svane.jpg - 8028 Bytes Medier i Norden

Kolmas neljännesvuosijulkaisu 2001
  
    Suomenkielinen pääsivu | Arkisto – neljännesvuosijulkaisut | Yleiskatsaus   
  Sisältö

Islanti   |   Norja   |   Ruotsi   |   Suomi   |   Tanska   |   Pohjola/Kansainvälistä

  Medier i Norden neljännesvuosijulkaisut
löytyvät suomenkielisinä verkkojulkaisuina aina vuodelta 1994. Julkaisut sisältävät suomenkielisen koosteen skandinaavisilla kielillä ilmestyvästä Medier i Norden: Resymé –julkaisun tiedotteista.

Medier i Norden (entinen Nordisk Medie Nyt) -sivujen sisältö on vapaasti lainattavissa mikäli lähde mainitaan selvästi.

  Päätoimittaja                                           Vastaava toimittaja
Terje Flisen (TF)                                         Pääjohtaja Søren Christensen
Postboks 1726 Vika                                   Pohjoismaiden ministerineuvosto,
0121 Oslo, Norge                                       Store Strandstræde 18
Puh. + 47 22 20 80 61                                DK-1255 København K., Danmark

Medier i Norden (aikaisemmin Nordisk Medie Nyt) ISSN 1396-9331 – elektroninen julkaisu.

 

ISLANTI 

6.9.2001: Islantilaisen Landssíminn –teleoperaattorin osakkeista 49 prosenttia menevät myyntiin

Valtion omistama teleyhtiö Landssíminn on ilmoittanut myyvänsä 49 prosenttia osakkeistaan ennen vuodenvaihdetta, kirjoittaa Daily News from Iceland.

Alhaisimmaksi osakkeiden vaihtokurssiksi ilmoitetaan 5,75 ISK eli 0,05 USD. Yhtiön arvo on Lontoolaisen Price Waterhouse Coopers’in mukaan 40,6 miljardia ISK eli 406 miljoonaa USD.

Morgunbladidissa kirjoitetaan Daily News from Iceland’in mukaan, että eräät finanssineuvonantajat ja osa Islannin parlamentin alltingetin oppositiojäsenistä pitävät arvioitua hintaa epärealistisen korkeana.

Lähde: Daily News from Iceland


10.8.2001: Valtion omistama radioyhtiö RÚV yksityistetään osittain?

Opetusministeri Björn Bjarnson sanoo Daily News from Icelandissa, että Islannin julkisen palvelun radioyhtiölle RÚV:lle on vain hyväksi, että se saa yksityisiä omistajia valtion lisäksi.

RÚV on Bjarnasonin mielestä organisoitava osakeyhtiönä, Daily News from Iceland kirjoittaa lainaten opetusministerin hiljattain antamaa lausuntoa lehdistökonferenssissa Islannissa.

Bjarnason huomauttaa usean Pohjoismaiden valtioiden omistamien julkisten palveluiden yhtiöiden olevan itsenäisiä. Hän mainitsi myös, että mikäli RÚV häviäisi mainosmarkkinoilta (yhtiön toiminta on osittain mainosrahoitteista) jäljelle jäisi vain yksi yhtiö, jolla on oikeudet lähettää VHF111-taajuudella, nimittäin kaupallisten tv-yhtiöiden Stöd 2:en ja Syn:in omistamat Nordurljós.

Islantilaisten tv-antennit ovat säädetty tälle taajuudelle, Bjarnason huomautti. Tämä on estänyt muiden tv-yhtiöiden kilpailun.

Lähde: Daily News from Iceland

Palaa sisällysluetteloon

 

NORJA 

28.9.2001: Hallitus haluaa säilyttää ja vahvistaa lehdistötukea

Lehdistötuki oli keskeinen teema kulttuuriministeri Ellen Hornin esittäessä hallituksen mediapoliittisen selonteon ”I ytringsfrihetens tjeneste” (sananvapauden palveluksessa) suurkäräjille.

Kulttuuriministeri huomautti norjalaisten olevan maailman eniten sanomalehtiä lukevien kansojen joukossa, ja hallitus toivoo tämän jatkuvan.

”Haluamme nostaa lehdistötukea ja antaa pienimmille sanomalehdille erityistukea. Tämä on tärkeätä paikallisdemokratiaa ajatellen. Ehdotamme myös uutta järjestystä sanomalehtien perustamista varten eikä sanomalehdistä vastaisuudessakaan tule periä arvonlisäveroa, kulttuuriministeri Ellen Horn sanoi kulttuuriministeriön lehdistötiedotteen mukaan.

