svane.jpg - 8028 Bytes Medier i Norden

Ensimmäinen neljännesvuosijulkaisu 2002
  
    Suomenkielinen pääsivu | Arkisto - neljännesvuosijulkaisut | Yleiskatsaus   
  Sisältö

Islanti   |   Norja   |   Ruotsi   |   Suomi   |   Tanska   |   Pohjola

  Medier i Norden neljännesvuosijulkaisut
löytyvät suomenkielisinä verkkojulkaisuina aina vuodelta 1994. Julkaisut sisältävät suomenkielisen koosteen skandinaavisilla kielillä ilmestyvästä Medier i Norden: Resymé -julkaisun tiedotteista.

Medier i Norden (entinen Nordisk Medie Nyt) -sivujen sisältö on vapaasti lainattavissa mikäli lähde mainitaan selvästi.

  Päätoimittaja                                           Vastaava toimittaja
Terje Flisen (TF)                                         Pääjohtaja Per Unckel
Postboks 1726 Vika                                   Pohjoismaiden ministerineuvosto,
0121 Oslo, Norge                                       Store Strandstræde 18
Puh. + 47 22 36 46 45                                DK-1255 København K., Danmark

Medier i Norden (aikaisemmin Nordisk Medie Nyt) ISSN 1396-9331 ­ elektroninen julkaisu.

 

ISLANTI 

28.2.2002: Islannin Altinget hyväksyi uuden elokuvalain

Islannin Altinget hyväksyi 14. joulukuuta viime vuonna uuden elokuvalain, joka korvaa nykyisen elokuvalain. Laki astuu voimaan 1. tammikuuta 2003.

Lakia on muutettu ja uudistettu seuraavasti:

1. Tehtävistä, jotka nykyisin kuuluvat Islannin elokuvarahastolle vastaa tulevaisuudessa kaksi instituuttia; Islannin Elokuvakeskus, joka vastaisuudessa hoitaa Islannin elokuvarahaston nykyiset tehtävät sekä itsenäiseksi instituutiksi muodostettava Islannin Elokuvamuseo, joka vastaisuudessa vastaa islantilaisen elokuvan arkistoinnista. Lisäksi museon tehtäväksi tulee vastata lain mukaan tallennettavista elokuvista.

2. Elokuvatuotantolle jaettavaa tukea koskevia sääntöjä on muutettu. Islannin elokuvakeskuksen johtaja tekee lopullisen päätöksen tuen jaosta yhdenmukaisesti niiden sääntöjen mukaan, jotka on saatu elokuvaneuvoston lausunnon jälkeen julkaistavasta tiedonannosta.

3. Perustettavaksi tulee elokuvaneuvosto, jonka tehtävänä on olla yleinen neuvoa antava elin elokuva-alan tapahtumiin liittyen. Neuvosto ei tee hallinto- eikä taloudellisia kysymyksiä koskevia päätöksiä. Nämä kysymykset kuuluvat Islannin elokuvakeskuksen ja Islannin elokuvamuseon johtajien työkenttään.

4. Lupa on annettu markkinavaliokunnan perustamiseksi, jonka tehtävänä on lisätä työllisyysastetta elokuvatuotannon alalla täällä Islannissa. Vastaavanlaisia valiokuntia on monin paikoin ulkomailla ja niiden tehtävänä on saada kyseinen maa tai kaupunki ulkomaisten elokuvien filmauspaikaksi ja luoda niille puitteet, kussakin tapauksessa on kyse siitä, että kyseisellä paikalla halutaan lisätä työllisyyttä elokuvatuotannossa ja samalla esitellä maata yleisölle ympäri maailmaa.

Lähde: Opetusministeriö


1.3.2002: Tele Island aloittaa digitaaliset tv-lähetykset

Tele Island aloittaa digitaaliset tv-lähetykset syksyllä. Kyseessä on uusi tekniikka, joka lisää tv-lähetysten mahdollisuuksia ja tarkoituksena tarjota nykyistä huomattavasti enemmän tv-kanavia. Neuvottelut ovat käynnissä Tele Islandin ja digi-tekniikkaa myyvien osapuolten sekä uutta tv-materiaalia tuottavien tahojen välillä.

