svane.jpg - 2932 Bytes Nordisk Medie Nyt

Toinen neljännesvuosijulkaisu 1994
  
    Suomenkielinen pääsivu | Arkisto – neljännesvuosijulkaisut | Yleiskatsaus   
  Sisältö

Videonvuokraamot alamäessä  |   Islanti   |   Norja   |   Ruotsi   |   Suomi   |   Tanska

Pohjola

  Medier i Norden neljännesvuosijulkaisut
löytyvät suomenkielisinä verkkojulkaisuina aina vuodelta 1994. Julkaisut sisältävät suomenkielisen koosteen skandinaavisilla kielillä ilmestyvästä Medier i Norden: Resymé –julkaisun tiedotteista.

Medier i Norden (entinen Nordisk Medie Nyt) -sivujen sisältö on vapaasti lainattavissa mikäli lähde mainitaan selvästi.

  Päätoimittaja                                           Vastaava toimittaja
Terje Flisen (TF)                                         Pääjohtaja Søren Christensen
Postboks 1726 Vika                                   Pohjoismaiden ministerineuvosto,
0121 Oslo, Norge                                       Store Strandstræde 18
Puh. + 47 22 20 80 61                                DK-1255 København K., Danmark

Medier i Norden (aikaisemmin Nordisk Medie Nyt) ISSN 1396-9331 – elektroninen julkaisu.

 

Videonvuokraamot alamäessä 

- Viime vuosina on ollut havaittavissa selvä laskusuunta pohjoismaisilla videoiden vuokramarkkinoilla. Sama suuntaus on nähtävissä myös muissa Länsi-Euroopan maissa.

- Koko videomarkkinoiden rakenne on muutosten alainen. Videoita ei enää vuokrata yhtä innokkaasti kuin ennen. Toisaalta myytävien videofilmien kohdalla on havaittavissa selvää nousua.

Videonvuokrauksen osuus markkinoilla on laskenut varsin nopeasti, kuten oheisesta kaaviosta ilmenee.

Vuoden 1993 luvut eivät ole saatavilla kaikkien Pohjoismaiden osalta, mutta ainakin Suomen kohdalla laskeva suunta oli edelleenkin selvä. On syytä uskoa että sama koskee myös muita Pohjoismaita.

- Suunta on ilmeinen kaikissa Länsi-Euroopan maissa. Kaavio osoittaa että on olemassa eroja sen suhteen, missä määrin ostovideot ovat korvanneet vuokravideot ja miten nopeasti kehitys on tapahtunut. Ranskassa ostovideot ovat jo siirtymässä hallitsevaan asemaan markkinoilla. Vuonna 1992 muodosti vuokravideoiden osuus vain 14 % koko videomarkkinoista.

Italiassa on markkinoiden rakenne samankaltainen kuin Ranskassa. Molemmissa maissa vuokravideoiden osuus markkinoista oli alhainen jo 1980-luvun lopulla, ajankohtana jolloin vuokravideot olivat lähes yksinvaltiaat vastaavilla pohjoismaisilla markkinoilla.

Kansainvälisiä markkinoita vertaillessa on syytä ottaa huomioon että tietojenkeruun metodit vaihtelevat maasta toiseen. Kyseiset erot eivät välttämättä ilmene lähdeaineistosta. On myös mahdollista että muiden lähteiden käyttö saattaisi antaa toisenlaiset tulokset. Lukuja käytettäessä on syytä pitää tämä mielessä.

Lähde: Screen Digest, tammikuu 1993/Rauli Kohvakka, tutkija, Tilastokeskus, Suomi.

Palaa sisällysluetteloon

 

ISLANTI 

Kristillisiä lähetyksiä Eurooppaan 

Islannin Radionlevityslautakunta on myöntänyt toimiluvan yritykselle nimeltä Europæisk presse A/S (Evrópsk fjölmiðlun hf.) lyhytaalloilla välitettäviä lähetyksiä varten. Tarkoituksena on että aseman lähetyksiä voidaan vastaanottaa Euroopassa ja muuallakin, mutta yritys ei ole toistaiseksi saanut vastausta siihen josko ja milloin sen pääsy jonkin eurooppalaisen lyhytaaltolähettimen piiriin on taattu. Ohjelmat tulevat yksinomaan sisältämään puhelähetyksiä, mm. Uuden testamentin lukemista.

Yrityksen Europæisk presse A/S takana on samat voimat joiden johdossa on televisioasema OMEGA, joka lähettää kristillisiä ohjelmia UHV-taajuudella Reykjavikissa.

SJ

TV2:n TV-tori 

TV2:n katsojat voivat tästälähin istua kotona olohuoneessaan ja suorittaa ostoksensa, sillä huhtikuussa aloitettiin ohjelmatoiminta nimeltä TV-tori, jonka puitteissa katsojille esitetän tuotteita joita he voivat tilata kotiin puhelimitse.

Jokainen ohjelma kestää vajaat puoli tuntia ja lähetetään joka päivä. Ohjelmatarjonta oli koeasteella viime vuoden joulukuussa ja yleisö otti sen niin innokkaasti vastaan että nyt islantilaiset ovat saaneet oman TV-torinsa.

Tunnettua on että tämänkaltainen myyntitoiminta on varsin suosittu Euroopassa ja etenkin USA:ssa, jossa vuotuinen television kautta välitetty liikevaihto on 3 miljoonan dollarin lukemissa.

TV-tori on yhteisprojekti jonka osapuolina ovat Islannin radioyhtiö sekä ohjelmien tuottamisesta vastaava Fabrikken.

SJ

Islantilaisilla menee hyvin MEDIAssa 

On kulunut vuosi siitä kun islantilaiset pääsivät Euroopan unionin MEDIA-projektin täysivaltaiseksi jäseneksi.

