svane.jpg - 8028 Bytes Medier i Norden

Neljäs neljännesvuosijulkaisu 2001
  
    Suomenkielinen pääsivu | Arkisto – neljännesvuosijulkaisut | Yleiskatsaus   
  Sisältö

Islanti   |   Norja   |   Ruotsi   |   Suomi   |   Tanska   |   Pohjola

  Medier i Norden neljännesvuosijulkaisut
löytyvät suomenkielisinä verkkojulkaisuina aina vuodelta 1994. Julkaisut sisältävät suomenkielisen koosteen skandinaavisilla kielillä ilmestyvästä Medier i Norden: Resymé –julkaisun tiedotteista.

Medier i Norden (entinen Nordisk Medie Nyt) -sivujen sisältö on vapaasti lainattavissa mikäli lähde mainitaan selvästi.

  Päätoimittaja                                           Vastaava toimittaja
Terje Flisen (TF)                                         Pääjohtaja Søren Christensen
Postboks 1726 Vika                                   Pohjoismaiden ministerineuvosto,
0121 Oslo, Norge                                       Store Strandstræde 18
Puh. + 47 22 20 80 61                                DK-1255 København K., Danmark

Medier i Norden (aikaisemmin Nordisk Medie Nyt) ISSN 1396-9331 – elektroninen julkaisu.

 

ISLANTI 

13.11.2001: Mávahlátur vei lähes kaikki vuoden Edda palkinnot

Ohjaaja Ágúst Guðmundssonin Mávahlátur (Seagull’s Laughter) oli palkintolautakunnan mielestä vuoden menestyselokuva kun Islannin vuoden elokuva- ja TV-palkinnot – Edda 2001– jaettiin 11. marraskuuta.

Mávahlátur sai kuusi palkintoa ja se valittiin Islannin Oscar-ehdokkaaksi kategoriassa ulkomaiset elokuvat. Mávahlátur sai palkinnon parhaasta ohjauksesta ja kuvauksesta, parhaasta käsikirjoituksesta, parhaasta miespuolisesta (Hilmir Snær Guðnason) ja naispuolisesta (Margrét Vilhjálmsdóttir) näyttelijästä sekä parhaasta sivuroolista (Kristbjörg Kjeld).

Monien palkintojen joukosta voidaan mainita Gunnar Eyjólfssonin ja Kristbjörg Kjeldin kunniapalkinnot heidän työstään Islannin elokuvatuotannon hyväksi.

Lähde: Islands filmfond


7.11.2001: Verkkopaikka avuksi lapsipornon levittämistä vastustavassa kampanjassa

Organisaatio Barnaheill (Save the Children Island) on lanseerannut uuden verkkopohjaisen raportointipalvelun verkkopaikassa www.barnaheill.is osana lapsipornon levittämistä vastustavassa kampanjassa, kirjoittaa Daily News from Iceland.

Lapsipornoon törmänneet voivat raportoida löydöistään verkkopaikkaan. Barnaheill raportoi näistä eteenpäin sisarjärjestöille ja kansainvälisille poliisiorganisaatioille kuten Interpolille ja Europolille.

Morgunblaðiðissa sanotaan Daily Newsin mukaan, että sen jälkeen kun raportointipalvelu 30. lokakuuta avattiin 40 henkilöä on ottanut yhteyttä Barnaehilliin lapsipornoa sisältävistä verkkopaikoista. Toistaiseksi ei ole löydetty tämän tyyppisiä islantilaisia verkkosivuja. Suurimman osan materiaalista kerrotaan olevan peräisin Itä-Euroopasta.

EU-komissio ilmoittaa lisäävänsä työtä turvallisemman internetin puolesta. Työ kanavoidaan suurelta osin vuosien 1999- 2002 Safer Internet Action Plan -hankkeen kautta.

Lähde: Daily News from Iceland/ EU-komissio

Palaa sisällysluetteloon

 

NORJA 

6.12.2001: Säästötoimenpiteitä ja leikkauksia NRKssa, mutta periaatekeskustelu itse toiminnasta jäi puuttumaan

NRK:n hallitus on 5. joulukuuta päättänyt toiminnan leikkaamisesta, silti alijäämää kertyy NOK 120 miljoonaa vuonna 2002. Säästötoimenpiteet kattavat lähes NOK 200 miljoonaa. Tavoite on saada NRK:n budjetti tasapainoon vuonna 2003, kirjoittaa Aftenposten. Säästötoimenpiteet sisältävät mm. ulkomaan- ja opetustoimituksen lakkauttamisen.

