svane.jpg - 8028 Bytes Medier i Norden

Ensimmäinen neljännesvuosijulkaisu 2001
  
    Suomenkielinen pääsivu | Arkisto – neljännesvuosijulkaisut | Yleiskatsaus   
  Sisältö

Norja   |   Ruotsi   |   Suomi   |   Tanska   |   Pohjola/Kansainvälistä

  Medier i Norden neljännesvuosijulkaisut
löytyvät suomenkielisinä verkkojulkaisuina aina vuodelta 1994. Julkaisut sisältävät suomenkielisen koosteen skandinaavisilla kielillä ilmestyvästä Medier i Norden: Resymé –julkaisun tiedotteista.

Medier i Norden (entinen Nordisk Medie Nyt) -sivujen sisältö on vapaasti lainattavissa mikäli lähde mainitaan selvästi.

  Päätoimittaja                                           Vastaava toimittaja
Terje Flisen (TF)                                         Pääjohtaja Søren Christensen
Postboks 1726 Vika                                   Pohjoismaiden ministerineuvosto,
0121 Oslo, Norge                                       Store Strandstræde 18
Puh. + 47 22 20 80 61                                DK-1255 København K., Danmark

Medier i Norden (aikaisemmin Nordisk Medie Nyt) ISSN 1396-9331 – elektroninen julkaisu.

 

NORJA 

29.3.2001: Valtakunnallinen kaupallisen television toimilupa julisetaan uudestaan haettavaksi

Valtakunnallisen mainosrahoitteisen television toimilupa, joka nyt on TV 2:lla, on julistettu uudestaan haettavaksi. Hakuaika umpeutuu 30. toukokuuta.

"Toimilupa myönnetään vuoden 2001 aikana ja on voimassa 7 vuotta 1. tammikuuta 2003 alkaen. Tv-kanavan pääkonttorin ja pääasiallisen uutistoimituksen sijoittaminen Bergeniin on ollut ja tulee edelleenkin olemaan ehto", sanotaan kultturiministeriön lehdistötiedotteessa.

"Ohjelmatarjonnan on oltava hyvää ja vaihtelevaa, edellytämme norjalaista laatutuotantoa, uutis- ja ajankohtaisohjelmia, draamatuotantoa, viihdettä, lastenohjelmia sekä ohjelmia saamen kielellä. Näin olemme asettaneet katsojat keskipisteeseen uudistaessamme valtakunnallisen kaupallisen televison toimiluvan", kulttuuriministeri Ellen Horn sanoo haun julkistamisen yhteydessä.

"Hallituksen käsitellessä toimilupa-asiaa on huomioitu etenkin kolme seikkaa:

- Hyvän laatutelevision takaaminen kansalaisille.
- Toimiluvasta on maksettava, koska sillä on korkea arvo.
- Toimilupamaksusta 25 milj. kruunua on vuosittain varattava elokuvalle ja televisiolle.

Toimiluvan saadessaan sen haltijalle koituu maksettavaksi 150 milj. kruunua. Lisäksi tulee vuotuinen liikevaihtoon suhtautettava maksu", sanotaan lehdistötiedotteessa.

Lähde: Norjan kulttuurministeriö


29.3.2001: Hallituksen tasavälein antama pitkäaikaisohjelma antaa pohjaa lisäpanostukselle kulttuurin saralla

Hallitus on esittänyt pitkäaikaisohjelmansa kaudelle 2002 – 2005. Kulttuurisektorin osalta ohjelma antaa todellisen mahdollisuuden voimakkaalle panostukselle, huomauttaa kultturiministeri Ellen Horn eräässä lehdistötiedotteessa. Lehdistötiedotteessa korostetaan, että riippumattomat mediat ovat yhteiskunnan päänäyttämö ajatustenvaihdolle ja kultturin välittämisessä. Paikallislehdillä on tärkeä tehtävä paikallisdemokratian takaamisessa, samassa yhteydessä tähdennetään.

Lehdistötiedotteessa todetaan hallituksen tavoitteena olevan ylläpitää NRK:n vahvaa asemaa julkisen palvelun yleisradio kanavana myös digitaaliseen aikaan siirryttäessä.

