svane.jpg - 8028 Bytes Medier i Norden

Toinen neljännesvuosijulkaisu 2003
  
    Suomenkielinen pääsivu | Arkisto - neljännesvuosijulkaisut | Yleiskatsaus   
  Sisältö

Islanti   |   Norja   |   Ruotsi   |   Suomi   |   Tanska   |   Pohjola

  Medier i Norden neljännesvuosijulkaisut
löytyvät suomenkielisinä verkkojulkaisuina aina vuodelta 1994. Julkaisut sisältävät suomenkielisen koosteen skandinaavisilla kielillä ilmestyvästä Medier i Norden: Resymé -julkaisun tiedotteista.

Medier i Norden (entinen Nordisk Medie Nyt) -sivujen sisältö on vapaasti lainattavissa mikäli lähde mainitaan selvästi.

  Päätoimittaja                                           Vastaava toimittaja
Terje Flisen (TF)                                         Pääjohtaja Per Unckel
Postboks 1726 Vika                                   Pohjoismaiden ministerineuvosto,
0121 Oslo, Norge                                       Store Strandstræde 18
Puh. + 47 22 36 46 45                                DK-1255 København K., Danmark

Medier i Norden (aikaisemmin Nordisk Medie Nyt) ISSN 1396-9331 ­ elektroninen julkaisu.

 

ISLANTI 

22.5.2003: Islantilaislapset ovat mielestään päteviä internetin käyttäjiä

Islannissa lapset harvoin kertovat vanhemmilleen kokemuksistaan verkossa, kirjoittaa Daily News from Iceland ja viittaa pohjoismaiseen SAFT –tutkimukseen.

Yli 50% kaikista 9-16 vuotiaista lapsista pitävät itseään pätevinä internetin käyttäjinä ja käyvät verkossa vanhempien siitä tietämättä mitään. Kaikki tämän ikäryhmän islantilaiset lapset ovat käyttäneet tietokonetta.

Islantilaisista lapsista 66% sanovat chattailevansa ja 41% sanovat, että heitä on pyydetty tapaamaan henkilö, johon he ovat verkossa tutustuneet. Chattailevista lapsista 21 % ovat tavanneet internet-tuttunsa kun taas vain neljä prosenttia vanhemmista tietävät siitä. Ainoastaan neljä prosenttia lapsista otti mukaansa ystävän tämänkaltaiseen tapaamiseen.

Suurin osa lapsista tietävät, että itsestään ei pidä antaa henkilökohtaisia tietoja verkossa tapaamille henkilöille, mutta silti useampi kuin josta vanhemmat saavat tietää ovat siis valmiita tekemään tämän. Yli 33% lapsista luottavat kaikkeen verkosta löytämään tietoon, kirjoittaa Daily News from Iceland.

Lähde: Daily News from Iceland


9.5.2003: Islantilainen tv-satelliittikanava lähettää 32:een maahan

Next Channel on uusi islantilainen satelliitti-tv-kanava, jonka koelähetykset ovat alkaneet, kirjoittaa Daily News from Iceland. Digitaaliset tv-lähetykset kulkevat Islannista Thor II kautta ja ovat vastaanotettavissa 32 maassa. Näiden joukossa pohjoismaat, Iso-Britannia ja Keski-Euroopan maat.

Lähetyskieli on englanti ja kanava suuntautuu kansainvälisille markkinoille. Next Channelin edustajat sanovat Daily News’ille ohjelmien koostuvan elokuvista, mainoksista ja keskusteluohjelmista joihin yleisö voi osallistua.

Lähetykset alkavat 2003 elokuun puolivälin. Next Channelin omistava yritys neuvottelee parhaillaan jakelijoiden kanssa, kuten Canal Digitalin ja Sky Digitalin sekä amerikkalaisten yritysten kanssa.

Lähde: Daily News from Iceland

Palaa sisällysluetteloon

 

NORJA 

28.5.2003: Elokuvamenestys saattaa jarruttaa norjalaiselokuvien tuotantoa

Sankoista norjalaiselokuvien katsojajoukoista johtuen kustakin elokuvalipusta maksettava tuki kasvaa suunniteltua korkeammaksi mikä saattaa johtaa siihen, että ensi vuoden elokuvatuotantoa joudutaan supistamaan, kirjoitetaan nrk.no -nettisivulla.