Islantilaisten elokuvatuottajien hakemukset ovat saaneet hyvän vastaanoton: kahdeksan projektia on saanut lainaa European Script Fund:ilta, neljä projektia on saanut lainaa tuotekehittelyyn Documentary-ohjelman puitteissa ja kolme on saanut lainaa elokuvien levittämistoimintaan samalta instanssilta. Kaksi projektia on saanut lainaa tekstitykseen/dubbaamiseen Babel:ilta. Yksi islantilainen yritys on saanut lainaa EVE:ltä videogrammien levittämiseen ja kaksi islantilaista elokuvateatteria on saanut lainaa eurooppalaisten elokuvien näyttämiseksi Islannissa. Islannin elokuvayritykset ovat lisäksi saaneet lainaa toimintaan Incentive Funding:lta sekä Scale:lta.

SJ

Tasavallan juhlaelokuva uudelleen esille 

Islantilaiset viettävät tasavaltansa 50-vuotisjuhlaa kuluvana vuonna. Islannin elokuvamuseo tulee valmistamaan uuden juhlaelokuvakopion tasavallan juhlatapahtumasta yhteistyössä Altinget'n kanssa. Elokuva, joka on 70 minuutin värielokuva, tehtiin vuonna 1944 kansallisjuhlalautakunnan toimesta. Elokuvan otokset suoritettiin Thingvellir'illa, jossa islantilaiset juhlivat tasavaltansa perustamista. Kesäkuun 17. päivänä pidettävät juhlallisuudet sijoittuvat samalle paikkakunnalle kuin 50 vuotta sitten.

Elokuvasta ollaan tekemässä elokuvateattereihin tarkoitettua kopiota ja sen odotetaan olevan valmis loppukesästä.

SJ

Palaa sisällysluetteloon

 

NORJA 

Suurkäräjämietintö: radiotoiminta ja päivälehdistö 

Norjan Kulttuuriministeriö esitti 13. toukokuuta suurkäräjien mietinnön koskien radiotoimintaa ja päivälehdistöä. (Mietintö no 42,1993-94).

Mietinnössä selostetaan Norjan radion ja television, TV2:n, P4:n sekä Valtion tiedotushallinnon (aiemmin Lähiradiolautakunnan) toimintaa. Mietinnössä käsitellään lisäksi päivälehdistön kehitystä sekä pohditaan muita ajankohtaisia joukkotiedotusta koskevia kysymyksiä.

Mietinnössä esitetään ylintä rajaa NRK:n sponsorituloille. Sen mukaan NRK saisi vuosittain ottaa vastaan enintään yhden prosentin määrän vuosibudjetistaan. Vuonna 1994 summa on 22 miljoonaa Norjan kruunua. Puolet kyseisistä tuloista saa tulla elinkeinoelämältä. Tulevaisuudessa NRK:n tulee esittää vuosikertomuksessaan sponsoritulojen määrä. Myös epäsuoran sponsoroinnin tulot tulee kirjata kyseisissä katsauksissa.

Ministeriö esittää edelleen että perustetaan erityinen valtakunnallinen yleisradioneuvosto. Neuvosto saisi tehtäväkseen mm. seurata NRK:n, TV2:n ja P4:n ohjelmatoimintaa tarkoituksena huolehtia siitä että kyseiset yhtiöt pitäytyvät yleisradiotoiminnan profiilin puitteissa johon ne ovat sitoutuneet. Ministeriön käsityksen mukaan yksityiset yhtiöt TV2 ja P4 eivät ole lähimainkaan täyttäneet niitä ehtoja joita toimilupamääräyksissä edellytetään, nimittäin että ohjelmatoiminnan tulee olla vaihtelevaa ja eri yleisöryhmille soveltuvaa.

Mietinnössä esitetään että kaupalliset televisiokanavat voivat lähettää mainoksia elokuvakatkojen yhteydessä. Edellytyksenä on että katkojen aikana lähetetään myös muita ohjelmia ja että niiden kesto on vähintään 20 minuuttia.

Sekä lehdistön järjestöt, suurimmat televisioyhtiöt että Lähiradioliitto toivovat yhteistä valituslautakuntaa korvaamaan nykyiset Lehdistön Ammattilautakunnan sekä Yleisradio-ohjelmien valituslautakunnan. Ministeriö suhtautuu myönteisesti siihen että ehdotetun kaltainen yhteiselin perustetaan koskemaan kaikkia joukkotiedotusvälineitä ja että sen toiminnassa noudatetaan omaehtoista sääntöjen valvontaa.

Mietintö tulee suurkäräjien käsittelyyn todennäköisesti kesäkuussa.

Lisämietintö
Suurkäräjien perhe-, kulttuuri- ja hallintokomitea päätyi mediamietintöä kesäkuussa käsitellessään ajatuksen että oli olemassa tarvetta Norjan lähiradiotoiminnan lähempään selvitykseen.

Komitea pyytää että tehdään lisäselvitys jossa määritellään mikä tehtävä lähiradiotoiminnalle on aiottu antaa mietinnössä, sen rahoitustavat ja sen suhde muihin viestintäalan toimintoihin. Komitea jatkaa työtään, kun kyseinen lisämietintö on pöydällä.

ET

Uusi televisiokanava suunnitteilla 

Norjalainen joukkotiedotusalan suuryhtiö Schibsted A/S on ilmoittanut suunnittelevansa uuden televisiokanavan aloittamista ennen vuodenvaihdetta. Uusi kanava, TV+, tulisi lähettämään satelliittien kautta ja ohjelmatoiminta olisi tarkoitettu etupäässä 15-45-vuotiaiden naiskatsojien kohderyhmälle.

Omistajat pyrkivät yhteistyöhön TV2:n kanssa jossa yhtiöllä on suuri omistusosuus. Kanavan ohjelmatoiminnan yhteydessä on tarkoitus soveltaa norjalaisen televisiomainonnan sääntöjä.

