svane.jpg - 8028 Bytes Medier i Norden

Kolmas neljännesvuosijulkaisu 2000
  
    Suomenkielinen pääsivu | Arkisto – neljännesvuosijulkaisut | Yleiskatsaus   
  Sisältö

Islanti   |   Norja   |   Ruotsi   |   Suomi   |   Tanska   |   Kansainvälistä

  Medier i Norden neljännesvuosijulkaisut
löytyvät suomenkielisinä verkkojulkaisuina aina vuodelta 1994. Julkaisut sisältävät suomenkielisen koosteen skandinaavisilla kielillä ilmestyvästä Medier i Norden: Resymé –julkaisun tiedotteista.

Medier i Norden (entinen Nordisk Medie Nyt) -sivujen sisältö on vapaasti lainattavissa mikäli lähde mainitaan selvästi.

  Päätoimittaja                                           Vastaava toimittaja
Terje Flisen (TF)                                         Pääjohtaja Søren Christensen
Postboks 1726 Vika                                   Pohjoismaiden ministerineuvosto,
0121 Oslo, Norge                                       Store Strandstræde 18
Puh. + 47 22 20 80 61                                DK-1255 København K., Danmark

Medier i Norden (aikaisemmin Nordisk Medie Nyt) ISSN 1396-9331 – elektroninen julkaisu.

 

ISLANTI 

6.9.2000: Kuusi elokuvissakäyntiä jokaista islantilaista kohti vuonna 1999

Islantilaiset säilyttävät kärkisijansa Pohjolan suurimpina elokuvaintoilijoina, osoittavat luvut, jotka on julkaissut Hagstofa Íslands, Islannin tilastokeskus.

Vuonna 1999 jokainen islantilainen kävi keskimäärin kuusi kertaa elokuvissa. Kaikkiaan elokuvissakäyntien määrä nousi 56 000:lla; vuoden 1998 määrä oli 1 518 000, mutta vuonna 1998 jo 1 574. Kasvua oli eniten muissa kuin pääkaupunkialueen elokuvataeattereissa, joissa lipunmyynti kasvoi 109 000:sta 158 000:een tuona aikana.

Vuonna 1999 esitettiin 194 elokuvaa, joista kaksi prosenttia oli islantilaisia. Niiden osuus lipputuloista oli 1,5 prosenttia. Lipputulojen kokonaissumma oli 958 miljoonaa Islannin kruunua. Kahdeksan kymmenestä eli 158 vuonna 1999 esitetystä islantilaiselokuvasta oli tuotettu Yhdysvalloissa. Elokuvista 13 oli brittiläistä tuotantoa, kun taas kuusi elokuvaa oli tuotettu muissa Pohjoismaissa.

Islannissa on 18 eri paikkakunnalla 25 elokuvateatteria, joissa on 46 salia. Seitsemässä näistä elokuvateattereista on 26 salia ja ne sijaitsevat Reykjavikin alueella.

Lähde: Hagstofa Íslands

Palaa sisällysluetteloon

 

NORJA 

21.9.2000: Televisiotoimiluvat haettavissa

"Hallitus haluaa hyviä norjalaisia televisio-ohjelmia, todellisen vaihtoehdon NRK:lle ja toiminnan jatkamista Bergenissä. Tämä on kulttuuriministeri Ellen Hornin pääsanoma ministeriön julistaessa valtakunnallisen mainosrahoitteisen television toimiluvan haettavaksi", sanotaan Norjan kulttuuriministeriön lehdistötiedotteessa.

"Tarvitsemme tasokkaan kanavan, joka tukee norjan kieltä sekä norjalaista kulttuuria ja identiteettiä", sanoo Ellen Horn lehdistötiedotteen mukaan.

Tänään TV2:n hallussa olevan toimiluvan hakuaika menee umpeen 21. helmikuuta 2001.

