svane.jpg - 8028 Bytes Medier i Norden

Neljäs neljännesvuosijulkaisu 2003
  
    Suomenkielinen pääsivu | Arkisto - neljännesvuosijulkaisut | Yleiskatsaus   
  Sisältö

Islanti   |   Norja   |   Ruotsi   |   Suomi   |   Tanska   |   Pohjola

  Medier i Norden neljännesvuosijulkaisut
löytyvät suomenkielisinä verkkojulkaisuina aina vuodelta 1994. Julkaisut sisältävät suomenkielisen koosteen skandinaavisilla kielillä ilmestyvästä Medier i Norden: Resymé -julkaisun tiedotteista.

Medier i Norden (entinen Nordisk Medie Nyt) -sivujen sisältö on vapaasti lainattavissa mikäli lähde mainitaan selvästi.

  Päätoimittaja                                           Vastaava toimittaja
Terje Flisen (TF)                                         Pääjohtaja Per Unckel
Postboks 1726 Vika                                   Pohjoismaiden ministerineuvosto,
0121 Oslo, Norge                                       Store Strandstræde 18
Puh. + 47 22 36 46 45                                DK-1255 København K., Danmark

Medier i Norden (aikaisemmin Nordisk Medie Nyt) ISSN 1396-9331 ­ elektroninen julkaisu.

 

ISLANTI 

1.12.2003. Nordurljós on kokeillut televisio-ohjelmien siirtoa satelliittilähettimen kautta

Televisioverkon siirtoyhteyksiä on viime aikoina Nordurljósissa kokeiltu satelliittiyhteyksiä käyttäen. Nordurljósin tavoitteena on ollut löytää ratkaisu, joka olisi kannattava ja välittäisi Nordurljósin TV-ohjelmia kattavasti ympäri koko maata.

Hankkeeseen osallistuu ulkomaalaisia satelliittiomistajia, ja tulosten osoittautuessa hyviksi voidaan hyvinkin päätyä tähän ratkaisuun.

Nordurljósin johtaja Sigurður G. Guðjónsson sanoo asian kuitenkin edelleen olevan valmisteluvaiheessa. Selvää kuitenkin on, että digitaaliset lähetykset aloitetaan lähitulevaisuudessa. Viimeisten vuosien panostukset Nordurljósissa ovat kaikki tähdänneet siihen.

Lähde: Nordurljós

Palaa sisällysluetteloon

 

NORJA 

13.11.2003: Norjan kotitalouksista noin puolella on Internet

Norjan tilastokeskuksen mukaan kahdessa kolmasosassa Norjan kotitalouksista oli vuoden 2003 toisella vuosineljänneksellä tietokone ja noin puolessa myös Internet. Kansasta noin puolet käyttää tietokonetta päivittäin ja 40 prosenttia Internettiä ainakin kerran päivässä.

Yleisesti lapsiperheissä on eniten tieto- ja viestintätekniikkaa. Kotitalouksia tarkastellessa Internet ja tietokone ovat 21-25 prosenttisesti yleisempiä lapsiperheissä.

Lehdistötiedotteesta ilmeenee, että ylemmän tuloluokan talouksissa on useimmin tietokone verkkoyhteyksineen. Yli 600 000 Norjan kruunua ylittävissä kotitalouksissa tietokone on jo 95 prosentilla kun taas bruttotulojen alittaessa 200 000 Norjan kruunua vastaava prosenttiluku on 46. Internetin kohdalla vastaava jakautuma oli 87 prosenttia ylemmässä tuloryhmässä ja 32 prosenttia alimmassa tuloryhmässä.

Lähde: Norjan tilastokeskus

Palaa sisällysluetteloon

 

RUOTSI 

1.12.2003: Must carry- eli siirtovelvoite digitaaliseen maanpäälliseen televisioverkkoon siirryttäessä

Radio- ja TV-lakiin mahdollisia muutoksia tarkasteleva selvitystyöryhmä on jättänyt osamietintönsä kulttuuriministeri Marita Ulvskogille; Must carry (SOU 2003: 109).

Selvitystyöryhmä on arvioinut tarpeelliset säädösmuutokset, joilla turvattaisiin kaapeli-TV-verkkoon kytkettyjen kiinteistöjen asukkaille televisio-ohjelmien perustarjonta senkin jälkeen, kun analogiset maanpäälliset lähetykset lakkautetaan, lehdistötiedotteessa kerrotaan.

Selvityksessä ehdotetaan velvoitetta, jonka mukaan tietyt TV-ohjelmat olisi lähetettävä kaapeliverkossa silloin, kun analogiset maanpäälliset lähetykset on lakkautettu. Digitalisoitumisen myötä ilmaiseksi lähetettävien TV-ohjelmien määrää voidaan lisätä. Siirtovelvoitteen tulisi sen takia kattaa kaikki SVT:n ja UR:n lähettämät ohjelmat ja lisäksi ainakin kolmen muun ohjelmayritysten lähettämää ohjelmapalvelua, lehdistötiedotteesta käy ilmi.

Lähde: Ruotsin kulttuuriministeriö

Palaa sisällysluetteloon

 

SUOMI 

8.12.2003 Työryhmä: Suomi siirtyy digitaaliseen televisioon vuonna 2007

Parlamentaarinen televisiotyöryhmä esittää, että kaikki televisiolähetykset olisivat digitaalisia 31.8.2007 alkaen.