Tämän vuoden neljänä ensimmäisenä kuukautena elokuvateattereissa katsottiin enemmän norjalaisia elokuvia kuin koko viime vuonna. Nykyisellään myynti on jo ylittänyt miljoona lippua.

Norjalaisesta elokuvalipputukijärjestelmästä johtuen Norjan elokuvarahastolle on maksettava 20 miljoonaa kruunua budjetoitua enemmän. Siksi elokuvarahaston johtaja Stein Slyngstad ehdottaa hallitukselleen leikkauksia, joka supistaa ensi vuoden elokuvavalikoimaa.

- Tuotantotoiminnasta on siis leikattava 20 miljoonaa lipputuen maksamiseksi. Nähtäväksi jää moneenko elokuvaan loppurahat riittävät ensi vuonna. Taitaa laskea tämän vuoden runsaasta 20 noin 15 ensi vuonna, sanoo Slyngstad nrk.no:n nettisivuilla.

Lähde: nrk.no


22.5.2003: Norjalaislapsilla oma elämä verkossa

Norjalaiset lapset elävät omaa elämäänsä verkossa vanhempien halutessa sitoutua mukanaoloon enemmänkin. Norjalaiset lapset kertovat harvoin vanhemmilleen internetissä saamistaan myönteisistä tai kielteisistä kokemuksistaan. Neljäsosa lapsista on surfannut verkossa ilman lupaa vanhemmilta, SAFT –hankkeen tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi.

Tutkimuksesta ilmenee 9–16 -vuotiaiden ikäryhmästä 96% käyttäneen tietokonetta. Puolet lapsista sanovat, että heillä on mahdollisuus olla verkossa vanhempien tietämättä. Lapset väittävät myös tietävänsä vanhempiaan enemmän internetistä. Lasten mukaan isät tietävät eniten internetistä kun taas äideille kerrotaan tekemisistään verkossa, kerrotaan Norjan valtion elokuvavalvontaviranomaisen lehdistötiedotteessa.

Lähde: Valtion elokuvavalvontaviranomainen (Statens filmstilsyn)

Palaa sisällysluetteloon

 

RUOTSI 

5.6.2003: Mediaväkivallantorjunnan neuvostolle uusi tehtävä ja johto

Hallitus on päättänyt antaa kulttuuriministeriön alaisuudessa toimivalle Mediaväkivallan neuvostolle (Våldsskildringsrådet) aktiivisemman ja entistä painokkaamman tehtävän. Neuvosto on pyrkinyt koordinoimaan vahingoittavaa väkivaltakuvauksia torjuvaa toimintaa jo vuodesta 1990. Mediasektori on sittemmin läpikäynyt suuria muutoksia tekniikan nopeasta kehityksestä johtuen, sanotaan kulttuuriministeriön lehdistötiedotteessa.

Näiden nyt päätettyjen direktiivien mukaan neuvoston tehtävä sisältää kaikki liikkuvat kuvamediat, esimerkiksi elokuva, TV, video, tietokonepelit ja internet. Toiminnan tehtävänä on vähentää haitallisen mediavaikutuksen vaikutuksia lapsissa ja nuorissa. Neuvoston tulee erityisesti seurata väkivaltakuvauksia ja pornografiaa, osallistua medioiden laittomaan sisältöön vastaan käytävään taisteluun ja sukupuoliperspektiivin on oltava työssä selvä.

Työn tulokset esitellään vuosittaisessa raportissa. Lisädirektiivistä tehdyn päätöksen mukaan neuvoston kokoonpanokin on muuttunut. Neuvoston uusi puheenjohtaja on valtiopäiväedustaja Inger Segelström, sanotaan lehdistötiedotteessa.

Lähde: Ruotsin kulttuuriministeriö


28.5.2003: Analogiset tv-lähetykset lakkautetaan vuonna 2008

Analogisen tv-lähetykset maaverkon kautta lakkautetaan 1. helmikuuta 2008. Keskiviikkona hallitus hyväksyi päivämäärän koska digitaalitekniikan tulee olla toteutettu, kirjoittaa päivälehti Svenska Dagbladet/ TT.

