svane.jpg - 8028 Bytes Medier i Norden

Ensimmäinen neljännesvuosijulkaisu 2000
  
    Suomenkielinen pääsivu | Arkisto – neljännesvuosijulkaisut | Yleiskatsaus   
  Sisältö

Islanti   |   Norja   |   Ruotsi   |   Suomi   |   Tanska

  Medier i Norden neljännesvuosijulkaisut
löytyvät suomenkielisinä verkkojulkaisuina aina vuodelta 1994. Julkaisut sisältävät suomenkielisen koosteen skandinaavisilla kielillä ilmestyvästä Medier i Norden: Resymé –julkaisun tiedotteista.

Medier i Norden (entinen Nordisk Medie Nyt) -sivujen sisältö on vapaasti lainattavissa mikäli lähde mainitaan selvästi.

  Päätoimittaja                                           Vastaava toimittaja
Terje Flisen (TF)                                         Pääjohtaja Søren Christensen
Postboks 1726 Vika                                   Pohjoismaiden ministerineuvosto,
0121 Oslo, Norge                                       Store Strandstræde 18
Puh. + 47 22 20 80 61                                DK-1255 København K., Danmark

Medier i Norden (aikaisemmin Nordisk Medie Nyt) ISSN 1396-9331 – elektroninen julkaisu.

 

ISLANTI 

23.3.2000: Windows 98 käännetty islanniksi

Windows 98:n islanninkielinen versio tulee nyt myyntiin Islannissa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Microsoftin ohjelma on saatavissa islanninkielisenä, ilmoittaa Daily News from Iceland. 15. toukokuuta saakka Windows 98 myydään alennettuun hintaan, n. 47 Yhdysvaltain dollarilla.

Lähde: Daily News from Iceland

2.2.2000: Islannin elokuvarahasto jakaa apurahoja

Kuudelle elokuvalle myönnettiin tuotantotukea vuodelle 2001, kun Islannin elokuvarahasto jakoi apurahansa 19.1.2000. Apurahoja myönnettiin kaiken kaikkiaan 137,8 miljoonaa Islannin kruunua, mikä vastaa n. 12 miljoonaa Suomen markkaa. Lisäksi tänä vuonna jaettiin 116,3 miljoonaa Islannin kruunua (n. 10 miljoonaa Suomen markkaa) tuotantotukea kuudelle elokuvalle, joista kolmelle oli annettu lupaus jo viime vuoden jaon yhteydessä.

Myös viidelle dokumentti- ja lyhytelokuvalle luvattiin tuotantotukea vuodelle 2001, yhteensä 12,2 miljoonaa Islannin kruunua (n. 1 miljoona Suomen markkaa), ja kaksi dokumenttielokuvaa ja yksi piirretty elokuva saa tukea vuonna 2000 viime vuoden päätöksen mukaisesti. Kymmenen kirjoittajaa saa kukin 300.000 Islannin kruunua (n. 26.000 Suomen markkaa) vuonna 2000 käsikirjoituksen laatimiseen ja kehittämiseen. Tänä vuonna elokuvatuotantotuen määrä on yhteensä 132 miljoonaa Islannin kruunua (n.11,5 miljoonaa Suomen markkaa) ja vuodelle 2001 myönnetyn elokuvatuotantotuen määrä yhteensä 150 miljoonaa Islannin kruunua (n. 13 miljoonaa Suomen markkaa).

Elokuvarahastolle oli tullut yhteensä 205 tukihakemusta, mikä on melkein kaksinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna. Näistä 47 hakemusta koski koko illan elokuvien tuotantoa, joiden osuus oli ollut 30 viime vuonna ja 20 sitä edellisenä vuonna. Lisäksi saatiin 92 hakemusta käsikirjoisten laatimiseen myönnettävää tukea varten, 46 hakemusta dokumenttielokuvia varten ja kaksi piirrettyjä elokuvia varten.

