svane.jpg - 8028 Bytes Medier i Norden

Toinen neljännesvuosijulkaisu 2001
  
    Suomenkielinen pääsivu | Arkisto – neljännesvuosijulkaisut | Yleiskatsaus   
  Sisältö

Islanti   |   Norja   |   Ruotsi   |   Suomi   |   Tanska   |   Kansainvälistä

  Medier i Norden neljännesvuosijulkaisut
löytyvät suomenkielisinä verkkojulkaisuina aina vuodelta 1994. Julkaisut sisältävät suomenkielisen koosteen skandinaavisilla kielillä ilmestyvästä Medier i Norden: Resymé –julkaisun tiedotteista.

Medier i Norden (entinen Nordisk Medie Nyt) -sivujen sisältö on vapaasti lainattavissa mikäli lähde mainitaan selvästi.

  Päätoimittaja                                           Vastaava toimittaja
Terje Flisen (TF)                                         Pääjohtaja Søren Christensen
Postboks 1726 Vika                                   Pohjoismaiden ministerineuvosto,
0121 Oslo, Norge                                       Store Strandstræde 18
Puh. + 47 22 20 80 61                                DK-1255 København K., Danmark

Medier i Norden (aikaisemmin Nordisk Medie Nyt) ISSN 1396-9331 – elektroninen julkaisu.

 

ISLANTI 

18.5.2001: Islannissa ulkomaalaiset elokuvatuottajat ovet tervetulleita

Islannin kauppaministeri Valgerud Sverrisdóttir matkasi Cannesin filmijuhliin markkinoidakseen järjestelmää, jonka puitteissa ulkomaalaiset tuottajat saavat osan kustannuksistaan maksettua takaisin, jos elokuva tuotetaan Islannissa.

Daily News from Iceland kertoo kauppaministerin toivovan järjestelmän, josta aiemmin on kerrottu Medier i Norden -lehdessä, saavan useamman tuottajan sijoittamaan elokuvansa tuotanto Islantiin, mikä myös vahvistaisi Islannin elokuvateollisuutta.

Aloite ei ole kovin erilainen muiden maiden tekemistä aloitteista, joiden tavoitteena on houkutella investointeja, sanoo kauppaministeri Morgunbladid –lehdelle ja lisää, että tämä on välttämätöntä, jotta islantilainen elokuvateollisuus voisi kilpailla muiden maiden kanssa.

Aloite on väliaikainen ja otetaan tarkistettavaksi 2006.

Lähde: Daily News from Iceland

Palaa sisällysluetteloon

 

NORJA 

7.6.2001: Ennätysmäärä kävi katsomassa norjalaisia elokuvia

Lehdistötiedotteessaan Norsk Filminstitutt toteaa, että tämän vuoden viitenä ensimmäisenä kuukautena 1,3 miljoonaa norjalaista ostivat lipun nähdäkseen norjalaisen elokuvan. Viimeksi norjalainen elokuva haukkasi markkinaosuuksista huomattavan palan 1996, jolloin ”Kristin Lavransdatter” oli tärkein tekijä norjalaisen elokuvan yltäessä markkinaosuuksissaan 12,6 prosentiin.

Norjalaisia elokuvia on katseltu elokuvissa vuonna 2001 jo nyt puolta enemmän koko edellisvuoteen verrattuna. ”Norjalaiset elokuvat ovat saamassa markkinaosuuksista vuositasolla reilut 10 prosenttia. Toinen ilahduttava merkki Norjan elokuva-alalle on, että tämän vuoden elokuvien lipunmyynnistä saatu tulo on ylittänyt tuotantokustannukset kokonaisuudessaan”, lehdistötiedotteessa kerrotaan.