Toimilupa myönnetään kaksivaiheisen prosessin jälkeen. Ensimmäinen vaihe on esiseulonta, jossa hakijat joutuvat selvittämään suunnitelmansa siitä, miten he aikovat täyttää toimilupaa koskevat yleisradiovaatimukset. Sen jälkeen kulttuuriministeriö päättää lopullisista toimilupaehdoista, minkä jälkeen hakijat voivat osallistua huutokauppaan, jonka tulot menevät valtion kassaan. Huutokauppahinnan lisäksi toimiluvan haltija joutuu vuosittain maksamaan 20 miljoonaa kruunua tukea norjalaiselle elokuva- ja draamatuotannolle. Kanavalla tulee olla vähintään yhtä laaja peittoalue kuin TV2:lla tällä hetkellä. Toimilupa myönnetään kymmeneksi vuodeksi.

Kanavan ohjelmaprofiilin tulee perustua yleisradioperiaatteisiin, jotka edellyttävät lähetyksiä sekä laajoille että kapeille ryhmille – näiden joukossa saamelaiset ja vähemmistöt – , päivittäisiä uutislähetyksiä ja toimituksellista itsenäisyyttä.

"TV2:n johtaja Kåre Valebrokk ei ole kovinkaan tyytyväinen uuteen järjestelmään ja pelkää sen tulevan kalliiksi TV2:lle", kirjoittaa Aftenposten.

Lähde: Norjan kulttuurministeriö/Aftenposten

Palaa sisällysluetteloon

 

RUOTSI 

20.9.2000: Kulttuuribudjetissa lisää lehdistötukea ja varoja julkisen palvelun laitoksille

"Viestinpolitiikan tavoitteena täytyy olla ilmaisuvapauden, monipuolisuuden, joukkoviestinten riippumattomuuden ja saatavuuden tukeminen sekä vahingollisten ohjelmien torjuminen joukkoviestimistä", sanotaan lehdistötiedotteessa, jossa esitellään kulttuuriministeriön 20. syyskuuta esittämää budjettia vuodelle 2001.

"Monet kakkoslehdet ovat vaikeassa taloudellisessa tilanteessa", sanotaan lisäksi. "Niinpä lehdistön moninaisuuden turvaamiseksi ehdotetaankin, että toimintatukea korotettaisiin 3 prosentilla vuodesta 2001 lähtien. Ehdotus merkitsisi sitä, että sanomalehtien vuotuista tukea nostettaisiin n. 14 miljoonalla Ruotsin kruunulla.

Hallituksen panostus julkisen palvelun yhtiöihin jatkuu, kun Sveriges Television AB (SVT), Sveriges Radio AB (SR) ja Sveriges Utbildningsradio AB (UR) -yhtiöille ehdotetaan vuonna 2001 maksettavaksi tavallisten varojen lisäksi 45 miljoonaa Ruotsin kruunua käytettäväksi uudistuksiin ja uuteen tekniikkaan. Lisäksi ehdotetaan, että SVT saisi 75 miljoonaa kruunua erittäin laadukkaaseen ohjelmatuotantoon ja että SR saisi 5 miljoonaa kruunua ohjelmatarjonnan laadun ylläpitämiseksi.

Työryhmä, jossa on mukana kansanedustajia kaikista valtiopäivien puolueista, pyrkii laatimaan toimintalinjoja julkisen palvelun yhtiöille seuraavan toimilupakauden ajaksi, joka alkaa vuonna 2002.

Hallitus ehdottaa, että maaverkon kautta välitettävät digitaaliset televisiolähetykset voitaisiin ulottaa koko maahan.

Hallitus on nimittänyt erityisselvitysmiehen, jonka tehtävänä on analysoida lainsäädäntö, arvioida lainsäädännön tarpeellisuus sekä radio- ja televisiolain (1996:844) ja televisiolupamaksulain (1989:41) muutostarve.

Parastaikaa tehdään työtä lasten ja nuorten suojelemiseksi viestinten vahingolliselta sisällöltä väkivallan ja pornon muodossa. Kysymys nostetaan esille Ruotsin EU-puheenjohtajuuskaudella. 12.–13. helmikuuta 2001 Tukholmassa järjestetään seminaari, jonka aiheena ovat lapset ja nuoret uudessa mediayhteiskunnassa", lehdistötiedotteessa sanotaan.