Islantilaisesta elokuvatuotannosta kertova uusi kotisivu
Apurahojen jakotilaisuudessa opetusministeri avasi uuden islantilaista elokuvatuotantoa esittelevän kotisivun, http://www.icelandicfilms.com, johon ollaan keräämässä kattava islantilaiset elokuvat sisältävä tietokanta. Uusille elokuville maksettavan tuen jakotilaisuudessa pitämässään puheessa elokuvarahaston toiminnanjohtaja käsitteli Islannin elokuvatuotannon voimakasta kukoistusta. Hän viittasi myös uusiin elokuviin, joita nyt esitetään elokuvateattereissa. Ne olivat hänen mukaansa joka tapauksessa tärkeitä elokuvia, joita arvostelijat ja yleisö olivat kehuneet. Lähiviikkojen ja -kuukausien aikana olisi odotettavissa lisää elokuvia, ja myöhemmin tänä vuonna Islannista tuleva elokuva-aalto saavuttaisi todennäköisesti Euroopan mantereen sekä muitakin rannikkoja.

Toiminnanjohtaja sanoi myös, että elokuvarahaston taloudellista perustaa on parannettu huomattavasti viime aikoina. On todella tapahtunut suuria muutoksia rahastossa sen sopimuksen myötä, jonka opetusministeri, valtiovarainministeri sekä islantilaisten elokuvatuottajien edustajat allekirjoittivat joulukuussa 1998 ja joka nosti valtion määrärahoja elokuvarahastolle huomattavasti.

Lähde:Islannin opetusministeriö

Palaa sisällysluetteloon

 

NORJA 

14.4.2000 Laajakaistaverkko koko maan kattavaksi - ehdotus kansalliseksi panostukseksi

Työryhmä, joka koostuu eri ministeriöiden edustajista liikenneministeriön osastopäällikön Jørn Ringlundin johdolla, on jättänyt raporttinsa "Laajakaistaverkko koko maan kattavaksi - ehdotus kansalliseksi panostukseksi" liikenneministeri Terje Moe Gustavsenille.

"Vuoden 2002 loppuun mennessä tarjotaan maan kaikille peruskouluille ja toisen asteen kouluille, julkisille kirjastoille, sairaaloille ja kunnallishallinnoille mahdollisuutta liittyä suuren siirtokapasiteetin televerkkoon, ns. laajakaistaverkkoon ", sanotaan liikenneministeriön lehdistötiedotteessa.

"Seuraavan neljän vuoden aikana Norjan väestölle on tarkoitus tarjota mahdollisuus liittyä laajakaistaverkkoon ja käyttää laajakaistapalveluita työssä, koulutuksessa ja kotona edullisesti", sanotaan lehdistötiedotteessa.

Lähde: Norjan liikenneministeriö

6.4.2000: Digi-tv:n koelähetykset alkukesän aikana

"Touko-kesäkuussa alkavat ensimmäiset digitaali-tv:n koelähetykset maaverkon kautta. Valtion viestinhallinto on puoltanut sitä, että ainoastaan NRK, TV2 ja paikallistelevisioasemat saisivat osallistua", kirjoittaa Aftenposten.

"Ainoastaan toimiluvan saaneet norjalaisyhtiöt saavat lähettää maaverkon kautta. Siksi olemme sanoneet, että ainoastaan nämä saavat olla mukana kokeiluvaiheessa", sanoo valtion viestinhallinnon konttoripäällikkö Dag Løvdal Aftenpostenille.

"Norkring, joka laajentaa maaverkon, uhmaa viestinhallinnon päätöstä ja yrittää saada kokeilulähetyksiin mukaan sellaisia asemia kuin TVNorge, TV3, Canal+ ja muita ulkomaisia kanavia. Oletamme saavamme viranomaisilta luvan", sanoo Norkringin toimitusjohtaja Svein R. Aarvik Aftenpostenille. Norjan yleisradion NRK:n johtaja Einar Førde on sitä mieltä, että toimijoiden suuri määrä aiheuttaa vaikeuksia NRK:lle, joka tarvitsee runsaasti tilaa digitaaliverkossa. Førde kertoo Aftenpostenille, että NRK:n kannalta paras olisi laajakaistverkon ja maaverkon yhdistelmä. NRK:n hallituksen kokouksessa 12.4.2000 on tarkoitus hyväksyä asiaa koskeva julkilausuma.

