svane.jpg - 2932 Bytes Medier i Norden

Toinen neljännesvuosijulkaisu 2002
  
    Suomenkielinen pääsivu | Arkisto - neljännesvuosijulkaisut | Yleiskatsaus   
  Sisältö

Islanti   |   Norja   |   Ruotsi   |   Suomi   |   Tanska   |   Pohjola

  Medier i Norden neljännesvuosijulkaisut
löytyvät suomenkielisinä verkkojulkaisuina aina vuodelta 1994. Julkaisut sisältävät suomenkielisen koosteen skandinaavisilla kielillä ilmestyvästä Medier i Norden: Resymé -julkaisun tiedotteista.

Medier i Norden (entinen Nordisk Medie Nyt) -sivujen sisältö on vapaasti lainattavissa mikäli lähde mainitaan selvästi.

  Päätoimittaja                                           Vastaava toimittaja
Terje Flisen (TF)                                         Pääjohtaja Søren Christensen
Postboks 1726 Vika                                   Pohjoismaiden ministerineuvosto,
0121 Oslo, Norge                                       Store Strandstræde 18
Puh. + 47 22 36 46 45                                DK-1255 København K., Danmark

Medier i Norden (aikaisemmin Nordisk Medie Nyt) ISSN 1396-9331 ­ elektroninen julkaisu.

 

ISLANTI 

29.5.2002: Islantilaisia elokuvia tulossa

Niin paikallisella kuin kansainvälisellä yleisölläkin on odotettavanaan kesällä 2002 monta islantilaista elokuvaa.

Islannin elokuvasäätiön johtajan Thorfinnur Ómarssonin mielestä uudet elokuvat ovat erittäin mielenkiintoisia. Viime vuosina kourallinen elokuvia ovat juoneltaan sijoittuneet Reykjavikiin. Nyt elokuvantekijät siirtyvät kauas pois urbaanista ympäristöstä.

Uusien elokuvien joukosta löytyy ohjaajanimiä kuten Baltasar Kormákur ja Fridrik Thór Fridriksson ja nuoremmalle kyvylle Dagur Kárisille on annettu mahdollisuus tehdä koko illan elokuva. Myös nuori kirjailija Mikael Torfason on saanut mahdollisuuden ohjata elokuva.

Islannin elokuvarahaston tiedotteesta käy ilmi, että Thorfinnur Ómarsson on myös tyytyväinen festivaaleilla ja ulkomaiselle elokuvayleisölle lanseerattuihin islantilaisiin elokuviin.

Lähde: Opetusministeriö


13.5.2002: Islannin musiikkia vientiin

Vientineuvosto järjesti 2. toukokuuta seminaarin islantilaisen popmusiikin viennistä ulkomaille. Seminaarin tavoite oli vahvistaa keskustelua siitä, miten islantilaisen musiikin vientiä voidaan tukea, välittää islantilaisten ja ulkomaalaisten kokemuksia ja visioita ja vahvistaa tietoisuutta eurooppalaisilla markkinoilla tapahtumista Islannissa. Seminaari oli ajateltu muusikoille ja musiikkia ulkomaille vieville yrityksille ja se toteutettiin paneelikeskusteluna.

Seminaarin ulkomaalaiset osanottajat olivat mm. brittiläisen agenttiorganisaation puheenjohtaja Keith Harris ja Sony Independent Network’in varapuheenjohtaja Simon Young sekä skottilaisen hallituksen neuvonantaja musiikin vientikysymyksissä Tam Coyle.

Rás 2 vie islantilaista musiikkia ulkomaille
Rás 2 on vastikään tuottanut Airwavesin musiikkifestivaaleilla Reykjavikissa lokakuussa viime vuonna soittaneen 12 islantilaisen orkesterin konserttiäänitteet. Konserttiäänitteet lähetettiin EBU:n (European Broadcasting Union) pääkonttoriin Sveitsiin ja niitä tarjottiin kaikille EBU:n 70:lle jäsenasemalle. Lisäksi konsertteja tarjotaan 46:lle radio- tai tv-asemalle 29:ssä muussa maassa.

