svane.jpg - 8028 Bytes Medier i Norden

Neljäs neljännesvuosijulkaisu 2000
  
    Suomenkielinen pääsivu | Arkisto – neljännesvuosijulkaisut | Yleiskatsaus   
  Sisältö

Islanti   |   Norja   |   Ruotsi   |   Suomi   |   Tanska   |   Pohjola

  Medier i Norden neljännesvuosijulkaisut
löytyvät suomenkielisinä verkkojulkaisuina aina vuodelta 1994. Julkaisut sisältävät suomenkielisen koosteen skandinaavisilla kielillä ilmestyvästä Medier i Norden: Resymé –julkaisun tiedotteista.

Medier i Norden (entinen Nordisk Medie Nyt) -sivujen sisältö on vapaasti lainattavissa mikäli lähde mainitaan selvästi.

  Päätoimittaja                                           Vastaava toimittaja
Terje Flisen (TF)                                         Pääjohtaja Søren Christensen
Postboks 1726 Vika                                   Pohjoismaiden ministerineuvosto,
0121 Oslo, Norge                                       Store Strandstræde 18
Puh. + 47 22 20 80 61                                DK-1255 København K., Danmark

Medier i Norden (aikaisemmin Nordisk Medie Nyt) ISSN 1396-9331 – elektroninen julkaisu.

 

ISLANTI 

23.11.2000: Lina.Net tarjoaa Internetiä sähköverkon kautta

Internet-tarjoaja Lina.Net suunnittelee Internet-liittymien tarjoamista sähköverkon kautta alkuvuodesta 2001. Reykjavikin alueella asuvat käyttäjät ovat ensimmäiset, joille tällaista liittymää tarjotaan, kirjoittaa Daily News from Iceland.

Monet Reykjavikin asukkaista ovat jo osallistuneet kokeiluun, jonka Lina.Net toteutti yhteistyössä Ascomin ja Siemensin kanssa. Lina.Netin toimitusjohtaja Eiríkur Bragason sanoo käyttäjien luultavasti joutuvan maksamaan 2500 - 3000 Islannin kruunua kuussa jatkuvasta Internet-yhteydestä.

Heidän saamansa palvelu on silloin sekä halvempaa että parempaa kuin tavallisen puhelinverkon kautta saatu. Siemens suorittaa samantyyppisiä kokeiluja sähköverkon käytöstä seitsemässä muussa Euroopan maassa. Internetin sähköverkkoliittymä sopii parhaiten kaupunkiseuduille, koska jakelukeskusten välisen etäisyyden täytyy olla suhteellisen pieni.

Lähde: Daily News from Iceland

Palaa sisällysluetteloon

 

NORJA 

30.11.2000: Sähköisten arkistojen säilyttäminen on haaste

" – Meidän tulee estää jälkiemme häviäminen jo kävellessämme. On dramaattista, ellemme pysty vastaamaan siihen haasteeseen, jonka sähköisten arkistojen säilyttäminen meille asettaa", sanoi kulttuuriministeri Ellen Horn kansallisarkistonhoitajan ja kulttuuriministeriön laatiman raportin esittelytilaisuudessa. Raportti liittyy hallituksen tietotekniikka-alan toimintasuunnitelmaan (Regjeringens handlingsplan for IT - eNorge).

" – Jatkuvat muutokset ohjelmissa ja laitteissa voivat johtaa siihen, että jälkipolvet eivät pysty lukemaan sähköistä informaatiota, ellei ryhdytä erityistoimenpiteisiin. Tällöin monet hallinnollisen toiminnan jättämät jäljet katoavat ja me menetämme paljon tulevan tutkimustoiminnan lähteistöstä.

Siksi valtionarkiston edelläkäyvä asenne onkin niin tärkeä tässä työssä ratkaisujen löytämiseksi, jotta sähköinen arkistoinformaatio säilyisi", sanoi ministeri Horn.

Sähköisten arkistojen tuomista haasteista puhutaan tarkemmin hallituksen arkistoja, kirjastoja sekä museoita koskevassa selonteossa, jota suurkäräjät ovat käsitelleet.

Perhe-, kulttuuri- ja hallintovaliokunnan esityksessä enemmistö oli sen kannalla, että arkistovirastolle tulee antaa tarvittavat edellykset, jotta se pystyisi hoitamaan sähköisen arkistomateriaalin säilyttämiseen liittyviä vaativia tehtäviä.

Lähde: Norjan kulttuurministeriö

27.11.2000: Osittain yksityistetty ja mainosrahoitteinen NRK?

"Norjan yleisradion, NRK:n, osittaista yksityistämistä on harkittava." Tätä mieltä on Norjan kulttuurin keskustoimikunnan puheenjohtaja Jon Bing.