”Norjan elokuvamenestyksestä vastaavat kaksi ’veturia’. ’Elling’ ohitti 600.000 elokuvissakävijän merkkipaalun jo touko-kesäkuun vaihteessa ja helluntain jälkeen ’Heftig og begeistret’ -elokuvan oli nähnyt puoli miljoonaa norjalaista. Nämä kaksi elokuvaa vastaavat yhteensä yli 80 prosentista vuoden ennätyksellisestä norjalaisen elokuvan katsojaluvuista. On vaikea yliarvoida hyvien elokuvien merkitystä kokonaistulosta tarkasteltaessa”, Norsk filminstituttenin johtaja Erling Dale sanoo lehdistötiedotteen mukaan.

Lähde: Norsk filminstitutt


26.4.2001: Norjan kulttuuriministeri haluaa vahvan NRK:n ja selvät tavoitteet toiminnalle

Norjan yleisradio NRK on tullut todella merkittävään tienristeykseen, kulttuuriministeri Ellen Horn totesi vuosittaisessa mediapolitiikkaa käsittelevässä selonteossaan kansankäräjille. Selonteossaan hän enimmäkseen käsitteli NRK:ta ja yhtiön tulevaisuutta digitaaliseen aikakauteen siirryttäessä.

– Lähtökohtana hallituksen mediapolitiikalle on, että viestimille on varmistettava mahdollisimman suuri vapaus samalla kun otetaan käyttöön tavoitesopeutetut johtamisvälineet sanan- ja informaatiovapauden, moninaisuuden, laadun ja saatavuuden turvaamiseksi, mutta myös välttämättömät toimenpiteet lasten ja nuorten suojelemiseksi, kulttuuriministeri sanoi.

Hän huomautti, että NRK on Norjan kultturi- ja mediapolitiikan kärkiyritys, jota monin tavoin voisi kuvata Norjan mediavaltakunnan kruununkalleudeksi. Globalisoitumisen ja kaupallistumisen leimaamassa digitalisessa mediatodellisuudessa julkisin varoin rahoitettu julkisen palvelun toiminta, ilman mainoksia, on tärkeämpi kuin, mitä koskaan ennen.

Kulttuuriministeri on aikeissa esittää koko mediasektoria laajasti ja syvältä luotaavaa selontekoa kansankäräjille. Siinä siis koko mediasektori käydään läpi, myös Dagspressen –valiokunnan mietintö. Vuoden 2002 valtionbudjetissakin on NRK:n tulevaisuutta käsitteleviä ehdotuksia.

– Uskon – pääasiassa – katsojien ja kuulijoiden lupamaksuilla rahoitetun julkisen palvelun toiminnan tulevaisuuteen, kulttuuriministeri mm. sanoi. Hän oli sitä mieltä, että julkisen palvelun toiminnan rahoittaminen jatkossakin yleisön maksamilla lupamaksuilla on kysymys, jota ei pelkästään pidä tarkastella teknologisen kehityksen valossa.

Riittävätkö yleisön lupamaksut NRK:n siirtämiseen digi-aikaan? kulttuuriministeri kysyi. Kysymystä pohditaankin parhaillaan ministeriössä. Ministerin mukaan vaihtoehtoisiin rahoitusmuotoihin päädyttäessä NRK joutuisi katsoja- ja kuulijalukuihin perustuvaan ”rating” -toimintaan. Sellaisen NRK:nko me haluamme? hän kysyi.

Kulttuuriministeri osoitti keskeistä argumenttia, joka puhuu yksityistämistä ja mainosrahoitteista NRK:ta vastaan: TV:n mainosmarkkinat ovat Norjassa vuosittain pienemmät kuin mitä NRK:n kolmen miljardin budjetti on ja uuden, NRK:n suuruusluokkaa olevan toimijan tuominen samoille markkinoille olisi kaikille tuhoisaa, Horn arvioi.

Kulttuuriministeri ei vierastanut ajatusta sekarahoitusmuodosta vaihtoehtona NRK:lle ylimenokaudestaan selviytymiseksi sen siirtyessä uuteen ja välttämättömään teknologiaan, mutta tällaiseen sekarahoitusmuotoon on liityttävä selvät ehdot, jotka myös täyttävät EU:n vaatimukset luodinkestävästä seinämästä julkisen palvelun yleisradiotoiminnan sekä kaupallisen toiminnan välillä.