Samalla kun digitaalilähetykset aloitetaan Tele Island toivoo, että laajakaistaverkko on saatu interaktiiviseksi, jolloin internetiin on mahdollista tarjota kiinteä ja nopea yhteys. Interaktiivisuus on edellytys digitaalisen tv:n kehittämiselle, jolloin tiettyjen palvelujen kuten maksullisten tv-ohjelmien, ostopalvelujen, ym. verkkokytkentöjen valinta on mahdollista.

Tele Islannin laajakaista kattaa tätä nykyä puolet pääkaupunkiseudun kotitalouksista ja suunnitelmien mukaan laajakaista asennetaan kaikissa uusissa kortteleissa sekä niissä kortteleissa, joissa kaapeleita uusitaan. Tele Island aikoo selvittää suurimpien yhteistyöosapuolien kiinnostuksen huippunopea laajakaistan hankkimiseen. Lisäksi Tele Island tutkii muitakin jakelumahdollisuuksia voidakseen tarjota digitaalisia tv-palveluja mahdollisimman monella paikkakunnalla koko maassa.

Lähde: Opetusministeriö

Palaa sisällysluetteloon

 

NORJA 

1.3.2002: Kulttuuri- ja kirkkoministeri vahvistaisi NRK:ta

Norjalainen ei-kaupallinen julkisen palvelun yleisradio, jonka ohjelmatarjonta on laajaa ja koko kansalle suunnattua on hallituksen mielestä erittäin tärkeätä ylläpitää, sanoi kulttuuri- ja kirkkoministeri Valgerd Svarstad Haugland tiedottaessansa NRK:sta Suurkäräjillä.

"Hän osoitti selvää tahtoa parantaa NRK:n ehtoja ja toi esille kolme eri vaihtoehtoa NRK:n taloudellisen tilanteen parantamiseksi; joko NRK:n tuloja tulisi lisätä korottamalla radiomaksua, NRK:n kustannuksia tulisi vähentää maksujärjestelmää muuttamalla tai antamalla NRK:lle lisämyönnytyksiä valtionbudjetista", ministeriön lehdistötiedotteessa sanotaan.

"Hallitus ei ole tehnyt mitään lopullista päätöstä, vaan palaa asiaan konkreettisine esityksineen valtionbudjetin käsittelyn yhteydessä, ministeri Svarstad Haugland sanoi.

Hän viittasi siihen, että lähtökohtana valtion mediapolitiikassa on varmistaa sananvapaus, koska se on edellytys elävälle kansanvallalle. Mediapolitiikan toinen päätavoite on varmistaa kulttuurin moninaisuus ja median tarjonta norjan kielellä. ­ Enemmän kuin koskaan ennen tarvitsemme nyt uskottavia tiedon ja viihteen lähteitä norjan kielellä Norjan kulttuuriin ja perinteisiin perustuen. Lisenssirahoitus vapauttaa NRK:n kaupallisuudesta ja mahdollistaa ohjelmatuotannon, jota mainosrahoitteiset julkisen palvelun radiot eivät voi tarjota, ministeri sanoi.

Ministeri kertoi myös siitä (toimilupien) ilmoitusmallista, joka ollaan valittu eräissä maissa kuten Iso-Britanniassa, Suomessa ja Portugalissa. Mallin mukaan kapasiteetti, jota ei ole varattu julkisen palvelun yleisradioille, siirtyy jonkin yrityksen haltuun jakaen sitten kapasiteettiään muille valtion viranomaisten toivomusten mukaan.

- Hallitus pohtii pitäisikö samoja periaatteita ryhtyä noudattamaa Norjassa. Se merkitsisi sitä, että kapasiteetti siirrettäisiin yhdelle toimijalle, joka saisi toimiluvan kuulutuksen jälkeen. ­Hallitus ei vielä ole tehnyt lopullista päätöstään. Asia lähetetään lausuntokierrokselle. Kun kaikki näkökulmat on saatu esille, lopullinen päätös voidaan tehdä, Svarstad Haugland painottaa.

Hän ei pelkästään puuttunut toiminnan taloudellisiin puoliin vaan myös NRK:n johtamisen periaatteisiin.