"Kulttuuriministeri Valgerd Svarstad Haugland uskoo John G. Bernanderin pystyvän parempaan radio- ja TV –tuotantoon vähemmällä rahalla. Sitä ei NRK:n ammattiyhdistys usko ja peräänkuuluttaa keskustelua yleisradiotoiminnasta", kirjoittaa Dagsavisen.

"Norjan sosialistinen vasemmistopuolue, keskustapuolue ja työväenpuolue vaativat hallitusta paneutumaan asiaan ja esittämään dokumentin NRK:n tulevaisuudesta. Toivomme kulttuuriministeriön ottavan asian esiin NRK:n hallituksen kanssa ja tekevän sopimukset uuteen uskoon", sanoo kansanedustaja ja entinen kulttuuriministeri Åslaug Marie Haga (Sp) Dagsavisen-sanomalehdelle. Hän puhuu myös sen puolesta, että suurkäräjät päättäisivät vapauttaa NRK arvonlisäverosta, mikä voisi merkitä NOK 150-170 miljoonaa kruunua vähemmän kuluja vuodessa.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että mitään laajempaa keskustelua suurkäräjillä NRK:n tulevaisuudesta ei ensi hätään järjestetä. NTB/ Aftenposten ilmoittaa, että kolmen puolueen antama ehdotus ei saa tukea edistyspuolueelta. Puolue on sitä mieltä, että "... suurkäräjien on annettava osakeyhtiö NRK:n toimia osakeyhtiönä ilman poliitikkojen sekaantumista", kirjoittaa NTB/ Aftenposten. Suurkäräjillä ei siis ole enemmistöä periaatekeskustelua puoltavalle päätökselle.

Lähde: Dagsavisen/NTB-Aftenposten


6.11.2001: Telenor ja NRK yhteistyössä laajakaistayhteyksien sisällöstä

Telenor ja NRK ovat tehneet sopimuksen uusien laajakaistayhteyksille sopivien palvelujen ja yritysmallien testaamisesta ja kehittämisestä, Telenorin lehdistötiedotteesta ilmenee. Kehitysosasto NRK Futurum ja Telenorin FSN hanke (Full Service Network) ovat solmineet yhteistyösopimuksen.

"Pidämme yhdessä Norjan kärjessä kun on kyse laajakaistojen täyttämisestä mielenkiintoisella sisällöllä. Kehitämme mielenkiintoisia ja hyödyllisiä palveluja, jotka ovat nopeasti kaupallistettavina ja asiakkaille tarjottavina. NRK:n kaltaiselle sisältötuottajalle ja Telenorin kaltaiselle teleoperaattorille tämä on nk. win-win situation – häviäjiä ei ole," sanoo Telenorin teknologian konserninjohtaja Berit Svendsen, lehdistötiedotteessa.

Lähde: Telenor

Palaa sisällysluetteloon

 

RUOTSI 

19.11.01: Kulttuuriministeri Marita Ulvskog ei edistä lakiehdotusta mediakeskittymisiä vastaan

Mediakeskittymiä kieltävää lakia ei synny, kulttuuriministeri Marita Ulvskog toteaa eräässä lehdistötiedotteessa.

"- Eduskuntapuolueilta ei ole tullut sitä laaja tukea, jota mielestämme perustuslakimuutos vaatii, kulttuuriministeri Marita Ulvskog sanoo.

Vuonna 1999 mediakeskittymiä selvittävä työryhmä ehdotti mm., että kilpailulaissa säädettyä kieltoa kilpailua rajoittavasta yhteistyöstä sekä valta-aseman väärinkäytöstä voitaisiin soveltaa mediayrityksiin. Myös kilpailulaissa kiellettyjä yrityskeskittymiä koskevaa kohtaa ehdotettiin voitavan soveltaa osaan mediasektoria - edellyttäen, että moninaisuus ja vapaa sananvapaus on estynyt.