Lähde: Norjan kulttuurministeriö

Palaa sisällysluetteloon

 

RUOTSI 

21.5.2001: Kaupallisten paikallisradioiden lähetyslupien huutokauppaaminen lakkautetaan

”– Olen ratkaisuun hyvin tyytyväinen. Jo ennen vuoden 1994 vaaleja sosiaalidemokraatit lupasivat lakkauttaa paikallisradioiden lähetyslupien huutokauppaamisen. Prosessi on ollut pitkä, mutta olemme päässeet matkamme päähän. Muutos merkitsee myös parempia edellytyksiä kaupallisten paikallisradioiden moninaisuuden lisäämiselle ja paikallisuuden vahvistamiselle”, kulttuuriministeri Marita Ulvskog sanoo kommentoidessaan Ruotsin eduskunnan päätöstä muuttaa kaupallisten paikallisradioiden lähtetyslupien jakoehtoja.

Kulttuuriministeriön lehdistötiedotteessa sanotaan seuraavaa 1. kesäkuuta 2001 voimaan astuvista säännöistä:

”Eduskunnan hyväksymä hallituksen ehdotus merkitsee mm.

- että kaupallisten paikallisradioiden toimilupien huutokauppaaminen lakkautetaan
- että itsetuotetun paikallisen materiaalin määrää lisätään lähetyksissä
- että omistussuhteet huomioidaan lupia myönnettäessä.

Jokaisen toimilupahaltijan tulee päivittäin lähettää vähintään kolme tuntia itsetuotettua materiaalia.

Luvat ovat voimassa korkeintaan neljä vuotta, mutta ovat sen jälkeen pidennettävissä neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Uudet lupamaksut maksavat vuodessa 40.000 SEK. Voimassa olevien paikallisradiotoimilupien osalta seuraaville lupakausille maksettavaksi tulee sama summa, joka määrättiin maksettavaksi huutokauppamenettelyn yhteydessä.

– Tuntuu hyvältä, että olemme vihdoin saaneet uudet säännöt kaupalliselle paikallisradiotoiminnalle, Marita Ulvskog sanoo. Aion piakkoin kutsua paikallisradion alan edustajat pyöreän pöydän keskusteluihin keskustelemaan kaupallisen radion toiminnasta saaduista kokemuksista”.

Lähde: Ruotsin Kulttuuriministeriö


4.5.2001: Ruotsalaisten mediatottumukset vakaat, osoittaa Mediebarometern 2000

Ruotsalaisten kulutustottumukset suhteessa tiedotusvälineisiin on muuttunut suhteellisen vähän viimeisen vuoden aikana, Nordicom-Sverige ilmoittaa. Suurista odotuksista huolimatta Internet –käyttäjien osuus on suurin piirtein ennallaan viime vuoteen verrattuna. Yllättävää on, että painetun median (lähinnä aikakauslehtien) käyttö kasvaa.

”Tässä joitakin vuoden 2000 Mediebarometerin päätuloksista. Mediebarometern on vuosittain Ruotsissa tehty tutkimus ruotsalaisten mediatottumuksista. Tutkimuksen toteutettaa Göteborgin yliopiston yhteydessä toimiva Nordicom-Sverige. Mediebarometern on ilmestynyt joka vuosi vuodesta 1979 lähtien”, lehdistötiedotteesta käy ilmi.

Joka päivä Internettiä käyttävien määrä on vakiintunut monien vuosien vahvan kasvun jälkeen. Määrä on vuodesta 1999 noussut prosentin verran ja on nyt 32 prosenttia.