- Lähtökohtana tulee olla ­ niin NRK:ssa kuin muissa valtion omistamissa osakeyhtiöissä ­ se, että ylin johto kuuluu valtiolle. Julkisen palvelun yleisradiotehtävän puitteissa hallituksella ja yrityksen johtajilla tulee olla suuri toimintavapaus.

- Sitä vastoin päätökset, joiden vaikutukset liittyvät suoraan ja keskeisellä tavalla itse julkisen palvelun yleisradiotarjontaan, kuuluvat politiikan piiriin, huomautti kulttuuri- ja kirkkoministeri Valgerd Svarstad Haugland".

Lähde: Kulttuuri- ja kirkkoministeriö


18.2.2002: Levikki vakaata vuonna 2001

"Kokonaislevikki osoittaa vajaan 15000 numeron laskua (-0,5%) kokonaislevikin ollessa 3 miljoonaa kappaletta. Mikäli kolme uutta jäsenlehteä otetaan laskuihin mukaan kokonaislevikki kasvaa n. 10.000 kappaleella", sanotaan tiedotteessa, jonka on julkaissut Mediebedriftenes Landsforening.

Luvut ovat selviä: suuret valtakunnalliset ja irtonumerolehdet ovat vahvistaneet asemiaan ja talouslehdet jatkavat voittokulkuaan, aluelehdillä on vaikeuksia kun taas paikallislehtien määrä on ollut vakaata.

"Norja on kuten tunnettua maailman kärkipäässä, mitä tulee lehtien ostoon ja lukemiseen. Tästä näkökulmasta katsottuna vakaus on sinänsä pohjoismaisiin naapureihin verrattuna vaikuttavaa", kirjoittaa Mediebedriftenes Landsforening.

Lähde: Mediebedriftenes Landsforening

Palaa sisällysluetteloon

 

RUOTSI 

6.3.2002: 61 päivälehteä lisännyt levikkiään, 77:lle vuosi 2001 oli alamäkeä

61 päivälehteä lisäsi levikkiään kun taas 77:lle vuosi 2001 merkitsi levikin pienenemistä, näin osoittavat Tidningsstatistikenin (TS¹n) luvut. Kokonaislevikki väheni 0,8 prosenttia verrattuna vuoteen 2000. Päivälehtien levikki oli yhteensä 4.073.200.

"Aftonbladet nousi taas suurimpana ensimmäiselle sijalle Ruotsissa. Sen levikki oli 401.000 ­ mikä merkitsi 20.200 kappaleen lisäystä arkipäivinä. Expressen, jonka levikki on 333.5000 (levikki vähentynyt 53.100) joutui kolmannelle sijalle Dagens Nyheter¹in jälkeen, joka sijoittui näiden kahden iltalehden väliin 360.500 kappaleen levikillään, mikä on n. 600 kappaletta vähemmän viime vuoteen verrattuna. Sunnuntaisin Expressen on edelleenkin suurin. Aftonbladet on kuitenkin heti perässä.

Dagens Industri¹n levikki on edelleenkin vahvaa; 124.600 numeroa, vaikkakin laskua on ollut 1.900 kappaletta. Svenska Dagbladetin ensimmäinen vuosi tabloidilehtenä antoi tulokseksi 174.500 kappaleen levikin, vähennystä oli 1.800. Toisella vuosipuoliskolla lehden levikki kuitenkin lisääntyi 2.100 kappaleella. Näringsliv lisäsi levikkiään 2.300 kappaleesta 6.600:een", kirjoittaa Tidningsstatistik eräässä lehdistötiedotteessa.

Lähde: Tidningsstatistik


1.3.2002 TV-luvista saatavat tulot nousuun

Kiristyneet lupatarkastukset ja lisääntynyt huomio katsojien TV-lupiin johti siihen, että Radiotjänst vuonna 2001 lisäsi nettotulojaan SEK 24 miljoonalla, ilmoittaa TT/ Dagens Nyheter/ Metro Göteborg.

"TV-lupamaksuiksi käännettynä tämä merkitsee 14.368 maksajaa enemmän, kirjoittaa Metro Göteborg. ­Meistä on tullut tehokkaampia ja teemme entistä järjestelmällisempää työtä, sanoo Radiotjänst¹in toiminnanjohtaja Lars Lindberg lehdelle.