ET Elokuvien uudet ikärajat 

Norjan hallitus esitti huhtikuussa elokuvien uudet ikärajat (Ot. prp. nr. 57, 1993-94). Ehdotuksen mukaan uusiksi ikärajoiksi tulee 7, 11, 15 ja 18 v sekä sallittu kaikille. Kolme vuotta sensuurimerkintää nuoremmat lapset ja nuoret voivat yhdessä vanhempiensa kanssa katsoa elokuvia jotka on merkitty 7, 11 ja 15 vuoden ikärajoilla.

Uudet säännot ovat entistä joustavammat ja vastaavat paremmin nykyistä kehitystä. Uudet säännöt myös laajentavat nuoren yleisön elokuvatarjontaa.

Tarkoituksena on samalla edelleenkin suojella lapsia vaikutuksilta joita he eivät ole kypsät vastaanottamaan. Ehdotuksen mukaan Elokuvan tarkastuslautakunnalla on edelleenkin mahdollisuus antaa suosituksensa siitä mille ikäryhmille elokuva soveltuu.

ET

Lähiradioiden tehtävä kriisitilanteissa 

Pääministerin kanslia, Norjan Lähiradioliitto, Norjan Radio ja Televisio (NRK) sekä Lennätinlaitos ovat yhdessä allekirjoittaneet sopimuksen koskien lähiradioasemien tehtäviä kriisi- ja valmiustilanteissa sodan ja rauhan aikana.

Sopimuksessa edellytetään läheistä yhteistyötä lähiradioasemien ja NRK:n välillä. Siten taataan että viranomaiset kriisitilanteissa saavat sanomansa suurten väestöryhmien tietoon lyhyessä ajassa riippumatta siitä mitä asemaa nämä kuuntelevat. Tämä sisältäa mm. että NRK:n ohjelmia voidaan lähettää samanaikaisesti ja muutoksitta lähiradioiden taajuuksilla. Tarvittavat teknilliset varusteet tullaan hankkimaan. Kullakin lähetyslupa-alueella osoitetaan yksi lähiradioasema jonka vastuulle jää suorittaa työn koordinointi yhdessä NRK:n ja Lennätinlaitoksen kanssa. NRK:lle jää vastuu sopimuksen toteuttamisesta aluetasolla.

Viestintäalan selvityslautakunta
Kulttuuriministeriö nimitti huhtikuussa julkisen lautakunnan jonka tehtäväksi tulee tarkistaa kaapelilähetyksiä koskeva lainsäädäntö. Syynä on kyseisellä alalla tapahtunut nopea kehitys jonka seurauksena nykyinen lainsäädäntö ei enää toimi tyydyttävästi. Lautakunta tulee valmistetelemaan sääntöehdotuksen televisio- ja radiolähetysten levittämisestä kaapeliverkon kautta. Samalla on tarkoitus selvittää onko mahdollista siirtää säännöstöä koskeva hallinnollinen vastuu Kuluttaja-asimiehelle.

Lautakunnan puheenjohtaja on asianajaja Kjell Thorkildsen. Lautakunnassa ovat edustettuina sekä kaapelilähetystoimen harjoittajat että kuluttajaosapuoli.

Suurkäräjäjien mietinnön no 32 (1992-93), "Media i tida", käsittelyn aikana Suurkäräjät pyysi hallitusta selvittämään kysymyksen siitä olisiko syytä perustaa oma viestintäasiamies. Ministeriö on hiljattain asettanut työryhmän tutkimaan kyseisenlaisen järjestelyn periaatteellisia ja käytännön puolia. Työryhmään kuuluvat professori Anne-Lise Seip, kuluttaja- asiamies Kjersti Graver ja päätoimittaja Helge Simonnes. Asia jätetään Suurkäräjien päätettäväksi, kun työryhmän suositus on valmis.

ET Kristin Lavransdatter filmataan 

Norjan toistaiseksi kalleimman elokuvan kuvaukset ovat käynnissä ja ne on saatettu valmiiksi syyskuun kuluessa. Elokuvan budjetti on 46 mill. Norjan kruunua. Ohjaaja ja käsikirjoittaja on Liv Ullmann, kuvaaja Sven Nykvist. Näiden toivotaan takaavan tulevan elokuvan tasokkuuden; kriittiset äänet ovat jo ehtineet povata fiaskoa yritykselle siirtää Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaneen Sigrid Undsetin romaani valkokankaalle.

Ruotsalainen Göran Lindström tuottaa elokuvan josta tehdään myös kaksiosainen televisioversio. Co-tuottajia ovat NRK'n Teatteriosasto, Lavransdatter AB (Ruotsi) sekä Deutsche Film- und Fernsehen Gmbh (Saksa). Kameran molemmilla puolilla on elokuvantekijöitä Ruotsista, Tanskasta, Islannista sekä Norjasta.

TF/NTB

Mariebergiä on pyydetty sijoittamaan Schibsted'iin 

Dagens Nyheter kirjoitti kesäkuun puolivälissä että ruotsalaista viestintäalan suuryhtiötä Mariebergiä on pyydetty sijoittamaan varoja Norjan Schibsted-konserniin. Mikäli Marieberg liittyy Schibsted'iin, tapahtunut tulee merkitsemään että viimemainitun asema pohjoismaisilla mediamarkkinoilla vahvistuisi entisestään. Schibstedt julkaisee Norjan kahta suurinta päivälehteä - Aftenposten ja Verdens Gang - ja sillä on suuri osakeosuus norjalaisessa TV2'ssa. Mariebergin julkaisemia ovat Dagens Nyheter ja Expressen Tukholmassa sekä Sydsvenska Dagbladet Malmössä. Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna lähes kahdeksan miljardia kruunua, josta lähes puoli miljardia voittoa.

