svane.jpg - 2932 Bytes Medier i Norden

Kolmas neljännesvuosijulkaisu 2002
  
    Suomenkielinen pääsivu | Arkisto - neljännesvuosijulkaisut | Yleiskatsaus   
  Sisältö

Islanti   |   Norja   |   Ruotsi   |   Suomi   |   Tanska   |   Pohjoismaat

  Medier i Norden neljännesvuosijulkaisut
löytyvät suomenkielisinä verkkojulkaisuina aina vuodelta 1994. Julkaisut sisältävät suomenkielisen koosteen skandinaavisilla kielillä ilmestyvästä Medier i Norden: Resymé -julkaisun tiedotteista.

Medier i Norden (entinen Nordisk Medie Nyt) -sivujen sisältö on vapaasti lainattavissa mikäli lähde mainitaan selvästi.

  Päätoimittaja                                           Vastaava toimittaja
Terje Flisen (TF)                                         Pääjohtaja Søren Christensen
Postboks 1726 Vika                                   Pohjoismaiden ministerineuvosto,
0121 Oslo, Norge                                       Store Strandstræde 18
Puh. + 47 22 36 46 45                                DK-1255 København K., Danmark

Medier i Norden (aikaisemmin Nordisk Medie Nyt) ISSN 1396-9331 ­ elektroninen julkaisu.

 

ISLANTI 

9.9.2002: Lyhytelokuvapäivät Reykjavikissa

Lyhytelokuvapäivät pidettiin 5.– 9. syyskuuta 2002 Reykjavikissa kymmenettä kertaa. Kaiken kaikkiaan festivaaleihin oli lähetetty 106 elokuvaa, näistä 66 olivat ulkomaisia elokuvia 21:stä maasta.

Kilpailuluokkia oli kaksi; islantilainen ja ulkomainen elokuva. Lyhytelokuvapäivät saivat tukea EU:n Media Plus –hankkeesta. Tämä on ensimmäinen kerta kun islantilaisille elokuvafestivaaleille myönnetään eurooppalaista tukea.

Elokuvapäivien johdosta järjestettiin myös seminaari, jonka aikana monet Islannista ja Islannin ulkopuolelta saapuneet kiinnostavat vieraat vaihtoivat mielipiteitä. Festivaaleilla pyöri palkintoja niittäneitä elokuvia, mm. näytettiin Cannesin elokuvafestivaalin voittanut elokuva.

Lähde: Islannin Opetusministeriö

Palaa sisällysluetteloon

 

NORJA 

22.10.2002: Uusi mediarekisteri otettu käyttöön

Tiedot tärkeimmistä mediaomistajista ja viestintäyrityksistä Norjassa ovat nyt kaikkien ulottuvilla internet-palvelun kautta, ilmoittaa Norjan kulttuuri- ja kirkkoasiainministeriö. Omistussuhteiden valvontaan keskittyvä elin (Eierskapstilsynet) on ministeriön toimeksiannosta palvelun kehittänyt.

"Mediarekisteri sisältää tietoa lehdistön, tv:n ja radion omistussuhteista. Kaikki Norjan joukkoviestimet, yli 220 lehteä, 220 radioasemaa, 30 televisioasemaa ja 1500 mediaomistajaa on viety tietokantaan. Mediarekisteri antaa esimerkiksi yleisölle mahdollisuuden tarkistaa, mitkä joukkoviestimet ovat suoraan ja epäsuoraan A-pressenin omistuksessa, kuka omistaa paikallistelevisiot Norjassa ja jos Adresseavisenilla lisäksi on paikallisradiolähetyksiä.

Mediarekisterissä yleisö pystyy lajittelemaan viestimet omistajan, omistussuhteiden, painosmäärän ja maantieteellisen sijainnin perusteella. Valvontaelin uskoo etenkin tutkijoiden, opiskelijoiden ja koululaisten, toimittajien ja muiden media-alalla työskentelevien hyötyvän verkko-palvelusta. Mediarekisteri löytyy myös englanninkielisenä”, sanotaan ministeriön lehdistötiedotteessa.

Verkko-osoite: www.medieregisteret.no.

Lähde: Norjan Kulttuuri- ja Kirkkoasiainministeriö

Palaa sisällysluetteloon

 

RUOTSI 

8.10.2002: Elokuva-ala saa kulttuuribudjetissa lisää tukea vuodelle

”Budjetissa kulttuurille varatut varat nousevat n. 4,8 miljardista kruunusta 2002 runsaaseen 5 miljardiin kruunuun 2003. Kaiken kaikkiaan kulttuuri- ja mediapolitiikan ehdotukset kattavat 5,7 miljardia kruunua, lehdistötiedotteesta ilmenee.