”Vuoden 1990 molemmin puolin luvut olivat suurin piirtein yhtä suuria sekä aamulehden lukijoiden, radiokuuntelijoiden että TV-katselijoiden osalta. Sen jälkeen televisio on vähitellen saanut lisää katselijoita – kasvu on ollut 79 prosentista vuonna 1990 yli 85 prosenttiin. Vuonna 2000 katsojia oli keskivertopäivänä 88 prosenttia. Tämä luku oli sama 1999”, lehdistötiedotteessa sanotaan.

Ääniradion kuuntelu on pysynyt ennallaan viimeisinä vuosina ja oli vuonna 2000 80 prosenttia. Vuodesta 1994 luku on jonkinverran laskenut, mutta on nykyään kuitenkin korkeampi kuin aikana ennen yksityisiä paikallisradiokanavia.

Ääniradio vastasi 35 prosentista. Ruotsalaisten medioihin käyttämästä bruttoajasta vuonna 2000 tämä oli suurin osuus, television osuus (teksti-tv poissuljettuna) oli 28 prosenttia.

Aamulehdet ovat hiukan parantaneet asemiaan vuoteen 1999 verrattuna. Lehdenlukijat edustavat keskivertopäivänä noin 74 prosenttia. Luku on pysynyt suurin piirtein samana koko 1990 -luvun ja on muuten tarkalleen sama kuin aamulehtiä lukevien osuus jo vuonna 1979”, lehdistötiedotteessa mm. kerrotaan

Lähde: Nordicom-Sverige

Palaa sisällysluetteloon

 

SUOMI 

18.5.2001: Työryhmä esittää toimilupamaksujen puolittamista

Televisiotoiminnan rahoitusta ja julkisen palvelun tehtävää pohtinut työryhmä esittää, että kaupallisten televisioyhtiöiden maksama toimilupamaksu pitäisi puolittaa. Televisiomaksua työryhmä haluaisi korotettavan parin vuoden siirtymäkauden ajan. Työryhmä esittää myös, että YLE:n mahdollisuus täyden julkisen palvelun yleisradiotoimintaan varmistetaan. Työryhmä luovutti raporttinsa liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinoselle 18. toukokuuta.

Kansanedustaja Jouni Backmanin johtama työryhmä esittää, että digitaaliselta lähetystoiminnalta ei perittäisi lainkaan toimilupamaksua vuoteen 2010 asti eli nykyiseltä toimilupakaudelta. Analogisten lähetysten toimilupamaksu esitetään puolitettavaksi viestintälainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä. Työryhmä toivoo, että lakiuudistukset tulisivat voimaan vuoden 2002 heinäkuun alusta.

Toimilupamaksuista säästyneet varat pitäisi käyttää lähinnä digitaaliseen lähetystoimintaan ja sisällöntuotannon kehittämiseen. Työryhmä esittää, että riippumattomien tuottajien ohjelmille varattua lähetysaikaa lisättäisiin. Nykyisin riippumattomien tuottajien osuuden pitää olla kymmenen prosenttia lähetysajasta tai ohjelmistobudjetista. Työryhmä esittää osuuden korottamista 15 prosenttiin.

Työryhmän mielestä toimilupamaksun tasoa voidaan keventää, koska se perustuu 1990- luvun puolivälissä tehtyihin arvioihin televisiomainonnan kasvusta. Toimilupamaksun alentamisella halutaan myös varmistaa, että kaupalliset televisiotoimijat siirtyvät digitaalisiin lähetyksiin.

Katsojilta perittävää televisiomaksua työryhmä korottaisi vuonna 2004. Silloin otettaisiin huomioon uusien sisältöpalvelujen kehittämisen kustannukset. Inflaatiokorotusten lisäksi televisiomaksussa olisi vuodesta 2005 lähtien lisäksi yhden prosentin korotus siihen asti, kun päällekkäisistä analogisista ja digitaalisista lähetyksistä luovutaan.