Lähde: Opetusministeriö

Palaa sisällysluetteloon

 

NORJA 

3.6.2002: Valtakunnallinen kaupallisen radion toimilupa julistettu haettavaksi

Kulttuuri- ja kirkkoministeriö julisti haettavaksi toimiluvan 1.tammikuuta 2004 aloitettaville valtakunnallisille mainosrahoitteisille radiolähetyksille.

"Toimiluvan yleisellä haulla pyritään saamaan radiokanava, joka pystyy tarjoamaan kuulijoilleen korkeaa laatua ja laajan ohjelmatarjonnan. Siksi yleisradion profiilia on tiukennettu", sanoo ministeri Valgerd Svarstad Haugland eräässä lehdistötiedotteessa.

Myöhemmin julistetaan haettavaksi toimilupa ääniradiotoiminnalle, joka kattaa 50-70 prosenttia kansasta. Ministeriö arvioi julistavansa ja myöntävänsä toimiluvat vuoden 2003 aikana.

Mitä ajankohtaiseen hakuun tulee lehdistötiedotteessa sanotaan seuraavaa: "Hallitus näkee toimiluvan tärkeänä kulttuuripoliittisena vaikutuskeinona, jonka tulee varmistaa Norjan kansalle Norjan olosuhteisiin soveltuvaa radio-ohjelmaa. Vaatimukseksi asetetaan, että lähetykset tavoittavat vähintään 90 prosenttia kansasta FM-taajuuden kautta. Sisällöllä tulee olla temaattista ja alakohtaista leveyttä ja suullisille jutuille tulee varata tuntuva osa lähetysaikaa. Norjalaisen musiikin ja monipuolisen musiikkitarjonnan tulee leimata lähetyksiä, joiden myös on sisällyttävä:

- uutisia ja ajankohtaisohjelmia
- elämänkatsomusohjelmia
- ohjelmia lapsille ja nuorille
- saamenkielisiä ohjelmia
- ohjelmia etnisille vähemmistöille
- Norjan virallisia kielimuotoja ja murteita on käytettävä

Pääkonttori ja kanavan pääuutistoimisto on sijoitettava Oslon ulkopuolelle. Toimiluvan haltijan tulee maksaa 160 miljoona kruunua valtiolle toimiluvan jaon yhteydessä, sillä toimilupa antaa oikeuden vähäisten taajuusresurssien käyttöön.

Toimilupakausi on 10 vuotta ja alkaa 1. tammikuuta 2004. Takaraja toimiluvan haulle on 4. syyskuuta 2002 ja toimilupa jaetaan luultavasti vuoden 2002 kuluessa.

Lähde: Kulttuuri- ja kirkkoministeriö


3.5.2002: Norjan mediabarometri 2001 - norjalaiset entistä enemmän päätteen edessä

Norjan tilastokeskuksen (Statistisk sentralbyrå, SSB) mediabarometri osoittaa, että vuodesta 2000 vuoteen 2001 norjalaiset ovat huomattavassa määrin lisänneet Internetin käyttöä, samalla kuin myös TV-katselu on lisääntynyt. "Viime vuosina sanomalehti- ja viikkolehtien luku on laskenut, kun kirjojen luku taas näyttää olevan nousussa", sanotaan tilastokeskuksen tiedotteessa.

Norjalaisten sanoma- ja viikkolehtien luku on laskenut vuodesta 1995 vuoteen 2001 ja sama pätee radiokuuntelijoihin. Päivittäin kirjoja lukevien määrä on taas nousussa oltua laskussa 1990- luvulla.