"NRK:n hallituksen puheenjohtaja Torger Reve ei suhtaudu torjuvasti", kirjoittaa Aftenposten. Torger Reve on sitä mieltä, että ensi vaiheessa kysymykseen tulee sivutoiminnan erottaminen ja sen liittouttaminen yksityisten toimijoiden kanssa, sanomalehti kirjoittaa.

Oikeusinformatiikan professorin ja kulttuurin keskustoimikunnan puheenjohtajan Jon Bingin mielestä kysymys NRK:n osittaisesta yksityistämisestä on täysin paikallaan. Mutta hän ei oikein pysty kuvittelemaan osittain yksityistettyä NRK:ta ilman mainosrahoitusta.

"On hyvin tärkeää alkaa miettiä tällaisia kysymyksiä. Emme tiedä, kuinka pelastaisimme yleisradioaseman, ja silloin kannattanee harkita yksityistämisajatusta, vaikkei pitäisikään siitä", sanoo Bing Aftenposten-sanomalehdelle.

Lähde: Aftenposten

Palaa sisällysluetteloon

 

RUOTSI 

1.12.2000: Laajakaistaa käsitelleen selvitystyöryhmän loppumietintö jätetty

"Laajakaistaa selvittämään asetetun työryhmän puheenjohtaja, kunnanneuvos Peter Roslund, on jättänyt selvitystyöryhmän loppumietinnön elinkeinoministeri Björn Rosengrenille.

Esitykseen sisältyy tuki, jota myönnettäisiin Ruotsin kylien välille rakennettavaan verkkoon. Tällaisen verkon kautta joitakin kyliä voitaisiin yhdistää siihen kansalliseen verkkoon, jonka Svenska Kraftnät rakentaa jokaiseen kuntakeskukseen Ruotsin hallituksen toimeksiannosta. Tuen tarkoituksena on edistää kilpailua ja siten alentaa käyttäjähintoja.

Olemme nyt saaneet palapelin viimeisen osasen paikalleen hallituksen tietotekniikan infrastruktuurinpanostuksessa, sanoo elinkeinoministeri Björn Rosengren. Selvitys lähetetään nyt lausuntokierrokselle, ja hallituksen päätöstä voidaan odottaa keväällä 2001", sanotaan Ruotsin elinkeinoministeriön lehdistötiedotteessa.

"Viidesosa ruotsalaisista ei saa valtiolta mitään tukea laajakaistaliittymään siitä huolimatta, että valtio panostaa reilut kaksi miljardia kruunua verkkoon, jonka on määrä liittää toisiinsa miltei kaikki Ruotsin kylät", kirjoittaa Dagens Nyheter kommentissaan.

Tämän vuoden maaliskuusta lähtien on selvitetty sitä, miten laajakaistaverkko saataisiin kattamaan miltei kaikki Ruotsin kotitaloudet. Kesäkuussa ilmestyi osamietintö, joka sisälsi ehdotuksen siitä, kuinka jaettaisiin 1,6 miljardia valtiontukea, jolla autettaisiin kuntia laajentamaan laajakaistaverkkoa omalla alueellaan.

Pienet, 50 - 3000 asukkaan kylät, ovat etusijalla. Niistä ei selvittäjien arvioinnin mukaan löydy riittävästi kaupallisia voimia, jotka pystyisivät rakentamaan verkon neljässä vuodessa.

Alle 50 asukkaan kylät eivät saa minkäänlaista apua. Niissä on pelkkää haja-asutusta. Siellä liittymät tulevat kaikkein kalleimmiksi. Peter Roslundin mukaan noin seitsemäntoista prosenttia ruotsalaisista asuu tällaisilla paikoilla", kirjoittaa Dagens Nyheter.

Lähde: Ruotsin elinkeinoministeriö/Dagens Nyheter

Palaa sisällysluetteloon

 

SUOMI 

29.11.2000: Laajakaistaverkot jo lähes kaikkien ulottuvilla

Valokaapeli ulottuu 95 prosenttiin Suomen kunnista. Näissä kunnissa asuu 99 prosenttia suomalaisista. Suomessa on jo nyt käytännössä kaikilla mahdollisuus Internet-liittymään, vain yhteyksien nopeus vaihtelee. Muutaman kilometrin päässä nopeista valokaapeliverkoista asuu 95 prosenttia suomalaisista.

Tietoverkkoyhteyksien tilanne selviää liikenne- ja viestintäministeriön tilaamasta tutkimuksesta.

Kotitalouksien kytkemisessä valokaapeliverkkoon kannattaa käyttää joustavasti kaapeli- ja radiotekniikkaa. Valokaapelin ulottaminen kaikkiin yrityksiin ja kotitalouksiin maksaisi 21 miljardia markkaa.