Televisiotoiminnan rahoituksen selkeyttämiseksi työryhmä ehdottaa, ettei Yleisradion kanavilla saisi olla lainkaan mainoksia. Nyt mainonta on ollut erityisluvalla mahdollista esimerkiksi suurten urheilutapahtumien televisiointien yhteydessä.

Rahoituksen lisäksi työryhmän tehtävä oli selvittää julkisen televisiotoiminnan laajuutta. Työryhmä esittää, että julkinen palvelu säilytetään vähintään nykyisenä. Julkisen palvelun määritelmään ei esitetä muutoksia. Työryhmän mielestä YLE:n pitäisi käyttää myös uusia jakeluteitä kuten Internetiä julkisen palvelun ohjelmien välittämiseen.

Työryhmän jäseniä olivat kansanedustaja Markku Laukkanen (kesk), toimitusjohtaja Pekka Kivelä (kok), yhteyspäällikkö Matti Hokkanen (vas), kansanedustaja Eva Biaudet (rkp), erityisavustaja Katariina Poskiparta (vihr) ja hallitusneuvos Liisa Ero liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö


11.5.2001: Ruotsin kanssa aiotaan neuvotella televisio-ohjelmien näkymisestä

Ruotsin television ohjelmien tarjonta halutaan säilyttää vähintään nykyisellään lähetysten digitalisoinnin jälkeenkin. Tämä edellyttää neuvotteluja Suomen ja Ruotsin hallitusten kesken.

Ruotsin television näkymistä pohtinut epävirallinen työryhmä raportoi liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinoselle 11. toukokuuta. Työryhmässä oli liikenne- ja viestintäministeriön virkamiesten lisäksi YLE:n ja Digitan edustus.

Suomen ja Ruotsin välisissä neuvotteluissa on tarkoitus selvittää mm. tekijänoikeuskustannusten tasapuolinen jakautuminen ja se, aikooko Ruotsi luopua erillisen kortin vaatimisesta julkisen palvelun digitaalisten lähetysten katsomiseen.

Neuvotteluille ja eri ratkaisujen pohtimiselle on hyvin aikaa, koska Ruotsi ei ole päättänyt tavoiteaikataulua analogisista lähetyksistä luopumiselle. Ruotsin analogisia lähetyksiä voi Suomessa katsella myös digitaalisilla vastaanottimilla.

Ruotsin lähettimet ulottuvat paikoitellen Pohjanmaalle ja Lounais-Suomeen (ns. spill over-ilmiö). Ruotsin television ohjelmia välitetään lisäksi kahdella asemalla Pohjanmaalla ja neljällä asemalla Etelä-Suomessa. Suomen television lähetyksiä voidaan katsella Ruotsissa Tukholman alueella sekä useiden kaapeliverkkojen kautta.

YLE maksaa Ruotsin television näkymisestä Etelä-Suomessa tekijänoikeuskorvausta. Korvaus on tänä vuonna noin 18 miljoonaa markkaa. Pohjanmaan lähettimien tekijänoikeuskorvaukset maksetaan valtion televisio- ja radiorahastosta.

Ruotsissa tarvitaan nykyisin kaikkien digitaalisten lähetysten seuraamiseen erityinen kortti. Tekijänoikeussyistä on epäselvää, voidaanko korttia myydä ulkomailla. Ruotsin hallitus on kuitenkin äskettäin esittänyt, että julkisen palvelun lähetysten pitäisi olla nähtävissä vapaasti.

Työryhmä ei käsitellyt kaupallisten kanavien näkymistä, koska asia riippuu yksityisten operaattoreiden päätöksistä.

Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö

Palaa sisällysluetteloon

 

TANSKA 

26.6.2001: Tanskan digitaaliseen universaalitelevisioon sisältyy lähetykset Internet –kanavien kautta

Tanskalaisen päivälehden Berlingske Tidende haastattelussa Tanskan kulttuuriministeri Elsbeth Gerner Nielsen selventää syitä siihen, miksi hän haluaa panostaa juuri päivälehden kutsumaan ”rohkeimpaan malliin”; yli neljäänkymmeneen Internet-kanavaan TV-lähetyksineen.