"Erilaisten viestimien tarjonta norjalaisissa kodeissa on vahvasti lisääntynyt viime vuosina. Kun puolella kansasta oli PC kotonaan 1997, kolmella neljästä oli sellainen 2001. Internetin käyttö on noussut vieläkin voimakkaammin. Hiukan useammalla kuin joka kymmenellä oli Internet yhteys kotonaan 1997 kun taas kolmella viidestä oli internetyhteys 2001. Vajaan kolmen viidestä omistaessaan vuonna 1999 kännykän sellainen oli useammalla kuin kolmella neljästä kaksi vuotta myöhemmin", tilastokeskus ilmoittaa.

"Mediamarkkinoiden suurin voittaja on kuitenkin Internet. 7 prosentin käyttäessä Internetiä joka päivä 1997 osuus kasvoi 34:ään prosenttiin 2001", tilastokeskuksen raportista käy ilmi.

Lähde: Statistisk sentralbyrå

Palaa sisällysluetteloon

 

RUOTSI 

11.6.2002: Sama ohjelmatarjonta SVT 1:n ja SVT 2:n uudelleenprofiloinnista huolimatta

Vuonna 2001 Ruotsin Televisio profiloi uudelleen kanavat SVT 1 ja SVT2. Radio- ja TV -tarkastuslautakunta kirjoittaa raportissaan, että tämä oli ohjelmavuoden 2001 huomattavin tapahtuma ja, että se ei johtanut muutoksiin Ruotsin Television ohjelmatarjonnassa sen kokonaisuudessa.

Kahdeksan kanavaa ovat olleet mukana tutkimuksessa: SVT 1, SVT 2, TV 3, TV 4, Kanal 5, TV 6, ZTV ja TV 8. Ohjelmatarjonta oli 90-luvulla suhteellisen vakaa. Tätä taustaa vasten SVT 1:n ja SVT 2:n ohjelmaprofiilin muutos vaikuttaa ainutlaatuiselta, raportin kirjoittajat toteavat. SVT 1 nostetaan esille kanavana, joka uutisineen ja viihdeohjelmineen on leveä ja SVT 2 kapeampana ja enemmän faktasuuntautuneena kanavana", Dagens Nyheter/ TT raportoi.

Tutkimus on kuudes järjestyksessä, TT kirjoittaa ja sen on tehnyt Göteborgin yliopiston journalistiikan ja massaviestinnän laitos".

Lähde: Dagens Nyheter/TT


10.6.2002: IT -komissio haluaa "laajakaistapalveluita"

"Laajakaistapalvelut" ovat IT-komission nimitys tärkeille digitaalisille palveluille, joita niin monet kuin mahdollista tulisi voida käyttää.

Hiljattain IT-komissio julkisti visionsa siitä, mitä tulee tapahtumaan: "Laajakaistapalvelut - uusi vaihe IT-politiikassa - SOU 2002:51".

"IT-komissio pohjustaa uudella kirjallaan laajakaistapalveluista pohjaa IT-politiikan uudelle vaiheelle. Se perustuu viime vuosien panostuksiin, jossa yhä useammalle on pyritty saamaan mahdollisuus tietokoneeseen, Internetiin ja laajakaistaan. Kunnon panostukset informaation systematisoimiseksi ja jäsentämiseksi maksaa nämä aikaisemmat panostukset takaisin arkielämän ja työelämän palveluina, jotka ovat meille kaikille hyödyksi ja yksinkertaistaa yritysten tuotantoprosessin ja bisneksen teon", sanotaan eräässä lehdistötiedotteessa.

Lähde: IT-komissio

Palaa sisällysluetteloon

 

SUOMI 

7.6.2002 Harvalla suomalaisella on digi-tv:tä varten tarvittava vastaanotin

Vähemmän kuin viisi prosenttia Suomen kotitalouksista on hankkinut digisovittimen, osoittaa Suomen Gallupin tekemä tutkimus. Digi-TV:n lähtölaukauksesta saakka viime vuoden elokuussa hanketta on kritisoitu vahvasti moneen otteeseen.