Ongelma on lähinnä laajakaistaverkon ulottaminen kaikkein syrjäisimpiin kuntiin ja tilaajayhteyden saaminen jokaisen sitä haluavan ulottuville asuinpaikasta riippumatta. Tietoyhteiskuntapalvelut on kuitenkin helpompi ulottaa myös saaristossa ja haja-asutusalueilla asuville kuin monet perinteiset palvelut.

Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinosen mukaan perustilanne on Suomessa suhteellisen hyvä. ”Tavoitteena on ulottaa laajakaistaiset yhteydet kaikkien saataville, koska verkkojen kautta voidaan tarjota monenlaisia yhteiskunnallisia palveluja.”

”Nopeiden yhteyksien saanti kansalaisille sataprosenttisesti on haaste. Sitäkin suurempi haaste tietoyhteiskunnan tasa-arvon toteutumiselle on kuitenkin ihmisten valmius ja osaaminen käyttää ja hyödyntää tietoverkkoja”, Heinonen sanoo.

Tutkimuksen mukaan yhteyttä tilaajalta alueverkkoon ei kannata yleensä toteuttaa valokaapelilla. Kuparikaapelin tai radiotekniikan käyttäminen tapauskohtaisesti on parempi ratkaisu. Uusilla asuinalueilla valokaapeli kannattaa kuitenkin ulottaa talojakamoon. Myös digitaalitelevisio ja sähköverkot ovat tulevaisuudessa tiedonvälityksen kanavia.

Halukkuuteen liittyä tietoverkkoihin vaikuttavat tarjolla olevien palvelujen laatu sekä mahdollisuudet hankkia päätelaite. Osalle riittää yhteys tietoverkkoihin työpaikan kautta. Myös matkapuhelintekniikka korvaa tarvetta kiinteisiin yhteyksiin. Vaikka lankapuhelin on enää 75 prosentilla kotitalouksista, kiinteä kuparikaapeliyhteys on edelleen myös näihin talouksiin, ja sitä käytettäneen jatkossa enemmän.

Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä lakiesitys, jolla mahdollistetaan tilaajajohdon yläkaistan vuokraaminen. Uudistuksen uskotaan laskevan tilaajajohdon vuokraamisen ja kuluttajille tarjottavien palvelujen hintoja. Puhelinkaapelin yläkaistayhteys (xDSL) on tarpeeksi nopea hyötypalvelujen kuten sähköpostin ja aina auki olevan Internet-yhteyden tarjoamiseen.

Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö

Palaa sisällysluetteloon

 

TANSKA 

22.11.2000: Elinkeino- ja kulttuuripolitiikka tiiviisti yhteistyössä

Elinkeinoministeri Pia Gjellerup ja kulttuuriministeri Elsebeth Gerner Nielsen ovat jättäneet kulttuuri- ja elinkeinopolitiikkaa koskevan selonteon.

Kulttuuriministeriön lehdistötiedotteen mukaan tiiviimpi yhteistyö kulttuurielämän ja elinkeinoelämän välillä saa yhteiskunnassa aikaan uutta dynamiikkaa, tukee tanskalaisen taiteen ja kulttuurin tuotantoa ja innostaa luovuuteen, ideatulvaan ja innovaatioon elinkeinoelämässä.

Jo tätä nykyä kulttuurituotannon liikevaihto on 75 miljardia Tanskan kruunua, se työllistää lähes 60000 työntekijää ja hankkii Tanskalle vientituloja noin 16 miljardin kruunun edestä. Kasvuvauhti on Tanskan elinkeinoelämän suurimpia.

Selonteon mukaan taiteen ja kulttuurin ominaisuuksista, mm. luovuudesta ja tarinankertomisen taidosta, on monessa yrityksessä tulossa tärkeitä kilpailuparametrejä. Samalla kulttuurin vetovoiman merkitys kasvaa kilpailtaessa työntekijöistä, matkailijoista ja sijoituksista.

Tämä vuorovaikutus ei tunnu olevan ohimenevä suuntaus, vaan osa maailmanlaajuista muutosaaltoa, jossa muuntautumis- ja uudistuskyvystä tulee yhä tärkeämpiä, jossa arvoja ja identiteettiä voidaan ostaa torilta ja jossa Walt Disneyn, AOL/Time Warnerin ja Sonyn tapaiset viihteen tuottajat hallitsevat yhä suurempaa osaa kulttuuri- ja mediakuvioita. Tanska pystyy antamaan tälle kehitykselle oman leimansa ja luomaan siitä oman versionsa, mutta se vaatii suurta panosta.

Muuten tanskalaiset eivät saa mitään vaihtoehtoja Disneylle ja amerikkalaisille televisiosarjoille. Siksi hallitus esittää kolmeatoista ehdotusta aloitteiksi, joilla vahvistettaisiin kulttuuri- ja elinkeinoelämän välistä vuorovaikutusta. Hallitus mm. kehoittaa VækstFonden-rahastoa perustamaan yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa elokuvainvestointirahaston, lehdistötiedotteessa sanotaan.