Lähde: Aftenposten

Palaa sisällysluetteloon

 

RUOTSI 

6.4.2000: Tiukempi lainsäädäntö piraattidekoodaajia vastaan

"Valtiopäivät on nyt hyväksynyt hallituksen ehdotuksen uudeksi laiksi tiettyjen dekoodauslaitteiden kieltämisestä. Laki merkitsee säännöstön kiristämistä ns. piraattidekoodaajien l. sellaisten dekoodauslaitteiden osalta, jotka sallivat luvattoman pääsyn koodattuihin palveluihin. Uusi laki astuu voimaan 1.5.2000", lukee kulttuuriministeriön lehdistötiedotteessa.

"Uuden lain myötä miltei kaikki ilman palvelujentarjoajan hyväksyntää tapahtuva dekoodauslaitteiden kaupallinen käsittely muuttuu laittomaksi. Dekoodauslaitteilla tarkoitetaan kaikkia laitteita tai ohjelmia, jotka on laadittu ja sovellettu muuttamaan lain piiriin kuuluvat palvelut tulkittavaan muotoon.

Dekoodauslaitteiden luvaton käsittely saattaa aiheuttaa huomattavia vahinkoja ja aiheuttaa palvelujen tarjoajille huomattavia kustannuksia. Sellaisella käsittelyllä saatta myös olla kielteisiä vaikutuksia kulttuurielämän kannalta. Siksi lain rikkomisesta annettava enimmäisrangaistus pidennetään nykyisestä kuuden kuukauden vankeusrangaistuksesta enintään kahden vuoden vankeusrangaistukseen. Lisäksi annetaan laajemmat mahdollisuudet nostaa syyte. Syyte voidaan nostaa mm. silloin, kun asianomistaja tekee rikosilmoituksen ja vaatii rangaistusta.

Lakia vastaan rikkoneen tulee maksaa kohtuullinen korvaus rikoksen aiheuttamasta taloudellisesta vahingosta.

Esitys "Koodattujen palvelujen laajempi suoja" on luettavissa kulttuuriministeriön kotisivulta", lehdistötiedotteessa sanotaan.

Lähde: Ruotsin kulttuuriministeriö

3.4.2000: Ruotsi panostaa tietotekniikkaan ja tietoyhteiskuntaan

Elinkeinoministeri Björn Rosengren on jättänyt hallituksen esityksen, " - - joka on kattava ja sisältää selkeitä, konkreettisia päämääriä tietotekniikkaa koskevassa politiikassa", Ruotsin elinkeinoministeriön lehdistötiedotteessa sanotaan.

"Hallitus ehdottaa valtion panostusten keskittämistä kolmeen alueeseen tarkoituksena luoda tietoyhteiskunta kaikille.

Nämä kolme aluetta ovat tietotekniikan käytettävyys, luottaminen tietotekniikkaan ja tietotekniikan hallinta.

Valtion menot tietotekniikka-infrastruktuuriin nousevat n. 8,3 miljardiin kruunuun. Näihin kustannuksiin liittyvä säännöstö edellyttää, että markkinoiden eri toimijat investoivat itse vähintään yhtä paljon, mikä merkitsee sitä, että panostus laajakaistaverkkoon nousee yhteensä n. 17 miljardin tasolle neljän vuoden aikana. Tähän sisältyy veronhuojennus, jolla houkutellaan liittymään laajakaistaverkkoon. Alueellisille verkoille ja laajakaistaverkkoon liittymiseen syrjäseuduilla voidaan myös myöntää valtiontukea. Kumpaankin tarkoitukseen varataan 5,8 miljardia Ruotsin kruunua. Sen lisäksi Svenska kraftnät (Ruotsin sähköverkkoyhtiö) laajentaa pääverkkoa markkinaehdoin. Kaikkien kunnankeskusten saavuttaminen maksaa arviolta 2,5 miljardia kruunua", sanotaan elinkeinoministeriön tiedotteessa.

Lähde: Ruotsin elinkeinoministeriö

Palaa sisällysluetteloon

 

SUOMI 

10.3.2000: Ainoastaan alaikäisten elokuvat tarkastukseen

Elokuvien ja muiden kuvaohjelmien ennakkotarkastusta on erään lakiehdotuksen mukaan tarkoitus rajoitaa koskemaan ainoastaan alaikäisten keskuudessa levitettäviä ja julkisesti esitettäviä ohjelmia. Alaikäisten ohjelmatarjontaa tarkastettaisiin, kun taas muista, tarkastamattomista kuvaohjelmista olisi tehtävä Valtion elokuvatarkastamolle ilmoitus, sanotaan Opetusministeriön lehdistötiedotteessa.