Sellaisenaan kuin se nyt on kilpailulainsäädäntöä ei periaatteessa voida soveltaa mediayrityksiin Ruotsissa. Maissa kuten Tanskassa, Suomessa, Saksassa, Ranskassa, Iso-Britanniassa jne. on sitä vastoin kilpailulait tai erilliset medialait. On valitettavaa, että emme ole saaneet laajaa tukea sille, että myös meillä pitäisi olla selvät säännöt tällä alueella, jossa kehitys viimeisinä 10-15 vuotena on ollut hyvin huolestuttava", lehdistötiedotteessa sanotaan.

Lähde: Ruotsin Kulttuuriministeriö (Kulturdepartementet)


14.11.01: Digitaali-TV -komitea ehdottaa analogisen maanpäällisen televisioverkon lakkauttamista vuonna 2007

Digital TV – modernisering av marknätet (Digitaali-TV –maaverkon modernisointi) on Digitaali-TV –komitean mietinnön otsikko. Komitean analyysit osoittavat, että maaverkon digitalisointi on oikein ja välttämätöntä, Ruotsin kulttuuriministeriön lehdistötiedotteesta käy ilmi.

"Mitä nopeammin analogiset lähetykset voidaan lopettaa sitä suuremmiksi kansantaloudelliset säästöt käyvät. Säästetään yli SEK 500 miljoonaa vuodessa. Komitea on siksi sitä mieltä, että siirtymistä digitaalitekniikkaan on kannustettava", sanotaan lehdistötiedotteessa.

"Komitea ehdottaa, että maanpäälliset verkot modernisoidaan seuraavasti:

- digitaaliset julkisen palvelun ohjelmalähetykset rakennetaan koko kansan saataville oleviksi, ts. 99,8 prosenttisiksi,
- loput lähetystilasta rakennetaan maata kattavaksi siinä määrin kun se teknisesti ja kaupallisesti on mahdollista, ja että laajaa peittoaluetta haluaville toimijoille annetaan lupamenettelyssä etusija,
- analogiset maanpäälliset televisioverkot ajetaan alas vuonna 2007,
- alalla toimivat vaikuttavat avoimen yhteisen standardin puolesta niin, että vuonna 2007 markkinoilla on saatavana sekä yksinkertaisempia että pidemmälle kehitettyjä digi-vastaanottimia,
- digitaalitekniikkaan siirtymistä vilkastuttaa valmistelu.

Tehokkaamman lähetystoiminnan saamiseksi ehdotetaan, että:

- suuri osa lähetyskapasiteetista annetaan ulkopuoliselle toimijalle, joka itse saa koota ne TV-ohjelmat, jotka tulee sisältyä,
- lupamenettely delegoidaan viranomaisille,
- seuraavan kauden lähetysluvat ovat voimassa 10 vuotta,
- julkisen palvelun yritysten ohjelmat lähetetään salaamattomina ja maksuttomina lupamaksua lukuun ottamatta,
- EU:n TV-direktiivin muutoksen yhteydessä hallitus pyrkii siihen, että lähettäjämaaperiaatetta tarkastetaan lähemmin.

Laaja enemmistö Ruotsin eduskunnassa (vas., sos.dem., ymp.p., kesk., krist.) ovat komitean ehdotuksen takana. Kaksi mietintöä koskevaa vastaväitettä on jätetty (kans.p., malt.).

Lähde: Ruotsin Kulttuuriministeriö (Kulturdepartementet)

Palaa sisällysluetteloon

 

SUOMI 

26.11.2001: Huono kiinnostus johtanut keskusteluihin digi-tv-kanavien väliaikaisesta lakkauttamisesta Suomessa

Yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtaja Markku Laukkanen on esittänyt aikarajan asettamista digi-tv:n laajemman suosion saavuttamiselle, ilmoittaa YLEn Aktuelt/ Internytt.

"Digitaalitelevisio on silloin oltava 60.000 kotitaloudessa. Muutoin on mahdollista, että digitaalilähetykset ajetaan alas väliaikaisesti ja aloitetaan myöhemmin uudelleen, sanoo Laukkanen Aamulehdelle ja Turun Sanomille antamassa haastattelussaan.

Toistaiseksi n. 10.000 kotitaloutta on hankkinut katsomiseen tarvittavan digiboksin. Suurin osa näistä vastaanottimista ovat vuokrattuja. Laukkanen on kuitenkin optimistinen ja uskoo vuonna 2010 digitaalitelevision olevan yksi joka kodin tärkeimmistä tietoyhteiskunnan päätelaitteista.