TF/NTB

EU-tukea elokuvien levitykseen 

Norjalaiset elokuvien levitysyhtiöt Actionfilm, BV-Film International ja SF-Norge ovat saaneet yhteensä kolme miljoonaa kruunua European Film Distribution'ilta joka on EU:n Media 95-ohjelman alainen tukiprojekti ja tarkoitettu audiovisuaalisen teollisuuden kehittämiseen. Avustus tullaan käyttämään seitsemän eurooppalaisen elokuvan levittämiseen norjalaisilla elokuvamarkkinoilla. Elokuvat saavat ensi-iltansa kesän ja syksyn aikana.

TF

Uusi norjalainen AV-rahasto 

Heinäkuun 1. päivänä perustetaan uusi Audiovisuaalisen alan tuotantorahasto, joka joutuu Kulttuuriministeriön alaiseksi. Jaossa on 23 mill. kruunua vuodelle 1994. Tulevana vuonna rahasto saa jaettavakseen kaksinkertaisen määrän varoja.

Valtio, NRK ja TV2 ovat AV-rahaston rahoittajia; rahasto korvaa entisen Elokuvan ja television tuotantorahaston sekä lähiradiorahastot. Varat tullaan pääasiassa käyttämään näytelmäelokuvien valmistamiseen jotka on tarkoitettu näytettäviksi sekä elokuvateattereissa että televisiossa.

Kyseistä tukea voidaan myös hakea lyhyempien näytelmäelokuvien ja dokumenttielokuvien valmistamiseen. Rahasto saa oman neuvoa antavan komitean lähiradioiden tuotantoa koskevien tukianomusten käsittelemistä varten.

TF

Palaa sisällysluetteloon

 

RUOTSI 

Radioviranomaisten määrä neljästä kahdeksi 

Kaksi uutta radio- ja televisioviranomaista astuu virkoihin 1.heinäkuuta 1994 Ruotsissa. Radio- ja televisiovirasto käsittelee toimilupia, rekisteröintejä ja maksuja kaikenlaisten yleisölle tarkoitettujen radio- ja televisiolähetyksten osalta.

Radion ja television tarkastuslautakunta puolestaan saa tehväväkseen huolehtia siitä että sääntöjä noudatetaan, oli sitten kysymys mainoksista tai lähetysten sisällöstä muuten. Samalla lakkautetaan nykyisin voimassa olevat virat: Radiolautakunta, Lähiradiolautakunta, Kaapelilautakunta sekä Paikallisradion toimilupahallitus (Ks. NMN 1/94).

Ruotsin valtiopäivillä asian käsittelyn yhteydessä käytiin eniten mielipiteenvaihtoa siitä mihin uudet virat paikallisesti tulee sijoittaa. Useita pääkaupungin ulkopuolisia vaihtoehtoja oli esitetty, mm. Sundsvall, Jönköping ja Karlstad, nykyisen Tuhkolman keskustaan sijoittuvan toimipaikan oheen. Esillä oli myös Tukholman esikaupunki Haninge. Hallituksen ratkaisu päätyi siihen että toimet pyritään sijoittamaan Tukholman kunnan ulkopuolelle. Siten myös Haninge saattaa tulla kysymykseen.

Kulttuuriministeri on pyytänyt Tukholman entistä lääninherraa Lennart Sandgrenia valmistetelemaan sijoittamista koskevan ehdotuksen hallitukselle.

LM

Elokuvakulttuurin toimivaroja karsittiin - johtaja eroaa 

Ingrid Edström eroaa Ruotsin elokuvainstituutin johtajan paikalta. Hän motivoi eronsa sillä että elokuvakulttuurin toimivaroja on vähennetty.

Valtiopäivien päätös merkitsee että Ruotsin elokuvainstituutin elokuvakulttuurin tukemiseen tarkoitettuja valtion varoja on vähennetty runsaalla 7 miljoonalla kruunulla, eli 59 miljoonaksi, vuoden 1994/1995 budjetissa. Summa on sama jonka hallitus esitti budjettiehdotuksessaan.

Valtiopäivien päätöksen mukaisesti Elokuvainstituutin ei tule pyrkiä kilpailemaan muiden vastaavaa toimintaa harjoittavien elokuva-alan instituutioiden ja järjestöjen kanssa. Vähintään 21 miljoonaa kruunua tulee käyttää lapsille ja nuorille tarkoitettuun elokuvatoimintaan.

LM

Ruotsin hallitukselle viestintäteknologian toimikunta 

Toimikunta jonka puheenjohtajaksi on nimetty pääministeri Carl Bildt on saanut tehtäväksi edistää viestintäteknologian käyttöönottoa Ruotsissa. Pääministerin 7. helmikuuta Insinööritaiteen akatemiassa pitämän esitelmän mukaan Ruotsi viimeistään vuonna 2010 tulee kuulumaan globaalisen kehityksen ehdottomiin huippuihin, kun on kyse viestintäteknologian joka alueen hyväksikäytöstä.

Opetusministeri Per Unckel, jonka tehtävänä on koordinoida työ, kertoo toimikunnan ensin perehtyvän lainsäädännöllisiin kysymyksiin ja sen jälkeen se pyrkii edistämään viestintäteknologian laajaa käyttöä "lahjakkaiden esimerkkiprojektien" kautta.

Toimikuntaan kuuluu, edellämainittujen lisäksi, valtioneuvokset joiden vastuulla on tietojenkäsittelyn lainsäädäntö, sähköinen viestintä, rahatalous, elinkeinokysymykset sekä työmarkkinakysymykset. Lisäksi mukana on elinkeinoelämän, tutkimuksen ja yhteiskuntaelämän edustajia. Radio- ja tele- visiokysymyksien osalta vastuussa oleva kulttuuriministeri ei ole mukana toimikunnassa.