"Ruotsalainen elokuva saa kahden vuoden ajan kunakin vuotena 25 miljoonaa kruunua lisää. Täten valtion osuus nykyisessä elokuvasopimuksessa on yhteensä 225 miljoonaa kruunua vuosittain. Lisäksi hallitus ehdottaa 30 miljoonan lisäystä vuoden 2002 elokuvasopimukseen. Tämä merkitsee, että nykyisen kauden sopimukseen tehdään 80 miljoonan kruunun lisäys”, Ruotsin Kulttuuriministeriön lehdistötiedotteessa sanotaan.

Joukkoviestinnän muut uutiset: Ruotsin valtakunnalliselle avoimien ei-kaupallisten kanavien liitolle Riksförbundet Öppna kanaler ehdotetaan annettavan miljoona kruunua vuosittain kahden vuoden kokeilua varten, jossa tavoitteena on saada kansanliikkeet paremmin hyödyntämään paikallista ei-kaupallista televisiota."

"- Ylimääräiset 80 miljoonaa kruunua Ruotsin elokuvatuotannolle olivat tervetulleita ja välttämättömiä, sanoo Svensk Filmindustrin hallinnollinen johtaja Rasmus Ramstad Svenska Dagbladet –sanomalehdelle.

"- Jos emme olisi saaneet Ulvskogilta tätä lisäystä tuotanto olisi maannut aika hiljaa kahden vuoden ajan. Kumma kyllä syynä on, että ruotsalaisella elokuvalla on viimeisinä kolmena vuotena mennyt hyvin. Näin ollen yhtiöt ovat käyttäneet elokuville varatun tuen, joka myönnetään suuren yleisön saavuttaneille elokuville.

Lähde: Ruotsin Kulttuuriministeriö/ Svenska Dagbladet

Palaa sisällysluetteloon

 

SUOMI 

5.9.2002: Viestintämarkkinalain toinen vaihe

Viestintälainsäädännön uudistus etenee, todetaan viestintäministeriön lehdistötiedotteessa: ”Viestintämarkkinalain toisessa vaiheessa pannaan täytäntöön Euroopan yhteisön uudet sähköisen viestinnän direktiivit, tehostetaan viestintähallintoa ja nopeutetaan riita-asioiden käsittelyä. Uudistuksessa otetaan huomioon myös uuden perustuslain vaatimukset. Lakiesityksellä edistetään verkkoliiketoimintaa, televisio- ja radiotoimintaa sekä sisältötuotantoa. Lakiesitys luo entistä paremmat edellytykset viestintäpalvelujen kehitykselle”, sanotaan muun muassa.

Televisioon liittyvästä toiminnasta sanotaan: ”Kaapelitelevisioverkossa toimivien teleyritysten tulisi esityksen mukaan siirtää maksutta vain Yleisradio Oy:n ohjelmistot oheis- ja lisäpalveluineen. Siirtovelvoite koskisi myös kaupallisten toimijoiden valtakunnallisia kanavia ja niihin liittyviä palveluja. Näiden siirrosta teleyritys voisi kuitenkin periä enintään kustannussuuntautuneen hinnan. Kaupalliset maksuttomat kanavat on kuitenkin siirrettävä korvauksetta nykyisen toimilupakauden ajan.

Yleisradio Oy:n toiminnasta annettaisiin vuosittain kaksi uutta kertomusta julkisen palvelun tehtävien arviointia varten. Hallintoneuvoston tulisi antaa yhtiön toiminnasta sisältökertomus eduskunnalle. Yhtiön tulisi lisäksi antaa Viestintävirastolle julkisesta palvelusta laillisuuskertomus, josta virasto antaisi oman lausuntonsa valtioneuvostolle.

Nyt ehdotettujen muutosten on tarkoitus tulla voimaan 25. heinäkuuta 2003.

Lakiesitys on toinen vaihe viestintälainsäädännön kokonaisuudistuksesta. Viestintämarkkinalain ensimmäinen vaihe tuli voimaan 1. heinäkuuta.”

Lähde: Liikenne- ja Viestintäministeriö


Palaa sisällysluetteloon

 

TANSKA 

21.10.2002: Tulevaisuuden digitaalisesta televisiosta lausuntokierros Tanskassa

"Tanskalaisten digitelevisio-tulevaisuus on käynnistetty”, sanottiin kulttuuriministeriön uutiskirjeessä nro. 10/2002.

"Kulttuuriministeri Brian Mikkelsen on esittänyt ehdotuksensa julkisesta maanpäällisestä digitaalisesta ohjelmistokokonaisuudesta, nk. TV-alustasta (TV-Platform) ja pyytää alaa kommentoimaan ehdotusta.

Lausuntokierroksen jälkeen suunnitelmana on, että TV-alustasta pyydetään ensi keväänä tarjouksia. Ehdotuksen mukaan TV-alusta kaupattaisiin kokonaisuutena niin että, tuleva digi-TV-toimija voi tarjota useampia televisiokanavia, interaktiivisia palveluja kuten yhteyden Internetiin, verkkokauppaa digitelevisiossa sekä huomattavasti laajempaa valikoimaa television käyttömahdollisuuksiin. Tarkemmat määräykset lakkauttamisajankohdasta annetaan kulttuuriministerin päätettyä tarjonnan suuntaviivoista.”

