svane.jpg - 2932 Bytes Medier i Norden

Neljäs neljännesvuosijulkaisu 2002
  
    Suomenkielinen pääsivu | Arkisto - neljännesvuosijulkaisut | Yleiskatsaus   
  Sisältö

Islanti   |   Norja   |   Ruotsi   |   Suomi   |   Tanska   |   Pohjoismaat

  Medier i Norden neljännesvuosijulkaisut
löytyvät suomenkielisinä verkkojulkaisuina aina vuodelta 1994. Julkaisut sisältävät suomenkielisen koosteen skandinaavisilla kielillä ilmestyvästä Medier i Norden: Resymé -julkaisun tiedotteista.

Medier i Norden (entinen Nordisk Medie Nyt) -sivujen sisältö on vapaasti lainattavissa mikäli lähde mainitaan selvästi.

  Päätoimittaja                                           Vastaava toimittaja
Terje Flisen (TF)                                         Pääjohtaja Søren Christensen
Postboks 1726 Vika                                   Pohjoismaiden ministerineuvosto,
0121 Oslo, Norge                                       Store Strandstræde 18
Puh. + 47 22 36 46 45                                DK-1255 København K., Danmark

Medier i Norden (aikaisemmin Nordisk Medie Nyt) ISSN 1396-9331 ­ elektroninen julkaisu.

 

ISLANTI 

11.12.2002: Analogisista digitaalisiin radio- ja TV-lähetyksiin

Viestintäministerin perustama toimikunta tekee parhaillaan suunnitelmaa siitä, miten siirtyminen analogisista digitaalisiin radio- ja TV-lähetyksiin voidaan toteuttaa.

Toimikunnan on määrä antaa ehdotuksensa helmikuussa ja suunnitelmissa on, että jakelujärjestelmä on valmiina viimeistään maaliskuussa.

Posti- ja viestintälaitoksen laskelmien mukaan yhden lähettäjän ja viiden ohjelmakanavan digitaalisen jakelujärjestelmän rakentaminen maksaisi ISK 1 – 1,5 miljardia.

Norðurljós ja Islannin Radio ovat viimeisinä viikkoina kokeilumielessä lähettäneet ohjelmia sateliitin kautta ja nyt mitataankin miten kannattava jakelumuoto tämä on. Tele Island on myös aloittanut digitaalisten televisio-ohjelmien lähettämisen laajakaistaverkossa.

Lähde: Islannin Opetusministeriö

Palaa sisällysluetteloon

 

NORJA 

5.12.2002: Uusi mediavalvontavirasto ehdotetaan perustettavaksi Fredrikstadiin

Hallitus on ehdottanut, ett Statens medieforvaltning (valtion mediahallinto), Statens filmtilsyn (valtion elokuvavalvontavirasto) ja Eierskapstilsynet (omistusvalvontavirasto) lyötäisiin yhteen yhdeksi uudeksi mediavalvontavirastoksi.

”Valvontavirasto sijoitettaisiin Fredrikstadiin, missä Statens medieforvaltning jo sijaitseekin. Ehdotus otetaan muukaan suurkäräjien ehdotuksessa hallitukselle valtion valvontaviranomaisista, joka esitetään tammikuussa 2003”, sanotaan kulttuuri- ja kirkkoasiainministeriöstä.

”Perustelut yhteenlyönnille ovat, että yksi yhtenäinen mediavalvontavirasto on paremmin sopeutunut hoitamaan sekä nykyisiä että tulevia mediakentän valvontatehtäviä. Media-alan konvergenssikehitys on johtanut siihen, että näiden kolmen valvontaviranomaisten työtehtävät ovat osittain päällekkäisiä. Yhdistetty valvontaviranomainen varmistaisikin suuremmassa määrin välttämättömän ammattipätevyyden sekä sen, että mediapoliittiset tavoitteet toteutuvat”.

Ehdotus yhdistämisestä merkitsee myös pienempää hallintoa, sanotaan lehdistötiedotteessa, jossa myös huomautetaan, että ”...(Lähtökohtana) hallituksen valintaan sijainnista on ollut turvata valvontavirastolle korkea ammatillinen pätevyys sekä vahvistaa paikallista kehitystä. Hallitus lähtee siitä, että muutto tapahtuu pikku hiljaa ja asteittain kolmen vuoden aikana”.

