloja koskevan tiedon levittämiseen. Radion ja TV:n taajuuksia jaettaessa on tarkoitus ottaa huomioon tulevaisuuden entistä tehokkaammat lähetystekniikat.

LM

Elokuvainstituutti sai uuden johtajan 

Lars Enqvist on nimetty Ruotsin elokuvainstituutin uudeksi johtajaksi Ingrid Edströmin jälkeen (ks. NMN 2/94). Ensimmäisessä lausunnossaan Enqvist totesi olevan tarpeen että Instituutti saa riittävät toimintavarat elokuvakulttuurin edistämiseen. Hän kiinnitti huomiota erityisesti myös vanhojen elokuvien tallentamiseen ja kunnostamiseen.

Lars Enqvist on sosiaalidemokraattinen poliitikko ja lehtimies. Hän on ollut mm. Arbetet-sanomalehden päätoimittaja ja Malmön kunnanhallituksen puheenjohtaja.

LM

Lähiradion kaupallistumista kartoitetaan 

Radio- ja TV-laitos on saanut hallitukselta tehtäväksi kartoittaa lähiradion kaupallistuminen. Toimeksiannon taustana on kokemus jonka mukaan kaupalliset radioyhtiöt käyttävät yhdistyksiä vain nimikylttinä hoitaessaan yhteyksiään viranomaisiin. Radio- ja TV-laitoksen tarkoituksena on selvittää missä määrin varsinaisia yhdistysten lähetyksiä lähiradiot välittävät suhteessa kaupallisten lähetysten määrään. Se toivoo tehtävän olevan suoritettu 15. marraskuuta mennessä.

LM

TV4:llä menee loistavasti-johtaja eroaa 

TV4 on jatkuvasti loistava liikeyritys. Kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla tulos oli verotuksen jälkeen 110 miljoonaa kruunua. Näin sen jälkeen kun lähes 30 miljoonan kertakustannukset pörssiin menon yhteydessä oli laskettu pois.

Hyvän tuloksen rohkaisemana yrityksen johto uskaltaa sanoa puolivuotisessa toimintakertomuksessaan että kuluvan vuoden tulos tulee olennaisesti ylittämään ne runsaat 175 miljoonaa joiden etukäteen uskottiin muodostuvan lopputulokseksi.

TV4:n menestys johtuu siitä että mainostulot kasvavat ennätysmäisesti. Vuoden toisen neljänneksen osalta TV-mainonnan kulut olivat lähes 70 % korkeammat kuin vastaavana kautena 1993. Mainosten kustannukset ovat kasvaneet lähes 30 %:lla samana kautena kaikissa viestintävälineissä. TV-mainonnan kustannukset kohosivat 1.1 miljardiin kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana. Radiomainonnan osalta luvut olivat samana kautena 75 miljoonaa kruunua.

Lähes samaan aikaan kun hyvä taloudellinen tulos julkaistiin, TV4:n toimitusjohtaja Björn Nordstrand ilmoitti eroavansa virastaan. Virallinen selitys tapahtuneeseen oli että yritys tarvitsee uudentyyppisen johtajan nyt kun sillä menee niin hyvin.

LM

Yhdeksän radiolakia muuttuu kahdeksi 

Radiolakia koskevassa mietinnössä ehdotetaan että nykyiset "yleisradiolait" (kaapelilait, lähiradiolait, paikallisradiolait ym.) yhdistetään radio- ja TV-laiksi sekä laiksi joka koskee radion ja TV:n toimilupamaksua. Mietinnössä ehdotetaan että mikroaaltolähetyksiin ei enää tarvitse anoa lähetyslupaa.

Lisäksi ehdotetaan että lähetykset jotka on tarkoitettu erityisesti näkö- ja kuulovammaisille voidaan lähettää ilman toimilupaa, mutta korkeintaan kolme tuntia vuorokaudessa ja sellaisten lähettimien kautta joita käytetään muiden toimilupaa edellyttävien lähetysten yhdeydessä. Myös tekstitelevisiota ehdotetaan voitavan käyttää ilman toimilupaa kyseistenkaltaisten lähetysten yhteydessä.