”Kertakaikkiaan tässä ei ole sen vähemmästä kyse kuin, että nyt televisiotottumuksemme muokataan uuteen uskoon. Sen lisäksi, että tässä jää sijaa DR:lle, TV2:lle ja tutuille kaupallisille TV-asemille kuten TV3:lle ja TvDanmark’ille uuteen digitaaliseen universaalitelevisioon saadan tulevaisuudessa aivan erityinen frekvenssi ja yli 40 Internet-kanavaa, joista kuka tahansa voi antaa tarjouksensa.

Nämä lähetykset lähetetään maa-asemista ja ne ovat nähtävissä ympäri maata uusilla digitaalisilla televisioilla tai ylimenokauden ajan omaan vanhaan analogiseen TV:seen liitettyjen digi-boksien avulla.

’Kulttuuripoliittisesti ja demokratian kannalta tämä on vaihtoehdoista kaukonäköisin. Olen vahvasti sen puolesta, että käytetään tällaista moninaista kokonaisratkaisua uusissa digitaalisissa lähetyksissä Internet -kanavien kautta’”, Elsebeth Gerner Nielsen sanoo Berlingske Tidendille.

Medianeuvottelut saatetaan Tanskan kansankäräjissä päätökseen syksyn kuluessa.

Lähde: Berlingske Tidende


10.05.2001: Tanskalaisten elokuvien markkinaosuus 35 prosenttia tähän saakka tänä vuonna

Det Danske Filminsitutin arviolaskelma osoittaa toistaiseksi, että vuoden neljänä enismmäisenä kuukautena myytiin tanskalaisiin elokuviin 15,5 miljoonaa lippua, mikä markkinaosuuksissa vastaa 35 prosenttia.

Tämä on suurin piirtein 15 prosentia enemmän kuin (koko) vuonna 2000. Viimeisinä viitenä vuotena on tanskalaisiin elokuviin keskimäärin vuosittain myyty noin 2 miljoonaa lippua.

”Ylipäätään lippuja on tällä ajanjaksolla myyty normaalia enemmän. Verrattuna viime vuoteen kokonaislipunmyynti on kasvanut n. 7%. Tämä johtuu varmastikin ensisijaisesti talven ja kevään suuresta vetonaulasta; Lone Scherfigin filmistä `Italiensk for begyndere` (Zentropa), joka huhtikuun loppuun mennessä oli myynyt kaiken kaikkiaan 835.000 lippua, joista 570.000 tämän vuoden puolella", kerrotaan Det Danske Filminstitutin tiedotteessa.

Lähde: Det Danske Filminstitut

Palaa sisällysluetteloon

 

KANSAINVÄLISTÄ 

13.6.2001: Valtion elokuvatuelle myötätuulta EU -kokouksessa Tukholmassa

Kiinnostus valtion elokuvatukea ja digitalielokuvaa (e-bio) käsittelevälle EU-kokoukselle Tukholman Filmhusetissä oli suuri ja Svenska Dagbladet raportoi tunnelman olleen myönteinen ensimmäisenä kokouspäivänä 12. kesäkuuta.

”Päiväjärjestyksessä esitetty kysymys oli: miten eurooppalaisten maiden julkiset elokuvatuet sopivat EU:n kilpailusääntöihin? Viimeksi Pariisissa marraskuussa kysymystä pohdittaessa ristiriidat olivat voimakkaat”, Svenska Dagbladet kirjoittaa.

”Mutta kulttuuriministeriöiden, elokuvainstituuttien ja elokuva-alan väen yhteistoimet ovat pehmittäneet EU-komission linjaa.

EU-komission Hubert Drabbe on pelkästään positiivinen.