Lähde: Norjan Kulttuuri- ja Kirkkoasiainministeriö

Palaa sisällysluetteloon

 

RUOTSI 

22.11.2002: Sähköisestä kirjasta kirjastomenestys

Lainaa internetistä sähköinen kirja! Kehoitus on otettu ilolla vastaan monien lukijoiden parissa, ilmoittaa TT/ Svenska Dagbladet. Kustannusyhtiöt ovat kuulevalla kannalla ja päästävät kirjat verkkokäyttöön ennen kuin ne ennättävät kirjakauppojen tiskeille.

”- Viime kesästä lähtien lainattujen kirjojen määrä on yhteistyössä mukana olevissa 50 kirjastossa nelinkertaistunut, sanoo markkinapäällikkö Py Sandell Elib-nimisessä yrityksessä, joka välittää ja myy sähköisiä kirjoja. Tämä merkitsee noin 4 000 lainattua sähköistä kirjaa lokakuussa”, kirjoittaa TT/Svenska Dagbladet.

Elibin taustalta, joka muuten perustettiin pari vuotta sitten, löytyy monia tunnettuja kustannusyhtiöitä mm. Natur och Kultur ja Piratförlaget.

”Silloin kyseessä oli kokeilutoiminta ja haluttiin enemmänkin testata minkälaiset markkinat netistä imuroitaville kirjoille ovat. Mutta sen jälkeen kun yhteistyö ympäri maata sijaitsevien kirjastojen kanssa alkoi lukijat ovat löytäneet mahdollisuuden. Tukholman kaupunginkirjasto lainaa noin 1 000 sähköistä kirjaa kuukaudessa. Myös pienet kunnalliset kirjastot ovat lähteneet mukaan, esimerkiksi Norbergin kirjasto Västmanlandissa”, kirjoittaa TT/Svenska Dagbladet.

Lähde: TT/ Svenska Dagbladet.

Palaa sisällysluetteloon

 

SUOMI 

14.11.2002: Digita Oy:lle kolme digitelevision kanavanippua

Digita Oy on vahvistanut asemaansa Suomen digitelevisiomarkkinoilla sen jälkeen, kun sille myönnettiin digitelevision verkkotoimilupa, joka oikeuttaa kolmen kanavanipun käyttöön ja hallintaan, liikenne- ja viestintäministeriön lehdistötiedotteesta käy ilmi.

Verkkolupia oli haussa kolme ja lisäksi niitä hakivat Yleisradio Oy, MTV Oy ja Swelcom Oy. Liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasin mukaan kaikkien kolmen kanavanipun hallinnan antaminen yhdelle toimijalle edistää ministerin tavoitteita digitelevision yleistymisestä Suomessa.

Digita oli ministeri Sasin mukaan hakijoista kiinnostunein kehittämään ohjelmistojen lisäksi uusia teknisesti kehittyneitä palveluja. Digitalla on lisäksi tarvittava kokemus laadun varmistamisesta. Koska Digitalla ei ole ohjelmatoimintaa, se voi tarjota palvelujaan tasapuolisesti kaikille ohjelmiston tarjoajille.

Digatalle on myös myönnetty digiradion verkkotoimiluvat, sama koskee Telemast Nordic Oy:tä. Verkkolupien jakamisen kahdelle hakijalle katsotaan edistävän kilpailua alueellisessa digitaalisessa radioverkossa Uudenmaan alueella.

Verkkotoimiluvat ovat voimassa 31.8.2010 saakka. Uusia verkkolupia tulee hakuun kun analogisessa käytössä olevia taajuuksia vapautuu, ilmoittaa liikenne- ja viestintäministeriö.

Lähde: Liikenne- ja Viestintäministeriö


Palaa sisällysluetteloon

 

TANSKA 

8.11.2002: Poliittinen yksimielisyys uudesta elokuvasopimuksesta

”Tanskalainen elokuva saa ylimääräiset 200 miljoonaa tanskan kruunua jaettavaksi seuraavana neljänä vuotena. Rahoilla on tarkoitus tuottaa kaiken kaikkiaan 80 - 100 kokoillan elokuvaa ja runsaat 170 –180 lyhyt- ja dokumenttielokuvaa sekä perustaa uusi kykyrahasto mm. nuorten ja vastikään koulutettujen ohjaajien hyväksi”, sanotaan Tanskan kulttuuriministeriön lehdistötiedotteessa.