Maltilliset ja kansanpuolue äänestivät marssijärjestystä vastaan. Valittu päivämäärä on viisi kuukautta myöhemmin kuin mitä hallituksen ehdotuksessa siirtymisestä oli sanottu.

Eduskuntapäätös merkitsee myös, että ehdotuksesta lähetetään suuri osia takaisin hallitukseen kehotuksella palauttaa se työstetymmässä muodossa mitä tulee lähetysverkoston laajentamiseen, lupamenettelyyn ym.

Perustusvaliokunnan mukaan markkinanäkökulmaa ja kuluttajakysymyksiä on harkittava tarkemmin. Mikäli esimerkiksi haluaa katsella vain julkisen palvelun kanavia ei pitäisi olla syytä joutua maksamaan erityisestä ohjelmakortista, sanotaan Svenska Dagbladet –päivälehden tiedotteessa/ TT.

Lähde: Svenska Dagbladet/TT

Palaa sisällysluetteloon

 

SUOMI 

2.6.2003: Kulttuuriministeri Tanja Karpela: Tekijänoikeuslain uudistaminen saatetaan ensi tilassa loppun

– Tekijänoikeuden näkökulmasta avoin tietoverkko, Internet, on tietoyhteiskunnan merkittävin ja haasteellisin osa-alue, sanoi kulttuuriministeri Tanja Karpela avatessaan maanantaina pohjoismaisen tekijänoikeussymposiumin Helsingissä.

Karpelan mukaan myös hallitusohjelmassa on huomioitu tekijänoikeuden merkitys: – Tekijänoikeuslain-säädäntöä kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan vaatimuksia. Hallitus on luvannut myös uudistaa tekijänoikeuslainsäädännön. Nyt käsillä oleva tekijänoikeuslain uudistuksen ensimmäinen vaihe saatetaan ensi tilassa loppuun. Keväällä valtiopäivien päättyessä rauenneen hallituksen esityksen pohjalta laaditaan uusi esitys, joka pyritään saattamaan julkiselle kommenttikierrokselle ennen kesälomakautta. Lopullinen hallituksen esitys viimeistellään kesän jälkeen. Toisen vaiheen uudistusten valmistelut aloitetaan tämän jälkeen viipymättä.

– Internetissä suojatun aineiston käyttötapahtumat voivat ulottua kaikkialle maailmaan. Yksi tärkeimmistä, vielä ratkaisua vailla olevista kysymyksistä on, mitä lakia sovelletaan näihin globaaleihin transaktioihin, sanoi Karpela. Yhtä merkittävä kysymys on se, minkä maan viranomaiset ovat toimivaltaisia sekä miten tutkinta oikeudenloukkaustapauksissa järjestetään ja vastuulliset saatetaan tuomioistuimen eteen.

Karpelan mukaan tekijänoikeuden toimivuus on yksi keskeisimmistä tietoyhteiskunnan vaatimuksista. Digitaalinen sisältöjen tuotanto, kopiointi ja levitys on muuttunut entistä vaivattomammaksi. Tällaisessa käyttöympäristössä pitäisi aineistojen käyttöoikeuksien olla helposti hankittavissa. – Tämä asettaa suuria haasteita oikeudenhaltijoille ja oikeuksien yhteisvalvontajärjestöille sekä asettaa tuottajille, käyttäjille ja oikeudenhaltijoille uusia ammattitaitovaatimuksia.

– Tekijänoikeuden toimivuutta digitaalisessa ympäristössä voidaan merkittävästi parantaa teknisillä suojakeinoilla. Niiden teho riippuu kuitenkin siitä, kuinka laajasti ne otetaan käyttöön, kuinka tehokkaita ne ovat sekä siitä, millainen oikeudellinen suoja niille annetaan. Teknisten suojausten käytössä on myös nähty esteitä vapaalle tiedonkululle. Toinen suuri ongelma on tallenteiden suojausstandardien ja kuluttajien käytössä olevien laitteiden yhteensopimattomuus. Teknisten suojausten toimiva ratkaisu on todennäköisesti tallennemarkkinoiden kohtalonkysymys, sanoi Karpela.