Yleisradion hallintoneuvoston jäsen Margareta Pietikäinen (Rkp) väittää, että tällaisesta suunnitelmasta ei ole koskaan keskusteltu hänen läsnä ollessaan. YLE:n toimitusjohtaja Arne Wessberg sanoo YLE:n tukevan digi-tv:tä sataprosenttisesti", kertoo Aktuellt/Internytt tiedotteessaan.

Aktuellt/ Internytt kertoo edelleen hallitusneuvoston todenneen marraskuun lopulla pidetyssä kokouksessaan, että digi-tv-kanavien YLE24:n, Yle Teema:n ja FST:n kehittämistä jatketaan suunnitelmien mukaisesti.

Lähde: Aktuellt/Internytt


Palaa sisällysluetteloon

 

TANSKA 

3.12.2001: Kulttuuriministeri Brian Mikkelsen haluaa TV:n lupamaksuja korotettavan vuonna 2002

Kulttuuriministeri Brian Mikkelsen (kons.) toivoo Ritzaus Bureau/Politikenin mukaan lupamaksujen korotuksen toteutuvan, mikä oli osa edellisen hallituksen uusmediasovintoa. Korotus antaisi DR:lle ja TV 2:lle lisätuloja DKK 176 milj. vuonna 2002. Hallitus on jo päättänyt ja ilmoittanut asiasta kyseisille tahoille, kertoo Ritzaus Bureau/ Politiken.

"Vastikään nimetty kulttuuriministeri torjuu siis Tanskan keskustapuolue Venstren tähänastisen uusmediapuheenjohtajan Jens Rohden välittömästi eduskuntavaalien jälkeen tulleen väitteen, jolloin hän ilmoitti lupamaksujen korotuksen olevan ristiriidassa Venstren "ei lisää veroa" -politiikalle", kirjoittaa Ritzaus Bureau/ Politiken.

Rhode ilmoitti 22. marraskuuta Ritzaus Bureau’lle/ Berlingske Tidende’lle, että uusi hallitus aikoo juurineen purkaa uusmediasovinnon, jonka edellinen hallitus maaliskuussa sopi sosialistisen kansanpuolueen ja keskustademokraattien kanssa, "... "Sen olemme luvanneet tehdä ja sen myös teemme".

Porvarillinen hallitus saattaa yksityistää TV2:n, mikä tosin veisi aikansa. "Ensin TV2:n velka on maksettava pois. Seuraavaksi siitä tehdään valtion omistama osakeyhtiö, jonka jälkeen se voidaan yksityistää, sanoo Jens Rohde. Hän toivoo toteuttavan yksityistämissuunnitelman 3-4 vuoden sisällä.

Kompensoivana toimenpiteenään TV2:n puuttuville lupamaksuille Jens Rohde esittää, että liberalisoitaisiin mainossääntöjä, jotka Rhoden mukaan ovat aivan liian tiukat", kirjoittaa Ritzaus Bureau/ Berlingsek Tidende.

Lähde: Ritzaus Bureau/ Politiken/ Berlingske Tidende


15.11.2001: Tanskalaiset haluavat nähdä tanskalaisia elokuvia

Elokuvalippuja on myyty 2,4 miljoonaa, mikä vastaa 31 prosentin markkinaosuutta. Se on tanskalaisten elokuvien tulos tämän vuoden yhdeksältä ensimmäiseltä kuukaudelta Tanskan tilastokeskuksen (Danmarks Statistik) lukujen mukaan. Mikäli markkinaosuudet pitävät loput kolme kuukautta, vuodesta 2001 tulee ennätysvuosi.

"Lippuja on 3. vuosineljänneksen jälkeen myyty sekä tanskalaisiin että ulkomaisiin elokuviin 9 prosenttia tavallista enemmän, verrattuna viisivuotiskauteen 1996-2000", Det Danske Filminstitutin lehdistötiedotteessa sanotaan.

"Ennätysvuonna 1999 tanskalaisiin elokuviin lippuja myytiin 3 miljoonaa kappaletta - jaettuna koko vuodelle. On palattava ihan vuoteen 1981 ja sitä edeltäviin vuosiin saakka, jolloin kiinnostus Tanskassa tuotettuihin elokuviin olisi ollut yhtä suurta", lehdistötiedotteessa sanotaan.