Norjassa tuotetun tieto- ja viihdeohjelmien riittävä tarjonta viestimissä on taattava, etenkin tärkeitä ovat lapsille ja nuorille tuotetut ohjelmat. Norjan kieli on tietoyhteiskunnassa haastavassa asemassa. Hallitus aikoo panostaa norjan kielen tutkimukseen sekä viestintään ja tiedotukseen liittyvien tuotteiden kehittämiseen ja soveltamiseen.

Julkiset tukijärjestelmät elokuvatuotannon tukemiseen ovat välttämättömiä Norjan elokuvatuotannon ylläpitämiseksi. Hallitus työstää parhaillaan laajaa elokuvatuotannon tukijärjestelmää ja siihen liittyvää hallinnon uudistusta ja tehostamista.

Tavoitteena on katsojaystävällisemmät elokuvat ja samalla kokeellisten ja taiteellisten ulottuvuuksien turvaaminen. Tärkeätä on myös turvata eurooppalaisen elokuvayhteistyön jatkuminen", lehdistötiedotteessa sanotaan.

Lähde: Norjan kulttuurministeriö

Palaa sisällysluetteloon

 

RUOTSI 

22.3.2001: Radio ja tv yleisön palveluksessa v. 2002-2005 – hallitus on esittänyt ehdotuksensa julkisen palvelun yleisradiokanavaan liittyen

Julkisen palvelun yleisradiokanavaa käsittelevässä ehdotuksessa, joka esitettiin 22. maaliskuuta, ehdotetaan selviä suuntaviivoja Ruotsin Radion (SR:n), Ruotsin television (ST:n) ja Ruotsin opetusradion (SU:n) ohjelmatoiminnalle seuraavalle neljälle vuodelle.

Myös taloudelliset puitteet tulevat vahvemmin esiin. Kulttuuriministeriön lehdistötiedotteesta käy ilmi kahden prosentin vuosikorotus sekä lisäksi miljari kruunua jaettavaksi yritysten välillä nelivuotisjakson aikana.

Kulttuuriministeriön lehdistötiedotteessa sanotaan että, “Vuodelle 2002 ehdotetaan SVT:lle, UR:lle ja SR:lle jaettavaksi yhteensä SEK 6 265 miljoonaa.

Ruotsin eduskuntapuolueet seisovat ohjelmatoiminnan suuntaviivojen takana. Rahoitusehdotusta tukevat sosiaalidemokraatit, vasemmistopuolue ja ympäristöpuolue", sanotaan lehdistötiedotteessa.

Lue lisää lehdistötiedotteesta osoitteesta.

Lähde: Ruotsin Kulttuuriministeriö

Palaa sisällysluetteloon

 

SUOMI 

16.3.2001: Yle panostaa digitaliseen radioarkistoon

Yle:n digitaalinen radioarkisto on valmistuessaan ensimmäinen laatuaan, joka on mitoitettu digitaalista arkistointia varten suuressa mittakaavassa, sanotaan Ylen lehdistötiedotteessa. Arkistointihanke aloitettiin 8. maaliskuuta ja siinä käytetään Tecmath AG:n palkittua järjestelmää Enterprise Content Management System.

Tarkoituksena on antaa talossa työskenteleville ja ulkopuolisille vapaa pääsy sekä ajankohtaisohjelmien että radion historiallisiin arkistoihin. Julkisen palvelun ohjelmatarjonnan yrityksenä Yle:n arkistot ovat Suomen audiovisuaalinen muisti, Ylen lehdistötiedotteesta käy ilmi.

Lähde: Yle


16.2.2001: Digi-tv:n lähetykset aloitetaan kuten suunnitteltua

Digitaalisten tv-ohjelmien lähetys aloitetaan kuten suunniteltua 27. elokuuta 2001, vaikkakin vaiheittain, viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen sanoi Helsingissä 16. helmikuuta järjestetyssä lehdistötilaisuudessa.