Viime vuonna Radiotjänst sai 5,8 miljardia kruunua lupamaksuina. Rahat menevät suoraan Ruotsin televisiolle ja Ruotsin radion toimintaan. Rahat tulevat 3,3 miljoonalta tv-katselusta maksavalta katselijalta.

Eurooppalaisesta perspektiivistä katsoen tämä on hyvä luku", kirjoittaa TT/ Dagens Nyheter/ Metro Göteborg.

Lähde: TT/ Dagens Nyheter/ Metro Göteborg

Palaa sisällysluetteloon

 

SUOMI 

31.1.2002: Uudet laajakaistapalvelut saatavilla lähes joka kunnassa

Uudet telepalvelut ovat yhä useamman kotitalouden saatavissa. Myös perinteisten telepalveluiden tarjonta on viime vuosina lisääntynyt. Kauko- ja kansainvälisissä telepalveluissa sekä varsinkin matkaviestinnässä parannus on merkittävä.

Kotitalouksille tärkeiden telepalveluiden saatavuutta on selvitetty liikenne- ja viestintäministeriön tilaamassa tutkimuksessa. Kotitalouksien Internet-liityntämuodoista on ISDN-liittymiä saatavilla ylivoimaisesti parhaiten. ISDN on lähes kaikkien kotitalouksien ulottuvilla maamme kaikissa kunnissa.

Myös uusia laajakaistaisia telepalveluita (ADSL-palvelut) on saatavilla lähes kaikkialla Suomessa. Maakuntien välillä on vain vähäisiä eroja. ADSL-palvelua ei ole lainkaan tarjolla kahdeksan kunnan alueella. Kunnat sijaitsevat Etelä- ja Länsi-Suomen lääneissä sekä Ahvenanmaalla. Useimmissa muissa kunnissa ADSL-palvelu on kohtuullisen hyvin saatavilla eli ainakin puolella kunnan kotitalouksista on mahdollisuus saada ADSL-palvelu.

Eri alueet eroavat telepalveluiden tarjonnassa lähinnä siinä, saako palvelua yhdeltä vai useammalta palveluntarjoajalta. Uusimpien telepalveluiden saatavuuteen vaikuttaa se, onko kunnassa riittävän isoja taajamia, joihin kannattaa tehdä palveluiden vaatimat lisäinvestoinnit.

Kauko- ja ulkomaanpuheluissa on runsaasti kilpailua. Kaukopuheluita tarjoaa maanlaajuisesti kahdeksan teleoperaattoria ja ulkomaanpuheluita yhdeksän. Teleyritykset eroavat tässä toisistaan siten, että jotkin yritykset ovat keskittyneet vain tiettyihin asiakasryhmiin, esimerkiksi pk-yrityksiin tai suurasiakkaisiin. Tällaiset yritykset edellyttävät erillisten palvelusopimusten tekemistä ennen palveluiden tarjoamista. Suurimmat teleyritykset puolestaan tarjoavat palveluitaan kaikille käyttäjille. Paikallistelepalveluita tarjoaa tyypillisesti vain kaksi kilpailevaa teleyritystä.

GSM 900 -puhepalveluita tarjoaa maanlaajuisesti nykyisin jo kuusi teleoperaattoria. Näistä kolme on ilman omaa televerkkoa toimivia ns. palveluoperaattoreita.

GSM 1800 -puhepalveluita on saatavilla lähinnä kaupungeissa. Palvelua tarjosi vuoden 2001 lopussa runsas kaksikymmentä teleyritystä. GSM 1800 -puhepalvelu on alueellinen ja hinnaltaan usein tavallista matkapuhelinpalvelua halvempi.

Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö


24.1.2002: Tutkimus audiovisuaalisen alan tukemisesta suomessa on valmistunut

Opetusministeriön Viestintäkulttuuriyksikön tilaamassa Turun kauppakorkeakoulun yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskuksen mediaryhmän tekemässä tutkimuksessa Ars Cara - Audiovisuaalisen alan tukemisen investointinäkökulma tarkastellaan suomalaisen audiovisuaalisen alan yritysten taloutta ja erilaisten tukimekanismien vaikutusta siihen.