Opetusministeriön lehdistötiedote

2.2.2000: Liikenneministeriö vahvistaa asemaansa tietoyhteiskuntaa koskevissa asioissa

Liikenneministeriön kohtaamia haasteita käsittelevässä lehdistötiedotteessa sanotaan mm.: "Digitaaliset tv- ja radiolähetykset alkavat. Digitaaliset televisiotoimiluvat myönnettiin viime kesänä kahdeksalle kanavalle. Ensimmäisten digitaalisten televisiolähetysten odotetaan alkavan kesällä 2000. Vuoden 2001 loppuun mennessä 70 prosenttia suomalaisista pitäisi olla digitaalisten tv-lähetysten piirissä. Valtioneuvoston tavoitteena on, että analogisista televisiolähetyksistä voitaisiin luopua vuoden 2006 loppuun mennessä.

Digitaalista radiotoimintaa on toistaiseksi vain Yleisradiolla. Digitaalisen radiotoiminnan luvat on tarkoitus myöntää tänä keväänä.

Viestintälakeja uudistetaan ja sähköistä asiointia kehitetään
Liikenneministeriö lisää panostaan tietoyhteiskunta-asioiden hoidossa. Viestintäverkkoja säätelevät lait uudistetaan niin, että samat lait pätevät viestintään kiinteässä verkossa, matkaviestinverkossa ja digitaalisessa televisioverkossa. Myös verkkojen käytön sääntely yhdenmukaistetaan. Uuden lain myötä televerkkojen omistajilla olisi samat velvollisuudet tekniikasta riippumatta. Esimerkiksi digitaalisen televisioverkon omistajan pitäisi antaa muidenkin käyttää verkkoa.

Sekä joukko- että verkkoviestinnässä kiinnitetään huomiota myös viestinnän sisältöihin. Tavoitteena on, että alan itsesääntely toimisi laittomien ja haitallisten sisältöjen torjunnassa.

Liikenneministeriö haluaa edistää elinkeinonharjoittajien mahdollisuuksia tarjota edullisia ja laadukkaita tietoyhteiskuntapalveluita tasapuolisesti kaikille käyttäjille. Ministeriö haluaa erityisesti lisätä kansalaisten luottamusta tietoyhteiskuntapalveluihin ja heidän valmiuksiaan käyttää palveluja.

Sähköisen kaupan ja verkkoliiketoiminnan edellytykset on luotava maailmanlaajuisesti. Liikenneministeriö haluaa nopeuttaa ja tehostaa eurooppalaista päätöksentekoa, jotta lainsäädäntö pysyy kehityksen tahdissa."

Lähde: Liikenneministeriö

Palaa sisällysluetteloon

 

TANSKA 

28.3.2000: Viestinsopimus vuosille 2001-2004 valmiina

"Hallitus on tänään solminut viestimiä koskevan sopimuksen keskusta-demokraattien ja sosialistisen kansanpuolueen kanssa. Edellistä viestinsopimusta kannattaneita puolueita kehotetaan tukemaan seuraavalle nelivuotiskaudelle laadittua sopimusta", sanotaan Tanskan kulttuuriministeriön lehdistötiedotteessa.

"On sovittu, että hallituksen alkuperäiseen aloitteeseen tehdään seuraavat muutokset:

Hallitus oli ehdottanut neljännen vapaan radiokanavan antamista TV2:lle ja viidennen DR:lle. Molemmista radiokanavista järjestetään kuitenkin tarjouskilpailu.

Neljännen radiokanavan on tarkoitus olla vivahteikas, yleisömyönteinen kanava, jonka painotusalueina ovat klassinen musiikki, tanskalainen musiikki, yhteiskunnalliset ja kulttuuriohjelmat sekä keskusteluohjelmat. Kanavan toimilupa on kaikkien haettavissa ja kanava saa olla mainosrahoitteinen. Uutislähetyksiä koskevia vaatimuksia ei aseteta. Siksi esim. päivälehdet voivat jättää tarjouksia ilman että niillä olisi velvollisuus perustaa toista uutiskanavaa. Myös DR:llä on mahdollisuus hakea toimilupaa tälle kanavalle, mutta se ei saa rahoittaa sitä mainostuloilla. Kanavan toimilupa myönnetään koko ohjelmatarjonnan laatuarvioinnin perusteella. Päätöksen tekee radio- ja televisiolautakunta.