Lähde: Tanskan Kulttuuriministeriö


8.10.2002: Kaksi uutta kaupallista radiokanavaa huutokaupataan

Kahden uuden kaupallisen radiokanavan toimiluvat huutokaupataan keväällä 2003, ilmoitetaan Tanskan kulttuuriministeriön uutiskirjeessä. Kanavat sisältyvät vuosien 2002 – 2006 mediasopimukseen.

"Kyseessä on P5-kanava, jonka kattavuus tulee olemaan vajaat 80 prosenttia väestöstä ja P6-kanava, joka saavuttaisi vajaat 40 prosenttia kansasta. Molemmista kanavista pyydetään ostotarjouksia.

Huutokauppamalli valittiin sen sijaan, että oltaisiin päädytty arvioimaan laatua nk. kauneuskilpailussa. Näin ei tehty pelkästään siksi, että liikkeeseenlaskijan saama rahamäärä olisi mahdollisin suuri vaan arvioitiin lisäksi, että huutokaupassa eniten tarjonnut myös pystyisi saamaan tarjoamastaan eniten irti. Tarjous julistettaneen ennen vuotta 2003 ja huutokauppa pidettäisiin saman vuoden huhtikuun puolivälissä”, uutiskirjeessä sanotaan.

Lähde: Tanskan Kulttuuriministeriö

Palaa sisällysluetteloon

 

POHJOISMAAT 

30.10.2002: Digitaalista ja monikulttuurista

Kulttuuriministerit ovat sopineet seuraavan vuoden 6,4 miljoonan Tanskan kruunun strategisten varojen jaosta. Vuonna 2003 käytetään 4,4 miljoonaa hankkeisiin, jotka koskevat pohjoismaisen digitaalisen sisällön tuottamista, kun taas 2 miljoonaa kohdistetaan monikulttuurisiin hankkeisiin.

”Tähän päätökseen kaikki voivat tyytyä, vaikkeivät kaikki olekaan täysin tyytyväisiä”, Norjan kulttuuriministeri Valgerd Svarstad Haugland totesi.

Tanska jätti äänestämättä, jolloin ministerit pystyivät hyväksymään varojen jaon. Tanskan kulttuuriministeri Brian Mikkelsen ei ollut muiden kanssa samaa mieltä siitä, että monikulttuuriseen alaan olisi panostettava vuonna 2003. ”Vuodesta 1997 lähtien kulttuuripiireissä on tuettu monikulttuurisia hankkeita. Kulttuurisektorilla tarvitaan uudistuksia ja uutta dynaamisuutta. Tanskan puolelta toivomme, että tulevista painopisteistä keskusteltaisiin”, Mikkelsen sanoi.

Lähde: Pohjoismaiden neuvosto & ministerineuvosto


16.9.2002: Yksimielisyyttä pohjoismaisesta elokuvapoliittisesta

Mitkä elokuvapoliittiset kysymykset voidaan ratkaista tiiviillä pohjoismaisella yhteistyöllä? Tämä oli Svenska Filminstitutetin 9.–10. syyskuuta järjestämän Pohjoismaiden Elokuvapoliittisen Foorumin pääkysymys.

"Osallistujia odotettiin noin viitisenkymmentä, mutta päästiinkin toivottamaan tervetulleiksi 96 edustajaa ministeriöistä, elokuvainstituuteista ja elokuvarahastoista, tuottajien järjestöistä sekä elokuvatyöntekijöiden järjestöistä, elokuvantekijöitä ja taitelijoita Pohjoismaista. Lisäksi foorumiin osallistui EU-komission edustajia ja joukko kansainvälisiä järjestöjä”, sanotaan Svenska Filminstitutetin tiedotteessa.

"Tämä oli ensimmäinen kerta kun näin laajalla kokoonpanolla keskusteltiin kansainvälisistä ja kansallisista elokuvapoliittisista kysymyksistä pohjoismaisesta näkökulmasta. Kokouksen tarkoituksena oli kartoittaa ne kysymykset, jotka voitaisiin ratkaista tiiviimmällä yhteistyöllä. Lisäksi haluttiin kartoittaa olisiko kiinnostusta perustaa pohjoismaisten elokuvatuotantoon vahvasti sidottujen järjestöjen ja instituutioiden verkosto sekä vahvistaa Pohjoismaita elokuvapoliittisena kokonaisuutena eurooppalaisissa ja kansainvälisissä foorumeissa."

Kokouksen jatkosta tiedotteessa sanotaan seuraavaa: ”Ruotsin Elokuvainstituutin johtaja sai tehtäväkseen esittää ehdotus Tukholmassa käydyn keskustelun jatkolle. Ehdotettiin, että selvitettäisiin mahdollisuudet hakea tukea yhteistyöelimen perustamiseksi”.

Lähde: Svenska Filminstitutet


Palaa sisällysluetteloon