Lähde: Ruotsin kulttuuriministeriö

Palaa sisällysluetteloon

 

SUOMI 

24.8.2000: Uusi kuvaohjelmien tarkastuslaki voimaan vuoden 2001 alusta

Laki kuvaohjelmien, kuten elokuvien, videoiden ja tietokone- ja videopelien, tarkastamisesta tulee voimaan tammikuun alusta 2001. Hallitus esitti eduskunnan kesäkuussa hyväksymän lain vahvistamista istunnossaan torstaina 24. elokuuta. Presidentin on tarkoitus vahvistaa laki perjantaina.

Lainuudistus yhdenmukaistaa elokuvien ja videoiden tarkastusta, esittämistä ja levittämistä koskevat säännökset. Nykyisin K 18 elokuvia voidaan esittää elokuvateattereissa, mutta niitä ei voida lainkaan myydä tai vuokrata videoina.

Ennakkotarkastuksesta vapautetaan täysi-ikäisille tarkoitetut kuvaohjelmat perustuslain sananvapaussäännöksen mukaisesti. Tällaisiin ohjelmiin laitetaan maahantuojan tai levittäjän Valtion elokuvatarkastamolle tekemän ilmoituksen perusteella K 18 -ikärajamerkintä. Ikärajavalvonnassa myyjien tai muiden levittäjien vastuu korostuu.

Alle 18-vuotiaille kuvaohjelmaa ei saa esittää, vuokrata, myydä tai muutoin luovuttaa, ellei sitä ole tarkastettu ja hyväksytty Valtion elokuvatarkastamossa. Lain lähtökohtana on suojella lapsia heidän kehitystään haittaavalta aineistolta, jona pidetään liiallista väkivallan, seksin ja kauhun kuvausta. Ikärajan asettamiseen vaikuttaa niiden määrä ja laatu ohjelmassa. Ikärajamerkinnät ovat kaikenikäisille lapsille soveltuvat (S) sekä 7, 11, 15 ja 18 vuotta. Lainuudistus sisältää säännöksen ns. kahden vuoden joustosta, jolloin ikärajaa kaksi vuotta nuorempi lapsi voi katsoa ohjelman elokuvateatterissa täysi-ikäisen seurassa.

Kuten nykyisinkin, vuorovaikutteisia kuvaohjelmia kuten tietokone- ja videopelejä ei tarvitse tarkastuttaa, mutta niissä on oltava merkintä suositusikärajasta. Merkintä suositusikärajasta tulee vuorovaikutteisiin kuvaohjelmiin, jotka tuodaan markkinoille vuoden 2001 alusta. Lisäksi sisältönsä perusteella vapautetaan jatkossakin mm. pienten lasten leikki- tai animaatio-ohjelmat, musiikkiesitykset sekä sellaiset kuvaohjelmat, jotka on valmistettu esim. pelkästään koulutusta tai harrastustoimintaa varten. Kuvaohjelmien tarkastusvelvollisuus ei koske televisiossa lähetettäviä ohjelmia.

Aikuisille tarkoitettujen kuvaohjelmien vapauttaminen tarkastuksesta ei poista kokonaan valvontaa. Kaikista, paitsi televisiossa esitettävistä, tarkastamattomista kuvaohjelmista maahantuojan tai valmistajan on tehtävä ilmoitus Valtion elokuvatarkastamolle. Jos elokuvatarkastamo ilmoituksen perusteella epäilee kuvaohjelman sisältävän lapsille haitallista aineistoa, se voidaan määrätä tarkastettavaksi ja tarvittaessa kieltää alaikäisiltä.