LM

Viestinnän valtasuhteet tarkastelun alaisena 

Lehdistömietintö -94, jonka tarkoituksena on selvittää tulevaisuuden lehdistöpolitiikkaa (Ks.NMN 4/93) on saanut lisätehtäväksi arvioida missä määrin esiintyy tarvetta toimenpiteisiin joilla estää sellaisten omistussuhteiden syntyminen joukkotiedotusalalla jotka vaikeuttavat ilmaisuvapauden turvaamista.

Mikäli mietinnössä nähdään tarpeelliseksi esittää toimenpiteitä, sen tulee myös ehdottaa miten toimenpiteet tulee muotoilla. Esityksen on tarkoitus olla valmis viimeistään 28.helmikuuta 1995.

LM

Kenraali johtaa tutkimustyötä 

Sodanaikaisen ja uhkaavan sotatilan aikaisen radio-ja TV-toiminnan hoitamista koskeva parlamentaarinen selvitystyö on tekeillä Ruotsissa. Projektin puheenjohtajana toimii kenraali Bengt Gustafsson. Tutkimus on nähty tarpeelliseksi viime vuosina radio- ja TV-sektorilla tapahtuneiden suurten muutosten johdosta. Ruotsin Radio ja Ruotsin Televisio ovat saaneet kilpailijoita sekä kotimaisten että ulkomaisten radio- ja TV-yhtiöiden taholta. Toinen tärkeä muutos on että yhä useammat ruotsalaiset voivat nyt vastaanottaa lähetyksiä kaapeliverkostojen kautta.

Tutkimuksen avulla on tarkoitus selvittää mitä tehtäviä radio- ja Tv-yrityksille tulee antaa sotatilan ja uhkaavan sotatilan aikana. Missä määrin rauhanaikaiset rakenteet on syytä säilyttää sotatilan ja sodanuhan aikana? Tulevassa mietinnössä on tarkoitus myös selvittää onko lähetys- ja välitystekniikka riittävän turvallinen ja kestääkö se kulutuksen. Tulokset esitetään mietinnössä jonka on määrä olla valmis vuodenvaihteessa 1995/1996.

LM

Margot Wallström uusi kulttuuri- ja viestintäministeri 

Ruotsin uusi kulttuuri- ja viestintäministeri on nimeltään Margot Wallström. Hän on 40-vuotias ja kotoisin Karlstadista. Edellisessä sosiaalidemokraattisessa hallituksessa hän oli lasten ja nuorison asioiden ministeri. Porvarillisen hallituksen aikana hän on toiminut erään paikallisen TV-yhtiön johtajana Värmlandissa.

LM

Palaa sisällysluetteloon

 

SUOMI 

Radio eniten käytössä 

Päivittäin käyttävät suomalaiset 7 tuntia 20 minuuttia joukkotiedotusvälineiden seuraamiseen. Tieto perustuu suomalaisen Gallup-instituutin tutkimuksiin. Elektronisiin viestintävälineisiin käytettin 5 tuntia 12 minuuttia. Radionkuunteluun meni 40 % ajasta, television katseluun 31 % ja sanomalehtien lukemiseen 8 %.

TF/Nyhetsbrev NRK

Kaapelilähetystoiminta laajenee tasaisesti 

Joka kolmannella suomalaisella kotitaloudella oli kaapelitelevisioliittymä viime vuoden lopussa. Liittymiä oli kaikkiaan 759 000.

Liittymien lisääntyminen on hidastunut, kasvua oli edellisvuodesta noin yksi prosentti. Kasvuvauhti on laantunut, koska suurimmat taajamat on jo kaapeloitu.

Myös talouden laskukausi on syynä vähäiseen kasvuun. Kaapelilähetystoiminnan viime vuoden liikevaihto on 283 miljoonaa markkaa. Jos liikevaihtoon lasketaan mukaan Suomen Paikallis-TV Kanavat Oy:n mainostulot, toimialan liikevaihdoksi tulee 305 miljoonaan markkaan. Liikevaihto laski edellisvuodesta viisi prosenttia.