"Hanke on osittain saanut kritiikkiä siitä, että aloitusajankohta toteutetaan ilman, että markkinoilla on saatavana tarpeeksi digitaalisten lähetysten vastaanottamiseen tarvittavia laitteita, kuten esimerkiksi muuntimia, eli nk. set top boxeja. Jotkut ovatkin olleet sitä mieltä, että aloittamisajankohtaa olisi siirrettävä", kirjoitta FNB/Text-TV/Aktuellt.

"Viestintäministerin teettämän tutkimuksen mukaan digi-vastaanottimia on kaupoista saatavana syksyn lopulla. Digitaalisten tv-ohjelmien tarjonta on alussa rajoitettua. Mitä tällainen porrastettu alkamisajankohta digi-tv:lle, merkitsee viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen ei ihan tarkasti pysty kuvailemaan, mutta hän vetää sille kohtuullisen rajan".

"Lisääntyykö ohjelmatarjonta vai ei on kiinni kanavien saamista mainostuloista, mitkä vuorostaan riippuvat katsojien halusta hankkia digi- laitteisto. Ostohalun vuorostaan määrää se, mitä katsojat saavat ja mihin hintaan.

Digitaalisten lisäpalveluiden tarjonta on runsasta, ne perustuvat interaktiivisuuten sekä televisioon integroituun internettiin. Koko paketin haluavat joutuvat maksamaan useita tuhansia markkoja, kun taas pelkästään kanavoihin tyytyvät voivat hankkia itselleen halvahkon digi-laatikon.

Yhdestä Yleisradion viidestä digi-kanavasta tehdään ruotsinkielinen. Sen toiminta aloitetaan 27. elokuuta, ohjelmajohtaja Leif Jakobsson FST:stä sanoo. Digi-tv:n aloittaminen vaiheittain ei kosketa FST:tä, vaikkakin ohjelmavalikoima alussa voikin olla hiukan erilaista. FST:n ohjelmatarjontaa laajennetaan seuraavan kolmen vuoden ajan, mutta aloitamme suunnitellulla ohjelmatarjonnalla, sanoo Jakobsson.

Lähde: FNB/Text-TV/Aktuellt

Palaa sisällysluetteloon

 

TANSKA 

27.3.2001: Neljäs valtakunnallinen radiokanava annettu DR:lle (Danmarks Radio)

Tanskan radio- ja tv –toimikunta (radio- og tv –nævn) on päättänyt, että Tanskan neljäs valtakunnallinen radiokanava annetaan DR:lle. Kaiken kaikkiaan hakemuksia kanavan pyörittämiseen vastaanotettiin 6 kpl.

"Ohjelmatarjonnan perusteella kanavan tulee olla monivivahteikas julkisen palvelun yleisradiokanava, johon kuuluu klassinen musiikki sekä sitä täydentävää rytmistä musiikkia, jazzia ja tanskalaista musiikkia, kulttuuriohjelmia, yhteiskunta- ja keskusteluohjelmia", sanotaan DR:än uutiskirjeessä.

Sanomalehtiyhtymän muodostavat Det Berlingske Officin, Politiken ja Jyllands-Posten eivät tule kilpailemaan maan viidennestä radiokanavasta, vaikkakin heillä Tanskan radio- ja tv –toimikunnan mukaan on hyvät mahdollisuudet sen saamiseen, kirjoittaa Berlingske Tidende.

Lähde: DR:n uutiskirje/Berlingske Tidende


15.3.2001: Vuosi 2000 oli elokuvateattereille hyvä vuosi

Vuonna 2000 elokuvissakävijöitä oli 10,7 miljoona Tanskan tilastokeskuksen (Danmarks Statistik) mukaan, ilmoittaa Tanskan elokuvainstituutti (Det Danske Filminstitut). Mennyt vuosi oli vuosien 1995-99 keskiarvoa parempi, mutta siitä huolimatta elokuvissakävijöitä oli lähes neljännesmiljoona vähemmän kuin 1999.

"Tanskalaiset elokuvat pärjäsivät hyvin, lippuja myytiin 2,05 miljoona vaikkakin ensimmäinen puolivuotiskausi tuotti pettymyksen. Silloin lippuja tanskalaisiin elokuviin myytiin pelkästään 465.000 kpl", Det Danske Filminstitut’in tiedonannossa ilmoitetaan.