Kuvaohjelmia tarkastavat lasten kehitykseen ja kuvalliseen viestintään perehtyneet asiantuntijat. Valtion elokuvatarkastamo ylläpitää tarkastushakemusten ja ilmoitusten perusteella rekisteriä kaikista esitykseen ja levitykseen tulevista kuvaohjelmista. Rekisteri on julkinen ja palvelee sekä yleisöä että viranomaisia. Kuvaohjelmien tarkastamisesta annettujen säännösten rikkomisesta voidaan tuomita sakkoa ja rikoslain vastaisesta väkivaltakuvauksen levittämisestä ja kuvaohjelman laittomasta esittämisestä alaikäiselle vankeutta.

Lähde: Opetusministeriö

Palaa sisällysluetteloon

 

TANSKA 

28.9.2000: Maavälitteistä digitaalitelevisiota suositellaan

"Ei ole mitään syytä muuttaa periaatepäätöstä maalähettimien avulla levitettävän digitaalitelevision käyttöönottamisesta. Se on sekä kätevämpi että halvempi kuin muut tekniset ratkaisut eikä estä interaktiivisten laajakaistapalvelujen yleistymistä."

Tämä on Tanskan kulttuuriministerin nimittämän työryhmän päätelmä. "Jo vuonna 1996 tehtiin periaatepäätös maavälitteisen digitaalisen television käyttöönotosta. Mutta kun maaliskuussa solmittiin uusi viestinsopimus, päätettiin ottaa huomioon teknologinen kehitys pyytäen alan asiantuntijoista koostuvaa työryhmää arvioimaan asiaa uudestaan", sanotaan kulttuuriministeriön lehdistötiedotteessa.

"Digitaalitelevisiossa on parempi kuvalaatu, siinä voidaan lähettää enemmän ohjelmia ja interaktiivisen television käyttö helpottuu. Maanpäällisen lähetysverkon rakentamisella turvataan se että digitaalitelevisio, mm. DR2, on kaikkien vastaanotettavissa tavallisella antennilla. Katsojat joutuvat kuitenkin hankkimaan digitaalisia vastaanottimia aivan kuten satelliitin tai kaapelin kautta siirrettävää digitaalitelevisiotakin varten.

Kulttuurministeri Elsebeth Gerner Nielsen on nyt lähettänyt raportin sopimuksen laatijoille, jotta nämä voisivat ottaa asiaan lopullista kantaa", sanotaan lehdistötiedotteessa.

Lähde: Kulttuuriministeriö

Palaa sisällysluetteloon

 

KANSAINVÄLISTÄ 

26.9.2000: EU-jäsenmaat eivät päässeet yhteisymmärrykseen Media Plus-ohjelman budjetista

EU:n kulttuuri- ja audiovisuaaliministerit eivät päässeet yksimielisyyteen ehdotuksesta av-alan Media Plus -ohjelmaan budjetin suuruudesta ylimääräisessä neuvoston kokouksessa Brysselissä. Yhteinen kanta ohjelmaehdotukseen jäi näin saavuttamatta, mutta neuvottelut jatkuvat poliittisella tasolla pysyvien edustajien komiteassa Coreperissa.

Ohjelmaehdotuksen käsittely käynnistyi jo Portugalin EU-puheenjohtajuuskaudella. Puheenjohtajamaan Ranskan tavoitteena on ollut saada ohjelman käsittely päätökseen, jotta ohjelma voisi käynnistyä vuoden 2001 alusta.

Media Plus -ohjelmasta tuetaan eurooppalaisten elokuvien, televisio-ohjelmien ja uusmediatuotantojen kehittelyä, levittämistä ja markkinointia sekä audiovisuaalisen alan ja koulutusta. Komission ehdotus Media plus -ohjelman budjetin suuruudeksi on 400 miljoonaa euroa ja parlamentin ehdotus 550 miljoonaa euroa. Neuvostossa jäsenmaiden enemmistö oli komission ehdotuksen kannalla.