Lähtökohtana on, että kaikilla suomalaisilla on hyvissä ajoin ennen siirtymistä mahdollisuus saada digitaalisen television palvelut kohtuullisin kustannuksin ja vaivatta. Työryhmä esittää toiveen kiirehtiä digitaalisen jakeluverkon rakentamista niin, että verkko kattaa koko maan vuoden 2005 syksyyn mennessä.

Aiemmin siirtymäajankohdaksi on hallituksen vuodelta 1999 olevan lausuman perusteella ajateltu vuotta 2006. Työryhmä katsoo, että 2006 voi olla liian pian mm. antennijärjestelmien uusimistarpeen takia sekä digisovittimien hankinnan ja käytön tutuksi tulemisen vuoksi.

Muutoksen pitkä lykkäys ei kuitenkaan ole välttämätöntä, koska jakeluverkon peitto saadaan riittäväksi, laitteiden hinnat halpenevat ja katsojille tarjolla olevat palvelut lisääntyvät.

Työryhmä korostaa, että päällekkäisten lähetystekniikoiden käyttö on kallista. On parempi, että rahat käytetään ohjelmatarjonnan lisäämiseen ja monipuolistamiseen. Samalla poistetaan painetta nostaa televisiomaksua.

Jos siirtymävaihe kestää kauan, on edessä tarve uudistaa nykyisen analogisen tekniikan mukaisia laitteita, jotka kuitenkin ennen pitkää poistuvat käytöstä. Näin rahaa menisi tavallaan hukkaan. Työryhmä pitää tärkeänä, että valtioneuvosto päättää siirtymisestä ensi vuoden alussa selvästi ja lopullisesti. Toiveena on myös, että valtioneuvosto myöntäisi uusia digitaalisia toimilupia.

Siirtymävaiheessa on työryhmän mukaan kiinnitettävä huomiota erityisesti palvelujen helppokäyttöisyyden lisäämiseen sekä riittävään tiedottamiseen.

Työryhmä jätti nyt väliraportin. Sen määräaika jatkuu syyskuun loppuun 2004. Jatkotyössä on mietittävänä Yleisradio Oy:n rahoituksen järjestäminen ja toiminnan turvaaminen digitaaliseen televisioon siirryttäessä. Siinä yhteydessä tulee tarkasteltavaksi myös kaupallisten televisioiden maksama toimilupamaksu.

Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö

Palaa sisällysluetteloon

 

TANSKA 

8.12.2003: Tekijänoikeuslaki uudistettu

Tyhjät CD-levykkeet halpenevat merkittävästi 12 joulukuuta 2003, jolloin COPY-DAN-maksua alennetaan nykyisestä yli 4 kruunusta 1,75 kruunuun. Syy on samana päivänä voimaan astuvat muutokset tekijänoikeuslaissa.

Maksua alennettiin mm. kiihtyneen rajakaupan hillitsemiseksi. DVD-maksu pysyy ennallaan eli 9.41 kruunussa, ja kopiolaitemaksusta vältytään myös vastaisuudessa. Lakimuutos tulee kuitenkin uudelleenkäsiteltäväksi jo kahden vuoden kuluttua.

Kulttuuriministeriön tiedotteesta ilmenee, että lakimuutos kieltää esimerkiksi vuokrattujen ja kirjastosta tai tutuilta lainattujen CD-levykkeiden kopioinnin. Levy-yhtiöitä ja muusikoita suojaava kopiointikieltoa vahvistettiin uudistuksessa ja tämä on jo otettu huomioon kulttuuriministeriön musiikkitoimintasuunnitelmassa ”Liv i musikken”.

Lähde: Tanskan kulttuuriministeriö

Palaa sisällysluetteloon

 

POHJOLA 

18.11.2003: Mediakasvatus ja väkivaltaviihteen rajoittaminen esillä kulttuuriministerien tapaamisessa

Mediakasvatus ja alaikäisille haitallisten mediasisältöjen rajoittaminen olivat keskustelunaiheina kulttuuriministeri Tanja Karpelan ja Ruotsin kulttuuriministeri Marita Ulvskogin tapaamisessa tiistaina Helsingissä.

- Suomen hallitus pyrkii luomaan turvallisemman mediaympäristön lapsille ja nuorille. Hallitusohjelmaan sisältyy toimintaohjelma, jolla rajoitetaan lapsille suunnattua väkivaltaviihdettä. Opetusministeriö on toukokuusta lähtien järjestänyt useita keskustelutilaisuuksia eri viranomaistahojen, mediasektorin tutkijoiden ja mediakasvatuksen asiantuntijoiden kanssa, joiden tavoitteena on luoda pohja toimintaohjelmalle. Johtopäätökset näiden keskusteluiden pohjalta tehdään keväällä 2004, jolloin voidaan määritellä tarvittavat toimenpiteet.

Karpela painotti Suomen olevan kiinnostunut Ruotsin kokemuksista väkivaltaviihteen rajoittamisessa. Erityisen kiinnostavana kulttuuriministeri piti Ruotsin kulttuuriministeriön alaisuudessa jo vuosia toimineen Väkivaltakuvausten neuvoston toimintaa. Neuvoston tehtävänä on seurata audiovisuaalisen sektorin kehitystä ja tiedottaa sekä tehdä aloitteita alaikäisten suojelua edistävistä tutkimus- ja kehittämishankkeista.

Asialistalla oli myös televisiolähetysten saatavuus maiden rajojen yli, digitalisointi ja Euroopan Unionin TV-direktiivi. Lisäksi keskusteltiin Suomen instituutin kirjastosta Ruotsissa sekä Ruotsinsuomalaisesta arkistosta ja kielilautakunnasta.

Lähde: Suomen opetusministeriö


Palaa sisällysluetteloon