– Kulttuuri on yksi tavaroiden ja palveluiden vapaasta liikkuvuudesta tehty poikkeus. Olemme tarkistaneet miten eri maiden tukijärjestelmät toimivat suhteessa EU:n kilpailusääntöihin. Niin kuin minä asiat näen ongelmia ei ole. Mahdollisesti pienemmät muutokset käyvät välttämättömiksi. Kutakuinkin kaikki Euroopan maat antavat elokuvatukea muodossa tai toisessa. Ilman sitä kotimaiset elokuvat eivät pärjäisi”, Drabbe sanoo Svenska Dagbladetille.

Lähde: Svenska Dagbladet


23.5.2001: Ruotsalaisten näkemys lapsille suunnatusta mainoksesta saa tukea

”– Olemme saaneet paljon vahvempaa tukea lapsille suunnatun mainoksen osalta kuin mitä olin osannut odottaa, Ruotsin kulttuuriministeri Marita Ulvskog sanoi epävirallisen kulttuuriministereiden tapaamisen päättyessä Falunissa 22. toukokuuta.

Ruotsin kulttuuriministeriön lehdistötiedotteessa todetaan yhteenvetona näin:

”Kokous aloitettiin EU jäsenyyttä hakevien maiden ja ETA -maiden erityisellä kokouksella (edustettuina oli 31 maata), jossa erityisesti painotettiin audiovisuaalisen sektorin (viestimien) merkitystä demokratialle sekä kulttuurin moninaisuudelle.

Vapaan ja sitoutumattoman julkisen palvelun radio- ja TV –toiminta nostettiin esille. Jäsenyyttä hakevat maat ilmaisivat vahvaa tukea Ruotsin puheenjohtajakauden tekemiä aloitteita kohtaan lisätystä audiovisuaalisesta -ja kultturiyhteistyöstä hakijamaiden kanssa.

Mm. keskusteltiin siitä:

- että jäsenyyttä hakevat maat jo aikaisessa vaiheessa voisivat osallistua yhteisön kulttuuri- ja audiovisuaalisiin ohjelmiin
- että vapaille ja riippumattomille kulttuurin moninaisuuden säilyttämiseen tähtääville viestimille annetaan etusija. Useat delegaatiot toivat myös esille media-alaan kohdistuvan omistajarykelmän.
- Monet hakijamaat antoivat selonteon sopeuttamistyöstään ja lainsäädännöstä ja prosessissa esiintulleista ongelmista, kuten esim. suhde toimivan julkisen palvelun yleisradion/ TV:n ja markkinoiden välillä.

Monet jäsenmaat ilmoittivat mielellään keskustelevansa asiasta. Keskustelu osoittikin laajaa tukea sille, että lapset otetaan erityisesti huomioon mainonnassa.

Osa jäsenmaista pitivät TV-direktiivin tarkastusta tervetulleena. Sen tavoitteena olisi tiukentaa sääntöjä lapsiin kohdistuvassa mainonnassa. Toiset jäsenmaat taas olivat sitä mieltä, että TV-direktiivin antamat säännöt riittävät ja antavat mahdollisuuden niille jäsenmaille, jotka sitä toivovat tiukentaa sääntöjä.

EU-komission tilaaman tutkimuksen mukaan kol mas osa jäsenmaista soveltaa tiukennettuja sääntöjä lapsiin suunnatussa mainonnassa.

Ruotsin puheenjohtajuuden tavoitteet pitää kysymys lämpimänä oli monen jäsenmaan mieleen. Jäsenmaiden itsemääräämisoikeudesta julkisen palvelun toiminnassa ja sen suojaamisen tärkeydestä oltiin jäsenmaiden kesken laajasti yhtä mieltä ja siitä, että ei anneta EU:n kilpailusääntöjen vaikuttaa negatiiviseen suuntaan.

Komissio tiedotti myöhemmin tänä vuonna ilmestyvästä aihetta käsittelevästä dokumentista”, lehdistötiedotteessa sanotaan lopuksi.

Lähde: Ruotsin kulttuuriministeriö


Palaa sisällysluetteloon