Ensin ei ollutkaan digisovittimia, jotka ovat välttämättömiä digi-TV:n katselussa. Tämä herätti paljon huomiota ja kritiikkiä tuli huonosta suunnittelusta. Sen jälkeen saatiin tietää, että korkeista kustannuksista riippuen yhden kanavan lähetysten alkamisajankohta siirtyy hamaan tulevaisuuteen. Syksyn aikana on myös koko hankkeen kustannuspuolta kyseenalaistettu, keitä digi-TV oikeastaan kiinnostaa?

Valtion omistama Yleisradio (YLE) on sijoittanut paljon rahaa uusiin kanaviin, joilla toistaiseksi ei ole juurikaan katsojia. Aikana, jolloin yleisen palvelun yritysten odotetaan säästävän entistä enemmän löytyy yllin kyllin kriitikoita, jotka ovat sitä mieltä, että digi-TV:stä on tullut kallis statushanke.

Liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi (kokoomus) on ilmoittanut, että valtio ei panosta enempää rahaa esimerkiksi digisovittimien ilmaisjakeluun tai julkisten laitosten hankintojen subventoimiseen. Digisovittimien suosion nostattamiseksi ehdotettua verohelpotusta Sasi torjuu epärealistisena, koska se vääristäisi markkinoita.

Suomen Gallupin mukaan digisovittimen osto tai tv:n, joka tukee digitaalisia lähetyksiä on kuitenkin suomalaisissa kotitalouksissa toivelistan kärjessä. Kyselyn saaneista 17 prosenttia suunnittelevat ostavansa tai vuokraavansa lähitulevaisuudessa digisovittimen.

Lähde: Johanni Larjanko/Finska Notisbyrån, Digitoday, Hufvudstadsbladet


3.5.2002: Tietokoneista ei tekijänoikeusmaksua, komissio ehdottaa

Sähköisiä, äänitystä tai kopiointia varten tarkoitettuja laitteita rasitetaan tekijänoikeusmaksulla, tekijänoikeuskomissio ehdottaa.

"Maksu olisi vastaava kuin tyhjiä kasetteja ostettaessa. Tietokoneet ja kännykät vapautettaisiin maksusta, koska niiden ensisijainen tehtävä ei ole äänitys", STT kirjoittaa.

Tekijänoikeuskomissio ehdottaa myös, että yli kymmenen piraattikopion imuroiminen verkosta olisi rankaistava teko.

"Tätä nykyä on laillista tuoda maahan 100 piraattikopiota omaan käyttöön. On henkilöitä, jotka systemaattisesti hakevat tämän sallitun määrän 100 äänitettä, joskus monta kertaa päivässä, myydäkseen ne eteenpäin", ilmoittaa Aktuellt.

Lähde: STT/ Aktuellt


Palaa sisällysluetteloon

 

TANSKA 

4.6.2002: Hallituksen ja tanskalaisen kansanpuolueen välinen mediasopimus

Kulttuuriministeriön lehdistötiedotteessa sanotaan, että mediasopimuksen lähtökohtana on ollut hallituksen media-asiassa pelinavauksena antama ehdotus: "Laatu, selkeys ja kilpailu" ja, että sopimus takaa Tanskan radion ja television jatkuvan uudistumisen ja vastaisuudessakin korkean laadun tulevaisuuden mediakentällä.

Kulttuuriministeri Brian Mikkelsen oli erittäin tyytyväinen sopimukseen ja sitä edeltäneisiin onnistuneisiin neuvotteluihin, joissa hän kuunteli kaikkien puolueiden ehdotukset ja toiveet. Hän kuvaa uutta sopimusta "laajapohjaiseksi uusine elementteineen - hyvin tulevaisuus-suuntautuneeksi)":

"Tämä on historiallinen mediasopimus, joka tulevaisuudenkin mediakuvassa takaa Tanskan radio- ja TV ohjelmien hyvän laadun. Olen erittäin tyytyväinen uuden sopimuksen sisältöön, jossa on huomioitu sekä laatu että kilpailu", kulttuuriministeri sanoo.