Ministeri Karpelan mukaan pohjoismaisen yhteistyön merkitys ja tarve korostuu myös EU:ssa. – Komission lupaama tiedonanto mahdollisista uusista harmonisoinnin kohteista sekä vanhojen direktiivien uudistamisesta koskee myös tietoyhteiskuntakysymyksiä. Uutena mahdollisena harmonisoinnin kohteena on mainittu esimerkiksi tekijänoikeuksien kollektiivinen hallinnointi tekijänoikeusjärjestöjen tapaan.

Lähde: Opetusministeriö


22.05.2003: Työryhmä selvittämään Ylen rahoitusta ja julkista palvelua

Liikenne- ja viestintäministeriö teettää laajan työryhmäselvityksen televisiotoiminnan nykytilasta ja näkymistä. Taustalla on televisiotoiminnan digitalisoituminen ja viestintämuotojen yhdentyminen. Työryhmä pohtii mm. Yleisradion rahoitusta, digitaaliseen televisiotoimintaan siirtymisen vauhdittamista ja julkisen palvelun määritelmää. Työryhmän tulee työssään ottaa huomioon yhtiön toiminnan tehostamismahdollisuudet.

Ryhmän ehdotuksia odotetaan 30. syyskuuta 2004 ja väliraporttia erityisesti digitelevisioasioista 1. joulukuuta 2003 mennessä.

Hallitusohjelman mukaisesti työryhmän on määrä tarkastella, sopiiko julkisen palvelun määritelmä nykyiseen toimintaympäristöön ja selvittää, miten Yleisradio Oy:n rahoitus pitäisi järjestää. Työryhmä pohtii myös, tarvitsisiko YLE:n hallintomallia muuttaa.

Työryhmän pitää miettiä, mitä olisi tehtävissä digitaaliseen televisiotoimintaan siirtymisen nopeuttamiseksi. Se arvioi myös analogisten televisiolähetysten lopettamisajankohdan tarkoituksenmukaisuutta.

Työryhmän jäsenet on valittu parlamentaarisesti edustavasti. Työryhmää vetää pääsihteeri Seppo Niemelä (kesk.). Hän on toiminut päätoimittajana ja tietokirjailijana, sekä ollut pitkään Yleisradion hallintoneuvoston jäsen ja puheenjohtaja. 1990-luvulla hän pohjusti liikenneministeriön selvitysmiehenä sähköisen viestinnän ratkaisuja.

Työryhmän muut jäsenet ovat toimitusjohtaja Reijo Svento (sd.), erityisavustaja Max Mickelsson (kok.), yhteyspäällikkö Matti Hokkanen (vas.), kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr.), kansanedustaja Eva Biaudet (r.), oikeustieteen kandidaatti Ingrid Heickell (kd.) sekä liikenne- ja viestintäministeriön edustaja apulaisosastopäällikkö Liisa Ero. Työryhmän sihteerit ovat viestintäneuvos Ismo Kosonen ja neuvotteleva virkamies Maaret Suomi liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Televisiomaksuun korotus
Televisiomaksu nousee 13 prosenttia ensi vuoden alusta. Valtioneuvosto päätti televisiomaksusta 22. toukokuuta.

Uusi vuosimaksu on 186,60 euroa. Televisiomaksun voi myös maksaa puolen vuoden (93,90 euroa) tai kolmen kuukauden jaksoissa (47,50 euroa). Televisiomaksu on Suomessa alle eurooppalaisen keskitason.

Televisiomaksulla rahoitetaan Yleisradio Oy:n toimintaa. Televisiomaksun korotus perustuu YLE:n hallintoneuvoston esitykseen ja sen taustalla on parlamentaarisen työryhmän vuonna 2001 esittämä kokonaisratkaisu. Kokonaisratkaisun perusteella mm. puolitettiin kaupallisten yhtiöiden toimilupamaksu viime vuonna.

Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö


Palaa sisällysluetteloon

 

TANSKA 

28.5.2003: Tanskan parlamentti hyväksyi TV 2:n yksityistämisen

TV 2 on nyt muodollisesti valmis yksityistettäväksi, kulttuuriministeriön lehdistötiedotteesta käy ilmi. TV2/ Danmark on pikapuolin valmis osakeyhtiö, jonka syksyistä myyntiä parhaillaan valmistellaan.