LM

TV4 pörssissä - kaksi pääomistajaa myy osakkeensa 

TV4:n osakkeet vietiin Tukholman pörssiin samassa yhteydessä kun yhtiö osakkeiden uudelleen emittoinnin kautta myi osakkeistaan 20 % vapaille markkinoille. Suuren kiinnostuksen taustalla on se tosiseikka että TV4 on kahdessa vuodessa kääntänut tappion voitoksi. Vuonna 1993 yhtiön tase oli ennen verotusta 53 miljoonaa kruunua.

Ne jotka saivat ostettua TV4:n osakkeita, tekivät hyvät kaupat. Emittointikurssi oli 100 kruunua osaketta kohti, mutta kun pörssikauppa käynnistyi huhtikuussa, kurssi kohosi 175 kruunuun. Lähes puolet uusista osakkeenomistajista on perinyt voittonsa ja myynyt osakkeet edelleen.

Sen jälkeen kun osakkeet noteerattiin pörssissä on kaksi TV4:n pääomistajista ilmoittanut aikovansa myydä oman osuutensa. Föreningsbanken ja Slakteriforbundet omistavat kukin 5 % osakkeista.

LM

Keskusta arvostelee TV4:sta  

TV4:n osakkeiden arvo laski 2 kruunua kun Åke Gustavsson, joka on sosiaalidemokraattinen puheenjohtaja Ruotsin eduskunnan kulttuurilautakunnassa, 27. toukokuuta ilmoitti että tuleva keskustahallitus ei tule automaattisesti pidentämään TV4:sen lähetystoimilupaa, kun sopimusaika menee umpeen vuoden 1998 helmikuussa. Syynä on ohjelmien sisältöön kohdistettu yleinen arvostelu sekä se seikka että Radiolautakunta on useaan otteeseen todennut yhtiön toimineen mainontaa koskevia määräyksiä vastaan.

Myöhemmin samana päivänä julkistettiin kulttuuriministeri Birgit Friggebon ja TV4:sen omistajien välinen sopimus, jonka mukaan TV4 vuosittain antaa selonteon siitä miten hyvin se täyttää valtion kanssa solmimaansa sopimukseen liittyvät velvoitteet. Seuraavana pörssipäivänä, 30. toukokuuta, osakkeet jälleen kohosivat lähes entiseen kurssiin, eli 167 kruunuun.

LM

Uusi osoite
Huomioi uusi osoite:Arkivet för ljud och bild
Box 27820
S-115 93 Stockholm

Palaa sisällysluetteloon

 

SUOMI 

Uusia paikallisradiotoimilupia myönnettiin - valtakunnalliset luvat pöydälle 

Valtioneuvosto on myöntänyt uusia paikallisradiolupia. Kaikki nykyisin toimivat radioasemat ovat saaneet jatkoluvan seuraaviksi viideksi vuodeksi. Lisäksi kuusi uutta paikallisradiota ja kaksi erikoisradiota on saanut luvan. Valtakunnalliseen radiotoimintaan jätetyt kolme toimilupahakemusta jäivät toistaiseksi pöydälle. Niiden joukossa on MTV Oy:n hakemus.

Toimilupaehtoja muutettiin hieman. Yhteislähetysmääräyksiä väljennettiin niin, että useiden radioasemien yhteiset lähetykset ovat jatkossa sallittuja maanantaista lauantaihin klo 6 ja 18 välillä päivittäin, mutta vain yhden tunnin ajan. Muina aikoina yhteislähetyksiä ei ole rajoitettu.

Myös paikallisradioiden mainosten ja ohjelmien erottelua koskevia määräyksiä täsmennettiin. Mainontaa saa olla päivittäin enintään 10 prosenttia ohjelma-ajasta. Tekstimainonta on kiellettyä ja sponsoroinnista tulee ilmoittaa ohjelman alussa ja lopussa. Mainontaa koskevat määräykset ovat yhdenmukaiset televisiotoiminnan vastaavien säännösten kanssa.

Kaikille paikallisradiotoiminnan harjoittajille myönnettiin samansisältöiset toimiluvat. Näin toimilupien jaottelu kaupallisiin ja ei-kaupallisiin poistui.

Luvan sai myös kaksi erikoisradiota. Helsingin seudulla nykyisin toimiva Classic Radio Oy sai luvan laajentaa toimintaansa 18 kaupunkiin ja niiden ympäristökuntiin. Samalla radio kehittää ohjelmistoaan lisäämällä uutistoimintaa. Se aikoo myös mm. radioida huippukonsertteja Englannista ja Hollannista Suomeen ja päinvastoin.

Toinen luvan saanut erikoisradio on nuorisoradio. Tarkoitus on luoda radiokanava, joka harjoittaa toimintaa Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun alueella. Ohjelmisto suunnataan 15-20-vuotiaille. Erikoisradioiden tulee lähettää ohjelmat ja mainokset samanaikaisesti kaikilla toimialueilla.

Paikallisradiotoimintaan haettiin kaikkiaan 104 toimilupaa ja niitä myönnettiin 59. Suurimmissa kaupungeissa toimilupien myöntämistä rajoittaa taajuuksien puute.

KK

EAVE Helsingissä 

EU:n MEDIA-ohjelman koulutusprojekti EAVE järjestää koulutusjakson Helsingissä kesäkuun alussa. Järjestelyistä vastaa Taideteollinen korkeakoulu yhteistyössä eri tahojen, mm. Suomen elokuvasäätiön, Audiovisuaalisen viestintäkulttuurin edistämiskeskuksen (AVEK) ja opetusministeriön kanssa.

Koulutukseen osallistuu 45 eurooppalaista tuottajaa ja luennoitsijoina on yli 20 tunnettua eurooppalaista alan asiantuntijaa. Myös suomalaisilla alan ammattilaisilla on mahdollisuus osallistua osaan tapahtumista.