Lopullisessa sopimuksessa ollaan seurattu hallituksen antamia päälinjauksia - sopimusta on tietyin osin uudistettu ja tarkennettu hallituksen toiveiden mukaan seuraavasti:

- TV2-kanava yksityistetään julkisen palvelun velvoitteineen ja vaatimuksineen. Hallitus on työstänyt sopimukseen takaisinostovarauksen ja oikeuden itse valita ostaja

- 21 prosenttia Tanskan radion (DR:n) tuotannosta siirtyy riippumattomille tuottajille. Laskentaperustana DR:n ohjelmakulut - uutiset ja urheilu on rajattu ulos.

- Lisenssimaksut jäädytetään kiinteiksi maksuiksi ja lisenssimaksua alennetaan samalla 140 kruunulla vuositasolla TV2:n myynnin yhteydessä. Hintaa on tarkasteltava suhteessa aikaisempiin suunnitelmiin lisenssimaksun korottamisesta.

- DR:n valtakunnallisen radiotoiminnan monopoli lakkautetaan ja markkinoille tarjotaan kaksi uutta radiokanavaa

- Kaupallisia paikallisia TV-kanavia tuetaan ja tukea annetaan jatkossakin ruohonjuuritason tv:lle.

- Vastuullinen mainossääntöjen liberalisointi. Mainoskatkot ovat edelleenkin kiellettyjä ohjelmalähetyksien ajan urheilulähetyksiä lukuun ottamatta.

- DR:n hallitus saa uuden kokoonpanon; kansankäräjät valitsee 6 jäsentä, kulttuuriministeri kolme ja työntekijät yhden jäsenen.

- Maaverkon digitalisointi siten, että se on kaikkien tanskalaisten ulottuvilla", lehdistötiedotteessa sanotaan.

Osapuolet eivät seiso toisistaan kovinkaan kaukana ja siksi neuvottelut on saatava uudestaan alulle, jotta saadaan laajapohjainen sopimus, tätä mieltä oli mm. sosiaalidemokraattisen puolueen mediapuheenjohtaja Mette Frederiksen.

Näyttää siltä, että tämä toivomus ei toteudu: Politiken kirjoittaa, että kulttuuriministeri "...tiistai-iltana veti tiukkaa linjaa ja lopetti kaikki spekulaatiot siitä, että mediasovinnosta tehty sopimus, jonka hän oli Tanskan kansanpuolueen kanssa maanantaina neuvotellut, raukeaisi.

Lähde: Kulttuuriministeriö/Politiken/Ritzau


30.5.2002: Viasat taistelee TV-kortti-piraatteja vastaan

Viasat muutti 27. toukokuutta satelliittivastaanottimien ohjelmakorttien koodauksen, muutos koski koko Skandinaviaa. Kaikki piraattikortit ovatkin tämän jälkeen käytännössä täysin arvottomia, kirjoittaa Politiken/Ritzau.

Signaalien koodaustakin aiotaan muuttaa ja Viasat harkitsee kaikkien ohjelmakorttien vaihtamista uusiin. Toimenpiteet johtuvat siitä, että Scandinavian TV-Organisations Against Piracy (STOP), jonka omistavat Viasat ja Canal Digital on lähtenyt vastatoimiin piraattikorttien käyttäjiä vastaan, mm. oikeusjuttuja on pantu alulle.

"STOP" harkitsee tätä nykyä mikäli myös niistä henkilöistä, jotka laittomasti ovat ostaneet piraattikortteja pitäisi tehdä ilmoitus poliisille, tämä sen jälkeen kun STOP on usean tv-piraatin luona löytänyt ostajista nimilistoja", kirjoittaa Politiken/Ritzau.