Viidennen radiokanavan toimilupaa voivat hakea kaikki muut paitsi DR. Sen on tarkoitus olla laajasti kattava, mainosrahoitteinen kanava, jolle asetetaan ainoaksi vaatimukseksi Radioavisenin - DR:n nykyisten pääuutisten - tasoiset uutislähetykset. Kanavan tulee noudattaa Tanskan lakeja, mukaan lukien mainontaa koskevat säännökset. Kanavan toimilupa myönnetään sille, joka jättää rahallisesti parhaan tarjouksen. Ylijäämä jaetaan vuodesta 2003 alkaen ei-kaupallisille paikallisradio- ja paikallistelevisioasemille sekä julkisen palvelun tehtäviin. Tästäkin päättää radio- ja televisiolautakunta.

Ehdotus olla lähettämättä mainoksia viiden minuutin ajan sekä ennen lastenohjelmia että niiden jälkeen muutetaan sellaiseksi, että mainoskielto koskee ainoastaan lapsiin suuntautunutta mainontaa sekä lastentuotteiden mainoksia. Kielto on voimassa myös lastenohjelmien ennakkomainosten yhteydessä", kuten lehdistötiedotteesta käy ilmi.

Lähde: Tanskan kulttuuriministeriö

9.2.2000: Ei tanskalaista merkintäjärjestelmää tietokonepeleille

"Kulttuuriministeri Elsebeth Gerner Nielsen aikoo noudattaa Lasten ja nuorten asiain viestinneuvoston suositusta siitä, ettei otettaisi käyttöön omaa tanskalaista merkintäjärjestelmää tietokonepelejä varten. Sen sijaan aiotaan ulottaa ELSPA:n eurooppalainen merkintäjärjestelmä myös Tanskassa valmistettuihin peleihin," kirjoitetaan Tanskan kulttuuriministeriön lehdistötiedotteessa.

"Kulttuuriministeriön alaisuudessa toimiva Lasten ja nuorten asiain viestinneuvosto julkaisi eilen lasten ja nuorison tietokonepelien käyttöä koskevia tutkimustuloksia. Johtopäätös on se, että väkivaltaiset tietokonepelit eivät ole niin haitallisia lapsille kuin mitä pelättiin. Lapset mieltävät tietokonepelit muiden pelien, esim. Monopolin ja muiden perinteisten pelien kaltaisiksi. Kun he valitsevat väkivaltaisia pelejä, tämä ei ole tulkittavissa siten, että väkivalta kiehtoisi heitä erityiseksi. Pikemminkin tätä on verrattava siihen seikkaan, että lapset ovat aina leikkineet rajuja ja villejä leikkejä.

Tietokonepeleihin liittyvä interaktiivisuus ei viestinneuvoston mukaan merkitse sitä, että lapsiin kohdistuvat vaikutteet olisivat nyt väkivaltaisempia.

Viestinneuvostolla on se käsitys, että käytännössä olisi hyvin hankalaa toteuttaa uusi tanskalainen merkintäjärjestelmä. Ja kun useimmat pelit kuuluvat jo ELSPA-merkin piiriin, tulisi jatkaa sitä tietä tekemällä järjestelmä tunnetuksi laajemmalti.

Kulttuuriministeri Elsebeth Gerner Nielsen sanoo lehdistötiedotteessa: "Olen itsekin ollut huolissani näistä monista väkivaltaisista tietokonepeleistä, mutta raportti on rauhoittanut mieltäni. Kuitenkin olen edelleenkin sitä mieltä, että meidän tulee informoida sopimattomista peleistä ja yrittää suojella lapsia niiltä. Mutta luotan siihen, että tämä onnistuu alan kanssa tehtävän yhteistyön ja käytössä olevan merkintäjärjestelmän avulla."

Lähde: Tanskan kulttuuriministeriö


Palaa sisällysluetteloon