Alan liikevaihto koostuu liittymismaksuista (16%), vuosimaksuista (44%), maksutelevisiotuloista (34%), mainostuloista (poislukien PTV; 1%) ja muista tuloista (5%). Liittymismaksut olivat aiemmin suurin tuloerä, mutta vuosimaksut ja maksutelevisiotulot ovat ohittaneet sen selvästi. Kasvavin alue on maksutelevisiotoiminta.

Liikevaihdoltaan ylivoimaisesti suurin alan yritys on Helsinki Televisio Oy. Sen liikevaihto 90 miljoonaa markkaa on kolmannes koko alan liikevaihdosta. Telecom Finland Oy (50 mmk), Tampereen Tietoverkko Oy (23 mmk) ja Turun Kaapelitelevisio Oy (12 mmk) olivat seuraavak si suurimmat kaapelitelevisioyritykset. Ala työllisti noin 350 henkilöä eli saman verran kuin edellisvuonna. Kaapelilähetystoimintaan myönnettyjä toimilupia on voimassa 192. Toimiluvan haltijoita on 109.

Vain kaapeliteitse välitettävää PTV-kanavaa (Suomen Paikallis-TV Kanavat Oy) vastaanotetaan yli 570 000 taloudessa. Levinnein ulkomainen kanava oli edelleenkin Eurosport, jota katseltiin yli 700 000 taloudessa. Super Channelia, ranskalaista TV 5:ta ja MTV Europe-musiikkikanavaa voitiin seurata lähes yhtä monessa taloudessa. Maksullinen kanavatarjonta on edelleen laajentunut. Varsinaisista maksutelevisiokanavista suosituin oli kahdeksi kanavaksi jakautunut Filmnet (Filmnet Plus ja Filmnet The Complete Movie Channel). Maksullisista kanavapaketeista yleisin on PlusSat-paketti. (mm. BBC, CNN, Discovery Channel, Children's Channel, Rai Uno, TVE Internacional, TNT & Cartoon Network, 3Sat, RTL+).

Kaapelitelevisiotoiminta käynnistyi Suomessa 1970-luvulla. Laki kaapelilähetystoiminnasta säädettiin 1987 ja ensimmäiset toimiluvat myönnettiin vuonna 1988.

KK

Paikallisradioyritykset sopeuttaneet taloutensa 

Keskimääräisen suomalaisen paikallisradion liikevaihto on pienentynyt noin kolme prosenttia. Paikallisradioyritysten käyttökate on kuitenkin parantunut. Se oli viime vuonna tyypillisesti 4,6 prosenttia. Vastaava tunnusluku vuonna 1992 oli 0,8 prosenttia ja -2,1 prosenttia vuonna 1991. Suurten ja keskisuurten radioasemien käyttökate on selvästi parempi kuin pienten radioiden. Paikallisradioalan kokonaisliikevaihto laski viime vuonna kahdeksan prosenttia. Laskua oli jo kolmantena peräkkäisenä vuotena. Liikevaihdon alamäki on kuitenkin selvästi hidastunut. Liikenneministeriön paikallisradioiden taloudesta tilaaman tutkimuksen mukaan paikallisradiot jakautuvat selvästi toisaalta hyvin, toisaalta huonosti menestyviin yrityksiin. Kolmannes paikallisradioista elää riskirajalla. Selvästi hyvin menestyy noin 15 prosenttia radioasemista.

Käyttökateprosentin parantuminen yhdistettynä liikevaihdon kasvuun osoittaa paikallisradioyritysten sopeutuneen laskukauteen. Siitä kertoo myös paikallisradioiden henkilökunnan määrän aleneminen. Tyypillisesti paikallisradio työllistää nyt seitsemän henkeä aiemman kymmenen sijasta.

Paikallisradioiden velkaantuneisuus on lisääntynyt, vaikka yritykset eivät juuri ole investoineet. Velkojen osuus radioiden liikevaihdosta oli viime vuonna 81,9 prosenttia, kun vuonna 1991 osuus oli 55,8 prosenttia. Tutkimuksessa oli mukana 35 radioasemaa. Suomessa on 55 yksityistä paikallisradioasemaa.