”Selonteko on jatkoa sanomalehtivaliokunnan selvitykselle, se puuttuu kysymykseen joukkotiedotusvälineiden omistuksesta ja NRK:n digitaalista kehitystä seuranneisiin haasteisiin.

Median omistuksen säätelemisen tavoitteena on moninaisuuden varmistaminen. Hallitus ei ehdota muutoksia kansallisen tason omistussuhteisiin, mutta pitää sitä keskustelun arvoisena.

Suurkäräjien hyväksyessä uuden pykälän perustuslakiin sananvapaudesta, hallitus saa mahdollisuuden säätää toimittajien velvollisuuksista ja oikeuksista tehdyn julistuksen (Redaktørplakaten) periaatteista laissa, lehdistötiedotteessa sanotaan.

Lähde: Kulttuuriministeriö


24.9.2001: Lapsia mahdollisesti vahingoittavien tv-ohjelmien lähetys ennen klo 2100 kielletty

”Lapsia mahdollisesti vahingoittavia tv-ohjelmia ei tule lähettää ennen klo 2100”, sanotaan kulttuuriministeriön lehdistötiedotteessa.

Yleisradioasetusta on muutettu 1. lokakuuta 2001 alkaen liittyen ETA sopimuksen tv-direktiivin toteuttamiseen.

”Mikäli näitä ohjelmia (lapsia mahd. vahingoittavia, toim.huom.) lähetetään koodaamattomina niistä on joko annettava suullinen varoitus ennen ohjelman alkua tai niissä on koko ohjelman ajan oltava näkyvillä jokin merkintä”, tiedotteessa sanotaan.

”Ohjelmien lähetyskielto klo 2100 saakka ei koske uutis- ja ajankohtaisohjelmia.

Yleiskielto on pantu koskemaan ohjelmia, jotka vakavasti voivat vahingoittaa alaikäisten fyysistä, psyykkistä ja moraalista kehitystä. Näitä ohjelmia ei ylipäätään voida lähettää. Kyse on mm. laitonta pornografiaa ja kohtuutonta väkivaltaa sisältävistä rikoslaissakin kieletyistä ohjelmista.

Säännöt tulevat Statens medieforvaltningin (valtion joukkotiedotushallinnon) valvottaviksi”.

Lähde: Norjan kulttuurministeriö

Palaa sisällysluetteloon

 

RUOTSI 

27.9.2001: Ruotsi vastaanotti kunnianosoituksen USA:ssa lapsille suunnatun mainonnan vastaisesta työstä

”Ruotsin suurlähetystö Washingtonissa on vastaanottanut Ruotsin hallitukselle myönnetyn palkinnon EU:ssa tehdystä lapsille suunnatun mainonnan vastaisesta työstä”, sanotaan kulttuuriministeriön lehdistötiedotteessa.

”Palkinnon myöntää SCEC (Stop Commercial Exploitation of Childern), amerikkalainen mm. lastenhuollon, terveydenhuollon ja opetustoimen alalla toimivien yhdistysten kattojärjestö.

– Lasten oikeuksien edistäminen ja suojaaminen – myös mainonnalta, on tärkeä osa hallituksen työtä. Tuntuu mukavalta, että se on huomioitu, lasten oikeuksista vastaava ministeri Ingela Thalén ja kulttuuriministeri Marita Ulvskog sanovat kommentissaan”.

Lähde: Ruotsin Kulttuuriministeriö


20.9.2001: Vuoden 2002 kulttuuribudjettiin ehdotetaan varoja dokumenttielokuvien arkistointikeskuksen ja lehdistötukijärjestelmän kehittämistä varten

Hallituksen kulttuuribudjettia ehdotetaan korotettavan 200 miljoonalla SEK, tavallisen indeksikorotuksen lisäksi. ”160 miljoonalla panostetaan mm. teattereihin, museoihin ja kulttuuriympäristöjen hoito-ohjelmiin ja sen lisäksi pysyväisfoorumi Levande historia (elävä historia) saa vuodesta 2003 40 miljoonaa, näin talousarvioehdotuksesta kulttuurministeriön lehdistötiedotteessa.

Kirja- ja aikakauslehtien arvonlisäveron ilmoitetaan alenevan sekä lasten ja nuorten lukemista lisäävään toimintaan panostettavan. Lisäksi ”10 miljoonaa kruunua panostetaan ei-fiktiivisen elokuvan huoltokeskukseen Grängesbergiin. Kulttuuriympäristön alalla rahaa riittää mm. uusiin kulttuurireservaatteihin sekä teollisuusyhteiskunnan kulttuuriperinnön hoitoon.