Lähde: Tanskan kulttuuriministeriö

15.11.2000: Vihreää valoa digi-tv:n rakentamiselle

"Maavälitteisen digitaalisen television rakentamiselle Tanskaan on nyt näytetty vihreää valoa", Tanskan kulttuuriministeriön lehdistötiedotteessa sanotaan.

"Tämä merkitsee sitä, että tanskalaiset voivat muutaman vuoden kuluttua vastaanottaa jopa kaksikymmentä tanskalaista digitaalista televisiokanavaa tavallisen antenninsa välityksellä edellyttäen, että heillä on digitaalinen televisio ja niin sanottu setup-boksi.

Uusista digitaalisista kanavista järjestetään oletettavasti tarjouskilpailu vuonna 2001. DR ja TV2 saavat kuitenkin jo etukäteen neljä kanavaa, niin että kaikkia heidän ohjelmiaan pystytään lähettämään digitaalisesti samalla kun niitä lähetetään vanhaan tapaan eli analogisesti.

Lopullisen päätöksen tekivät ne puolueet, jotka olivat solmineet viestimiä koskevan sopimuksen vuosiksi 2001 - 2004. Kulttuuriministeri Elsebeth Gerner Nielsen halusi kuitenkin antaa myös viestinsopimuksen ulkopuolella oleville puolueille mahdollisuuden osallistua neuvotteluihin digitalisoinnin toteuttamisesta, jotta tämä tärkeä viestinpoliittinen päätös saisi mahdollisimman laajan enemmistön tuen.

Jo vuosien 1997 - 2000 viestinpoliittisen sopimuksen yhteydessä tehtiin periaatepäätös kolmannen koko maan kattavan televisiokanavan käyttämisestä maavälitteiseen digitaalitelevisioon. Myöhemmin käynnistettiin kokeiluja, mutta kun tämän vuoden maaliskuussa solmittiin uusi viestinsopimus, sopimusosapuolet päättivät jättää asian uudestaan asiantuntijoiden tarkasteltavaksi uusimman teknologisen kehityksen valossa. Asiantuntijat suosittelivat päätöksestä kiinni pitämistä, koska maanpäällinen digitaalitelevisio on näppärä ja halpa tapa saattaa digitaalitelevisio kaikkien ulotuville.

Radio- ja televisiolain muutosehdotuksessaan kulttuuriministeri Elsebeth Gerner Nielsen antaa muillekin kuin DR:lle ja TV2:lle mahdollisuuden lähettää maavälitteistä televisiota koko maahan. Lakiehdotuksen mukaan perustettaisiin radio- ja televisiolautakunta, jonka tehtävänä olisi järjestää tarjouskilpailu mm. digitaalikanavista. Lautakunta päättäisi myös siitä, ketkä saisivat lähettää ohjelmaa eri kanavilla", lehdistötiedotteessa sanotaan.

Lähde: Tanskan kulttuuriministeriö

Palaa sisällysluetteloon

 

POHJOLA 

28.11.2000: Orkla Media ottaa haltuunsa Det Berlingske Officin AS:n

Orkla Media, Norjan toiseksi suurin viestinyhtiö, ottaa haltuunsa 65 % DBO:n (Det Berlingske Officin) A-osakkeista ja 66 % B-osakkeista. Näin päätettiin neuvotteluissa Danske Securities -yhtiön kanssa, joka edustaa joukkoa DBO:n osakkeenomistajia.

Kaupan jälkeen Orkla Median omistusosuus on 87 % DBO:n omat osakkeet mukaan lukien. Haltuunotto astuu voimaan 15. joulukuuta 2000. Silloin Orkla Media (joka on osa Orkla ASAa) ja DBO (Tanskan suurin sanomalehtitalo) muodostavat Pohjoismaiden viidenneksi suurimman viestintalon.

1.1.2000 alkaen DBO:sta tehdään oma sektori ja se konsolidoidaan Orkla Media AS:n tytäryhtiöksi.

"Yhtiö saa vahvan aseman Pohjoismaiden ja Itä-Euroopan viestinmarkkinoilla. Orkla Media -yhtiöön nyt yhdistettävien yritysten liikevaihto oli vuonna 1999 noin 6,5 miljardia Norjan kruunua, liikevoitto oli noin 275 miljoonaa Norjan kruunua ennen fuusiosta aiheutuvia kustannuksia, ja miestyövuosia oli yhteensä 7752.

Orkla ASA:n hallitus on käsitellyt asian ja antanut yksimielisesti valtuudet ostaa DBO:n. Sopimus on annettava hyväksyttäväksi Orkla ASA:n yritysneuvostolle ja Tanskan kilpailuviranomaisille", sanotaan lehdistötiedotteessa.

Lähde: Orkla Media AS


Palaa sisällysluetteloon