Elokuva- ja videotoiminta on kasvava toimiala. Vuodesta 1993 vuoteen 1999 alan yritysmäärä on kasvanut noin 15 %, työntekijämäärä noin 55 % ja liikevaihto noin 108 %. Audiovisuaalisen alan toimialat, elokuvien ja videoiden tuotanto, elokuvien levitys ja videoiden tukkujakelu sekä elokuvien esittäminen (lukuun ottamatta televisiota) ovat yritysrakenteeltaan, kilpailutilanteeltaan ja yritystoiminnan logiikaltaan erilaisia.

Tutkimusta varten analysoitiin 105 suomalaisen audiovisuaalisen alan yrityksen tilinpäätökset vuodelta 1999. Yritykset jaettiin alatoimialoihin arvoketjun mukaisesti. Lisäksi tuotantoyritykset eriteltiin elokuvatuotanto-, tv-tuotanto- ja mainos- ja yrityselokuvayrityksiin. Näiden yritysten osalta tarkasteltiin myös niiden kyseisten vuosien tilinpäätöksiin kohdistuvia tukia. Tukien merkitystä arvioitiin suhteuttamalla ne yritysten jalostusarvoon, eli yrityksessä itsessään tuotettuun arvonlisäykseen.

Elokuvatuotantoyritykset ovat selvästi riippuvaisimpia julkisesta tuesta. Niiden toiminta nykyisessä laajuudessa olisi mahdotonta ilman tukea. Televisiotuotantoyritysten toiminnan kannattavuusmarginaali syntyy yli puolella yrityksistä tukien ansiosta. Televisiotuotantoyritysten taloudellinen riippuvuus tuotantotuesta vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon niillä on muita ¹tukijalkoja¹, eli mainoselokuva-, multimedia- ja yrityselokuvatuotantoa. Mainos- ja yrityselokuvayrityksissä tukea saavien projektien osuus yritysten toiminnasta on marginaalinen.

Merkittäviä ongelmia suomalaisen elokuvatuotannon kannalta ovat suomalaisten vähäinen elokuvissakäynti ja suomalaisen elokuvan alhainen markkinaosuus muutamia poikkeuksellisia vuosia lukuun ottamatta. Suomalaiset kävivät vuonna 1999 keskimäärin 1,4 kertaa elokuvissa, kun pohjoismainen keskiarvo on 2 kertaa.

Tutkimuksessa on laadittu kolme eri skenaarioita tuotantotuen kasvattamisen kannattavuudesta pohjautuen audiovisuaalisen alan tilinpäätöstietoihin, elokuvissa kävijöiden määriin, suomalaisen elokuvan markkinaosuustietoihin ja elokuvalippujen hintatietoihin. Kannattavuuden perustana on investointinäkökulma, eli se, kasvavatko suomalaisen elokuvan rahalliset tuotokset panosten kasvua enemmän. Skenaarioiden laskelmat on tehty vuoteen 2006.

Skenaarioihin perustuen tutkimuksessa esitetään muun muassa, että jos suomalaisten vuosittaista elokuvissakäyntiä voidaan kasvattaa pohjoismaiselle tasolle ( noin 2 käyntiä / asukas), ja jos kotimaisen tuotannon markkinaosuus kasvaa pysyvästi 15 prosenttiin, on hyöty koko elokuvan arvoketjussa lähes 5,9 miljoonaa euroa (35 mmk) ja tuotannossa lähes 1,1 miljoonaa euroa (6,5 mmk) vuositasolla. Lisäksi osa julkisesta rahoituksesta tulisi kohdentaa yritystoiminnan kehittämiseen tuotantoyrityksissä. Esitystoiminnan kilpailutilanteen kehittämiseksi ehdotetaan investointitukijärjestelmää, jonka tarkoituksena olisi esitystarjonnan kasvattaminen. Alan tukijärjestelmien seurannan tueksi tulisi kehittää tukea saavien yritysten taloustilasto. Tilaston avulla tukiorganisaatiot ja tukemista rahoittavat tahot kykenisivät arvioimaan nykyistä paremmin tukipolitiikkansa taloudellisia vaikutuksia kokonaisuutena.