KK

Palaa sisällysluetteloon

 

TANSKA 

Tanskalaisten televisionkatselu kasvavaa 

Vuoden 1994 alkupuoliskolla tanskalaiset katselivat televisiota keskimäärin 2 tuntia ja 39 minuuttia, eli 12 minuuttia enemmän kuin viime vuonna. Jalkapallon maailmankisojen aikaan kesällä tanskalaisten televisionkatselu oli 21 % suurempi kuin samana kautena vuotta aikaisemmin.

Tanskan Radio oli ostanut oikeudet jalkapallo-otteluiden lähettämiseen ja katsojaluvut olivat varsin korkeat. Tilastot osoittavat kuitenkin että Tanskan Radion osuus katseluajasta oli vain 30,1% ensimmäisellä vuosipuoliskolla, kun se edellisenä vuonna oli 34%. TV2 on kuluvana vuonna saanut osakseen katseluajasta 41,6 %, mikä on lähes sama kuin edellisenä vuotena. TV3 on lisännyt osuuttaan 7,1%:sta 9,6%:iin ensimmäisen puolen vuoden aikana.

TF/NordvisionsNytt

Informaatioyhteiskunta poliittisen valvonnan ulkopuolella? 

Odensessa syykuussa pidetyn Elektrotekniikan teollisuuden vuosikonferenssin yhteydessä keskusteltiin Dybkjær-toimikunnan "Informaatioyhteiskunta 2000"-mietinnöstä.

Tele Danmarkin johtaja Gregers Mortensen esitti mielipiteenään seuraavaa: "Reagoin sitä vastaan että poliitikot yrittävät antaa mielikuvan siitä että me voimme ohjata informaatioyhteiskunnan kehitystä. En usko että näin on. Poliitikot pystyvät antamaan lakeja ja säätelemään, mutta ei muuta. Hän tähdensi että informaatioyhteiskunnan poliittisia aineksia ei pystytä yksityiskohtaisesti säätelemään. Mortensen oli sitä mieltä että informaatioyhteiskuntaa tulevat johtamaan yksityisen sektorin vapaat makkinavoimat. "Poliitikot voivat pyrkiä huolehtimaan siitä että julkinen sektori joka on Tanskan suurin työnantaja on tulevaisuudessa informaatioyhteiskunnan suurkuluttaja".

Hän huomautti myös että teknologiasta ei ole pulaa, vaan tiedosta mihin sitä voidaan käyttää sekä julkisella että yksityisellä sektorilla sekä kodeissa.

Mortensenin kanssa yhtä mieltä oli myös B&On toimitusjohtaja Anders Knutsen. Knutsen on toiminut Tanskan edustajana Bangemann-ryhmässä, joka antoi raporttinsa viime kesänä (Ks. NMNn EU-raportti s.20).

TF/Politiken

Elävien kuvien talo 

"Elokuvan talo" seisoo toivottavasti valmiina Köpenhaminassa vuonna 1996. Se sopisi varsin hyvin, koska kaupunki toimii tuolloin "Euroopan kulttuurin pääkaupunkina".

Kulttuuriministeriö on pitkään työskennellyt sen eteen että Tanskan elokuvainstituutti, Valtion elokuvakeskus ja Tanskan elokuvamuseo saataisiin saman katon alle. Mainituissa laitoksissa on kovasti toivottu mahdollisuuksia saada pontta ulospäin suuntautuvaan toimintaan, mikä edellyttää nykyistä suurempia tiloja ja keskeistä sijaintia pääkaupungissa. Myös Valtion elokuvasensuuri haluaa muuttaa samaan rakennukseen aikanaan. N.120 työntekijää saa siten uudet työtilat uudesti sisustetussa rakennuksessa Rundetårnin ja Kuninkaan puutarhan läheisyydessä. Jos viranomaiset suhtautuvat myönteisesti asiaan, voidaan komea ja keskeisellä paikalla sijaitseva Gutenbergs-husin rakennus uudistaa 38 miljoonalla tanskan kruunulla. Mikäli poliittista tahtoa löytyy, uudelleenrakentaminen voidaan aloittaa 1995 keväällä rakennuksen ollessa valmis jo vuosi tämän jälkeen.