Käsittelyn pohjana oleva komission ohjelmaehdotus jakaantuu kahteen päätösehdotukseen. Ehdotus audiovisuaalisen alan koulutusohjelmaksi vaatii määräenemmistöä neuvostossa ja yhteispäätösmenettelyä parlamentin kanssa. Hankekehittelystä, jakelusta ja promootiosta päättäminen edellyttää puolestaan yksimielisyyttä neuvostossa ja parlamentin kuulemista. Komission esityksessä koulutusta tuettaisiin 50 miljoonalla eurolla. Media Plus -ohjelman koulutusosuuden pääpaino on ammatillisessa täydennyskoulutuksessa. Tukea voisi saada tuottaja- ja käsikirjoittajakoulutukseen sekä koulutukseen, joka tähtää uuden teknologian hyödyntämiseen ohjelmatuotannossa. Erityistä huomiota kiinnitetään online-tekniikan tarjoamiin etäopetusmahdollisuuksiin ja pedagogisiin uudistuksiin. Esitys tukee myös koulutuslaitosten verkostoitumista sekä kouluttajien koulutusta. Tuki ohjataan suoraan koulutusorganisaatiolle. Tukiosuus on yleensä enintään puolet hankkeen kustannuksista, mutta voi nousta 60 %:in pienillä mailla ja kielialueilla. Ohjelman on tarkoitus täydentää kansallisia av-koulutusohjelmia sekä EU:n Sokrates- ja Leonardo da Vinci -ohjelmia.

Tuotantojen kehittelyyn, markkinointiin ja jakeluun tukea ohjataan komission esityksessä 350 miljoonalla euroa. Hankekehittelyn, jakelun ja promootion osalta ohjelmaehdotus noudattaa pitkälti nykyisen Media II-ohjelman linjauksia. Keskeinen tavoite on vahvistaa Euroopan audiovisuaalisen alan kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Ohjelmasta rahoitetaan kansainvälisille markkinoille suunnattujen fiktio-, dokumentti-, ja animaatiohankkeiden kehittelyä (mm. käsikirjoittaminen, rahoituksen etsintä, jakelun ja levittämisen suunnittelu). Erityisesti huomiota kiinnitettään uuden teknologian käyttöön suunnittelussa, tuotannossa ja levityksessä. Levityksen osalta ohjelman tarkoituksena on kannustaa eurooppalaisia levittäjiä ostamaan muissa Euroopan maissa tuotettuja teoksia elokuvateatterilevitykseen ja yksityiskäyttöön tarkoitetuissa muodoissa (televisio, videokasetit, DVD). Myynninedistämistä ja markkinoillepääsyä pyritään tukemaan mm. edistämällä eurooppalaisten teosten ja elokuvien liikkumista alan markkinoilla ja festivaaleilla eri puolilla maailmaa.

Erona nykyiseen ohjelmaan hankekehittelyn tuki jakaantuu yksittäisten hankkeiden ja hankepakettien tukeen. Yrityskehityslainoja ei olisi enää lainkaan. Kuten nykyisinkin EU tuen osuus olisi yleensä enimmillään 50 prosenttia, mutta uudessa ohjelmassa hankkeet, jotka tukevat Euroopan kulttuurista monimuotoisuutta, voisivat saada EU-rahoitusta 60 prosenttia. Uutena tukialana ohjelmaan otetaan tuki pitkien elokuvien kansainvälisille soundtrackeille. Lisäksi tuetaan myynninedistämisestä ja festivaalien järjestämistä.

Tukea voisi saada myös uuteen teknologiaan painottuville kokeiluhankkeille. Katsojamääriin perustuva ns. automaattituki laajennettaisiin koskemaan myös videoita ja DVD:tä. Televisiojakelun tuessa vaaditaan edelleenkin vähintään kahden televisioyhtiön yhteistyökumppanuutta. Ohjelman on-line -jakelun tuki koskisi audiovisuaalisia sisältöjä internetissä. Media Plus olisi aiempaa avoimempi kun mukaan voisi tulla sopimuksilla uusia maita.

Puheenjohtajamaan Ranskan aloitteesta neuvostossa käsiteltiin myös elokuvalle myönnettäviä kansallisia tukia.

Lähde: Opetusministeriö


Palaa sisällysluetteloon