KHK

Julkaisu av-koulutuksesta 

Audiovisuaalisen viestintäkulttuurin edistämiskeskus (AVEK) on julkaissut raportin 1990-luvun eurooppalaisesta uusiin medioihin keskittyvästä audiovisuaalisesta koulutuksesta ja tutkimuksesta. Raportin tekijä on av-alan tutkija ja kriitikko Erkki Huhtamo. Julkaisuussa on lähemmin tarkasteltu mm. Karlsruhessa, Frankfurtissa, Budapestissa, Nancyssa ja Kölnissä sijaitsevien alan laitosten toimintaa. Julkaisu on suomenkielinen.

KHK

Palaa sisällysluetteloon

 

TANSKA 

"Informaatioyhteiskunta vuonna 2000" ja Viestintätoimikunta 

Kaksi toimikuntaa on perustettu hiljattain Tanskassa jotka kumpikin ovat kiintoisia radiota ja televisiota ajatellen. Näistä toinen on pääministerin kanslian alainen Viestintätoimikunta, toinen Valtiovarainministeriön alainen "Informaatioyhteiskunta vuonna 2000".

Viestintätoimikunnan tehtävänä on ennen muuta pohtia miten tanskalaisen viestinnän kuva tulee muotoutumaan tulevaisuudessa. Miten saada aikaan viestintäpolitiikkaa joka turvaa ilmaisuvapauden, monipuolisuuden, valintamahdollisuudet sekä joukon muita saavutuksia jotka ovat ominaisia demokraattisille yhteiskunnille.

Tulevien näkymien analysoinnin ohella toimikunnan tehtäväksi jää antaa kuva siitä miten viestinnän alue on muuttunut ja kehittynyt vuoden 1980 jälkeen jolloin Media-lautakunta seurasi alan kehitystä tarkoin. Toimikunta tulee jättämään asiaa koskevan mietintönsä vuoden 1996 kuluessa.

Viestintätoimikuntaan kuuluu jäseniä mm. Pääministerin kansliasta ja Kulttuuriministeriöstä, Kommunikaatio- ja Matkailuministeriöstä, liikealan yhdistyksistä, työnantaja- ja työntekijäin järjestöistä sekä muista instituutioista joiden kannalta joukkotiedotus on tärkeä asia.

"Informaatioyhteiskunta vuonna 2000"n puitteissa suoritettava toimikuntatyö tullaan tekemään olennaisesti lyhyemmän ajan kuluessa, koska toimikunnan muodostavat kaksi jäsentä, Radikaalin venstren kansanedustaja Lone Dybkær ja Kööpenhaminan lääninherra Søren Christensen, haluavat suorittaa työn valmiiksi ennen 1. syyskuuta tänä vuonna.

He tulevat mm. esittämään arvionsa siitä, mitkä Tanskan mahdollisuudet ovat vuosituhannenvaihteen informaatioyhteiskunnassa sekä miten vastata taloudellista kasvua, suurempaa yhteiskunnallista avoimuutta ja entistä parempaa elämänlaatua koskeviin odotuksiin.

Kaksihenkinen toimikunta tulee tekemään ehdotuksen siitä miten informaatiopolitiikka tulee hoitaa ylemmällä tasolla; mm. se tulee ehdottamaan lainmuutoksia tai lakien yksinkertaistamista, niin että mahdollisimman monet pääsevät osallisiksi viestintäteknologian tarjoamista uusista mahdollisuuksista ja vapauksista.

Toimikunta tulee osittamaan alueita joilla teknologian hyväksikäyttö saattaa osoittautua erityisen tehokkaaksi. Keskeisiksi alueiksi uskotaan osoittautuvan mm. kauko-opetus, sairaalat ja terveydenhuollon laitokset, yksittäinen tv-välitys ja elektroniset kotipalvelut.

HB

Lakiehdotus TV:n lupamaksun poistamiseksi 

Edistyspuolue on esittänyt lakiehdotuksen TV-lupamaksujen poistamiseksi. Ehdotuksessa esitetään että lupamaksut poistetaan television katselun suhteen, mutta säilytetään entisellään Tanskan radion ääniradion osalta. Tanskan radion odotetaan kustantavan toimintansa käyttömaksuilla jotka koskevat ohjelmien koodausta, tilaajien palveluita sekä muita vastaavia. Puolueen ehdotuksen mukaan näin tulisi menetellä myös TV2:n kohdalla, sikäli kuin mainostulot eivät ole riittävät.

Hallitus hylkäsi ehdotuksen viittaamalla mm. siihen että viime syksynä solmittiin toimilupasopimus joka on voimassa vuodesta 1994 vuoteen 1997. Ministeri muistutti samalla, ettemme tiedä tarkkaan mitä tulee tapahtumaan 1998 kun toimilupasopimus raukeaa. Hän huomautti että sopimuksen osapuolet nimenomaan olivat sitoutuneet tulevaa viestintämaisemaa koskevan keskustelun yhteydessä käsittelemään kysymyksen siitä miten monta valtakunnan kattavaa kanavaa pitäisi perustaa ja miten ne rahoitettaisiin. Ministeri esitti käsityksensä jonka mukaan hänen oli vaikea nähdä että ilman jonkinlaista julkista rahoitusta pystyttäisiin ylläpitämään valtakunnan kattavia asemia jotka sitoutuisivat suorittamaan julkisia palveluja.

Myös muiden puolueiden edustajat hylkäsivät ehdotuksen eduskunnan käsittelyssä. Mutta on syytä todeta että kaikkien puolueiden taholla oltiin yksimielisiä sen suhteen että on syytä harkita, onko toimiluparahoitus paras mahollinen pitemmällä tähtäimellä, ja että on tärkeätä saada asiaa koskeva keskustelu käyntiin varsin pian.