”Näin pääkohdittain hallituksen ja kulttuuriministeri Brian Mikkelsenin eduskuntapuolueiden kanssa, punavihreätä Enhedslisten –puoluetta lukuun ottamatta, solmimassa monivuotissopimuksessa. Sopimuksessa tanskalaiselle elokuvalle varataan 1.775 miljoonaa tanskan kruunua, rahat kanavoidaan valtion budjetin, DR:n ja TV 2:n kautta vuosina 2003 –2006. Kyseessä on vajaat 200 miljoonaa kruunua enemmän kuin, mitä nykyisessä sopimuksessa.

Painopistealueet ovat seuraavat:

- 80 – 100 kokoillan elokuvaa, mikä merkitsee enemmän rahaa elokuva-alan kehittämiseen, tuotantoon ja markkinointiin
- 170 – 180 lyhyt- ja dokumenttielokuvaa. Yksittäisille elokuville myönnetään enemmän rahaa
- uusi kykyrahasto yhteistyössä Tanskan elokuvainstituutin, DR:n ja TV 2:n kanssa
- entistä joustavampi tukijärjestelmä ilman aikaisempaa 60/40 –järjestelmää
- uuden nitraattiarkiston perustaminen, odotetusti vuonna 2006

”Sopimus on nykyaikainen elokuvasopimus, joka yhtäältä on jatkoa tanskalaisen elokuvan äskettäiselle menestykselle sekä toisaalta luo joustavammat puitteet elokuva-alalle niin, että saamme sekä halpoja dogma-elokuvia että perinteisiä tanskalaisia kokoillan elokuvia ja myös hiukan kalliimpia kansainvälisiä suurelokuvia. Tämä on hyödyksi tanskalaiselle elokuvalle ja yleisölle.”, sanoo kulttuuriministeri Brian Mikkelsen.

Sanomalehti Politiken kommentoi seuraavasti: ”Suurin osa rahoista kanavoidaan julkisen palvelun kanaven DR TV:n ja TV 2:n kautta. Niiden tulee turvata tanskalaisen elokuvan vahvistumista jatkossakin. (...) Elokuva-alalta löytyy suurta tyytyväisyyttä sopimukseen kun taas televisiokanavat hyväksyvät sen ilman sen suurempia suosionosoituksia”.

Lähde: Tanskan Kulttuuriministeriö/Sanomalehti Politiken


Palaa sisällysluetteloon

 

POHJOISMAAT 

18.12.2002: Naapurimaiden tv:lle uutta toivoa

Pohjoismaiden yhteistyöministerit antoivat maanantaina Tukholmassa pitämässään kokouksessa suurlähettiläs Ole Norrbackille ja Suomen kulttuuriministeriölle tehtäväksi selvittää, miten Pohjoismaiden tv-lähetykset voitaisiin saada näkyviin kaikkialla Pohjolassa. Aloitteen takana on Suomen yhteistyöministeri Jan-Erik Enestam.

Tarkoituksena ei ole käynnistää uutta selvitystä vaan koota ja arvioida olemassaolevaa aineistoa, jossa selvitetään, miten Pohjoismaiden yleisradiolähetykset voitaisiin saada näkyviin kaikkialla Pohjolassa. Lisäksi tehtävänä on tarkastella Pohjoismaiden tämänhetkisiä kahdenvälisiä tv-alan kontakteja. Koosteen pohjalta tulee tehdä ehdotuksia poliittisiksi päätöksiksi. Raportti ja ehdotukset luovutetaan yhteistyöministereille kesäkuun 2003 lopussa.

Lähde: Pohjoismaiden neuvosto & ministerineuvosto


18.12.2002: Ahvenanmaalle digi-tv-sopimus

Etelä-Suomi ja Pohjanmaa saattavat solmia Ruotsin yleisradioyhtiön SVT:n kanssa digi-tv-lähetyksiä koskevan sopimuksen, joka mahdollistaisi lähetysten näkymisen lokakuun 2003 alusta lähtien. Ahvenanmaa on jo tehnyt vastaavanlaisen sopimuksen.