Rakennus sisältää tuolloin videoteekin, useita elokuvasaleja, elokuvamuseon varastotilat, kirjakaupan, kokoustiloja, kahvilan, gallerian sekä tiloja työpajatyöskentelyn kaltaiseen videoiden ja elokuvien valmistamiseen.

Ulospäin suuntautuva toiminta kantaa toistaiseksi nimeä "Visionen" ja tarkoitus on että toimintamuoto kattaa "menneisyyden ja nykyisyyden ja pystyy näkemään tulevaisuuteen".

Hankkeesta on olemassa kauniisti kuvitettu esite joka on tehty Opetusministeriön, Rakennushallituksen ja Kulttuuriministeriön yhteisin voimin.

TF

Uusi tanskalainen TV-kanava? 

Ehkä, ei kuitenkaan poliitikkojen rahoituksen tuella. Näin voidaan luonnehtia sitä keskustelua jota on käyty Tanskassa kesän ja syksyn kuluessa. Aiheena on ollut pohtia tarvitaanko Tanskassa kolmatta valtakunnallista TV-kanavaa. Tanskan Radion pääjohtaja Christian Nissen on sitä mieltä että DR ei yleisönpalvelukanavana pysty toimimaan vain yhden kanavan turvin. Lisäkanava antaisi tilaisuuden lähettää useita pienemmälle yleisölle tarkoitettuja ohjelmia parhaaseen katseluaikaan klo 18 - 22. Tänään on tilanne se että kyseiset ohjelmat joudutaan lähettämään ajankohtaan joka ei sovi useimmille katsojille.

Myös TV2 on ilmoittanut olevansa kiinnostunut ylimääräisestä kanavasta. Perusteeksi se ilmoittaa että alueellisilla asemilla on tarvetta lähettää uutisia enemmän kuin sen puolen tunnin ajan johon tänään on tilaisuus. Peter Parbo, TV2:n virkaatekevä johtaja, toteaa ylimääräisen kanavan tarjoavan enemmän parasta katseluaikaa alueellisille asemille, samalla kun se pystyy tuomaan mainostuloja TV2:n kassaan.

Saattaako tulokseksi muodostua että DR ja TV2 yhteisvoimin pyrkivät ratkaisemaan ongelmat? Tällä hetkellä ei oikein vaikuta siltä, vaikkakin ajatusta ei tyrmätä DR:n pääjohtajan eikä myöskään TV2:n johtajan taholta.

Peter Parbo huomauttaa että Tanska tulee saamaan kolmannen kanavan joka tapauksessa huolimatta siitä mitä poliitikot päättävät, mutta että varmaa ei ole että se tulee olemaan tanskalainen. Kaupalliset voimat kuten SBS:n Kanal Danmark ja Kinnevikin TV 3 kaappaavat katsojia jo nyt.

Pääministerin toimiston alaista joukkotiedotuslautakuntaa on pyydetty perehtymään tarkemmin kysymykseen kolmannesta kanavasta jotta sitä koskevat tiedot saataisiin poliittisen käsittelyn piiriin kun seuraavan toimilupakauden asioiden käsittely alkaa. Kausi alkaa vuodesta 1995.

TF/NordVisionsNytt/SVTV Mediebrev

Televisio ja vaaleja koskeva informaatio  

Miten käy entisaikojen vaalikokousten suhteen? Greens Analyseinstitutt on sitä mieltä että äänestäjät istuvat television ääreen, sen sijaan että lähtisivät vaalikokouksiin.

Instituutin tekemän tutkimuksen mukaan kokonaista 44 % äänestäjistä käytti televisiota tärkeimpänä tietolähteenä syyskuun kansankäräjävaalien yhteydessä. Erityisesti työväenluokka, työttömät ja kotityötä tekevät naiset ilmoittivat television tarjoaman tiedon merkitsevän paljon sille miten he äänestävät. Myös 18-29-vuotiaiden nuorten parissa valtaosa käyttää televisiota tietolähteenä vaaleja edeltävänä aikana.