Mitä media-alaan tulee 15 miljoonaa kruunua merkitään lehdistötuen kehitystukea varten ja 15 miljoonaa erityiselle tuelle lauantailehden jakelua varten haja-asutusseuduilla”, lehdistötiedotteessa mm. kerrotaan.

Lähde: Kulttuuriministeriö

Palaa sisällysluetteloon

 

SUOMI 

5.9.2001: Vuoden 2002 talousarvioesitys merkitsee lisäpanostuksia kulttuuriin

”Opetusministeriön hallinnonalan määrärahat ovat ensi vuonna 369,7 milj. euroa (noin 2,2 miljardia markkaa) eli 7 % suuremmat kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa”, ministeriön lehdistötiedotteesta käy ilmi.

”Opetusministeriön hallinnonalan painopisteitä ovat peruspalvelujen toimintaedellytysten parantaminen ja yliopistojen perusrahoituksen lisääminen, sektoritutkimuksen vahvistaminen, tietoyhteiskunnan sisältötuotantohankkeet, aluepoliittiset toimenpiteet, kansallisen innovaatiojärjestelmän vahvistaminen, koulutuksen työelämäyhteydet, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelujen käyttömahdollisuuksien lisääminen, kulttuuriperinnön säilyminen ja kulttuuriperintöaineiston digitointi, lastenkulttuurin tukeminen, nuorten elinolojen ja elämänhallinnan edellytysten parantaminen muun muassa ennalta ehkäi se vällä huumetyöllä, kansalaistoiminnan edistäminen ja dopingin vastainen toiminta”.

Lehdistötiedotteessa mainitaan myös, että lastenelokuvan kehittämiseen myönnetään uutta määrärahaa 3 miljoonaa markkaa.

Lähde: Opetusministeriö


27.8.2001: Lähtölaukaus Suomen digi-TV:n käynnistämiseksi

Suomalaisilla on valittavanaan 27. elokuuta lähtien 12 digitaalista televisiokanavaa. Nämä ovat jo olemassaolevien analogisten lähetysten digitaalisten rinnakkaislähetysten lisäksi kahdeksan uutta kanavaa, YLE ilmoittaa.

Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen painottaa lehdistötiedotteessa avointen standardien käytön tärkeyttä kaikissa vaiheissa mikä takaisi sen, että uusia palveluja voidaan liittää sitä mukaa.

Muutama viikko ennen Suomen virallista digitaalisten tv-lähetysten lähtölaukausta vain joka viidennes suomalaisista oli harkinnut digi- tv:n tai tavalliseen televisioon liitettävän digiboksin (digisovittimen) ostamista, Aktuellt Text-TV ilmoittaa.

Suomen Gallupin teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat hyvin perillä siitä, mitä digi-tv:n aloitus heille merkitsee.

”1000:ta kysellyistä 97 prosenttia tiesivät mikä digi-tv ja digiboksi on”, ilmoittaa Aktuellt – Text-TV, joka myös kirjoittaa, että kiinnostus uusien antennien asettamiseen uusia digitaalisia tv-lähetyksiä varten vaikuttaa heikolta. Vain pääkaupunkiseudulla joudutaan jonottamaan antennin asettamista kuukausia.

Eräs syy varovaiseen alkuun lienee se, että digitaaliset tv:t vasta nyt ovat tulossa markkinoille”.

Lähde: Aktuellt – Text-TV/YLE/liikenneministeriö

Palaa sisällysluetteloon

 

TANSKA 

24.9.2001: Pääsy Tanskan tiedekirjastoihin uuden internet-portaalin kautta

”Erittäin jännittävä tämä Kulttuuriministeriön koordinoima hanke. Toivomme kaikki, että sen merkitys Tanskan tutkimukselle on huomattava. Toki se merkitsee paljon myös Tanskan kulttuuritoiminnalle”, sanoi virkaatekevä kulttuuriministeri Johannes Lebech avaessaan aloitussivuston www.deff.dk. Vaikka internetistä saadulle tiedolle ei ole laatutakuita virkaatekevä kulttuuriministeri Lebech totesi tiedonlähteiden ilmeisen laajan tarjonnan. Tanskalaiset tiedekirjastot voivat www.deff.dk ’n kautta yhdessä koordinoida internetpohjaisten tiedonlähteiden kehitystyötä.