"Verrattuna vuoteen 1999, jolloin lippuja tanskalaisiin elokuviin myytiin ennätykselliset 3,0 milj., on kyse suuresta pudotuksesta, mutta muutoin tulos on hyvä: viimeisten kymmen vuoden aikana tanskalainen elokuva on vain kolmasti myynyt lippuja yli 2 milj.," sanotaan tiedotteessa, jossa viitataan 20 elokuvan kärkilistaan vuodelta 2000 ja lukuihin kaudelta 1980-2000.

Lähde: Det Danske Filminstitut

Palaa sisällysluetteloon

 

POHJOLA/KANSAINVÄLISTÄ 

28.3.2001: Ruotsin kulttuuriministeri on huolissaan siitä, miten EU-komissio käsittää julkisen palvelun yleisradiokanavan

"- On huolestuttavaa, että EU-komission kanta näyttää olevan se, että suurta yleisöä palveleva radio ja televisio olisi toimintaa, jolla on hyvin pieni taloudellinen intressi. Meille julkisen palvelun yleisradiokanava merkitsee jotakin aivan muuta ja paljon suurempaa: toimintaa, jolla on yleistä demokraattista kiinnostavuutta", sanoi Ruotsin kulttuuriministeri Marita Ulvskog EBU:n (European Broadcsting Union) konferenssissa Brysselissä. Teemana oli "Public service in e-Europe".

Ruotsin kulttuuriministeriön lehdistötiedotteessa lukee että, "... EU- kommissio on ilmoittanut lähitulevaisuudessa esittävänsä selonteon siitä, miten se vastaisuudessa käsittelee kysymyksiä julkisen palvelun yleisradiokanavaan liittyen.

Voin vakuuttaa teille, että kiinnitämme Ruotsin puheenjohtajakaudella tähän erittäin suurta huomiota. Valmistelemme myös poliittista keskustelua kysymyksestä kulttuuriministeriössä myöhemmin tänä keväänä, kulttuuriministeri sanoi lehdistötiedotteessa".

Lähde: Ruotsin kulttuuriministeriö


8.3.2001: Sopimus yhteispohjoismaisesta digi-tv standardista solmittu

NorDig –organisaatiossa mukana olevat pohjoismaiset televisio- ja teleyhtiöt solmivat 6. maaliskuuta sopimuksen, jonka mukaan syksystä 2002 otetaan käyttöön yhteinen digi-tv-standardi Pohjolassa, ilmoittaa NRK.

"Sopimus merkitsee, että uusi tekniikka voidaan ottaa käyttöön nopeammin ja halvemmin. Sopimuksen mukaan television katselijat selviävät tulevaisuudessa yhdellä digisovittimella sen sijaan, että heillä olisi yksi kutakin satelliittioperaattoria varten, kuten vielä tänä päivänä.

Tv- signaaleja siirretään nykyään joko satelliitin kautta, kaapelin tai seinään tai kattoon kiinnitetyn tv-antennin avulla. Kun analogi-tv lakkautetaan, kaikilla on oltava digisovitin, joka vastaanottaa signaaleja", sanotaan NRK nettisivuilla.

"Tämä on läpimurto NorDig:issa käydyille keskusteluille ja mm. DR oli yksi aloitteentekijöistä vuonna 1997", DR:n verkkouutiskirjeessä sanotaan. "Sopimus merkitsee siirtymistä uuteen järjestelmään, DVB-MHP:ään (Digital Video Broadcastin-Multimedia Home Platform) viimeistään vuonna 2005. Ylimenokauden ajan NorDigin jäsenet ovat sitoutuneet suosittelemaan ja tuottamaan DVB-MHP standardin mukaisesti.

NorDig on useimman suuren digi-tv:n parissa työskentelevän pohjoismaisen tv-tuotannon, telekommunikaation ja operaattorin yhteenliittymä. Uusi järjestelmä DVB-MHP tulee edistämään digi-tv:n ja internetin yhteensulautumista ja ylipäätään luomaan uuden standardin, joka tekee markkinoista selvemmät yksittäiselle kuluttajalle", sanotaan DR:n uutiskirjeessä.

Lähde: NRK/DR


Palaa sisällysluetteloon