Lähde: Politiken/Ritzau

Palaa sisällysluetteloon

 

POHJOLA 

8.5.2002: Pohjoismaisesta lasten TV-kanavasta vihdoinkin totta?

Maaverkon digitalisointi kaikissa pohjoismaissa voi avata mahdollisuudet yhteispohjoismaiselle lasten TV-kanavalle, joka voidaan vastaanottaa kaikissa kodeissa, ilmoitetaan DR:n elektronisessa uutiskirjeessä.

Vastaavanlaisista suunnitelmista ollaan keskusteltu ja niitä on lanseerattukin useamman kerran. Nyt niin ollaan tehty uudemman kerran NRK:n, SVT:n YLE:n ja DR:n johtajien välisessä kokouksessa Tukholmassa 3. toukokuuta.

"Kuitenkin on niin, että on koko joukko muita kysymyksiä selvitettävänä ennen kuin lastenkanavasta voidaan tehdä päätös. Tämä ei koske pelkästään projektin taloutta vaan myös monimutkaisia suhteita liittyen oikeuksiin niihin moniin mainioihin lastenohjelmiin, joita löytyy pohjoismaisista yleisradioasemien arkistoista. Nämä olisivat keskeinen osa ohjelmistoa, mutta suunnitelmat voidaan toteuttaa vain mikäli oikeuksiin liittyvät kysymykset voidaan selvittää", uutiskirjeessä sanotaan.

"Pohjoismaat tuottavat joitakin maailman upeimmista lastenohjelmista, mutta meiltä puuttuu sekä lähetysasema että varat voidaksemme luoda laajemman lähetyspohjan lastenohjelmille ellemme sitten lyö resurssejamme yhteen, esimerkiksi yhteispohjoismaisen kanavan ympärille, sanoo Christian S. Nissen uutiskirjeessä ja hän lisää, että "nykyään on huutava pula pohjoismaisesta laatutelevisiosta lapsille vaihtoehtona kaikelle sille roskaohjelmalle, jota tulvii kansainvälisiltä kaupallisilta lastenkanavilta".

Pohjoismaiden neljällä yleisradiopalvelukanavalla on jo yhteinen tuotantoyhtiö lastenohjelmia varten; Nordmagi Oy, ja tämän yhteistyön puitteissa katsotaan, mitä tarvitaan yhteisen lasten TV-kanavan toteuttamiseksi.

Lähde: DR:n sähköinen uutiskirje


15.4.2002: Uusi pohjoismainen elokuvapalkinto 2002

Pohjoismaiset kulttuuriministerit ja Pohjoismaiden neuvosto ovat sopineet Pohjoismaiden Neuvoston elokuvapalkinnon perustamisesta vuodelle 2002. Palkinto jaetaan Helsingissä lokakuussa 2002, Pohjoismaiden Neuvoston 50-vuotisjuhlissa ja sen suuruus on DKK 350.000.

"Pohjoismaissa tuotetaan monia hyviä elokuvia ja elokuvantekijöiden ja elokuvatyöntekijöiden, näyttelijöiden ja teknikoiden välillä tehdään mittavaa ja yhä lisääntyvää yhteistyötä. Lisääntyvällä yhteistyöllä on ollut positiivisia vaikutuksia ja se on varmistanut pohjoismaisen elokuvatuotannon leveyden ja laadun.

Elokuvapalkinnon tavoitteena on turvata pohjoismaisten elokuvien yhä suurempi tarjonta ja levitys koko Pohjolassa sen yhteisen kulttuurin vahvistamiseksi sekä kehittää Pohjolasta kulttuurin kotimarkkinat", sanotaan Norjan kulttuuri- ja kirkkoministeriön lehdistötiedotteessa.

Lähde: : Norjan kulttuuri - ja kirkkoministeriö


Palaa sisällysluetteloon