HB

Valtion tilintarkastajat saavat luvan tarkastaa Tanskan radion ja TV2:n tilit 

Yksimielinen eduskunta on hyväksynyt ehdotuksen valtion tilintarkastuslain muuttamiseksi, minkä jälkeen valtion tilintarkastajat saavat luvan valvoa Tanskan Radion ja TV2:n tilejä. Siten on saatettu päätökseen kansanedustajien ja kyseisten kahden viestintälaitoksen välinen kiista siitä pitäisikö tilien tarkastaminen olla sallittu vai ei.

Perusteluna sille että kyseiset kaksi yhtiötä vastustavat ehdotusta, ne ovat julkituoneet huolestumisensa sen johdosta että lainmuutos voisi saattaa Tanskan radion ja TV2:sen hallinnon poliittisen valvonnan alaiseksi, ja että asemien riippumattomuutta valtiovallasta siten heikenee täyisiin.

Poliitikot kieltävät tämän. Lakiehdotuksen käsitelleen toimikunnan puheenjohtaja Ivar Hansen (v) on lausunut: "Meitä ei kovasti kinnosta mitä ne lähettävät. Meitä kiinnostaa miten ne käyttävät varansa - haluamme nähdä tuhlataanko vai säästetään ja haluamme tarkistaa menopuolen.

HB

Satelliitti- ja Kaapelilautakunta 

Satelliitti- ja Kaapelilautakunta, joka myöntää toimiluvat useamman kuin yhden paikallisen alueen kattavalle satelliitti- tai kaapelitoiminnalle, on jättänyt kulttuuriministerille vuosikertomuksensa 1992-93.

Siinä mainitaan että lautakunta mm. on myöntänyt neljä lupaa tv-ohjelmatoiminnalle. Luvista kaksi on myönnetty yrityksille joiden pääasiallinen ohjelmatoiminta on koskenut lähetyksiä joiden sisältö on pornografinen. Toinen luvista on myöhemmin peruutettu, kun taas toisen yrityksen oli tarkoitus aloittaa ohjelmatoiminta toukokuussa 1994.

Näiden lisäksi kaksi muuta yritystä on saanut luvan harjoittaa tv-ohjelmatoimintaa. Yrityksistä toinen perustaa toimintansa periaatteelle jonka mukaan katsojat maksavat käytön mukaan ("Pay Per View"), ja yhtiön on tarkoitus näyttää elokuvia, tapahtumia, urheilua, ajankohtaisohjelmia ym. 24 tuntia vuorokaudessa.

Yrityksistä toisen ohjelmatoiminta sisältäisi "public service"-aineistoa, joista mainittakoon Liikenneturvallisuusneuvoston, Kuluttajaneuvoston ja vastaavien ohjelmia. Tarkoituksena on välittää kuluttajatietoutta, kulttuuriaineistoa, säätiedoituksia ja opetusohjelmia.

Kahta viimemainittua toimilupaa ei toistaiseksi ole otettu käyttöön.

HB

Vuosikertomus: Paikallisradion ja TV:n lautakunta 

Paikallisradion ja TV:n lautakunta on jättänyt vuoden 1993 vuosikertomuksensa kulttuuriministerille.

Lautakunta on ensisijaisesti paikallisen lautakunnan päätöksien valitusinstanssi, mutta sillä on myös asema jonka mukaan se voi itsenäisesti käyttää asiantuntemustaan tietyillä osa-alueilla.

Lautakunta toteaa vuosikertomuksessaan mm. että paikallisradiotoimintaa kohtaan on jatkuvasti suurta kiinnostusta; myös paikallistelevisioilla on vankka asema suuremmissa kaupunkiyhteisöissä.

Toimiluvanhaltijoiden piirissä on tapahtunut paljon vaihdoksia, ja tätä seikkaa moni pitää osoituksena siitä että voimassa oleva sopimus ei ole tyydyttävä. Lautakunta toteaa että lain sisältämät verrattain lyhytaikaiset toimilupakaudet (radion 3 vuotta ja television 5 vuotta) nimenomaan vaikuttavat siihen suuntaan että toimiluvan saanti sinänsä ei takaa luvansaajille oikeutta saada toimilupaa myös seuraavalle kaudelle. Jokaisen uuden hakukierroksen yhteydessä paikallisen lautakunnan tehtävänä on pyrkiä aikaansaamaan paras mahdollinen ja mahdollisimman monipuolinen paikallinen ohjelmatarjonta.

Tämän johdosta lautakunta ei välttämättä ole sitä mieltä että jotain on vialla, kun toimiluvan saajien joukossa tapahtuu vaihdoksia.

Mutta on syytä seurata, ovatko omistajanvaihdokset oire siitä että taloudelliset puitteet asettavat rajoituksia sille, minkätyyppistä paikallista radio- ja tv-toimintaa on mahdollista harjoittaa pitemmällä tähtäimellä. Päämääränä tulee edelleenkin olla ohjelmien monipuolisuuden ja paikallisluonteen säilyminen.

Lautakunnan vuosikertomus käsittää etupäässä joukon valitustapauksia jotka sillä on ollut käsiteltävänä. Vain harvoissa tapauksissa valitukset ovat johtaneet toimenpiteisiin.

HB

Palaa sisällysluetteloon

 

POHJOLA 

Pohjolan Panoraama 1994 

- Dokumenttielokuvalla on vahva asema Pohjolassa, toteaa Kerstin Hagrup, Kööpenhaminassa toimivan Filmkontakt Nord'in johtaja. Hän huomauttaa että kokonaista viisi pohjoismaista elokuvaa pääsi mukaan Marseillessa kesäkuun puolivälissä pidettyjen 5. kansainvälisten dokumenttielokuvien festivaalien pääkilpailuun.