Kulttuuriministeriön lehdistötiedotteessa sanotaan:

Yksityistämistä koskevat lakiehdotukset syntyivät PricewaterhouseCoopersin ja Danske Bankin konsulenttiraporttien päätelmien taustaa vasten. Raporteissa todetaan, että TV 2:n yksityistämiselle on perusta sekä sen jopa vahvistavan tv-aseman kehittymismahdollisuuksia media-alalla.

Yksityistetty TV2 joutuu noudattamaan koko joukon lupaehtoja, kuten uutislähetysten ja lastenohjelmien sekä tanskalaisen elokuvan ja tv-sarjojen uusia kiristettyjä vähimmäisvaatimuksia.

Lähde: Kulttuuriministeriö


21.5.2003: Maaverkon digitalisointi pysähtyi?

"TV 2:n osakeyhtiöittäminen on perusteltua vuosien 2002–2006 mediasopimuksissa mainituin ehdoin", Tv-lähetykset maaverkon kautta piti digitalisoida ennen 2007, ainakin näin oltiin sovittu viime kesänä hallituksen ja Tanskan kansanpuolueen välisessä mediasovinnossa. Nyt Venstren (keskustapuolue) mediapolitiikasta vastaava puheenjohtaja Jens Rohde sanoo Politiken -päivälehdelle, että digitalisointi ei ole taloudellisesti puolusteltavissa.

Politiken -päivälehti kirjoittaa: Ainoastaan Danmarks Radio:lle ja TV2:lle annetaan tekniset mahdollisuudet kokeilla digitaalisia ohjelmalähetyksiä ja interaktiivisuutta ainoastaan yhdellä eikä niin kuin alunperin sovittiin niillä neljällä lähetysasemalla, joiden piti tehdä digitaalilähetyksistä totta.

Kulttuuriministeri Brian Mikkelsen (konservatiivinen kansanpuolue) sanoo Ritzau’lle DR:n ja TV 2:n kokeilujen olevan tulevien päätösten pohjana.

Sovitteluratkaisu on suututtanut kaupallisen TvDanmark -tv-aseman, jonka mielestä DR ja TV 2 saivat tässä sen luvan, joka alunperin oli annettu heille digi-tv monopolin kehittämiseen, Politiken kirjoittaa.

Lähde: Politiken/ Ritzau

Palaa sisällysluetteloon

 

POHJOLA 

27.5.2003: Alueellista pohjoismaista tv-yhteistyötä

Norjan NRK Sørlandet, Tanskan TV2 Nord ja Ruotsin SVT Göteborg alkavat tuottaa yhteisiä tv-ohjelmia ja verkkopalveluita, ilmoittaa nrk.no.

Yhteistyön taloudellinen pohja perustuu Skagerak-alueen poliitikkojen myöntämiin varoihin. Rahojen on riitettävä kymmeneen tv-ohjelmaan. Hankkeen tavoitteena on saada alueen asukkaat paremmin oppimaan tuntemaan toisiaan maittensa rajojen yli, nrk.no. ilmoittaa.

Lähde: nrk.no


14.4.2003: Nordisk Film panostaa Ruotsiin

Tanskalainen Nordisk Film aloittaa elokuvatuotannon Ruotsissa Hans Peter Lundhin johdolla. Suunnitteilla on kolme–neljä elokuvaa vuodessa. Tuottajana toimii Lars G. Lindström, joka tulee Tukholman kaupunginteatterista.

Yhtiö tekee kaikkea lastenelokuvista toiminta- ja piirroselokuviin. Tanskasta otetaan käyttöön halpaelokuvakonsepti "Director’s cut", jossa panostetaan uusiin nuoriin lupauksiin.

Ensimmäinen Ruotsissa valmistuva elokuva on juuri Tanskan elokuvakoulun päättäneen Daniel Espinosan "Det svarta hålet" (Musta aukko). Käsikirjoituksesta on vastannut Clara Sjöberg. Myös Anne Ingvarin johtama Svenska Feliciafilm sidotaan Nordisk Film -yhtiöön.

Lähde: Pohjoismaiden neuvosto & Pohjoismaiden ministerineuvosto


Palaa sisällysluetteloon