Weekendavisenin Thomas Thurah on päätynyt samaan johtopäätökseen: "Ei pelkästään siksi että vaalikampanja käydään suuressa määrin juuri televisiossa, TV-studioissa ja etukäteen sovittuun aikaan ja yleisön edessä joka on 5-10 tuhatta kertaa suurempi kuin mihin missään tavallisissa kokoustiloissa on kapasiteettia. Mutta myös siksi että televisio ja tietyssä määrin myös muut joukkotiedotusvälineet vaikuttavat vaalikampanjien pääaiheiden valintaan ja osoittavat poliittisten keulahahmojen keskinäiset luonne-erot.".

TF/DRåben

Palaa sisällysluetteloon

 

POHJOLA 

Kinnevik huipulla Pohjolassa? 

Kinnevik-konserni on lähestymässä huippua Pohjolan suurimpana viestintäalan suuryhtiönä, kirjoittaa AudioVisuelle Medier, AVM. Nordic Satellite Distribution -yhteistyö jossa Kinnevik on johtava tekijä, on pannut vauhtia kehitykseen. Kinnevik-konserni ei juuri ole ollut joukkotiedotusvälineiden valokeilassa, huolimatta huhuista joiden mukaan yhtiö varsin agressiivisesti pyrkii lisäämään valtaansa ja vaikutustaan viestinnän alalla, AVM kirjoittaa.

Listalla johon on kirjattu Euroopan suurimmat viestintäalan konsernit Kinnevik sijoittuu ruotsalaisen Mariebergin, tanskalaisen Egmontin, norjalaisen Schibstedin ja tanskalaisen Aller:in jälkeen. Listaan on suhtauduttava varauksin, sillä esim. TV3:sta pidetään siinä omana ryhmänä, ei Kinnevikin osana. Useat viestintäalaan liittyvät toiminnat joihin Kinnevik panostaa eivät syystä tai toisesta ole mukana listassa jonka European Media Yearbook on julkaissut, AVM huomauttaa.

Kinnevikilla on suuri vaikutusvalta pohjoismaiseen viestinnän kehitykseen sen kautta mitä yhtiö omistaa tänään: TV-tuotantoyhtiöitä Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa; se on pääosakas norjalaisessa P4:ssa, se omistaa 29 % ruotsalaisen TV4:n osakkeista ja sillä on valvova asema TV3:ssa, TV6:ssa ZTV:sa, maksutelevisiokanavilla TV1000 ja FilmMax, mainostenmyyntitoimistossa nimeltä AirTime AB ja Tekstitelevisio-sanomalehdessä nimeltä ITV. Viimemainittu on ainoa Norjassa toimiva eetterin kautta lähetetty lehti; sen levityspaikka on TV3:n tekstitelevisio; Aftenpostenin kanssa se on yhteistyössä ilmoitustenmyynnin yhteydessä. TV-Shop ja ranskalainen HSS ovat tänään suurimmat TV-Shopping-toimialan yritykset. Kinnevik on perustanut maalähetteisiä televisiokanavia Virossa, Latviassa ja Liettuassa.

Kinnevik on käytännössä NetComin omistajista voimakkain; NetCom on norjalainen GSM-operaattori ja todennäköisesti kärkihahmo norjalaisella digitaalisella kaukopuhelinverkostolla. Sekä Kinnevikillä että Singapore Telecomilla, joka on toinen suuri omistaja, on aikeita ulottaa toimintansa pitemmälle kuin että ne varustavat ihmiset langattomilla puhelimilla, kun ne panostavat GSM:in edelleenkehittämiseen, AVM huomauttaa. Kinnevik-yhtiöiden välillä on tiukka yhteistyö, siksi tehokkuus kasvaa niillä markkinoilla joihin Kinnevik panostaa.

Yhteistyö eri sektoreiden välillä saattaa tehdä viestintäalan konsernista, joka aloitti teollisuuden suuryhtiönä, pohjoismaiden mahtavimman viestintäalan suuryhtiön, AVM toteaa.

TF/AudioVisuelle Medier.


Palaa sisällysluetteloon