Reykjavik on suuren Pohjolan Panoraama -festivaalin tapahtumapaikka 21.-25. syyskuuta. Filmkontakt Nord'in vuotuinen tapahtuma on kasvanut sekä kooltaan että merkitykseltään. Perusta on laskettu Pohjoismaiselle Foorumille jonka puitteissa on tarkoitus yhteisrahoittaa dokumenttielokuvia; Foorumi kokoontuu Reykjavikissa 22.-23. syyskuuta, eli itse festivaalien aikana.

Laajennettu tapahtuma
Ruotsin Kristianstad oli tapahtumapaikkana viime vuonna kun parikymmentä yhteisrahoituksesta vastaavaa osapuolta kokoontui ensimmäistä kertaa; anti oli niin hyvä että Filmkontakt Nord päätti laajentaa Foorumi-tapahtumaa 1994, Kerstin Hagrup kertoo. Yhteisrahoituksen Foorumin tarkoituksena on antaa elokuvantekijöille ja -tuottajille tilaisuus tavata joukko mahdollisia rahoittajia, eli suuria TV-yhtiöitä ja muita instituutioita jotka ostavat tai rahoittavat elokuvatuotantoa.

Kaikki suuret TV-yhtiöt tulevat olemaan edustettuina Reykjavikissa. Tapahtuma on kokoonpantu samaa kaavaa noudattaen kuin Amsterdamin Eurooppalainen Foorumi, ja kaikki ehdotukset, pitchit, esitellään englanninkielisinä rahoitus- instituutioiden edustajien arvioitaviksi. Näin saadaan hyvää harjoitusta joulukuussa Amsterdamissa pidettävää rahoitusfoorumia silmälläpitäen.

Myyntitoimisto
Thomas Stenderup, EU'n Documentary-ohjelman aikaisempi paäsihteeri, on saamassa valmiiksi selvityksen joka koskee lyhyt- ja dokumentaarielokuvien pohjoismaisen myyntitoimiston perustamista. Selvityksen rahoittaa Pohjoismaiden Ministeriöneuvosto ja se saatetaan keskustelun alaiseksi Pohjoismaisen Panoraaman aikana 24. syyskuuta pidetävässä kokouksessa.

On tärkeää että asiasta keskustellaan ennen toimiston perustamista, jotta toimistosta saataisiin tehokas väline riippumattomien elokuvatekijöiden ja -tuottajien käyttöön. Pohjoismaat ovat pieniä kukin erikseen tarkasteltuina, mutta yhdessä muodostavat niiden lyhyt- ja dokumentaarielokuvat kulttuurillisen lohkon jolla on paljon painoa eurooppalaisena ilmiönä tarkasteltuna.

TF

NORDICOM saa tukea uudelle informaatiopalvelulle 

Vuosina 1995 ja 1996 tulee pohjoismainen joukkoviestinnän tutkimuksen dokumentointikeskus NORDICOM saamaan
715 000 Ruotsin kruunua Pohjoismaiden Ministeriöneuvostolta uutta pohjoismaista viestintäkehitystä seuraavaa informaatiopalvelua varten.

NORDICOM on hyvässä maineessa eurooppalaisena verkostona; on ehdotettu että sitä tultaisiin käyttämään Strasburgin eurooppalaisen observatorion "kirjeenvaihtajana". NORDICOM-Sverige on jo kauan ollut perustettuna Göteborgin yliopiston yhteyteen ja NORDICOM-Norge on perustettu Bergenin yliopistoon. Suomessa on viestintää koskevien tilastojen hoitaminen Tilastokeskuksen tehtävä. Tanskalla ja Islannilla ei tällä hetkellä ole ole mitään laitosta joka säännöllisesti hoitaisi viestinnän tilastointia. Työ joka suoritetaan kansallisella tasolla rahoitetaan paikallisin varoin, kun taas pohjoismaisella tasolla tapahtuva tilastointi tehdään pohjoismaisen tuen turvin.

Dokumentoinnin laadunmäärittely
Pohjoismaiden kulttuuriministerit antoivat Reykjavikissa 30. toukokuuta pitämässään kokouksessa tukensa Pohjoismaisen kulttuuri- ja joukkoviestinyhteistyön johtoryhmän suositukselle hyväksyä NORDICOM'in hakemus. Viestintäpolitiikka on tärkeä osa pohjoismaista yhteistyötä, seikka jonka merkitystä myös hakemuksessa tähdennetään.

Yksi NORDICOM'in informaatiopalvelun perustamista koskevan hakemuksen keskeisistä argumenteista pohjautuu käsitykseen jonka mukaan viestintäsysteemejä koskeva tiedonsaanti edellyttää että hyväntasoista viestintäkehityksen dokumenttiaineistoa on tarjolla. Keskeistä on tuoreen tilastollisen aineiston hankkiminen. Päätöksentekijöiden, tutkijoiden ja journalistien parissa on suurta tarvetta saada tietoa viestintäsysteemien muutosprosesseista.

Aluellinen perspektiivi
Toinen pääkohta koskee Pohjoismaiden ulkopuolella asuvien ihmisten taipumusta pitää meitä yhtenäisenä ryhmänä, myös viestinnän yhteydessä; siksi yhteispohjoismaisille viestintätilastoille on kasvavaa kysyntää. Monet tahtovat nähdä kehityksen alueellisessa, pohjoismaisessa perspektiivissä. NORDICOM-Sverigen toimittama vihkonen MedieNotiser 1/1994 sisältää runsaasti pohjoismaista viestintätilastoa; se tukee NORDICOM-Sverigen johtajan Ulla Carlssonin käsitystä jonka mukaan viestinnän kehitystä koskeva tietous on kovassa kurssissa.

TF


Palaa sisällysluetteloon