SVT:n toimitusjohtaja Christina Jutterström allekirjoitti 12. joulukuuta sopimuksen Ruotsin digi-tv-lähetysten jakelusta Ahvenanmaalla. Ahvenanmaa on ollut erityisasemassa, sillä Ruotsin tv-lähetykset ovat näkyneet siellä jo 40 vuotta, toteaa Jutterström Ylen Internytt-palvelun mukaan. Sopimuksen mukaan Ahvenanmaalla näkyvät SVT 1- ja 2-kanavat, jouluna aloittava uusi lastenkanava sekä helmikuussa käynnistyvä uutis- ja urheilukanava. Myös SVT:n seuraava uutuus eli nuorisokanava näkyy Ahvenanmaalla.

Satelliittivastaanottimen ja koko Ahvenanmaan kattavan lähettimen, joidenkin ”oheislaitteiden” sekä näyttelijöille, muusikoille ja kirjailijoille maksettavien tekijänoikeuskorvauksien lisäksi sopimus ei maksa Ahvenanmaalle mitään.

Lähde: Pohjoismaiden neuvosto & ministerineuvosto


18.12.2002: Tietotekniikka demokratisoi

Muuhun maailmaan verrattuna Pohjoismaat ovat tietotekniikan käytön huippumaita vuonna 2002. Noin 90 % pohjoismaalaisista käyttää matkapuhelinta ja yli 70 %:lla on tietokone. Hieman yli 60 % pääsee Internetiin kotoa käsin. 72–76 % väestöstä ilmiottaa käyttäneensä äskettäin tietokonetta. Tietotekniikan käytössä ei ole olennaisia sukupuolieroja, ja ikäjakauman mukaiset erot ovat pieniä. Sekä nuoret että vanhat – yhtä lailla16-vuotiaat kuin 74-vuotiaatkin – sanovat käyttävänsä tietotekniikkaa jossakin muodossa. Luvut ovat peräisin Pohjoismaiden tilastokeskusten tietotekniikan käyttöä koskevasta isosta pohjoismaisesta tutkimuksesta, jonka Pohjoismaiden ministerineuvosto on tilannut.

– Pelkällä tietotekniikalla ei ratkaista kaikkia yhteiskunnan ongelmia, vaan se on nähtävä resursseja vapauttavana välineenä. Esimerkiksi hoitosektorilla tietotekniikkaa voidaan hyödyntää hallinnollisissa tehtävissä, mikä vapauttaa voimavaroja varsinaiseen hoitotyöhön. Internet on antanut ihmisille kokonaan uudenlaisen mahdollisuuden vaikuttaa poliittisiin prosesseihin. Päätösprosessit ovat ainoastaan hiiren näpäytyksen päässä, joten siinä mielessä tietotekniikka on vahvistanut demokratiaa, sanoo tanskalainen Thomas Adelskov, joka on sosiaalidemokraattien kansanedustaja ja kansankäräjien tiedevaliokunnan varapuheenjohtaja.

Lähde: Pohjoismaiden neuvosto & ministerineuvosto


3.12.2001: Ratkaiseeko EU tanskalais-ruotsalaisen kirjasodan?

Tanskalaiset kirjat ovat nykyään halvempia Ruotsin puolella Juutinraumaa. Näin sen jälkeen kun ruotsalaiset vuodenvaihteessa laskivat kirjoihin kohdistuvaa arvonlisäveroa 25 prosentista kuuteen prosenttiin. Malmössä kirjoja ostavista asiakkaista joka kymmenes on ruotsalainen ja kirjahinnat ovat noin 20 – 40 prosenttia alhaisemmat kuin mitä Kööpenhaminassa ja muissa tanskalaisissa kaupungeissa, ilmoittaa NTB/ nrk.no

”Asiaan on puuttunut suuri tanskalainen kirjoja myyvä tukkuliike DBK Bogdistribution, joka haluaa lopun kirjojen halpamyynnille Ruotsissa. Tukkuliike haluaa sopimuksen, jossa ruotsalaiset kirjakauppiaat sitoutuvat samaan hintatasoon kuin, mikä Tanskassa”, kirjoittaa NTB/nrk.no

”Tämä sotii EU:n sääntöjä vastaan vapaasta hinnoittelusta, väittää Malmössä viiden kirjakaupan omistaja ja johtaja Gudmund Hamrelius. Hänelle ollaan hallituksesta Tukholmassa luvattu, että Ruotsi ottaa tämän asian esille EU:n keskeisten viranomaisten kanssa”, kirjoittaa NTB/ nrk.no. Lähde: NTB/nrk.no


Palaa sisällysluetteloon