Lähde: Det Danske Filminstitut

Palaa sisällysluetteloon

 

POHJOLA 

30.10.2001: Ehdotus Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinnosta

Kirjallisuus-, musiikki- ja ympäristöpalkintoja vastaava Pohjoismainen elokuvapalkinto on perustettava, sanoo Norjan kansanedustaja Berit Brørby (Työväenpuolue). "- Tästä on tehtävä raskaan luokan palkinto. Toivoisin tämän erityisesti innoittavan nuoria", sanoo Berit Brørby Dagsavisenille, ja hän " perustelee toivettaan elokuvapalkinnosta sillä, että monet elokuvatuotannot nykyisin ovat pohjoismaisia ja käsittävät laajaa rajat ylittävää yhteistyötä Pohjolassa. Työväenpuolueen poliitikko on jo saanut tukea ehdotukselleen elokuvapalkinnosta sosiaalidemokraattisilta ystäviltään muissa pohjoismaissa. Tätä taustaa vasten hänellä on hyvä usko siihen, että myös puolueryhmät tukevat ajatusta. Berit Brørby viittaa Åse Klevelandiin, joka toimii Ruotsissa Svenska filminstitutin johtajana ja joka on puhunut sen puolesta, että Pohjoismaiden neuvosto perustaisi tällaisen elokuvapalkinnon", kirjoittaa Dagsavisen/ ANB.

Asia ei tullut käsitellyksi Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Kööpenhaminassa lokakuun lopulla 2001. Sosiaalidemokraatit Pohjoismaissa ovat istunnon jälkeen vieneet asiaa eteenpäin nk. jäsenehdotuksena. Tämä tulee käsiteltäväksi Pohjoismaisen neuvoston kulttuurivaliokunnassa, joka tekee siitä mietinnön. Mahdollisesti Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto päättää asiasta, ajatellen sitä, että nyt on pitkä aika ennen kuin seuraava Pohjoismaiden neuvoston istunto järjestetään.

Lähde: Dagsavisen/ ANB – Nordiska Rådet


15.10.2001: Kulttuuriministeri Suvi Lindén: Pohjoismaat yhteistyöhön digitaalisen sisältötuotannon julkisessa rahoituksessa

Norden Digitalt -konferenssin Helsingissä maanantai-aamuna avannut Suvi Lindén julkisti Suomen ehdotuksen digitaalisen sisältötuotannon pohjoismaisesta rahastosta.

- Yhteispohjoismainen rahoitusmekanismi voisi osaltaan olla synnyttämässä pohjoismaisia kotimarkkinoita digitaalisille tuotannoille. Kontaktit Pohjoismaiden yritysten ja ammattilaisten välillä loisivat tuotannoille laajentuvaa pohjaa ja voisivat lisätä kansainvälistä kilpailukykyämme, Lindén perusteli.

- Pohjoismaisen yhteistyön instituutiot - ministerineuvosto ja kulttuurirahasto - ovat jo muutamien vuosien ajan tapauskohtaisesti tukeneet digitaalisia hankkeita. Meidän pitäisi kuitenkin kyetä systemaattisempaan työskentelyyn tällä alueella.

Lindén muistutti, että Pohjoismaiden kokoisilla kieli alueilla ja markkinoilla näin suurissa asioissa on aina tarvittu julkisia investointeja. - Julkisilla toimenpiteillä voidaan nopeuttaa kehitystä ja vaikuttaa sitä kautta tulevaisuuden kilpailuasetelmiin. Kun julkisia toimenpiteitä ja investointeja suunnitellaan, yksi vaikeimpia kysymyksiä on kehityksen suunnan päätteleminen ja investointien oikea kohdentaminen.

- Digitaalisen sisältötuotannon kohdalla voimme olla täysin varmoja, että korkealaatuisilla omakielisillä sisällöillä on jatkuva ja lisääntyvä kysyntä.

- Kansalliset rajat eivät rajoita digitaalisten sisältöjen markkinoita. Myöskään niiden tuotannon ei tarvitse tapahtua pelkästään kansallisen kielialueen tai pohjoismaisen yhteistyön rajoissa. Tästä syystä on selvää, että jos ryhdymme rakentamaan uutta pohjoismaista yhteistyötä tällä alueella, sen tulee verkottua laajempiin eurooppalaisiin yhteyksiin.

Lähde: Opetusministeriö


Palaa sisällysluetteloon