Lähde: Kulttuuriministeriö


22.8.2001: Tanskan kulttuuriperintöaineiston digitointi takaa sen saatavuuden entistä useammalle

”Kultur til bredbånd” (kulttuurin laajakaistauttaminen) on Tanskan hallituksen kulttuurialan tietotekniikkasuunnitelman otsikko. Suojelutoimenpiteitä vahvistetaan samalla kuin kulttuuriperintö tuodaan useamman saataville.

”Useamman tanskalaisen saamiseksi internetin käyttäjäksi sinne on saatava enemmän korkealaatuista tanskalaista aineistoa sieltä haettavaksi. Ajatuksena on kansallisperinnön, sen laajassa merkityksessä, vetävän tanskalaiset mukaan tietoyhteiskuntaan ja pätevöittävän uuden teknologian käyttössä,” kulttuuriministeri Elsebet Gerner Nielsen sanoo kulttuuriministeriön lehdistötiedotteessa.

Samalla kulttuuriministeri lanseerasi 16 konkreettista aloitetta tietotekniikka-alan vahvistamiseksi. Aloitteiden joukosta löytyy mm. tuki tietokonepeleille (tanskalaista tuotantoa tällä alalla vahvistetaan) sekä musiikin myynnille netissä.

Lähde: Kulttuuriministeriö

Palaa sisällysluetteloon

 

POHJOLA/KANSAINVÄLISTÄ 

28.9.2001: Pohjolasta tietoyhteiskunnan kehittäjä

Pohjoismaiset ”tietotekniikkan ministerit” ovat ensimmäisessä Pohjoismaisen ministerineuvoston kokouksessaan ilmaisseet, että kaikilla Pohjolan asukkailla tulee olla samat mahdollisuudet tietoyhteiskuntaan osallistumiseen, ministerineuvoston lehdistötiedotteesta käy ilmi.

”Pohjolasta ei saa muodostua digitaalikuilun jakamaa tietoyhteiskuntaa, jossa väestö pilkotaan A ja B joukkoihin. Voidakseen mitata ja seurata kehitystä pohjoismaiset alan ministerit ovat päättääneet yhdessä Pohjolan tilastokeskusten kanssa julkaista tilastollisesti tietotekniikan yhteiskunnallisia puolia seuraavan julkaisun”, sanotaan edelleen.

”Verrattuna muihin maailman alueisiin Pohjola saa hyvät pisteet tiedon ja kommunikaatioteknologian käytöstä. Tietoyhteiskunnan kehityksestä vastaavat ministerit pitävät kuitenkin tietoista politiikka tärkeänä niin, että yhä useammat saavat tietoa ja oppivat toimimaan tietoyhteiskunnassa”, lehdistötiedotteessa mm. kerrotaan.

Internetin ja nopeiden laajakaistojen saatavuutta, vahvistettu tietotekniikka-turva ja paremmat edellytykset pienille ja keskisuurille yrityksille päästä osallisiksi uusista mahdollisuuksista ovat ministerien mielestä mm. niitä asioita, joita on vietävä eteenpäin.

Lähde: Pohjoismaiden ministerineuvosto


27.9.2001: EU-komissio on hyväksynyt virallisen tiedonannon koskien eurooppalaista audiovisuaalista sektoria

EU-komission tiedonannossa viitataan eurooppalaisen audiovisuaalisen teollisuussektorin strategiseen tärkeyteen ja sen suureen kulttuurimerkitykseen ja mahdollisuuten luoda hyvinvointia ja työpaikkoja.

”Sektori kärsii kuitenkin Euroopassa monesta elokuvaa ja muita audiovisuaalisten teosten liikkumisvapautta haittaavista esteistä”, lehdistötiedotteessa sanotaan.

” Komissio on vastikään, kulttuurista ja av:stä vastaavan komissaarin Viviane Redingin ehdotuksesta ja kilpailukomissaari Mario Montin tukemana, hyväksynyt tiedonannon, jossa puutteet analysoidaan ja annetaan ehdotuksia niiden selvittämiseksi.

Tiedonanto lisää elokuvasektorin oikeusturvaa selvittäessään komission kansallisten elokuvien tukijärjestelmien läpikäynnissä soveltamiaan kriteereitään. Tavoitteena oli tarkistaa, että tukijärjestelmissä sovelletaan EU-sopimuksen sääntöjä valtiontuesta”, lehdistötiedotteessa mm. kerrotaan.

Lähde: EU-komissio


Palaa sisällysluetteloon