Lähde: Opetusministeriö


Palaa sisällysluetteloon

 

TANSKA 

13.3.2002: 13 miljoonaa tanskan kruunua kulttuuriperinnön digitointiin

Tanskan kulttuuriperintö kuten mm. elokuvat, arkistomateriaali ym. taideaarteet avautuvat tulevaisuudessa kaikille tietokoneen kautta.

"Kulttuuriperinnön digitalisoimiseen on varattu 13 miljoonaa tanskan kruunua sopimuksessa, jonka hallitus tänään solmi sosiaalidemokraattisen puolueen, Tanskan keskustapuolue venstren ja sosialistisen kansanpuolueen kanssa. Sopimuksessa ollaan sovittu syksyllä huutokaupattujen kolmannen sukupolven kännykkäverkon lisenssirahoista", sanotaan Kulttuuriministeriön lehdistötiedotteessa.

"Kulttuuriministeri Brian Mikkelsen toivoo rahojen kattavan Tanskan kulttuuriperinnön osittaisen digitalisoimisen. Näin kulttuuriperintö olisi kaikkien ulottuvilla opetuksessa, tutkimuksessa ja kulttuurin kehittämisessä, se tarjoaisi internetissä kokemuksia sekä varmistaisi muutoin niin hauraan materiaalin säilyvyyden.

"On täysin ratkaisevaa, että tanskalaiseen kulttuuriin päästään käsiksi internetin kautta niin, että kaikki pääsevät siitä osaksi tietokoneensa kautta kotona olohuoneessaan ja samalla saavat mahdollisuuden käyttää kulttuuria inspiraationa tai kulttuuriin liittyvän työn edelleen työstämiseen. Siksi olen iloinen siitä, että nämä lisärahat antavat lisäpotkua Tanskan kulttuuriperinnön digitalisoimistyölle", kulttuuriministeri sanoo.

Monet museoissa, kirjastoissa ja arkistoissa olevat kokoelmat ovat Tanskan kulttuuriperinnön tietämystä ja todistusta kantavia aarrekammioita, jotka soveltuvat hyvin digitalisoitaviksi. Kyseessä voi olla kuvataide, kortit, valokuvat, äänitteet ja julkiset arkistot, samalla tässä on mahdollisuus vahvistaa niinkin erilaisten kulttuuriin liittyvien toimintojen, kuten virtuaalisten museonäyttelyjen, Tanskan elokuva-aarteiden digitaalisen katselun sekä elektronisten kirkonkirjojen ja kansantarujen edelleen kehittämistä ja digitalisoimista".

Lähde: Kulttuuriministeriö


5.2.2002: Kulttuurialan uudistus korvaa korotetut määrärahat

Tanskan kulttuurielämän taloudelliset puitteet eivät muutu kovinkaan paljoa seuraavana neljänä vuotena, sanoo kulttuuriministeri Brian Mikkelsen (K) päivälehti Politiken¹in haastattelussa. Kulttuurialan uudistus kuitenkin mahdollistaa sen, että määrärahoja voidaan vapauttaa uusiin ja täysin muihin toimintoihin, taloudellisten puitteiden pysyessä samoina.

Tanskan hallitus esitti uuden budjettinsa vuodelle 2002 tammikuun lopulla. Kulttuuriministeri on viimeisen viikon aikana neuvotellut budjetin yksityiskohdista, ja "...suhteessa alkuperäiseen budjettivedokseen olemme onnistuneet saamaan 155 miljoonaa kruunua lisää koulutukselle ja kirjastoille, mikä on erittäin tärkeätä, sillä hyvä taidekoulutus on yksi tulevaisuuden kulttuurin peruspilareista", sanoo Brian Mikkelsen Politiken-lehdelle.

Uudet teatteri- ja elokuvalait ovat työn alla ja ne esitellään Tanskan Kansankäräjille ennen kesälomia, Politiken kirjoittaa.

"Elokuvan alalla kulttuuriministeriö ja Filminstituttet arvioivat parhaillaan nykyistä elokuvalakia ja tanskalaisen elokuvan nykytilannetta ylipäätään. Taloudelliset puitteet tulevat tässäkin kohdin olemaan tiukat.

Mutta raja kulkee kuitenkin 100 miljoonaa yli sen, mitä maksettiin vuonna 1998, Brian Mikkelsen painottaa. Viime vuosien laadullinen nosto on myös johtanut siihen, että elokuvat tuottavat enemmän rahaa kuin aikaisemmin", Politiken kirjoittaa.

Lähde: Politiken

Palaa sisällysluetteloon

 

POHJOLA 

11.3.2002: Tanskalaiset ovat pohjoismaalaisista julkisen palvelun kanavatarjonnan ahkerimpia käyttäjiä

Tanskalaiset katselevat eniten julkisen palvelun yhtiöiden DR:n ja TV2:n TV-ohjelmia, kuin mitä he katselevat kilpailijoiden ja kuuntelevat enemmän DR:n radiokanavia kuin muiden, toteaa Radionyt.com. Näin ollen Tanskan radiokuuntelijat ja TV-katsojat asettuvat pohjoismaissa erikoisasemaan.

"On yleisesti tunnettua, että Tanskan yksityinen radiosektori on vahvasti alikehittynyttä suhteessa muihin verrattavissa oleviin maihin. Radiomainonnalla ei ole missään muualla niin pientä osuutta mainoksen koko kootussa liikevaihdossa. Tähän on monta syytä. Yksi niistä on se, että valtion radiokanava DR on erittäin suosittu. Sitä kuunnellaan paljon ja se on todella ominut suurimman osan radion kuuntelijoista Tanskassa", kirjoittaa Radionyt.com, joka on tutkinut radion kuuntelua. Televisiota katseltaessa Ruotsin televisio lyödään päälle.

"Tanskan kaksi julkisen palvelun kanavaa DR ja TV 2 vastasi vuonna 2001 Tanskassa 68% kaikesta tv-katselusta. Vastaava luku muiden pohjoismaiden kohdalla oli 41­ 43%.

Radionyt.com on tutkinut radion kuuntelun nykytilaa. Kuva on radion puolella samanlainen vaikkakin vähemmän selvä. Tässäkin siis Tanska johtaa, kun verrataan julkisen palvelun radiokanavien osuutta kootusta kuunteluajasta. DR:n markkinaosuus radiokuuntelusta vuonna 2001 oli 66% ja tämä osuus on kaiken lisäksi huomattavasti nousussa. Viimeisenä neljännesvuotena DR:n markkinaosuus oli 65% kirjoittaa Radionyt.com.

Lähde: Radionyt.com


6.3.2002: Ruotsin digitaaliset TV-lähetykset näkynevät Ahvenanmaalla

Ruotsin Televisio (SVT) on halukas päästämään Ahvenanmaa osaksi neljästä digitaalisesta TV kanavastaan. Nämä voitaisiin lähettää Ahvenanmaan pikapuolin rakennettavassa maaverkossa, kirjoittaa Viikko Pohjolassa, Pohjoismaisen Neuvoston/ Pohjoismaiden Ministerineuvoston uutiskirje.

"Lähtökohtana on, että vastaanotto tapahtuu satelliitin kautta ja että lähetykset ovat sekä analogisia että digitaalisia ylimenokauden ajan. Täten ollaan kaikesta päätellen ratkaistu kysymys SVT:n ohjelmien lähettämisestä edelleen Ahvenanmaalla analogisten lähetysten päättyessä.

Päätös on otettu helpotuksella vastaan Ahvenanmaalla, missä huoli Ruotsin TV:n menettämisestä on ollut suuri. Siirtyminen digitaalisiin TV-lähetyksiin Ahvenanmaalla merkitsee, että lähetykset SVT:n analogisten lähettimien kautta Väddössä ja Tukholman saaristossa lakkautetaan.

Lakkauttaminen merkitsee, että Suomen ja Ruotsin välistä vuoden 1966 sopimusta on katsottava uudestaan. Sopimus antoi Ahvenanmaalle oikeuden seurata Ruotsin televisiota Väddön lähettimen kautta ja Tornionlaakso sai mahdollisuuden katsoa YLE:n lähetyksiä", kirjoittaa Viikko Pohjolassa.

Lähde: : Viikko Pohjolassa


Palaa sisällysluetteloon